Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

[cartman]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Juuri näin. Sellasen huomion myöskin tein, että sulatuksen jälkeen puhaltelee kolmen kymmenen asteen molemmin puolin puolisen tuntia. Sitten kun kennossa näkyy huurua niin alkaa lämpöä tulla kunnolla, yli 40 asteen. Ja sitä jatkuu niin kauan, kunnes tulee seuraava sulatus. Nyt ilmojen lämmettyä siis reilusti harvemmin kun ei sulattele ajastuksen mukaan. Vaikuttaa siltä että huuruisella kennolla toimii tehokkaasti ja puhtaalla ei... Tehot ja puhalluslämpö pysyy myös vakaana silloin kun kennossa näkyy huurua. Lieneekö huuru seurausta tehokkaasta toiminnasta vai päin vastoin...

 

[Tilator]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Juuri näin. Sellasen huomion myöskin tein, että sulatuksen jälkeen puhaltelee kolmen kymmenen asteen molemmin puolin puolisen tuntia. Sitten kun kennossa näkyy huurua niin alkaa lämpöä tulla kunnolla,

Mitäs, jos nyt testaisitte jo aiemmin esittämälläni tavalla, eli pienentämällä sulatuksesta puhtaan höyrystimen tehoa keinotekoisesti.

Tämähän onnistuu vaikka sanomalehdellä, kun levittää sen kennon imupuolelle estämään ilman virtaamista. Tai ehkä ulkoyksikössä kannattaa käyttää jotakin muovikalvoa siltä varalta, että jäätynyttä sanomalehteä ei saa irti. Saman tempun voi tehdä sisäyksiköllekin.

 

[cartman]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mitäs, jos nyt testaisitte jo aiemmin esittämälläni tavalla, eli pienentämällä sulatuksesta puhtaan höyrystimen tehoa keinotekoisesti.

Sama idea tuli mieleen, kokeilin laittaa ulkoyksikön imupuolelle pahvin palasen, joka on hieman kennoa pienempi eikä ole kiinni kennossa, vaan sen metalliritilän ulkopuolella. Sulatuksen jälkeisen huonon hyötysuhteen alueella tuntui lämpötilaero (sisäyksikön puhallus - imu) nouseen pari - kolme astetta. Ilman pahvia oli noin 10 astetta ja pahvin kanssa 12 - 13 astetta. Ulkolämpötila nousi yhdellä asteella tässä välissä.

Lämpötilaero sulatuksen jälkeen ei kuitenkaan tunnu olevan suorassa suhteessa ottotehoon, vaan pysyy aikalailla vakiona siihen asti, kunnes pompsahtaa järkeviin lukemiin. Otin sulatuksen jälkeen arvot ylös muutaman minuutin välein ja sain seuraavia lukemia:

1. Aikaa sulatuksesta minuutteina 2. Ottoteho 3. Lämpötilaero puhallus - imu

1. 2. 3.

4 1700 10
6 560 13
8 680 12
10 850 13
12 880 13
14 1100 12,5
16 1140 12
18 1320 13
20 1340 16
22 1310 18
28 1440 20
31 1440 20
35 1420 19
38 1400 19
41 1390 19
44 1380 18,5
48 1370 18
49 sulatus alkaa

Eli sulatuksen jälkeen laite nostaa tehot huippuun 4 minuutissa josta pudottaa hetkessä alas noin 500 wattiin ja alkaa pikkuhiljaa nostaa tehoja. Puhalluslämpötila pysyy suht vakiona, kunnes 20 minuutin kohdalla kasvaa nopeasti. Silloin on kennossa silmin havaittavissa pientä huurua. Siitä puoli tuntia eteenpäin hyvällä hyötysuhteella, kunnes alkaa sulatus. Puhalluslämpö putoaa parilla asteella maksimista ennen sulatusta. Suurin puhalluslämpö oli 44 astetta. Ulkona -3 astetta. Puhallusnopeus täysillä ja pyynti 25 astetta. Käytös ilman pahvia -4 asteen ulkolämmöllä oli täysin samanlaista, mutta lämpötilaero ensimmäisen 20 minuutin ajan noin 10 astetta.

Edit: Ilman pahvia ei tullut seurattua kelloa niin tarkasti, eli en tiedä alkoiko sulatus pahvin kanssa aikaisemmin kuin ilman pahvia

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Lämpötilaero sulatuksen jälkeen ei kuitenkaan tunnu olevan suorassa suhteessa ottotehoon, vaan pysyy aikalailla vakiona siihen asti, kunnes pompsahtaa järkeviin lukemiin. Otin sulatuksen jälkeen arvot ylös muutaman minuutin välein ja sain seuraavia lukemia:

1. Aikaa sulatuksesta minuutteina 2. Ottoteho 3. Lämpötilaero puhallus - imu

1. 2. 3.

4 1700 10
6 560 13
8 680 12
10 850 13
12 880 13
14 1100 12,5
16 1140 12
18 1320 13
20 1340 16
22 1310 18
28 1440 20
31 1440 20
35 1420 19
38 1400 19
41 1390 19
44 1380 18,5
48 1370 18
49 sulatus alkaa

Eli sulatuksen jälkeen laite nostaa tehot huippuun 4 minuutissa josta pudottaa hetkessä alas noin 500 wattiin ja alkaa pikkuhiljaa nostaa tehoja. Puhalluslämpötila pysyy suht vakiona, kunnes 20 minuutin kohdalla kasvaa nopeasti. Silloin on kennossa silmin havaittavissa pientä huurua. Siitä puoli tuntia eteenpäin hyvällä hyötysuhteella, kunnes alkaa sulatus. Puhalluslämpö putoaa parilla asteella maksimista ennen sulatusta. Suurin puhalluslämpö oli 44 astetta. Ulkona -3 astetta. Puhallusnopeus täysillä ja pyynti 25 astetta. Käytös ilman pahvia -4 asteen ulkolämmöllä oli täysin samanlaista, mutta lämpötilaero ensimmäisen 20 minuutin ajan noin 10 astetta.

Ei tämä kylläkään paista silmiin mitenkään erikoisena käyttäytymisenä. ILP:n lämmöntuotto toimii aina viiveellä: Ensin on laitettava tehoa pesään ja vasta muutaman minuutin kuluttua alkaa tapahtumaan jotakin. Kestää vielä useampia minuutteja ennen kuin prosessi on stabiloitunut. Syynä on, että kestää ensinnäkin aikansa, että lauhduttimeen kertyy sen verran nestettä, että paine alkaa kasvamaan tilan loppuessa ja kompressorin lämmetessä (eli tulevan kaasun tulistuksen lisääntyessä). Vasta tämä saa nesteen syötön lisääntymään. Prosessi toimii tässä vaiheessa myös tilassa, joka muistuttaa vakavaa vajaatäyttöä, ts. höyrystin on kuiva (eli ei huurru, ulkoa ei lämpöä saada; kapillaarin suu voi silti mennä huuruun). Vasta pikkuhiljaa nestettä tulee lisää kiertoon akkumulaattorista haihtumalla (olettaen, että kylmäainetta todellakin on järjestelmässä riittävästi), eikä paine nouse riittävästi ennen tätä. Jos kylmäainetta on vähänkään naftisti, normaalitilaan päästään entistä hitaammin.

Prosessia voi periaatteessa nopeuttaa kuristamalla sisäyksikön ilmankiertoa n. 10 minuuttia sulatuksesta usean minuutin ajan (vaikkapa laittamalla sanomalehti sisäyksikön imuaukkoihin, jos puhallin on jo pienimmällä nopeudella). Vaikuttaisiko tämän mitään?

 

[varajussi]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Nyt Kotte on väärässä siinä että tämä ei olisi erikoista käyttäytymistä. Miksi tehot tippuvat noin äkkiä 1700Wsta alas mutta lämmön tuotto ei kuitenkaan kerkiä käyntiin.

Minun vanhassa 10 pro inverterissä tehot (ja kompressorin kierrokset äänen perusteella) nousevat suunnilleen samassa ajassa, ehkä hieman hitaamminkin, ja lämmön tuotto tietysti viiveellä mutta sitä lämpöä alkaa sitten tulla kunnolla eikä tehot romahda noin pian. Jos puhalluslämpö nousee 54C asti niin vasta sitten tulee rajoitus peliin ja alkaa pudottaa ottotehoa. Muuten jatketan täydellä ottoteholla eli noin 1500W-1700W noin 20 minuuttia. Päästäänkö tuohon rajoitukseen riippuu ulkolämpötilasta ja puhallusnopeudesta. Näissä uudemmissa ongelmaILPeissä ottoteho romahtaa jo noin 35C puhalluslämmössä.

