keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

[fraatti]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Hyötysuhteen kannalta olisi paras että käyntijakso kestäisi vain sen aikaa mitä kestää yksi kierros kaivossa. Usein tuo aika on jotain lähelle 15min. Tällöin ei käytettäisi yhtään jäähdytettyä litkua.

Itsellä kone rullaili ennen tallin liittämistä järjestelmään 1h 20min yhtä soittoa joka kerta. Nyt käyntiaika on jokakerta noin 2h. Lämmitettävää on 170+70 ja tuo yli 30m3 betonia imee niin tehokkaasti lämmön että paluuveden lämpötila nousee todella hitaasti. Muistaakseni hystereesi tuolle on 0,5 + kiinteä 2,5 astetta. Laattoihin ladataan yli 20kW lämpöä yhden käyntikerran aikana.

Joku niben teksti:

Kuinka monta kertaa kompressori käynnistyy vuosittain?
Yleensä kompressori käynnistyy 4 000 - 16 000 kertaa vuodessa. Kompressorin käynnistysmäärä riippuu ennen kaikkea käyttötuntien määrästä, mutta myös muut parametrit voivat vaikuttaa käynnistysten määrään. 3 000 – 4 000 käyttötuntia vuodessa on tyypillinen käyntituntien määrä maalämpöpumpulle. Kompressorin käynnistysmäärät ja käyttötunnit vaihtelevat laitteesta ja sen mitoituksesta riippuen, esim. kierrosnopeusohjatulle kompressorille kertyy yli 6 000 käyntituntia vuodessa.

Itse tähtään mahdollisimman pieneen käynnistysmäärään mutta säätäisin kylläkin käyntiajan pienemmäksi jos sen saisi. Ajelisin ehkä 45min vetoja. Matalien lämpöjen ansiosta coppi on todella korkea. Viimeksi kun mittailin lämpötiloja k-termopareilla taisi cop olla 5,6. Lähtevä vesi noin 30 astetta ja palaava 22 astetta.

Pitkistä vedoista en ole kuullut että kompura olis särkynyt pitkistä vedoista mutta pätkäkäynnistä kylläkin. Se vasta copin romuttaakin kun kompuran vaihto tulee etuajassa.

 

[VesA]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Hyötysuhteen kannalta olisi paras että käyntijakso kestäisi vain sen aikaa mitä kestää yksi kierros kaivossa. Usein tuo aika on jotain lähelle 15min. Tällöin ei käytettäisi yhtään jäähdytettyä litkua.

Itsellä kone rullaili ennen tallin liittämistä järjestelmään 1h 20min yhtä soittoa joka kerta. Nyt käyntiaika on jokakerta noin 2h. Lämmitettävää on 170+70 ja tuo yli 30m3 betonia imee niin tehokkaasti lämmön että paluuveden lämpötila nousee todella hitaasti. Muistaakseni hystereesi tuolle on 0,5 + kiinteä 2,5 astetta. Laattoihin ladataan yli 20kW lämpöä yhden käyntikerran aikana.

Joku niben teksti:
Itse tähtään mahdollisimman pieneen käynnistysmäärään mutta säätäisin kylläkin käyntiajan pienemmäksi jos sen saisi. Ajelisin ehkä 45min vetoja. Matalien lämpöjen ansiosta coppi on todella korkea. Viimeksi kun mittailin lämpötiloja k-termopareilla taisi cop olla 5,6. Lähtevä vesi noin 30 astetta ja palaava 22 astetta.

Pitkistä vedoista en ole kuullut että kompura olis särkynyt pitkistä vedoista mutta pätkäkäynnistä kylläkin. Se vasta copin romuttaakin kun kompuran vaihto tulee etuajassa.

