Keskustelua säästä 2023

Mekaniker

Vakionaama
Lahden toisella puolella, Virossa ovat todenneet että on kylmin alkukuu yli 60 vuoteen, -20 ja -30 väliin siellä pakkaset.
Keskustelin viime viikoloppuna perhetuttavien kanssa siellä ja heillä oli jo silloin kylmempää ja enemmän lunta
Nuori emäntä vihaa kylmää ja lunta niin sitä tekstiä tuli suoraan:)
Yleensä keskiViro on huomattavasti kylmempi ja lumisempi kun tuuli tuo suoraan idästä
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Aamuyöllä heräsin kolmelta kun oli liian hiljaa talossa, ulkolämpötila oli sammuttanut Nibe:n
Sähkövastus liian kylmällä, muutin asetusta antamaan lämpöä
Lämpöpumppu teki 5,6 kW, talo pyysi 10kW ja 6kW sähkövastus lisänä
Lämmitysverkosto pysyi +44 asteisena sillä
Kallis yö?
 

Mekaniker

Vakionaama
Vuosikymmenten kylmin joulukuun alku kääntyy lauhaan – ajokeli muuttuu vaarallisen huonoksi, alijäähtynyt sade lisää liukkautta
Olen samaa mieltä!
Juuri nyt alkoi märkää lunta tulemaan, ulkolämpötila on -2
Ennakointi on nyt hyvä, mahdollisimman pitkät välit liikenteessä
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Luotettavan Forecan mukaan nollan tuntumassa mennään jouluviikolle pysäytän ilpin turhaan sähköä kuluttamasta
Nykyisen ennusteen mukaan taitaa kylmin mennä hiukan oikealta ohi tuossa joulun tietämillä. Taitaa se silti pakkaselle räväyttää.
chsLB6C.png

1639657081066.png

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 13. joulukuuta julkaisema kuukausiennuste on muuttunut edelliseen ennusteeseen verrattuna. Joulukuun 9. päivä julkaistussa ennusteessa loppuvuodessa oli keskimääräistä lämpimämpi yleisilme, nyt uudessa ennusteessa on jouluviikosta alkaen selvästi tavanomaista kylmempi sävy.

– Kuukausiennusteen mukaan tämä viikko on meillä vuodenaikaan nähden lämmin, mutta jouluviikolla sää kylmenee huomattavasti koko Euroopassa. Tällä viikolla Länsi-Euroopassa oleva korkeapaine työntää Suomeen lauhaa ilmaa Atlantilta, mutta ensi viikoksi korkeapaine liikkuu pohjoisemmaksi, siirtää länsivirtauksen kauas Jäämerelle ja alkaa imeä Eurooppaan kylmää ilmaa idästä, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Kylmä ja vähäsateinen sää näyttää siis palaavan takaisin.

– Kylmä virtaus kestää kuukausiennusteen mukaan useamman viikon, joten sekä jouluviikko, uudenvuodenviikko että uuden vuoden ensimmäinen täysi viikko ovat sekä Suomessa että laajalti muuallakin Euroopassa keskilämpötilaltaan hyvinkin kylmiä. Uudessa ennusteessa Pohjois-Euroopan ylle liikkuva korkeapaine sijoittuu hieman pohjoisemmaksi kuin edellisessä ennusteessa. Suomen osalta tämä tarkoittaa sitä, että lännestä leviävä lauha ilma jääkin uusimman ennusteen mukaan selvästi Suomen pohjoispuolelle. Idästä leviävä kylmä ilma pääsee leviämään myös Suomeen, ei vain Keski-Eurooppaan.
 

jarkko_h

Vakionaama
Jos tuo toteutuu tulee vuoden 2021 lämmityskaudesta pääkaupunkseudulla kylmin muutamaan vuoteen. 2020 olikin todella lämmin ja sitä edeltävät vuodet myös kohtuu lämpimiä

---
Vuodesta 2021 saa hyvän referenssin lämmityskuluista ILP:lle kylmänä lämmityskautena. Pitääpä raapaista vertailukäyrät vuoden lopussa eri lämmityskausien eroille
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos tuo toteutuu tulee vuoden 2021 lämmityskaudesta pääkaupunkseudulla kylmin muutamaan vuoteen
Itse arvioin että keskilämpötila Hyvinkäällä jäisi noin -7,7C ja astepäivät noin 780. Viimeksi yhtä kylmää oli Hyvinkäällä Joulukuussa vuonna 2012.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No itselläni näyttää ainakin lämmitys menneen aika lailla 2018 ja 2019 tapaan. Sähköä on kulunut hiukan enemmän, lämpöä on tuotettu hiukan enemmän, COPit samat ellei enää joulukuussa tarvitse toistamiseen turvautua öljykattilaan.
 