Eli koska ottoteho kyllä kasvaa maksimiin huomattavan nopeasti ja suojaus pudottaa ottotehon nopeasti niin olisiko liikaa kylmäainetta? Tässä uudemmassa on yksirivinen kenno ulkoyksikössä ja pitäisi olla 0.87kg kylmäainetta. Vanhemmassa on kaksirivinen kenno ja 1.2kg kylmäainetta.

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Nyt Kotte on väärässä siinä että tämä ei olisi erikoista käyttäytymistä. Miksi tehot tippuvat noin äkkiä 1700Wsta alas mutta lämmön tuotto ei kuitenkaan kerkiä käyntiin.

Minun vanhassa 10 pro inverterissä tehot (ja kompressorin kierrokset äänen perusteella) nousevat suunnilleen samassa ajassa, ehkä hieman hitaamminkin, ja lämmön tuotto tietysti viiveellä mutta sitä lämpöä alkaa sitten tulla kunnolla eikä tehot romahda noin pian. Jos puhalluslämpö nousee 54C asti niin vasta sitten tulee rajoitus peliin ja alkaa pudottaa ottotehoa. Muuten jatketan täydellä ottoteholla eli noin 1500W-1700W noin 20 minuuttia. Päästäänkö tuohon rajoitukseen riippuu ulkolämpötilasta ja puhallusnopeudesta. Näissä uudemmissa ongelmaILPeissä ottoteho romahtaa jo noin 35C puhalluslämmössä.

Eli koska ottoteho kyllä kasvaa maksimiin huomattavan nopeasti ja suojaus pudottaa ottotehon nopeasti niin olisiko liikaa kylmäainetta? Tässä uudemmassa on yksirivinen kenno ulkoyksikössä ja pitäisi olla 0.87kg kylmäainetta. Vanhemmassa on kaksirivinen kenno ja 1.2kg kylmäainetta.

Kysymys ei ole välttämättä ole ollenkaan suojauksesta, vaan puhtaasti säätöalgoritmista, eli algoritmi vain pudottaa tehoa. Väitän vain, että itse kylmäprosessi tuntuu toimivan niinkuin olettaisi, kun tehoa pudotetaan tällä tavoin. Jos koneeseen ei saa paremmin toimivaa ohjelmistoversiota, on ainoa mahdollisuus ryhtyä "huijaamaan" konetta ulkoisesti käymään järkevämmin. Käytännössä on saatava aikaan tilanne, jossa kone toimii melkein ON/OFF.

Sikäli tarkentaisin selotustani, että selvästi liian runsas kylmäainetäytös hidastaa prosessin sopeutumista ja liian niukka nopeuttaa sitä, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa optimiin ei päästä, kun kylmäaine tavallaan loppuu kesken. Tällöin pitäisi kuitenkin samalla ilmetä klassisia vajaatäytön ongelmia.

 

[mstr]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Minkä verran muiden laite huurtuu? Laitoin tänä aamuna laitteen päälle tarkkaillakseni huurtumista. Sää oli -1 ... + 0,5 C joka kai on tässä tarkoituksessa otollinen. Yli 8 tunnin jälkeen en havainnut lainkaan huurretta. Laite kävi ilman sulatuksia tuon ajan keskim. 1367 W ottoteholla, dT 13 C. Outoa vai?

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Ei ole tänään huurua näkynyt. Ilma n. nollassa ja ulkoyksikön ulospuhallusilma 0.8-1 C kylmempää. Tehot olleet koko paivän kakkosella 1200-1280W ja ja lämmöt 22 -> (37-39).

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mulla kenno ollut tänään koko päivän umpijäässä. Runsas 5mm eikä kulje ilma läpi lainkaan, eikä ole kertaakaan sulattanut. Ulkona n. 0 - -2C. Mutta lämpöä on tullut mukavasti. Ottotehot 1000-1300W ja puhalluslämmöt seilanneet 36-42C. Sammuttelin pumpun pari tuntia sitten kun aloin ruokaa laittelemaan puuhellalla, eli en tiedä miten olisi tuosta sitten jatkunut kun tavoite olisi saavutettu.

Kotten teoriassa on perää kyllä ja kuulostaa ihan fiksulta, mutta mikä selittää sen että kun pyyntilämpötila on saavutettu ja ottotehot putoavat 300-600W välille ylläpitoon. On puhalluslämpö vain 0-5C ja COP alle 1.5.
Ja toinen mikä tuossa huipputehoilta romahduksessa pilaa pumpun toiminnan on pakkaskelit. Kun lämpöä oikeasti tarvittaisiin pumppu tipauttaa silti tehot lähes minimiin ja alkaa sieltä niitä nostella pikkuhiljaa ja kestää 20-25min ennenkuin lämmintä saadaan. Ja sitä tuleekin sitten nätisti sen 20min ajan kunnes tulee ajastettu sulatus ja taas kestää liki puolituntia ennenkuin lämmintä saadaan.

Ja tosiaan kun eilen vikakoodeja yritin katsoa niin tuo tehojen romahdus ei antanut minkäänlaista vikakoodia (ylivirta ymsyms tilanteille löytyy kyllä vikakoodit). Eli vaikuttaa aivan "normaalilta" softaominaisuudelta.

Ja vielä joku vois kertoa miksi uudessa pikaliitin mallissa on vanhan malliin 1.2kg ainetta vaikka onkin yksirivinen kenno? Onko laitteissa erikokoinen akkumulaattori? Onko edes mahdollista?

Vääntäisitkö kotte vielä rautalangasta... eli tämän ensimmäisen selityksen mielestäni ymmärsin...

muistuttaa vakavaa vajaatäyttöä, ts. höyrystin on kuiva (eli ei huurru, ulkoa ei lämpöä saada; kapillaarin suu voi silti mennä huuruun). Vasta pikkuhiljaa nestettä tulee lisää kiertoon akkumulaattorista haihtumalla (olettaen, että kylmäainetta todellakin on järjestelmässä riittävästi), eikä paine nouse riittävästi ennen tätä. Jos kylmäainetta on vähänkään naftisti, normaalitilaan päästään entistä hitaammin

mutta tämä on ehkä vähän ristiriidassa tuon kanssa....?

Sikäli tarkentaisin selotustani, että selvästi liian runsas kylmäainetäytös hidastaa prosessin sopeutumista ja liian niukka nopeuttaa sitä, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa optimiin ei päästä, kun kylmäaine tavallaan loppuu kesken. Tällöin pitäisi kuitenkin samalla ilmetä klassisia vajaatäytön ongelmia.

Ja mitä ovat "viralliset" klassiset vajaatäytön ongelmat?

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mulla kenno ollut tänään koko päivän umpijäässä. Runsas 5mm eikä kulje ilma läpi lainkaan, eikä ole kertaakaan sulattanut. Ulkona n. 0 - -2C. Mutta lämpöä on tullut mukavasti.

Tuo tosiaan ihmetyttää, että mistä/millä tämä laite lämmön kerää, kun ei kennon tunnu"tukkeutuminen" vaikuttavan millään tavalla?
Jospa ovatkin laittaneet muovisen feikkikennon ja tehneet vahingossa yksikerroksisen, koska näyttä että laite kerää vain akkumulaattorilla kompuran hukkalämpöä sekä muulla putkistolla hitusen lisää ympäristöstä?

Kokeilin tukkia ulkoyksikköä, en havainnut vaikutusta.
Peitin paperilla puolet sisäyksikön imuaukoista putkianturin päästä ja hetken kuluttua katkesi pitkä 1200W/15C putki kun pudotti tehot laitteelle tyypilliseen 6-700W / 6-7C tilaan. Paperin poisto ei palauttanut tehoja ylös.

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Vääntäisitkö kotte vielä rautalangasta... eli tämän ensimmäisen selityksen mielestäni ymmärsin...

muistuttaa vakavaa vajaatäyttöä, ts. höyrystin on kuiva (eli ei huurru, ulkoa ei lämpöä saada; kapillaarin suu voi silti mennä huuruun). Vasta pikkuhiljaa nestettä tulee lisää kiertoon akkumulaattorista haihtumalla (olettaen, että kylmäainetta todellakin on järjestelmässä riittävästi), eikä paine nouse riittävästi ennen tätä. Jos kylmäainetta on vähänkään naftisti, normaalitilaan päästään entistä hitaammin

mutta tämä on ehkä vähän ristiriidassa tuon kanssa....?