En ole pientä pränttiä lukenut huolella, mutta Vaillantin vehkeellä on jonkinmoinen 10v kompuratakuu.. ehkä sitä vielä pääsee koeponnistamaan. Omassa systeemissäni ei ole varaavaa massaa, vain 200l puskurivaraaja ja lämmityspiirit ( patteri ja lattia joita kumpaakin pumppu ohjaa). Kaikkea mahdolista, kuten hystereesejä ja asteminuuttirajoa kyllä voi säätää ainakin tuolla huoltomiehen softalla jonka onnistuin verkosta ostamaan.

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

no aika hurjilta coppeloilta kuullostaa nuo.... mä oon tyytyväinen kolmen kieppeille.
ja on tuossa mullakin vaihtimessa pintaa. isoa putkea on noin 5 metriä jollei enempi sykkyrässä. ja tuossa on se hyvä ettei ole niin kranttu moskan jumimiselle pintoihin. en lähde väittelemään kumpi parempi.
en ajatellut ettämitään mittareita kytkisin/ostaisin mutta nyt näyttää siltä että pakko kai se on parille pollucomille(tulo ja meno keruuputkeen ?? ) laittaa paikat valmiiksi jotta selviää lämpeääko talo kompuralla vai jopa keruulämmöllä. pitääkö laittaa muuten lämmityspuolelle oma pollucom? viisaat kertokaa. itse siis lähdin sillä liikkeelle että kokeillaan miten toimii jos toimii ihan uteliaisuudesta kun on niin paljon juttua ollut mitoituksesta kaivoihin mutta ei oikeastaan maakeruista tai vesistöistä. uskon tuon lätäkön riittävän tähän taloon,on sitten jäässä ja faasimuunnoksella jotain pientä tai sitten mihin uskon että kallio jota on yksi seinä lammikosta ja maa/täyttyminen antavat riittävästi lämpöä jotta pysyy sulana. kunhan routa häipyy niin alkaa lapio heiluun jotta saa keruuputken maanalla lammelle noin 8 metriä koneelta.

 

[sam123]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Ota tuommoinen, jos 500m lenkkiä havittelet: http://www.lampotori.fi/?p=631. Onhan se aika iso, mutta kysymällä selviää mihin Lämpöässän pumppuun moinen kuuluu. Yhteen lenkkiin vaan maapiiri, niin ei tule vikapaikkoja.

 

[fraatti]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Ota tuommoinen, jos 500m lenkkiä havittelet: http://www.lampotori.fi/?p=631. Onhan se aika iso, mutta kysymällä selviää mihin Lämpöässän pumppuun moinen kuuluu. Yhteen lenkkiin vaan maapiiri, niin ei tule vikapaikkoja.

Eihän suuressa pumpussa muuta vikaa ole kuin se että se syö tarpeettomasti coppia koska pumpun ottoteho on melkoisen iso. Taitaa olla jo joku lähelle 500w möykky. Mulla on 70w a-luokan liuospumppu joka sekin riittää nipin napin kierrättämään litkua...

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

tämmöstä kiikarissa,
flow Qmin (m3/h): 0
flow Qmax (m3/h): 11.6
head Hmin (m): 2.5
head Hmax (m): 5.4
material: Cast Iron
motor power (kW): 0.2
motor speed (rpm): 1500
50 Hz frequency: Yes
60 Hz frequency: Yes
voltage (V): 400
amperage (A): 0.65
number of phases (~): 3
connection type: Threaded
connection size in: G1 1/4
connection size out: G1 1/4
pressure rating (PN): PN10
luulis riittävän mulle

 

[Både]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

No kyllä varmasti.

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

se nyt on vielä selvittämättä että jos keruupiiri pyörii nopeaan(iso virtaus) lauhtuminen on pienempää mutta mitä haittaa moisesta on? siis, jos useimmassa on dt 3-5 astetta plus 2-->-1 jollain normaali virtauksella. mites sitte jos on 2 sisään ja nollaa ulos? eikö se olisi just hyvä? vai tavoitellaanko just jotain kylmempää poistuvaa nestettä?. älkääkä nyt jumiko siihen että tuo lampi olisi pieni ja pumppu kuluttaa virtaa. jos olisi vaikka koski jossa virtaa rajattomasti plus1 vettä ja pumppu syö 100w karseella virtauksella. Avatkaapa hieman? älä tule paha coppi tule hyvä coppi ???