Mekaniker

Vakionaama
Saamme nähdä mitä sään muuttuminen tarkoittaa kokonaisuudessaan Euroopassa, veikkaan todella kallista Joulua
Toivottavasti olen väärässä
 

jarkko_h

Vakionaama
Itse arvioin että keskilämpötila Hyvinkäällä jäisi noin -7,7C ja astepäivät noin 780. Viimeksi yhtä kylmää oli Hyvinkäällä Joulukuussa vuonna 2012.

Olen tehnyt käppyröitä energiankulutuksesta suorasähköllä ja nuo astepäivät toimivat hyvin syyskuusta helmikuuhun mutta eivät kovin hyvin enää maalis-huhtikuussa. Silloin auringon säteilyä on jo niin paljon että Etelä-Suomessa referenssinä pitäisi olla 13-14 astetta 17 sijaan. Tyypillisenä syksynä on pilvisempää ja siellä samanlaista virhettä ei tule.

Jos astepäiviä alkaisi hivistelemään, pitäisi siihen ottaa auringon säteilyn mukaIinen vähennys. Tuo olisi tehtävissä mutta hyödystä voi olla montaa mieltä. Nykyinenkin antaa riittävän kuvan lämmitystarpeesta.

---

Ilmalämpöpumpulla syksyn kosteat kelit ovat tehokkaita. Kosteuden tiivistymisestä tulee bonuksena helposti 3...7 kWh ilmaista lisäenergiaa.
 

SON

Vakionaama
Kun säästä puhutaan niin lähinnä tulee mieleen se mitä ulkona näkyy tällä hetkellä. Oheisessa linkissä eräs eläkeläinen uurastaa kunnioitettavasti kaivaessaan nykyihmisille tietoa, lehtileikkeitä ja kuva- aineistoa siitä millaista säätä on ollut ennen. Mielenkkintoista on se että aivan lähihistoriassa on ollut myös useita lämpimiä jaksoja ja lumettomia talvia.

Ehkä yllättävintä on se että näistä lämpimistä ajanjaksoista halutaan vaieta tietyissä piireissä tai vaientaa tuon kirjoittaja jos oikein ymmärin kirjoittajan viestiä. Mielenkiintoinen aihepiiri. Kannattaa tutustua.

 

jarkko_h

Vakionaama
Yksittäisen ihmisen muisteloihin ja pelkkiin lehtileikkeisiin ei kyllä kannata perustaa mitään ja tuskin noista kukaan haluaa vaieta. Täysin vainoharhaista.

Suomesta saa avoimesti kuka tahansa kaivaa säädatoja menneisyydestä, jotka on mitattu samoissa pisteissä. Esim. Lämmitystarveluvuissa ei tarvitse luottaa omaan muistiin vaan ne saa suoraan kaivettua fmi sivuilta ja ne voi kuka tahansa laskutaitoinen tarkastaa excelillä.

Lapsuudessa Lapissa Kemijoen latvat olivat jäässä aina vappuna. 2000 luvulla ainoastaan kerran. Valokuvia on vapun vietosta ja polkupyörällä hangilta ajosta ja järviltä nuotan vedosta viikoilta, jolloin nykyään ei enää ole mitään asiaa jäille... En vetäisi noista mitään johtopäätöstä. Kyse omasta muistelosta, ei mistään josta voisi tehdä mitään johtopäätöstä.

Päättäjien ja tutkijoiden pitää käyttää mittausdataa, ei meidän vanhenevien huru-ukkojen muisteloita.
 