Sikäli tarkentaisin selotustani, että selvästi liian runsas kylmäainetäytös hidastaa prosessin sopeutumista ja liian niukka nopeuttaa sitä, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa optimiin ei päästä, kun kylmäaine tavallaan loppuu kesken. Tällöin pitäisi kuitenkin samalla ilmetä klassisia vajaatäytön ongelmia.

Ja mitä ovat "viralliset" klassiset vajaatäytön ongelmat?

Yritin tarkentaa ensimmäistä selitystäni siksi, ettei selityksestäni saisi käsitystä, että epäilen tässä vajaatäyttöä ja prosessin käynnistymisviivettä ajateltaisiin korjattavan lisätäytöllä. Asian on nimittäin monimuotoisempi:

"Klassisen vajaatäytön" ongelmat järjestelmän stabiloiduttua: höyrystin jäätyy epätasaisesti ja jäätyy erityisesti alkupäästä (paisuntaelimestä katsoen). Jos vajaatäyttö on paha, piiri kylmenee vain läheltä paisuntaelintä tai itse paisuntaelin (kuten kapillaari) jäähtyy höyrystimen päästä.

Kaikki kapillaarijärjestelmät tyypillisesti käyttäytyvät kylmäkäynnistyksen jälkeen viimeksi mainitun mallin mukaan, siis höyrystin jäätyy alkupäästään. Tilanne kuitenkin korjautuu minuuttien kuluttua prosessin stabiloiduttua, ellei täytös tosiaankin siis ole vajaa.

Lämpimän kompressorin käynnistäminen stabiloi tilanteen nopeammin, eli kuvatun kaltaista pitkää huomattavan vajaatäytön vaihetta ei kestä pitkään. Jos kylmäainetta on selvästi liikaa, voi ylimääräisen kylmäaineen lämpeneminen (akkumulaattorissa) kestää sen verran pitkään, että tilanne muistuttaa lievempää vajaatäyttöä, mutta pitempään. Käynnistyvän järjestelmän lieviä vajaatäytön ongelmia on kuitenkin hankala havaita (koska huurun kertyminen esim. vie aikansa), joten tuskinpa kannattaa yrittää päätellä käynnistyvän järjestelmän täytösongelmista yhtikäs mitään ainakaan ilman mittalaitteita.

Asioita hankaloittaa vielä sekin, että kylmälaitteisto toimii lähes optimaalisesti hieman vajaalla täytökselläkin, jos kompressoria käytetään melko kovalla teholla (jolloin höyrystin ja lauhdutin käyvät mahdollisimman suurella kuormalla) ja sekä lauhduttimen, että höyrystimen lämmönsiirto ovat optimaaliset joko hyvän suunnittelun, aktiivisen ohjausmenetelmän tai sattuman ansiosta. Arvatenkin käynnistyvän järjestelmän osalta edellytysten täyttyminen on tavallistakin epätodennäköisempää, jolloin prosessi kärsii kylmäainevajauksesta, mikä hidastaa tai jopa estää pääsyn lähelle optimitoimintaa. Viittasin ennen muuta tähän tilanteeseen ensimmäisessä vastauksessani, mutta kuten todettua, ylitäyttö voi aiheuttaa samantapaisia oireita eikä ole aiheellista korostaa tätä mahdollisuutta, kun muitakin ja ehkä todennäköisempiä vaihtoehtojakin on.

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Tuo tosiaan ihmetyttää, että mistä/millä tämä laite lämmön kerää, kun ei kennon tunnu"tukkeutuminen" vaikuttavan millään tavalla?
Jospa ovatkin laittaneet muovisen feikkikennon ja tehneet vahingossa yksikerroksisen, koska näyttä että laite kerää vain akkumulaattorilla kompuran hukkalämpöä sekä muulla putkistolla hitusen lisää ympäristöstä?

Tiivistyvästä huurusta on mahdollista saada melko paljon energiaa ja tiivistyminen lämmittää höyrystintä. Jos jäätä tiivistyy esim. kilo tunnissa, saadaan tästä periaatteessa energiaa n. 3/4 kWh. Kyllä huurun lävitse lämpöä jonkin verran johtuukin. Tämä siis laitteen kuluttaman sähkötehon lisäksi (kaikki tehot muuttuvat lämmöksi ja päätyvät onneksi pääosin sisäyksikön lauhduttimelle).

Kokeilin tukkia ulkoyksikköä, en havainnut vaikutusta.
Peitin paperilla puolet sisäyksikön imuaukoista putkianturin päästä ja hetken kuluttua katkesi pitkä 1200W/15C putki kun pudotti tehot laitteelle tyypilliseen 6-700W / 6-7C tilaan. Paperin poisto ei palauttanut tehoja ylös.

Eikös siis tuotto per käytetty watti ole melko sama kummassakin tilanteessa? Sait varmaan sisäanturin lämpenemään sen verran, että laite otaksui pienemmänkin lämmitystehon riittävän. Säädössä on aina hystereesiä, eli tehonmuutoksia pyritään välttämään ja tehot valitaan muutenkin portaittain. Lämpötilamittauksia saattaa vääristää suurimman lämpötilaeron etsiminen, sillä maksimin kasvaessa erot virtauksen eri kohdissa pyrkivät samalla kasvamaan, eikä keskimääräinen lämpötila välttämättä kasva yhtä paljon.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Tiivistyvästä huurusta on mahdollista saada melko paljon energiaa ja tiivistyminen lämmittää höyrystintä. Jos jäätä tiivistyy esim. kilo tunnissa, saadaan tästä periaatteessa energiaa n. 3/4 kWh. Kyllä huurun lävitse lämpöä jonkin verran johtuukin. Tämä siis laitteen kuluttaman sähkötehon lisäksi (kaikki tehot muuttuvat lämmöksi ja päätyvät onneksi pääosin sisäyksikön lauhduttimelle).

Voiko yksinkertaisesti ajatella niin, että huonon 1.3 COPin tilanteessa osakuormalla saadaan lämmöksi esim. 0.9 kompuran tehoista, 0.5 höyrystimeltä ja esim. 0.1 menee siirtoputkissa harakoille virtaushäviöinä ja ulkolämpötilasta riippuen lämpöhaviöinä?

Jos verrataan osakuormalla hyvään 3.5 COP tilanteeseen, niin silloin hörystimeltä saataisiin samalla analogialla 2.5xkompuran tehon verran lämpöä?

Tämä on tietysti todellisuudessa paljon paljon monimutkaisempaa ja em.copit varmaankin voidaan saavuttaa samassa laitteessa prosessin tilasta riippuen.

Mutta haen nyt tässä sitä mitä kukaan "asiantuntija" ei täällä vielä ole selkokielellä sanonut, että voiko höyrystimen pinta-alan puolittuminen jollain tapaa suoraan selittää näiden laitteiden hyötysuhdeongelmaa olettaen, että lauhduttimen ja kompressorin ominaisuudet ovat pysyneet vakiona?

Voiko se esimerkiksi aiheuttaa sen että pienestä höyrystystehosta johtuen kompressori ikäänkuin joutuu työskentelemään tehokkaammin erityisesti osakuormilla?
Vai onko niin, että pienempi kenno ei optimitilanteessa pysty keräämään aivan yhtäpaljon lämpöä ulkoilmasta, mutta näissä tapauksissa COPin lasku on niin suuri, että sen täytyy todennäköisemmin johtua jostakin osien yhteensopimattomuudesta tai virheellisestä kylmäainemäärästä?

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

lauhduttimen ja kompressorin ominaisuudet ovat pysyneet vakiona?

Onko tuo sisäyksikön kenno nyt todistetusti tarkistettu että on myös 2-rivinen 1.4mm row gapilla kuten vanha?

Ja tilannetietoa. Ulkona -2, Pyynti 23, Puhallus I, Tin 22.5, Tout 31.5, ottoteho 700W, COP ~1.5.
Eli alkaa taas pysyä lämpö torpassa ja tehot tippuu ja COP sen myötä...