 

[fraatti]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Höyrystimen ohi menevä virtaus kasvaa -> lämpötilaero pienenee -> höyrystimen keskilämpötila nousee -> höyrystymislämpötila nousee -> antoteho kasvaa
Yleensä keruupiirin massavirran kasvattaminen johtaa siihen että höyrystimen keskilämpötila nousee. Eli höyrystymislämpötila on korkeampi jolloin myös antoteho on suurempi.

Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.

Simulointi (Select 7) ohjelmia käyttämällä saadaan höyrystimelle tulevan nesteen lämpötilan nousulla yhdellä asteella sama vaikutus aikaiseksi kuin se että keruupiirin lämpötilaero höyrystimen läpi pienenee kaksi astetta. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee rajavastaan missä pumppauksen vaatima energia nousee niin suureksi ettei ylimääräisestä virtauksesta ole hyötyä copin kannalta. Mitä "ahtaampi" keruuputkisto on sitä nopeammin nousee vaadittava teho että sama määrä nestettä saadaan siirrettyä läpi.

Karkea esimerkki.

Koneen liuospumppu 70W, Kompurateho(sis. lämmönjaon ja logiikan) 2kW, teho kaivosta 8kW, lämpötilaero 6 astetta; Antoteho 10kW -> cop (8+2)/(2+0,07) -> Cop 4,83

Koneeseen vaihdetaan 250W liuospumppu, jotta tästä olisi hyötyä täytyisi antotehon parantua niin paljon että pumpusta saataisiin ainakin 250-70W=180W -> kertaa edellinen cop 4,83 -> 870W lisää antotehoa että pumpun vaihtamisesta olisi hyötyä. Muuten cop päinvastoin laskee. cop 10,87/2,25=4,83

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

elikkä tuli tuollainen pumppu taloon. siihen oli laitettu tuo isompi juoksupyörä (130-->145), viisaat kertokaa onko huono juttu? isohan tuo on mut ei haittaa.

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

fraati avas keskustelua tuonnekkin katsotaan mitä ideoita tuota tulee
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.0

 

[VesA]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

Virtaus mistä aikaisemmin kirjoitit (3xxxl/h) on mahdoton saavuttaa yhdellä pumpulla yhdessä syvässä kaivossa. Vertailun voit tehdä tuolla linkkaamallani laskurilla.

Kaivoinpa vauhteja esiin datoista, tämä on alkuyö 31.12.2013. Eli kuvassa on kaivoveden lämpötilat, pittempi pätkä käyttöveden lämmitysjakson alussa. Kaivoja on siis 2*120 + liitäntäputket. Jos pumppu pumppaisi sen 3300l/h se on siinä 1m/s ( jos putki on siinä 1l/m). Josta siis seuraa että kun putkea on siinä 500-600m niin vesi kiertää sen noin 10 minuutissa. Ja kas: kun katsoo kaivostatulevan veden lämpötilaa siinä on 10 min kohdalla kyttyrä ja sen jälkeen alkaa alamäki kun putkessa kiertää jo jäähdytettyä vettä. Noista aikalukemista ei kannata välittää, excel ei vaan selviä.