Mikkolan

Vakionaama
Kun säästä puhutaan niin lähinnä tulee mieleen se mitä ulkona näkyy tällä hetkellä. Oheisessa linkissä eräs eläkeläinen uurastaa kunnioitettavasti kaivaessaan nykyihmisille tietoa, lehtileikkeitä ja kuva- aineistoa siitä millaista säätä on ollut ennen. Mielenkkintoista on se että aivan lähihistoriassa on ollut myös useita lämpimiä jaksoja ja lumettomia talvia.

Ehkä yllättävintä on se että näistä lämpimistä ajanjaksoista halutaan vaieta tietyissä piireissä tai vaientaa tuon kirjoittaja jos oikein ymmärin kirjoittajan viestiä. Mielenkiintoinen aihepiiri. Kannattaa tutustua.

Itkosen leikkeileitä olen usein lueskellut, ne siittä hyviä että mikään "konsensusryhmä" ei voi niitä adjustoida.
 

jarkko_h

Vakionaama
Itkosen leikkeileitä olen usein lueskellut, ne siittä hyviä että mikään "konsensusryhmä" ei voi niitä adjustoida.
Aika pellepäättäjiä pitäis olla, jos johtopäätöksiä tehtäisiin lehtileikkeleiden varassa.

Helsingissä 2010 oli julkisten tilastojen ja mittaustietojen mukaan karun kylmä talvi. Tosi "asiantuntija" tarkastaa lehtileikkeistä paljon se poikkesi normitalvesta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kun säästä puhutaan niin lähinnä tulee mieleen se mitä ulkona näkyy tällä hetkellä. Oheisessa linkissä eräs eläkeläinen uurastaa kunnioitettavasti kaivaessaan nykyihmisille tietoa, lehtileikkeitä ja kuva- aineistoa siitä millaista säätä on ollut ennen.
Noita on tullut lueskeltua ihan mielenkiinnolla silloin tällöin. Melkei sata vuotta vanhat kirjoitukset ovat kyllä hauskoja lukea. Niin varmasti kohta kaikki jäätyy tai päinvastoin lunta ei tule enää koskaan. :lumiukko:
 

SON

Vakionaama
Näissä Itkosen lehtileikkeissä on näköjään paljon entisen Ilmatieteen laitoksen johtaja proffan kirjoituksia eri sää ja ilmastoaiheista. Siihen aikaan ei ilmeisesti viherkaihi vaivannut itl henkilökuntaa niikuin nykyään näyttää. Uskoisin että kyseinen johtaja kirjoitti aikanaan rehellisesti havainnoistaan hyvä näkökyky tallella ja joita Itkonen nyt tuo julkisuuteen.

:grandpa:
 

jarkko_h

Vakionaama
Kuvassa lämmitystarveluku Vantaalla vuonna 1995-2021. Vuoden 2021 luku on vielä ennuste, mutta tuskin heittää paljoa, koska montaa päivää ei enää ole jäljellä.

Kuvassa sinisellä viiva, jossa näkyy 30 vuoden keskiarvo väliltä 1971-2000. Tänä vuonna ei tulla pääsemään läheskään keskiarvoon vaikka vuoden lämmityskausi tuntunut kylmältä. Aika kultaa muistot. 2000 luvulla vain kerran päästy edellisen 30 vuoden jakson keskiarvoviivan yli.

---
Lämmittäjän kannalta kehitys on ollut ilahduttava. Vuosi vuodelta tarvittu vähemmän energiaa lämmitykseen vaikka talossa eristeet ja systeemit olisivat pysyneet samana.
 

Liitteet

  • Screenshot_20211217-205227_Gmail.jpg
    Screenshot_20211217-205227_Gmail.jpg
    61,1 KB · Katsottu: 123
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Lämmittäjän kannalta kehitys on ollut ilahduttava. Vuosi vuodelta tarvittu vähemmän energiaa lämmitykseen vaikka talossa eristeet ja systeemit olisivat pysyneet samana.
'Täystehoinen' lämmitys viriteltiin ennen tilastollisesti kerran 50 vuodessa esiintyville kylmille. Kuinkahan usein sitä lukemaa rukataan.. jos sitä kaavaa vielä käytetään. Noissa mainituissa leikkeissä on juurikin niitä kerran 50 tai 100 vuodessa esiintyviä..
 

Mikkolan

Vakionaama
Kuvassa lämmitystarveluku Vantaalla vuonna 1995-2021. Vuoden 2021 luku on vielä ennuste, mutta tuskin heittää paljoa, koska montaa päivää ei enää ole jäljellä.