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mutta haen nyt tässä sitä mitä kukaan "asiantuntija" ei täällä vielä ole selkokielellä sanonut, että voiko höyrystimen pinta-alan puolittuminen jollain tapaa suoraan selittää näiden laitteiden hyötysuhdeongelmaa olettaen, että lauhduttimen ja kompressorin ominaisuudet ovat pysyneet vakiona?

Tarkentava kysymys: siis kysytkö, että voisiko höyrystimen muuttaminen kaksirivisestä yksiriviseksi heikentää erityisesti osateho-COPeja, kun täysteho-COP pysyisi ennallaan ja parempana? Ei oikein tunnu yksinään mahdolliselta tai varsinaiselta syyltä (vaikka saattaa välillisesti ollakin asian kanssa tekemisissä -- tai vaan sattunut tapahtumaan samoihin aikoihin). Jokin yhteys höyrystinputkiston lyhentymisellä voisi ehkä olla jäätymisalttiuteen ja erityisesti siihen, miten prosessi lähtee käyntiin sulatuksen jälkeen. Algoritmit olisivat silti tässäkin pääroolissa (siis niiden muutokset tai se, että niitä ei ole muutettu laitteistomuutoksien edellyttämällä tavalla).

 

[nen]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Juuri näin. Sellasen huomion myöskin tein, että sulatuksen jälkeen puhaltelee kolmen kymmenen asteen molemmin puolin puolisen tuntia. Sitten kun kennossa näkyy huurua niin alkaa lämpöä tulla kunnolla, yli 40 asteen. Ja sitä jatkuu niin kauan, kunnes tulee seuraava sulatus. Nyt ilmojen lämmettyä siis reilusti harvemmin kun ei sulattele ajastuksen mukaan. Vaikuttaa siltä että huuruisella kennolla toimii tehokkaasti ja puhtaalla ei... Tehot ja puhalluslämpö pysyy myös vakaana silloin kun kennossa näkyy huurua. Lieneekö huuru seurausta tehokkaasta toiminnasta vai päin vastoin...

Yksi teoria on, että huurre lisää kennon pinta-alaa ja lämmön siirto tehostuu. en kyllä tiedä, pitääkö
paikkaansa.
Osaisko joku kertoa, onko testituloksia tai muuta tietoa

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Tarkentava kysymys: siis kysytkö, että voisiko höyrystimen muuttaminen kaksirivisestä yksiriviseksi heikentää erityisesti osateho-COPeja, kun täysteho-COP pysyisi ennallaan ja parempana? Ei oikein tunnu yksinään mahdolliselta tai varsinaiselta syyltä (vaikka saattaa välillisesti ollakin asian kanssa tekemisissä -- tai vaan sattunut tapahtumaan samoihin aikoihin). Jokin yhteys höyrystinputkiston lyhentymisellä voisi ehkä olla jäätymisalttiuteen ja erityisesti siihen, miten prosessi lähtee käyntiin sulatuksen jälkeen. Algoritmit olisivat silti tässäkin pääroolissa (siis niiden muutokset tai se, että niitä ei ole muutettu laitteistomuutoksien edellyttämällä tavalla).

Eli kysyn oikeastaan kahta asiaa:

1. Voiko höyrystimen tehon oleellinen muutos suhteessa lauhduttimen tehoon sekoittaa prosessin toimivuutta jos muut osat ja algoritmit ovat samat?

2. Miksi käytetään kaksirivisiä kennoja vaikka ne ovat kalliimpia, jos sillä ei ole merkitystä? Eikö suuremmalla pinta-alalla ja putkipituudella saada enemmän lämpöä talteen silloin kun sitä on ulkoilmassa vähemmän tarjolla? Vai hoituuko sama asia nestevirtausnopeuden alentamisella ja ulkotuulettimen nopeuden nostolla?

Eilen illalla mittasin n. -6C:ssä putkilämmöt ulkoyksiköltä kun sisällä imu/puhallus 22/36 ja ottoteho 1200W. Kaasuputki 47°C ja nesteputki 25 °C.

Myöhemmin pyyntiä kasvatettaessa sain sen tehon pudotuksen lyhyen spurtin jälkeen aikaiseksi kun olin ulkoyksikön luona. Tällöin, kun kompuran kierrokset laski, kuului ulkoyksikön kennostosta aivan selvää litisevää ääntä, kuin kiertoon olisi yhtäkkiä tullut nestettä.

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Kommentoin vain tätä, jääköön kohta 2 (kokonaan) muille:

1. Voiko höyrystimen tehon oleellinen muutos suhteessa lauhduttimen tehoon sekoittaa prosessin toimivuutta jos muut osat ja algoritmit ovat samat?

Kyllä voi, niinkuin lähes minkä tahansa yksittäisen osan mitoituksen muuttaminen, jos muita ei muuteta. On kuitenkin paljon monimutkaisempi kysymys, mikä on lopputulos. Lämpöpumpun prosessi on nimittäin näennäisesti yksinkertainen, mutta hyvin monenlaiset tasapainoehdot ja muuttujat vaikuttavat sen toimintaan käytännössä. Tilanne elää koko ajan ja yksittäinen muutos voi vaikuttaa hyvin eri tavoin eri tilanteissa (kuten moneen kertaan on varmaan tullut esille).

Mielestäni ILP:n kokonaisuuden arviointi voidaan silti kiteyttää seuraavaan: Jos pumppu vaikuttaa toimivan kunnolla täydellä teholla eri säätiloilla ja tämä kattaa luvatut käyttöolosuhteet, on paha mennä osoittelemaan yksittäisen komponentin mitoitusta syynä ei-toivottuun toimintaan osatehoilla. Kyllä virhe on tällöin yksiselitteisesti laitteiston ohjausalgoritmissa, joka ei pidä pumppua järkevällä toiminta-alueella, sillä ainahan pumppua voisi käyttää ON/OFF-tyyppisesti, ellei muu auta.

On aivan toinen kysymys, että invertteri-ILP, jota ei saa käymään kuin ON/OFF-moodissa on susi (vältettävä tuote), mutta suoranaisesta virheestä ei ole kyse, kuten tapauksessa, jossa säätöalgoritmi lukkiutuu johonkin huonon COPin osatehotilaan. Mutta tämä on vain oma näkemykseni ja joku toinen voi väittää, että kaikkihan hienosti, jos lämpöä tulee, mikä sähkönä menee (silti: susi mikä susi).

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Noniin nyt olis logia.

Punainen= puhalluslämpö
Sininen= imulämpö (sisäyksikön päällä samassa päässä missä ledit)
Vihreä= sisälämpö
Musta=ulkolämpö
Keltainen=imu-puhallus

Eli teho käy täysillä hetken sulatuksen jälkeen ja puhalluslämpö piikkaa, sitten tippuu tehot minimiin ja samoin puhalluslämpö. Ja tästä kestää sitten sen puolituntia että lämpöä tulee taas reilusti ja tehot on suurella.
Pyynti 24C. Sisäyksikkö keittiössä, ja yön aikana keittiön ja makuuhuoneen ovi raollaan. Makuuhuoneessa oli aamulla 17C (vähän lämpöä mennyt siis sinnekin puolelle, mutta ei paljoa). Keittiö n. 16m2.
Eli noin karkeasti, tuo pumppu jaksaa hölmön logiikkansa takia pitää n.20-30m2 (purueristettyä rintsikkaa) lämpöisenä -15C pakkasessa.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mie loggasin manuaalisesti 30s - 1min välein riippuen tilanteesta yhden sulatussyklin välin joka näytti toistuvan aina hyvin samanlaisena.

Lämpömittarin näytön päivitysväli oli 30 s jolloin kirjasin lukemat. Jyrkissä nousuissa IR-mittariin verrattuna lämpömittari seurasi n. 1-2 astetta perässä, mutta vastaavasti myös laskuissa. Kirjautunut huippulämpö, n. 35 astetta oli IR:llä 1.5 astetta korkeampi ja korjattu tuloksiin. Hyvin lyhytaikaisena (n.30 s) tällä piikillä on varsin vähän merkitystä.

Huomattavaa on lämpöhuipun ja tehohuipun välinen viive, johtuu n. 30-60 s. verran mittarin viiveestä. Tätä en ole tähän yrittänyt korjata koska loopin alku ja loppu ovat samalla tasolla. Imulämpö pidetty vakiona ja korjattu puhalluslämmön mukaan +0.15xdT kun Tout on suurempi kuin 27 astetta, mikä vastaa nousuissa hyvin IR-mittarilla WC-paperinpalasta saamiani arvoja. Muuten imulämmön viive olisi aivan liian suuri tavallisessa digimittarissa.