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

luenko nyt oikein että kun tuo alkuhässäkkä on ohi niin jää tuohon plus1 asteen tuloliemelle?

eli kaivossa olis tuo 5 astetta ja sitten sen tuotto riittää siihen että lämpöä siirtyy senverran jotta saadaan pysymään tuossa 1 asteessa?

eli hitaampi pyöritys toisi hieman lämpimämpää keruuta kun lämpö kaivoista ehtisi johtumaan kerruunesteeseen paremmin?
mutta missä menee raja ettei kompura jäähdytä liikaa lähtevää nestettä?

paljonko sulla oli tuossa meno-paluun erotus alussa ja kun oli jämähtänyt tuohon yhteenasteeseeen?

spekuloidaas:
jos kaivot olis syvempiä vaikka 2*200m niin tulisiko samalla laitteistolla(kompura) selvästi lämpimämpää keruuta?
pohjaveden lämpötila ei ole varmastikaan kovasti lämpimämpää mitä nykyisissä veskun kaivoissa joten ratkaisevaa on tuo metrimäärä joka on tuolla lämpimässä?
ehtiikö pohjalle menevä neste lämpiämään tuohon n5asteeseen ja alkaa taas jäähtymään matkalla ylöspäin?
maapiirissähän tälläistä jäähtymistä ei tapahdu, eli onko maapiirit ylimitoitettuja? 160m kaivo vs 2*300 maapiiri?
itselleni on tulossa tuo lammikkolämpö joten jäähtymistä ei tapahdu paluussa mutta paljonko tuollainen putki siirtää lämpöä keruuseen kun lämpötilaerot ovat kuitenkin pieniä 1-5 asteen välillä? tarvitaanko oikeasti jollain 3000l virtauksella 600metriä putkea jos kaivoissa 0n 240metriä? jos paluuputki kaivosta olisi eristetty?

mä tietty voisin merkata vaikka 50m välit tuohon mun putkeen ja upottaa aina 50 kerrallaan veteen ja katsoa missä menis raja...

 

[VesA]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko

luenko nyt oikein että kun tuo alkuhässäkkä on ohi niin jää tuohon plus1 asteen tuloliemelle?

eli kaivossa olis tuo 5 astetta ja sitten sen tuotto riittää siihen että lämpöä siirtyy senverran jotta saadaan pysymään tuossa 1 asteessa?

eli hitaampi pyöritys toisi hieman lämpimämpää keruuta kun lämpö kaivoista ehtisi johtumaan kerruunesteeseen paremmin?
mutta missä menee raja ettei kompura jäähdytä liikaa lähtevää nestettä?

paljonko sulla oli tuossa meno-paluun erotus alussa ja kun oli jämähtänyt tuohon yhteenasteeseeen?

spekuloidaas:
jos kaivot olis syvempiä vaikka 2*200m niin tulisiko samalla laitteistolla(kompura) selvästi lämpimämpää keruuta?
pohjaveden lämpötila ei ole varmastikaan kovasti lämpimämpää mitä nykyisissä veskun kaivoissa joten ratkaisevaa on tuo metrimäärä joka on tuolla lämpimässä?
ehtiikö pohjalle menevä neste lämpiämään tuohon n5asteeseen ja alkaa taas jäähtymään matkalla ylöspäin?
maapiirissähän tälläistä jäähtymistä ei tapahdu, eli onko maapiirit ylimitoitettuja? 160m kaivo vs 2*300 maapiiri?
itselleni on tulossa tuo lammikkolämpö joten jäähtymistä ei tapahdu paluussa mutta paljonko tuollainen putki siirtää lämpöä keruuseen kun lämpötilaerot ovat kuitenkin pieniä 1-5 asteen välillä? tarvitaanko oikeasti jollain 3000l virtauksella 600metriä putkea jos kaivoissa 0n 240metriä? jos paluuputki kaivosta olisi eristetty?

mä tietty voisin merkata vaikka 50m välit tuohon mun putkeen ja upottaa aina 50 kerrallaan veteen ja katsoa missä menis raja...

Alussa dT on 3,8-3,9 astetta. Tuolla jämähdyskohdassa dT on vajaa 3 astetta, mutta se riippuu hiukan myös siitä minkäkämpöistä vettä tehdään, tuossahan käyttöveden lämpö nousee koko ajan, COP pienenee ja kaivon dT samalla. Alusta näkee myös, että paluuputken yläpäästä lähtenyt 5-asteinen vesi jäähtyy 0,5 astetta kun se käy kaivon pohjan kautta, ehkäpä tuosta alkukäyrän muodosta voisi koittaa vähän veikata kaivon lämpötilaprofiilia.