Kuvassa sinisellä viiva, jossa näkyy 30 vuoden keskiarvo väliltä 1971-2000. Tänä vuonna ei tulla pääsemään läheskään keskiarvoon vaikka vuoden lämmityskausi tuntunut kylmältä. Aika kultaa muistot. 2000 luvulla vain kerran päästy edellisen 30 vuoden jakson keskiarvoviivan yli.

---
Lämmittäjän kannalta kehitys on ollut ilahduttava. Vuosi vuodelta tarvittu vähemmän energiaa lämmitykseen vaikka talossa eristeet ja systeemit olisivat pysyneet samana.
Omituinen 26 vuotis keskiarvo.
Käyränikkarit saa noi käyrät aina näyttämään agendan mukaisilta, olkoon agenda mikä tahansa. Pannaanpa tuo Vantaan tilasto mieleen ja seurataan miten jatkossa menee.
 

jarkko_h

Vakionaama
Omituinen 26 vuotis keskiarvo.
Käyränikkarit saa noi käyrät aina näyttämään agendan mukaisilta, olkoon agenda mikä tahansa. Pannaanpa tuo Vantaan tilasto mieleen ja seurataan miten jatkossa menee.

Eihän tuo ole kuin 30 vuotias. Eli keskiarvo on vuodelta 1971- 2000 ja se on piirretty 1995-2021 kuvaan vertailuksi. Saa sieltä otettua muunkin jakson keskiarvon vertailuksi. Keskiarvo on jo laskenut, jos se otetaan esim väliltä 1981-2000. Edelleen keskiarvo on laskenut jos se otetaan esim väliltä 2011-2020.

Näistä ei saa salaliittoteoriaa mitenkään. Tuon lämmitystarveluvun voit laskea itse ja ottaa vaikka minkä vuoden tai jakson tarkasteluun. Jos sama tarkastelu tehdään Ivalosta, Sodankylästä... ovat tulokset samansuuntaisia = lämmityksen tarve on laskenut.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
'Täystehoinen' lämmitys viriteltiin ennen tilastollisesti kerran 50 vuodessa esiintyville kylmille. Kuinkahan usein sitä lukemaa rukataan.. jos sitä kaavaa vielä käytetään. Noissa mainituissa leikkeissä on juurikin niitä kerran 50 tai 100 vuodessa esiintyviä..
Voimaloissa, tuulikuormissa... käytettäneen 50... esiintymiä, mutta asunnoissa asetuksen mukaan taitaa olla neljä säävyöhykettä. Pääkaupunkiseudulla -26 ja Lapissa -38C. Toki noiden pohjana voi olla 50 vuoden tilastot. Omana aikana Lapissa oli kahtena kertana alle 50 astetta mutta ei se noin kylmää koko vuorokautta ollut. Taisi silti pysyä koko ajan alle 40. Ei ole kovin iso ongelma, jos kerran 50 vuodessa lämpö laskee sisällä 15 tasolle ja pysyy luotettavasti vesipisteissä 5 asteen yläpuolella.

Lämmitystarve on siis selvästi laskusuunnassa. Vuosien välillä on niin paljon eroja, että tuotakin tarkastellaan 30 vuoden jaksoissa taaksepäin.

Lämmitystarveluku on kyllä mainio työkalu tehdessä oman kulutuksen seurantaa. Esim 2017 ja 2018 ovat pääkaupunkiseudulla kohtuullisen lähellä tätä vuotta ja jos on reilu vuosi sitten tehnyt rempan niin tämän vuoden kulutuslukuja kannattaa verrata nimenomaan vuosiin 2017 ja 2018.
 

Mikkolan

Vakionaama
30-vuotinen jakso sillai surkuhupaisa että se on puolet amon kierrosta. Eli tuossa tavallaan ohitetaan luonnon syklisyys.
Mitä eroa on 26- vuotisella ja 30- vuotisella jaksolla, melkein yhtäpitkiä ovat? Miltä käyrä näyttää 4-vuoden kuluttua?
 

jarkko_h

Vakionaama
30-vuotinen jakso sillai surkuhupaisa että se on puolet amon kierrosta. Eli tuossa tavallaan ohitetaan luonnon syklisyys.
Mitä eroa on 26- vuotisella ja 30- vuotisella jaksolla, melkein yhtäpitkiä ovat? Miltä käyrä näyttää 4-vuoden kuluttua?
26 vuotisella ja 30 vuotisella jaksolla ei ole käytännössä mitään eroa keskiarvoon.