Kuvassa:

Ottoteho Pin, [W] punaisella
Lämmitysteho Pout [W] vaalean sinisellä
Puhalluslämpö Tout [°C] sinisellä
Lämpötilaero dT [°C] keltaisella

Lämmityteho laskettu puhaltimen II-nopeudella skaalaten omien mittausten mukaan virallisesta 460 arvosta alaspäin, eli V=400 m3/h.

Muuten kiinnitti huomioa kompressorista kuuluva n. 1 Hz taajuudella tuleva aaltoileva ääni (vouvaus) aikaväleillä 16-17,5 min ja 41-45 min. Nämä merkitty kuvaan.

Andyksin lämmöt ovat paljon paremmat, ja näyttää siltä että jos tuo oma jatkaisi tuota 32 min kohdalla olevaa nousua, niin lämpö voisi lopulta nousta ylemmäksi ja vastaisi aika hyvin Andyksin käppyröitä. Nyt jokin rajoitus astuu peliin n. 1650-1700 W paikkeilla.

(Integroimalla 30 s siivuina tuosta saa yhden syklin COPiksi 1.34 mikä yllättää suuruudellaan. Odotin alempaa lukemaa pelkästään mittariarvoja tuijottamalla.)
-- Korjattu 15:43: Kumuloituva COP-tuolta ajalta 0.85!

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Andyksin lämmöt ovat paljon paremmat, ja näyttää siltä että jos tuo oma jatkaisi tuota 32 min kohdalla olevaa nousua, niin lämpö voisi lopulta nousta ylemmäksi ja vastaisi aika hyvin Andyksin käppyröitä. Nyt jokin rajoitus astuu peliin n. 1650-1700 W paikkeilla.

Tungin nyt tuon anturin aika syvälle, sen verran syvälle että sitä asentaessa otti vähän ropeliin kiinni.. oiskohan nyt n. 1cm päässä puhaltimesta siellä harmaassa muovissa kiinni. Nosti lämpöjä ehkä n.2-3C enkä oikein nyt enää tiedä minkä virtausarvojen mukaan laskisi COPia.

Mulla tuo huippulämpö tulee jollain 1300-1500W välillä. Eli siis se ei vaadi edes täyttä tehoa vaan aikaaaaaaaa.... Menisköhän joku 10min siitä kun tehot on noussut 1500Wattiin että lämpö on tuolla 40-45 välillä.

Niin ja semmonen unohtu vielä sanoa, että mitä nyt olen ennen loggauksia katsellut niin tuntuu että näillä yli 10asteen pakkasilla ei pyyntilämpötilan nosto vaikuta mitään. Kestää aina yhtäkauan että lämmintä alkaa tulla, ja sen aina katkaisee tuo sulatus. Eli todellakin tällä logiikalla ollaan aivan lämmityskyvyn rajalla...

Paljonko sulla muuten Wesa pyyntinä? Huomasin itse noista omista logeista että imulämpötila nousee yllättävän paljon (riippuu toki pumpun sijoituksesta), eli voi olla että laite alkaa senkin takia hillitsemään tehoja. 22-23C pyynnillä olen parikertaa huomannut oireita tällaisesta. 24 pyynnillä en enää. Voisi ehkä kokeilla jos sen imulämmön anturin saisi siististi irti alkuperäisestä pidikkeestään ja vetäisi johonkin laitteen ulkopuolelle suojaan ilma virroilta, mitään kamalan radikaalia muutosta en uskalla tehdä jos vaikka "joutuu" pumpusta luopumaan takaisin Ultimatelle... :

Jos muuten vähääkään kiinnostaa jatkossa seurata lämpötiloja niin suosittelen tuollaisia 1-wire antureita. Sarjaporttiadapteri oli todella helppo tehdä ja 4anturia+adapterin hilut maksoivat paikallisessa ei-niin-halvassa elektroniikkaliikkeessä 25e. Ja käyttöönotto on todella helppoa. Itse ainakin innostuin niin paljon, että meinasin vedellä noita antureita ympäritaloa samalla kun remontti edistyy niin saa hyvin seurattua koko talon lämpötiloja sitten joskus tulevaisuudessa.

Jos joku muuten on tilailemassa antureita halvalla ulkomailta niin olen kiinnostunut tulemaan kimppaan.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Paljonko sulla muuten Wesa pyyntinä? Huomasin itse noista omista logeista että imulämpötila nousee yllättävän paljon (riippuu toki pumpun sijoituksesta), eli voi olla että laite alkaa senkin takia hillitsemään tehoja. 22-23C pyynnillä olen parikertaa huomannut oireita tällaisesta. 24 pyynnillä en enää. Voisi ehkä kokeilla jos sen imulämmön anturin saisi siististi irti alkuperäisestä pidikkeestään ja vetäisi johonkin laitteen ulkopuolelle suojaan ilma virroilta, mitään kamalan radikaalia muutosta en uskalla tehdä jos vaikka "joutuu" pumpusta luopumaan takaisin Ultimatelle... :

Pyyntinä oli 25 astetta ja IR:llä imulämpö maksimissaan n. 24.5 ja minimissään 22.8, -lämpöpatterit päällä..

Ohessa kuva edellisen mittauksen hetkellisestä copista jota paikoitellen parantaa puhalluslämpötilan viive suhteessa pudonneeseen ottotehoon. Lisäksi käyrä joka kuvaa kumuloituvaa COP-arvoa.


Löytyykö tuosta sarjaporttiadapterista helposti ohjeita ja millä softalla keruu?

 

[mstr]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Aika erilainen tuo Wesan kuva on verrattuna tähän minun kuvaan jonka nyt sain tehtyä (open office calc -> pdf).
Mittasin 6.1. yli 8 tuntia ja siitä tuo 3 tunnin pätkä (jatkui muuttumattomana vielä 3 tuntia). Tpyynti 22 C. Puhallus max. Ei yhtään sulatusta.
Ulkolämpö vihreä ~ -1 ... +0,5 C
Huonelämpö kelt. ~22 C
Tin sininen ~22,5 C
Tout punainen ~35 ... 36 C jona aikana ottoteho 1400 W! Tästä COP ~1,4.

Itse tilasin com porttiin one-wire adapterin www.homechip.com jossa paras hinta. Antureita DS18B20 sai äskettäin hyvin edullisesti ebay.com kautta (Puolasta). Taidankin tilata lisää jos niitä vielä saa. Sitten vain kierrettyä parikaapelia ja kolvi käteen. 6 nastainen "ethernet" liitin puristustyökalu tarvitaan.
Minulla on Linux kone ja siinä digitemp jolla pollaus hoituu.
Sitä olen miettinyt millä saisi ottotehon luettua tietokoneeelle. Kun löytyisi halpa tehomittari jossa olisi liitäntä PC:hen.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Aika erilainen tuo Wesan kuva on verrattuna tähän minun kuvaan jonka nyt sain tehtyä (open office calc -> pdf).

Minulla on Linux kone ja siinä digitemp jolla pollaus hoituu.
Sitä olen miettinyt millä saisi ottotehon luettua tietokoneeelle. Kun löytyisi halpa tehomittari jossa olisi liitäntä PC:hen.

Huom! korjasin vähän tuloksia ja viimeistä kuvaa...

Suunnilleen noin se minullakin käyttäytyy pienillä pakkasilla. Tasaisesti pukkaa huonoa COPpia.

Andyks kirjoitti saaneensa parempia lämpöjä syvemmältä, ja niin näyttäisi saavan ClaesOhlsonin IR-kynämittarillakin noin 1-2 astetta korkeampia lämpöjä kuin samalla mittarilla sisemmästä rivasta jossa ilmavirrassa hulmuava kevyt vessapaperin pala.
Voisikohan tuohon puhallusilmaan sekoittua ympäristön ilmaa jo sisäripojen tasolla niin paljon, että laimentaa puhallusta? Ei se paljoa suurtehotuloksien Coppia muuta, mutta noita 300W / 2-3C COPeja kaunistaa kylläkin.