Veikkaisin että siirtoteho metriä kohden ratkaisee tasapainotilan, eli 200m kaivot voisivat nostaa tasapainolämpötilaa vajaalla asteella. En kuitenkaan käytä pumppua tuolla tavoin kuin käyttöveden teossa. Kuvaaja jatkuu näin, kaivo toipuu pitkästä käyttövesijaksosta ja lämmityksessä dT on siinä 3,6-3,8 koska kaivosta ei vedetä pitkää aikaa yhteen menoon:

 

[Tois puol jokke]

Vs: keruupumpun tehokkuus/hyöty/sopiva koko



Tuo mlp lämmönvaihdin kuulostaa kivikautiselta Nykyisissä on tälläiset

Jos putken pituus on noin vähän (250m) ja käytät 40*2,4 putkea siihen riittää yksi 6m nostokorkeudella oleva pumppu helposti.
Jos laitat putkea enemmän kannattaa mieluummin laittaa kaksi lyhyempää niin sitten voi vaikka pudottaa pumpusta tehon 3:sta 2:lle ja silti saa miltei saman virtauksen. Näin siis karrikoidusti.

Tässä esimerkki mikä on tehty tuolla mlp-foorumille tekemälläni laskurilla. Linkin laitoin aikaisemmin.

Eli normaali 7m nostokorkeudella oleva pumppu jaksaa tuupata liuosta tuolla 189m (40x2,4) + 5m siirtoputkella varustetussa kaivossa noin 1500l/h, neliputkisella samalla 40x2,4 putkella olevalla keräimellä virtaus olisi noin 2400l/h. Jos pumppu olisi 11m nostokorkeudella oleva se jaksaisi tuupata 1930l/h kaksiputkisessa kaivossa, neliputkissa 2950l/h

Nimellisvirtauksia eritehoisille mlp:lle
6 8 10 12 kW
minimivirtaus 900(860) 1188(1160) 1440(1520) 1692 l/h
nimellisvirtaus 1080 1512 1836 2340 l/h

Tosin sun laite ei taida olla ihan viimesintä huutoa joten se ei tarvi noin kovaa virtausta kun cop on huonompi ja enemmän koneen tuottamasta tehosta otetaan sähköverkosta.

----No pientä päivitystä---

tosissaan nyt kun on uudempi laite käytössä niin jälkiviisaana olisi pitänyt tehdä juurikin niin että olisi useampi lenkki keruussa. Lammessa riittää lämpö mutta siirtyminen putken lävitse on liian hidasta. eli toimivin olisi ollut ainakin kaksi lenkkiä. Siis nyt on antotehoiltaan 6Kw mlp.
Kun keruupumpun nopeuden pudottaa 2 nopeudelle ( wilo virs 15/7-3 p) niin tulolämpö nousee plussan puolelle, 3 nopeudella menee pakkaselle. lampi on siis pintajään alta sula.
Eräänä vaihtoehtona olisi että olisi jokunen matka paremmin siirtävää materiaalia lammessa mitä alussa mietin mutta vuotopaikkojen takia hylkäsin idean. Olisin upottanut pitkän kaupan kylmä-altaan kylmäkennon lampeen, mutta mietin että tappaako kupari lammen eliöitä tms niin jätin pois.
Tavoitteena on porata reikä pihalle niin ongelma poistuu....

Eli Fraati oli oikeassa, vanhallakin mlp olisi toiminut paremmin kun olisi ollut hitaampi kierto.