Turhaa jauhaa amon tai amorin kierrosta. Motivan sivulla on selvät laskukaavat lämmitystarpeen laskemiseksi. Lataat koneelle paikkakuntasi vuorokausien keskilämpötilat ja lasket lämmitystarpeen. Parissa illassa saat tehtyä omat mieleisesi käppyrät vaikka vuodesta 1950 tähän päivään ja vertailukeskiarvojaksoiksi voit valita mieleisesi, vaikka epäonnenluvun 13: 1950-1962, 1963-1975...
 

jarkko_h

Vakionaama
Fmi:n Avoimesta tietokannasta saa tarkempia päiväkohtaisia lämpötilalukuja.

Kuukausikohtaisilla lämpötiloilla laskettuna lämmitystarveluvusta tulee silti yllättävän lähelle samat arvot kuin päiväkohtaisista lämpötiloista laskettaessa, jos olettaa syyskuulle 20 lämmityspäivää ja toukouulle 10. Alla Helsinkiin tällä tavoin kuukauden keskiarvoista laskettu lämmitystarve vuosittain viimeisen 60 vuoden aikana. Kuvassa myös liukuva keskiarvo ja lineaarinen trendisovitus.
Pohjoisempana toki toimisi paremmin 30/20 jako. Ihan Lapissa 30/30.

Kuten nähdään, on lämmitystarve vähentynyt. Jossain välissä vois ilmaista Hesasta avoimen datan ja laskea sama 1800 luvulta lähtien päiväkohtaisia arvoja käyttäen..
 

Liitteet

  • Lammmitystarve.jpg
    Lammmitystarve.jpg
    45,3 KB · Katsottu: 115

jarkko_h

Vakionaama
60 vuodessa pääkaupunkiseudulla on lämmitystarpeesta vähentynyt noin 15%.

Seuraavan 30 vuoden aikana lämmitystarve tippuu keveimmänkin ennusteen mukaan noin 7% lisää. Keveinmässä skenaariossa oletetaan, että lämpeneminen ei kiihdy vaan jatkaa noin 60 vuoden takaista rataa. Tuo optimisisin ennuste lienee epärealistisen optimistinen, joten lämmityksessä saadaan jatkossa vielä tuotakin suurempia säästöjä.

Mutta asiaan: Lupaa kivaa joulusäätä Etelä-Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Juu, aurinkolämpöharrastajana tulee seurattua vielä 8 vuoden touhuamisen jälkeenkin päivän pituuden kasvua. "Enää" 2 kuukautta niin tulee ekat kilowatit :)
Itse olin heittänyt jo kirveen kaivoon auringon suhteen tämän vuoden osalta mutta kyllä se aurinko vähän pilkisti vuoden pimeimpänä päivänäkin joka vähän kyllä yllätti. Kyllä tuolla kiertovesipumppua hetken pyörittää. :D
1640107895469.png
 

pökö

Kaivo jäässä
Itse olin heittänyt jo kirveen kaivoon auringon suhteen tämän vuoden osalta mutta kyllä se aurinko vähän pilkisti vuoden pimeimpänä päivänäkin joka vähän kyllä yllätti. Kyllä tuolla kiertovesipumppua hetken pyörittää. :D
katso liitettä 75458
Helppoa teillä sähköntekijöillä kun saatte jo pelkästä valosta jotain irti. Me aurinkokerääjät tarvitaan se lämmönsäde joka pitää napata, se vasta hommaa on.
 

Mekaniker

Vakionaama
Helppoa teillä sähköntekijöillä kun saatte jo pelkästä valosta jotain irti. Me aurinkokerääjät tarvitaan se lämmönsäde joka pitää napata, se vasta hommaa on.
Näin on, keräimet ei edes lämpiä sen verran että huurre sulaisi
Sen sijaan paneelit antaa melkein 0.5kW päivässä kun aurinko paistaa
 
Back
Ylös Bottom