Kyllä tässä jotain loggereita täytyy ruveta rakentamaan, senverran mielenkintoiseksi tämä käy, tosin tällä vauhdilla rahnat ei riitä noihin euronkaan antureihin seuraavan sähkölaskun jälkeen..

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Löytyykö tuosta sarjaporttiadapterista helposti ohjeita ja millä softalla keruu?

Itse tein tämän adapterin jonka ohjeet löytyy täältä.
http://tietomyrsky.fi/projektit/ds18s20/lampo.html
Nuo diodit+d-liitin maksanee n.2-4e. Eli jos vaan suinkin kolvi pysyy kourassa niin eipä maksa vaivaa ruveta adapteria tilailemaan. Omat anturit hain Turusta Triopakista. Mutta pitäisi löytyä myös ELFAsta ja BEBEKistä. Tosin hinnat on sitten euron sijaan jotain 4-6e paikkeilla, kun ostaa Suomesta.
Tuo toimii ainakin neljällä anturilla vielä ihan hyvin, pisin johto n.8m.
Jos antureita tulee paljon ja vedot pitkiä niin kannattaa tuoda erikseen 5V käyttösähkö anturille.

LogTemp on todella simppeli ohjelma windowsiin antureiden lukua varten. http://www.mrsoft.fi/software.htm

Antureita DS18B20 sai äskettäin hyvin edullisesti ebay.com kautta (Puolasta). Taidankin tilata lisää jos niitä vielä saa.
Sitä olen miettinyt millä saisi ottotehon luettua tietokoneeelle. Kun löytyisi halpa tehomittari jossa olisi liitäntä PC:hen.

Missäpäin Suomea vaikutat? jos Turku-Salo akselilla niin voisin ottaa muutaman(kymmentä...) anturia myös.
Itse varmaan laitan keskukseen DIN-kiskoon kwh-mittarin ja sen pulssilähdöstä sitten sarjaporttiin ja teen labviewlla jonkun pienen exen jolla saan luettua pulsseja ja logattua ottotehoa tietyinväliajoin. En oikein tiedä miten sitten tämän datan yhdistäisin tuohon lämpötiladataan, jos labviewlle saisi suoraan 1-wirepalikoita voisi lukea suoraan silläkin ja tehdä kaiken samalla softalla.. Tai sitten vaan tarvittaessa yhdistelen logtempin txt-filet ja ottotehot excelissä tms. Tätä loggaus suunnitelmaa tosin hidastaa se, että uudelle keskukselle ei ole vielä edes vedetty syöttöä, saati sitten pumpun ryhmää ja pistorasiaa kytketty...


Eikös Wesa sulla ollut se virtausmittari... Voiskohan sillä saada jotain irti tuolta syvemmältä... vai mitenköhän virtaus siellä käyttäytyy? Mitä arvoja COPin laskennassa uskaltaa käyttää...

Jännä logi tältä päivältä.. Pumppu on kahtena sulatusvälinä toiminut niinkuin sen pitäisi... Eli ottotehot eivät ole pudonneet alkupiikin jälkeen vaan on tehot jäänyt päälle. Ainoa ero minkä hieman havaitsee on ulkolämpötilan pieni notkahdus juuri noina hetkinä. Iltapäivällä sitten onkin lauhtunut ja tuossa 16 jälkeen kun alkaa taas käyrä heilua tultiin kotio. Vilkaisin tehomittaria heti tullessani ja oli n.740W, eli COP n.1.4 koko iltapäivän.
Koko logi muuten tuohon n. klo.16.20 asti Puhallusasento I

Edit: Miten muuten kannattaisi COP laskea tuollaisesta pitkäaikaisesta logatusta datasta? itse meinasin, että jos laskisi lämpötehon ajalta jona pumppu on puhaltanut (eli käytännössä kun Tout>Tin ja sitten koko loggausajan käyttämän tehon. Näin tulisi koko sähkönkulutus huomioitua ja sulatusjaksot eliminoitua. Tosin sulatusjaksojen aiheuttamaan sisäilman jäähdytystä ei oteta huomioon, mutta se nyt on aika minimaalista...

Edittiä lisää: Koittakaa jaksaa lukea vaikka onkin pitkä viesti... Tuli mieleen pieni teoria tuosta ottotehon romahduksesta sulatuksen jälkeen.
Vanhan mallin huoltomanuskasta löytyy kohta. (ja älyhän oli sama...)

6.2.3.1Overload protection
(Ttube: at cooling,it detects the temp. of outdoor heat exchanger,at heating,it detects the temp. of indoor heat exchanger. )
When Ttube is detected higher, the compressor will run in limited frequency. When Ttube goes on rising over the specified
value, the compressor will stop.

Eli tehojen noustessa nopeasti sisäyksikön Ttuben mittaama lämpötila nousee liian korkeaksi ja siksi kompuraa rajoitetaan. Ja nuo pari pätkää kun mulla ei ole teho romahtanut on ulkona ollut juuri sopivasti kylmempi ja kenno vähän huurussa tms, että Ttuben lämpö ei ole noussut aivan yhtäpaljon.
Asia joka mietityttää, mitä tarkoittaa "Ttube is detected higher"? korkeampi kuin mikä? Ja siihen en ota kantaa onko tuon lämpötila oikeasti liian korkea vai onko lämpötila-anturierä/malli vaihtunut ja sen myötä tulee virhettä vai mistä tuo johtuu.
Kuka avaa sisäyksikköä ja ottaa anturin irti putkesta ja kokeilee romahtaako tehot vielä : Tosin liian alhainenkin lämpötila saattaa johtaa johonkin vikatilaan...???

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Eikös Wesa sulla ollut se virtausmittari... Voiskohan sillä saada jotain irti tuolta syvemmältä... vai mitenköhän virtaus siellä käyttäytyy? Mitä arvoja COPin laskennassa uskaltaa käyttää...

Oli lainassa mittari, mutta sen mittapää on kuin radion antenni jossa pitkulianen n. 10 mm aukko päässä niin että virtausmittaussuunta on poikittain "antenniin" nähden. Eli tätä ei saa oikeaan asentoon sinne syvälle. Sisä- ja ulkoripojen väliselle alueelle kylläkin ala-ulkorivan ja koneen välisestä aukosta. Sain niistä kyllä aika hyvin samoja tuloksia eri mittauksilla, mutta silti epäilen järjellä, että noin lähellä puhallinta poikkileikkaukseltaan laajenevassa tilassa virtaus on niin turbulenttinen että tuon tyyppinen kuumalanka mittari näyttää väärin, -lähinnä liikaa. Mittasin myös imupuolelta laminaarisemin virtavasta kotelosta ja sain hieman pienempiä arvoja, mutta siinäkin virtaus oli turbulenttinen minkä huomasi anturin asentoa kääntelemällä. Toisaalta mittaustulosta laski laitteen ja katon väliin teipatun pahviputken vuodot. Imuputken pitäisi olla hieman suppeneva ja riittävän pitkä jotta pyörteet saataisiin minimoitua.
Mittaukseni oli myös tehty rivat optimiasennossa.

Mielestäni varman päälle pelattaessa voi käyttää 460/400/300 jotka ovat samassa suhteessa keskenään mittaamieni kanssa ja rimmaavat myös vanhan laitteen pyörimisnopeuksien kanssa.

Kyllä sitä joskus on tullut kolvailtua kaikenlaista hifihärpäkettä itsesyövytetyille levyille monikanavaisesta parametrikorjaimesta alkaen, joten eiköhän tuokin onnistu.

Tuon sisäpuolen putkianturin voisi tutkia.

 

[teukka]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Sitä olen miettinyt millä saisi ottotehon luettua tietokoneeelle. Kun löytyisi halpa tehomittari jossa olisi liitäntä PC:hen.

Olen joskus aiemmin mainostanut omaa tehon mittaustani, ja tulkoot se vielä tässä esille.
Ilpille on vedetty oma pistorasia sulaketaululta. Pistorasian nollan ja suojamaan välillä on jännite, joka ilmoittaa nollassa kulkevan virran eli siis laitteen ottaman virran. Käytin mitaukseen A/D-muunninta ja laskin tehon erääksi parametriksi. Piti muuten paikkansa hyvin vaikka perusteena oli kuparijohtimen laskettu vastus. Kokeilin kuitenkin ja kalibroin tarkemmat arvot erillisellä halvalla tehomittarilla.