Mutta tästähän nyt päästään tuohon kaivossa tapahtuvaan lämmönsiirtymiseen keruuputkeen, olisiko siltikin parempi että olisi useampi matala kaivo (2x150) kuin esim 1x 300m ? Toki syvemmällä on lämpimämpää ja putken pituus on jo 200m kaivossa 150m pitempi kuin nykyisessä lammessa niin lämmön johtumispitaa on enempi.
Mutta silloin tulisi toimia kuten Vesalla eli käyntijaksot rajoitettu lyhyempiin pätkiin, mutta mites invertterillä ?
Eikö matalissa kaivoissa tapahdu silloin juuri tuo sama mikä mulla lammessa eli alkaa jäätämään kun kone käy kokoajan vai onko lämmön siirtyminen kuitenkin keruussa riittävän suurta että pysyy plussan puolella ?

 

[jmaja]

Kun keruupumpun nopeuden pudottaa 2 nopeudelle ( wilo virs 15/7-3 p) niin tulolämpö nousee plussan puolelle, 3 nopeudella menee pakkaselle.

Miten käy menolämmölle? Menee varmaankin enemmän pakkaselle. Tuskin kokonaisvaikutus on positiivinen virtauksen hidastamisesta.

 

[Tois puol jokke]

joo, lämpö putoaa noin 1,5c enemmän pakkaselle, tulo nouseen noin asteella.
juurikin 2 putkisisella toimisi paremmin, nyt virtaus ei vaan riitä.

 

[pökö]

lämpö putoaa noin 1,5c enemmän pakkaselle

Kuinka kylmää paluu lampeen on?

 

[Tois puol jokke]

noin -4 ja tulo noin -1, (alussa nollan kieppeillä)
kylmimmillään piiiiitkässä vedossa , 3H, menee noin -5/-6 ja tulee siinä -2/-3. Tällöin kun kokeilee 2 nopeutta niin paluulämpö nousee samoin noin asteella, eli lammikossa olisi lämpöä saatavilla mutta siirtymä putkeen ei ole riittävä.
Vanhemmalla koneella teki niin lyhyitä pätkiä että homma toimi hieman paremmin, joskin kokonaishyötysuhde oli heikompi.
Ja nyt miinus 6c on raja jolloin koneesta loppuu paukut, kiikunkaakun jaksaa pitää kierron 37c mutta ei jaksa nostaa korkeammalle, sitten kun keruuneste jäähtyy entisestään niin alkaa kiertolämpö laskemaan ja huonelämpö samaten.
Vastukset on pois päältä. Ajatuksena 200m kaivo ja jos sieltä nousisi noin +3C keruuta niin voisi olla että tällä pumpulla pääsisi sinne -10--> -12C saakka.
Ehkäpä 9kw pumppu olisi mitoitukseltaan parempi.
toki nykyisellään kun käyttövettä tehdään myös suht runsaasti iltaisella niin jäähdyttää kaivoa entisestään joka kasvattaa käyntiaikoja entisestään.

 

[Tois puol jokke]

lattiaalämmityksellä varmaankin toimisi mutta patterit tahtoisivat siinä 40C vettä kun mennään -5C alapuolelle.

 

[jmaja]

lattiaalämmityksellä varmaankin toimisi mutta patterit tahtoisivat siinä 40C vettä kun mennään -5C alapuolelle.

Toimisi huonommin keruu silloin. Alempi meno tarkoittaisi parempaa COPia, jolloin samalla lämmitysteholla keruusta otetaan suurempi teho.

Lisäksi lattialämmityksellä lämmitysteho on suurempi kuin pattereilla, koska alapohjan lämpöhäviöt kasvavat reilusti lämpimästä lattiasta.

 

[jmaja]

Tällöin kun kokeilee 2 nopeutta niin paluulämpö nousee samoin noin asteella, eli lammikossa olisi lämpöä saatavilla mutta siirtymä putkeen ei ole riittävä.

Siirtymä lammesta keruunesteeseen riippuu keruunesteen ja lammen lämpötilaerosta sekä putken pituudesta. Virtaus vaikuttaa myös, mutta hyvin vähän, jos ollaa turbulentilla alueella.