Teho ei käyttäytynyt aivan lineaarisesti ja syynä lienee vaihe-ero pienillä kuormilla, mutta tyytyväinen olin ja ratkaisu oli ilmainen...

Juttua voi kokeilla yksinkertaisesti volttimittarilla.

 

[getty]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Olen joskus aiemmin mainostanut omaa tehon mittaustani, ja tulkoot se vielä tässä esille.
Ilpille on vedetty oma pistorasia sulaketaululta. Pistorasian nollan ja suojamaan välillä on jännite, joka ilmoittaa nollassa kulkevan virran eli siis laitteen ottaman virran. Käytin mitaukseen A/D-muunninta ja laskin tehon erääksi parametriksi. Piti muuten paikkansa hyvin vaikka perusteena oli kuparijohtimen laskettu vastus. Kokeilin kuitenkin ja kalibroin tarkemmat arvot erillisellä halvalla tehomittarilla.

Teho ei käyttäytynyt aivan lineaarisesti ja syynä lienee vaihe-ero pienillä kuormilla, mutta tyytyväinen olin ja ratkaisu oli ilmainen...

Juttua voi kokeilla yksinkertaisesti volttimittarilla.

Tästä kun saisi vielä ihan kytkiksen, niin avot. Ajattelin pistää Arduinon A/D -muuntimen tuota haistelemaan, mutta jännite pitänee ensin tasasuunnata? Millaiset nuo jännitetasot on tyypillisillä tehoilla? (riippuu tietenki niistä kupareista)

 

[mstr]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Olen joskus aiemmin mainostanut omaa tehon mittaustani, ja tulkoot se vielä tässä esille.
Ilpille on vedetty oma pistorasia sulaketaululta. Pistorasian nollan ja suojamaan välillä on jännite, joka ilmoittaa nollassa kulkevan virran eli siis laitteen ottaman virran. Käytin mitaukseen A/D-muunninta ja laskin tehon erääksi parametriksi. Piti muuten paikkansa hyvin vaikka perusteena oli kuparijohtimen laskettu vastus. Kokeilin kuitenkin ja kalibroin tarkemmat arvot erillisellä halvalla tehomittarilla.

Teoriassa noin mutta eikö käytännössä tarvi herkän true RMS volttimittarin (mitattava jännite vain kymmeniä mV kun kaapeli < 10 m). Miten tuo A/D muunnin toimii AC jännitteellä? Onko sulla rakennettu joku huippuarvon ilmaisin?

Vielä noista lämpötilojen mittauksista: minusta näyttää että nämä laitteet on yksilöitä ja andyksin laite käyttäytyy eri lailla (paremmalla COP:lla) kuin minun ja Wesan. Ei siis oikein voi olla säätöalgoritmista johtuvaa vai?
Sitten tuosta anturien sijoittamisesta: pitäisi määrittää sijoituspaikka tai mittaukset eivät ole ihna vertailukelpoisia. Se että anturin sijainti vaikuttaa mittaustulokseen voi kai seurata siitä että ilmavirta on pyörteistä vielä laitteen sisälläkin.

Andyks: anturien tilaamisesta laitoin yksityisviestin.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Jos ei halua nopeita muutoksia talteen niin ei muuta kuin lämpöanturi sulakkeen kylkeen ja vertailuanturi kaappiin josta erotus ja kalibrointi. Mulla aianakin sulakkeen suojakuoren posliini 28,5 C kun P=1500W ja kaappi muuten 22,5C..On halpa

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Vielä noista lämpötilojen mittauksista: minusta näyttää että nämä laitteet on yksilöitä ja andyksin laite käyttäytyy eri lailla (paremmalla COP:lla) kuin minun ja Wesan. Ei siis oikein voi olla säätöalgoritmista johtuvaa vai?

Kunnollinen algoritmi nimenomaan kykenee sopeutumaan fyysisten komponenttien ominaisuuksien tavanomaiseen vaihteluun. Kun ongelmatapauksia on useampia, voi tämä johtua tavanomaisesta vaihtelusta, mutta tietenkin myös yksittäisistä vioista tai jonkin komponentin systemaattisesta viasta. Systemaattisia vikojahan voisi liittyä lämpötila-antureihin, kapillaariin, kompressoriin, nelitieventtiiliin, öljy- ja kylmäainetäytökseen ja miksei höyrystimeen tai lauhduttimeenkiin muiden muassa. Tietoa ei taida edelleenkään olla riittävästi edes joidenkin vaihtoehtojen poissulkemiseksi.

 

[mstr]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Kunnollinen algoritmi nimenomaan kykenee sopeutumaan fyysisten komponenttien ominaisuuksien tavanomaiseen vaihteluun. Kun ongelmatapauksia on useampia, voi tämä johtua tavanomaisesta vaihtelusta, mutta tietenkin myös yksittäisistä vioista tai jonkin komponentin systemaattisesta viasta. Systemaattisia vikojahan voisi liittyä lämpötila-antureihin, kapillaariin, kompressoriin, nelitieventtiiliin, öljy- ja kylmäainetäytökseen ja miksei höyrystimeen tai lauhduttimeenkiin muiden muassa. Tietoa ei taida edelleenkään olla riittävästi edes joidenkin vaihtoehtojen poissulkemiseksi.

Komponenttien tavanomaisen vaihtelun tapauksessa odottaisin laitteiden käyttäytyvän keskenään samalla tavalla. Sitten jos on sarja laitteita joissa on väärä tai viallinen komponentti niin odottaisin näiden käyttäytyvän eri lailla kuin normaalit laitteet mutta kuitenkin keskenään samalla lailla. Jos nyt on laitteita jotka käyttäytyvät vähän miten sattuu niin missä vika? Onko ilpissä komponentti jonka vika voi aiheuttaa tällaista? Entä onko aikaisemmin todettu toimivien laitteiden käyttäytymisessä suurta hajontaa?

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Pikasesti vilkaisin logia kun kotosalla kävin ja nyt kun ulkona on 0-5C pakkasta niin puhalluslämmöt on enää max.40C ja COPit sitä perus osatehon 1.3.

Mut kysymys... Pitääkö muilla tuo laitos sulatuksen alussa ja lopussa niitä järjettömiä suhahduspaukahduksia. Varsinkin pakkasella välillä oikein säikähtää jos on samassa huoneessa ja viereiseenkin kuuluu hyvin. Tulee varmaan nelitieventtiilin toiminnasta, tuntuu kuin laite ei antaisi paineiden tasaantua tarpeeksi ennen venttiilin kääntöä. Mitä olen muutamissa muissa ilppikämpissä oleskellut niin en kyllä ikinä ole moiseen kiinnittänyt huomiota, mutta tämän Pro10:n suhahdukset kyllä kiinnittävät kaikkien vieraidenkin huomion.

 

[westeri]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mut kysymys... Pitääkö muilla tuo laitos sulatuksen alussa ja lopussa niitä järjettömiä suhahduspaukahduksia. Varsinkin pakkasella välillä oikein säikähtää jos on samassa huoneessa ja viereiseenkin kuuluu hyvin. Tulee varmaan nelitieventtiilin toiminnasta, tuntuu kuin laite ei antaisi paineiden tasaantua tarpeeksi ennen venttiilin kääntöä. Mitä olen muutamissa muissa ilppikämpissä oleskellut niin en kyllä ikinä ole moiseen kiinnittänyt huomiota, mutta tämän Pro10:n suhahdukset kyllä kiinnittävät kaikkien vieraidenkin huomion.

Kyllä tuo minun pumppu pitää kanssa noita samoja järjettömiä ääniä. Mielestäni nykyaikaisen laitteen ei kuulu toimia tuolla tavalla! Eikä kyllä nuo äänet jää mitenkään ultimaten ilmoittamien desibelirajojen sisään.

Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan että taidan laittaa sähköpatterit päälle, eipä näytä tuota sähköä pahemmin ilppi säästävän, ja vielä nämä huonot "ominaisuudet" päälle!

Taas on nää nollakelit ja pumppu vaan jauhaa ja jauhaa ja jauhaa...luulis pääsevän tavoitelämpöön ja sammuvan edes joskus mutta kun ei niin ei!

Kyllä se on uskottava että 10 PRO INV on susi eikä siitä päästä mihinkään!!

ÄLKÖÖT KUKAAN TÄYSIJÄRKINEN IHMINEN OSTA TÄTÄ, PASKA MIKÄ PASKA!!!