Virtausta vähennettäessä lämpötilaero kasvaa menon ja paluun välillä samalla teholla. Keskimääräinen lämpötilaero keruunesteen ja lammen välillä ei tuosta muutu.

Ainoa tapa parantaa tilannetta on saada lisää putkea lampeen tai nostaa lammen lämpötilaa. Lampihan taitaa olla kutakuinkin nollassa, jos alussa nollaa tulee.

 

[fraatti]

lattiaalämmityksellä varmaankin toimisi mutta patterit tahtoisivat siinä 40C vettä kun mennään -5C alapuolelle.

Eri kompressorityypit käyttäyvät eri tavalla kun menoveden lämpötila nousee. Toisissa antoteho putoaa enemmän. (toki tämä ei koske invertteriä)

Tässä asiaa on ajateltu patteriverkoston kannalta mutta tuossa on myös pari eri kompressorityyppiä edustettuna.

Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen

Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen

www.maalampofoorumi.fi

 

[Tois puol jokke]

Olen päässut kaikki termarit avoinna 3 asteen lämpöeroon lämmityskierrossa. Mutta on hieman haastavaa olla ilman termareita kun olohuoneessa tahtoo lämmintä ja makkareissa ei. Kun termarit kuristaa kiertoa niin silloin on 6-7c lämmönnousu. Mutta heti jos tulee lisälämpöä esim keittiöstä (avoinna olohuoneeseen) niin olohuoneen termarit menee kiinni ja kone tekee välillä 12c erolla lämpöä. Lämpö nousee ilman termareita helposti 2-3c jos ei välitä lämmön heilunnasta niin silloin...
Ja lusikkana sopassa, jos ilpin laittaa avustamaan niin silloin yläkerta sulkeutuu täysin vesikierrosta. Niin ja kun oon kokeillu ilpillä ja ilman niin kokonaiskulutus pysyy siinä 4kw yöllä. Ulkona -3c --> -5c.
Taloudellisesti molemmat ovat samoissa, eli molemmat kärsii toisistaan ollessaan yhtaikaa päällä ;-)

 

[fraatti]

Tuosta vielä näkee kuinka keruun lämpötila vaikuttaa antotehoon, kone mäntäkompuralla

-> pari astetta kylmempi keruu niin lämmitysteho laskee noin 500W

 

[Tois puol jokke]

Joo. Noin aattelinki että about 1kw olis alemmat tehot pitkällä vedolla kuin pari plussalla. Kerkes testaamaan kun oli lampi lämmin kun ekat pakkaset tuli.

Sikäli tuon pienen lisän vois tehä sähkövastuksillakin, mutta eiköhän se kaivo tuu. Nyt vaa miettii kuinka syvä.

 

[fraatti]

Joo. Noin aattelinki että about 1kw olis alemmat tehot pitkällä vedolla kuin pari plussalla. Kerkes testaamaan kun oli lampi lämmin kun ekat pakkaset tuli.

Sikäli tuon pienen lisän vois tehä sähkövastuksillakin, mutta eiköhän se kaivo tuu. Nyt vaa miettii kuinka syvä.

Käy kysäsemässä maalämpöfoorumilta tomppelilta mitoitus.

 

[Tois puol jokke]

vois kokeilla joo...

 

[Tois puol jokke]

Edelleen pumpuista, kun nyt on näitä digitaalisia pumppuja kuten magna3 niin miten niiden kesto kun räpsyy päälle ja pois? Jos tuollaisen laittaa keruupumpuksi niin hajoaako on-off käytössä miten nopeesti?

 

[Tois puol jokke]

Vai onko noissa älyä niin paljon että saisi pyörimään minimillä kokoajan ja sitten kompuran käynnistyessä menisi pyydettyyn nopeuteen? Millainen ohjaus noissa löytyy?