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Mut kysymys... Pitääkö muilla tuo laitos sulatuksen alussa ja lopussa niitä järjettömiä suhahduspaukahduksia. Varsinkin pakkasella välillä oikein säikähtää jos on samassa huoneessa ja viereiseenkin kuuluu hyvin. Tulee varmaan nelitieventtiilin toiminnasta, tuntuu kuin laite ei antaisi paineiden tasaantua tarpeeksi ennen venttiilin kääntöä. Mitä olen muutamissa muissa ilppikämpissä oleskellut niin en kyllä ikinä ole moiseen kiinnittänyt huomiota, mutta tämän Pro10:n suhahdukset kyllä kiinnittävät kaikkien vieraidenkin huomion.

Kyllä minulla myös sulatusäänet ovat huomattavan kovat. Käppyröissäni n. 5 min sulatuksen aikana tule 2 puhahdusta niiden Pin tehokuoppien kohdalla. Jälkimmäisen jälkeen alkaa heti puhallus. Välissä käyttää tehot n. 900:ssa ja melkoista kohinaa tai vast. kuuluu sisäyksiköstä.

Kyllä se on uskottava että 10 PRO INV on susi eikä siitä päästä mihinkään!!
ÄLKÖÖT KUKAAN TÄYSIJÄRKINEN IHMINEN OSTA TÄTÄ, PASKA MIKÄ PASKA!!!

No ei kai se ihan susi ole kun on toimiviakin laitteita, -itsekkin haluaisin saada, ja luulin ostaneeni sellaisen.
Jos tuosta olisi energiansäästömielessä toivottua hyötyä ja sulatukset toimisivat pikkupakkasilla, olisin ihan tyytyväinen!
Melu (normaali puhallus) on mielestäni positiivinen yllätys, tosin ainoa vertailukohta on Panan joku Nordic Inverter joka oli milestäni kovin meluisa.

Ulti antaa meidän varmaan ratkoa ongelman puolestaan jottei tarvitse uusia laitteita toimittaa.
Kun vika on löytynyt, korjaavat vain viallisen komponentin ja pääsevät helpolla ongelmasta.
Siihen asti kieltävät koko ongelman ja vian selvittyä voivat syyttää Greetä ja pestä kätensä kertoen että jatkossa kyseistä ongelmaa ei varmasti esiinny.
Toivottavasti vain koko talvi ei ehdi kulua ennen sitä.

Tuoreimmassa kirjeenvaihdossa eivät enää kiellä laiteen muuttuneen, mutta vetoavat kauppaehtojen kohtaan:
"Myyjä pidättää oikeuden teknisiin muutoksiin"

 

[andyks]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Tuoreimmassa kirjeenvaihdossa eivät enää kiellä laiteen muuttuneen, mutta vetoavat kauppaehtojen kohtaan:
"Myyjä pidättää oikeuden teknisiin muutoksiin"

Onko sulle selvinnyt, että ollaanko Ultimatella edes yritetty olla tästä asiasta yhteydessä Gree:lle?
Vai onko valituksia tullut vasta niin vähän, että luulevat laitteen toimivan oikeasti ihan hyvin ja luulevat että muutamat valittajat vaan valittaa valittamisen ilosta.
Meinaan luulisi, että jos Greelle antaisi kattavan kuvauksen toiminnasta (ottotehon romahdus, ottotehot osatehoilla suhteessa lämpöihin ym...) Niin jos posti vaan siellä päässä löytää oikean henkilön niin sieltä voisi tulla jotain ihan oikeitakin syitä asiaan.
Ja saattaahan jopa olla että vika on tiedossa, mutta kun Ultimate ostaa isoja eriä niin varastossa on vain huonoja laitteita (eikös 6/2008 taida olla tuorein manuf.date mitä on laitteissa ilmennyt?). Eli on mahdollista että Gree on havainnut ongelman ja tehnyt hyviä laitteita jo puoli vuotta, mutta Ultimatelle asti niitä ei välttämättä ole vielä eksynyt, ja jos Gree:ltä on Ultimatelle lähetetetty joku FYI viesti aiheesta, niin tuollaiset ikäväkyllä aika usein unohtuvat ja jäävät lukematta, tai eivät löydä oikeita henkilöitä...

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Onko sulle selvinnyt, että ollaanko Ultimatella edes yritetty olla tästä asiasta yhteydessä Gree:lle?
Vai onko valituksia tullut vasta niin vähän, että luulevat laitteen toimivan oikeasti ihan hyvin ja luulevat että muutamat valittajat vaan valittaa valittamisen ilosta.

Ei ole selvinnyt, mutta luulen että eivät ole olleet ja hieman se kuva on jäänyt, että uskovat laitteen toimivan ok ja "aloittelijat" marmattavat heti kun ensimmäinen lämpötilamittaus onkin pienempi kuin jollakin muulla.
Sen verran ko. firma on lokaa saanut astuessaan muiden varpaille, että luulen heidän epäilevän ainankin osaa näistä valittajista kolmannen osapuolen edustajiksi, tai no ei ehkä..

Olen tiedustellut Greeltä sähköpostilla ko. laitteiden teknisiä eroja, mutta vastausta en ole saanut.

 

[Wesa]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Greeltä pyysivät ottamaan yhteyttä paikalliseen diileriin..

Näillä n. +4 C keleillä on pumpun kulutus välillä 300-600 W jolloin huonelämpötila pysyy n. 21 :ssä mittauspisteessäni n. 6 metrin päässä pumpusta pyynnillä 23C. Vuorokaudessä kuluu näin n. 12 kWh sähköä.

Käyttämällä pumppua kellokytkimellä (1h käy 2h seisoo) on sähköä mennyt vain 5,5 kWh/vrk jolloin huonelämpötila on vaihdellut välillä 18.5-23 ja pyynti on ollut 26 C.
Kun pumppu on käynnistynyt "sähkökatkotilanteesta" on tehopiikki ollut lyhyt ja pumppu on sen jälkeen puhallellut yhtäjaksoisesti dT=22-24 / 1000-1100W kakkosella jolloin copit olleet 3:n kieppeillä!

Eli on/off käytössä ihan hyvä laite näin lämpöisemillä keleillä. Kovemmilla pakkasilla yli -10C en pääse yli 1:n COPissa kun sulatukset on mukana.
Parempi laite olisi ollut joku halvempi on/off Ultimate jossa termari käynnistelisi ja sammuttelisi tuota tarpeen mukaan. Invertteristä on tässä tapauksessa hyötyä asumismukavuuden suhteen, mutta energiankulutuksen suhteen näyttää että on tuuripeliä miten kapillarikone toimii invertterikäytössä. Tässä tapauksessa tuuri on ollut erittäin huono.

Aiemmin oli puhetta siitä miten huurrekerroksen kasvu ulkokennossa voi parantaa toimintaa juuri ja juuri tukkeutuneeseen kennoon verrattuna koska kennon pinta-ala lisääntyy. Mitenkähän se paranisi tässä tapauksessa nimenomaan osakuormilla jos todellisen kennon koko tuplaantuisi?

 

[kotte]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Hakuammuntaa: Onko muuten koneiden yksisuuntaventtiileitä tutkiskeltu?

Jos vaikka venttiili ei pidä, niin kapillaari toimii niin kuin sen pitäisi toimia jäähdytyskäytössä ja kone kiertää tällöin aivan liian hitaasti kapillaarin mitoitukseen nähden. Eli prosessin syöttö on aivan liian suuri leudon kelin osatehoilla ja ankarammilla keleillä aina, jolloin faasimuutos tapahtuu vain osalle kylmäainevirrasta ja kaasumainen osa lähinnä häiritsee höyrystimen toimintaa sen ohella, että pumppaustyö menee hukkaan kaasun osalta.

Wesan kuvaamat oireet sopisivat tähän (mutta eipä tietenkään todista mitään).

 

[westeri]

Vs: Kertokaa 10 Pro Inverter mitattuja lämpötiloja

Hehhee!
Tyhjän saa pyytämättäki...
Ultimatelta olivat sitä mieltä että nollakelien tienoilla tapahtuva jatkuva käyminen onnettomalla teholla on invertterin normaalia lämpötilan ylläpitoa!! Ei se minulla ainakaan ylläpidä lämpöä vaan pikkuhiljaa jäähdyttää tuolla n. 1 asteen dT:llä...
Että semmosta...