Keskustelua sähköautoista

[fraatti]

AUTOKANNAN sähköistyminen näyttää kiihtyvän nopeammin kuin vielä viime vuonna ennustettiin.

Vuonna 2030 tieliikenteessä olisi 740 000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä, kertoo Autoalan tiedotuskeskus. Vielä viime vuoden ennusteessa ladattavien henkilöautojen määrän arvioitiin nousevan noin 600 000 ajoneuvoon samassa ajassa.

Ennustetta sähköistymisen nopeutumista tukevat viime vuoden rekisteröintitilastot: vuoden 2021 ensirekisteröinneistä jo 30 prosenttia oli ladattavia ajoneuvoja.

Niistä 10 prosenttia oli sähköautoja ja 20 prosenttia ladattavia hybridejä.

Autot | Ennuste: ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin on aikaisemmin arvioitu

Tieliikenteessä olisi ennusteen mukaan yli 700 000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä vuonna 2030. Silti polttomoottoriautoja on vielä pitkään enemmän liikenteessä kuin ladattavia autoja.

www.hs.fi

 

[fraatti]

Yleltä juttu tuosta kun räjäytetyn Teslan tekniikka tullee asentumaan mersuun.

Ajatus iti korjaamoyrittäjä Jesse Haapalan mielessä jo pitkään: hän etsi vanhaan 1990-luvun Mercedes-Benz - autoonsa käytettyä sähkölaitteistoa. Haapalan ajatuksena oli muuntaa dieselillä toiminut Mercedes sähköautoksi eli vaihtaa autoon sähkömoottori.

Tesla lensi dynamiitilla taivaan tuuliin, mutta sen sähkömoottori sai uuden elämän vanhassa Mersussa – auton tietokone luulee olevansa Tesla

Korjaamoyrittäjä Jesse Haapala herätti henkiin vanhan Mersun, ja varusti sen sähkömoottorilla. Suosituinta on muuttaa bensamoottori etanolikäyttöiseksi. Kaasu- tai sähkökäyttöisiksi muutosmäärät ovat pieniä.

yle.fi

 

[HelaKammo]

Ja tuossa Teslan akussa ei edes ollut vikaa, vaan jossakin moottorin liitoksessa. Teslan "huollossa" siis osataan, ainakin rahastaa?

Ties kuinka kauan kyseinen auto olisi ollut liikenteessä, joskin varsin värikäs historia olisi torpannut merkkihuollot.

 

[Filvas]

Ja tuossa Teslan akussa ei edes ollut vikaa, vaan jossakin moottorin liitoksessa. Teslan "huollossa" siis osataan, ainakin rahastaa?

Ties kuinka kauan kyseinen auto olisi ollut liikenteessä, joskin varsin värikäs historia olisi torpannut merkkihuollot.

Perus merkkihuolto, huolletaan hädin tuskin omia, ja muiden vehkeisiin ei kosketa. Olettaisin että monella muullakin merkkihuollolla mielenkiinto loppuu aika lailla heti, kun ensimmäinen ei-OEM -osa havaitaan. Se on sellainen vapaudu huoltamasta -kortti.

Rahahan ei juuri huoltoja kiinnosta, jos sen eteen joutuu kehittämään jotain uusia ratkaisuja. Omalla mallilla mennään, tarvittaessa konkurssiin asti.

 

[Esäätäjä]

Ja tuossa Teslan akussa ei edes ollut vikaa, vaan jossakin moottorin liitoksessa. Teslan "huollossa" siis osataan, ainakin rahastaa?

Ties kuinka kauan kyseinen auto olisi ollut liikenteessä, joskin varsin värikäs historia olisi torpannut merkkihuollot.

Eikö tämä ole ihan yleinen merkkikorjaamo ongelma, jos kaikki ei ole niinkuin "kirjoissa" sanotaan nostetaan kädet pystyyn. Tuossakin tapauksessa vikakoodin näyttänyt jotain akkuvikaa ja kun löytyy väärä akku, se oli siinä. Tarjotaan korjaukseksi melkein auton hintaista akun vaihtoa.
Mitenkähän olisi mennyt jos asiakas olisi antanut sen tehtäväksi. Kun olisi huomattu että edelleen sama vika, olisivat korjanneet kaikessa hiljaisuudessa liitinvian.

 

[fraatti]

Tämä ei sinällään yllätä. Tehokas auto lienee aina hankalampi pitää näpeissä jos alkaa lapsettamaan...

Sähköautojen kohonnut vahinkoriski on kansainvälinen ilmiö. Valtamerkkinä ja koko alan edelläkävijänä on ollut pitkään Tesla, jonka osuus puheena olevissa vakuutustapauksissa on ollut ratkaiseva.

Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) johtaja Janne Jumppanen sanoo, että Suomessa sähköautojen riskiarviossa otettiin huomioon myös Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain kokoamat tiedot ja kokemukset. Ne olivat samansuuntaisia kuin Suomessa.

Tanskalaisen Politiken-lehden vakuutusyhtiöille tekemän kyselyn mukaan sähköautoille oli sattunut kaikkiaan 20 prosenttia enemmän vahinkoja kuin Tanskan autokannalle keskimäärin. Erityisesti huomio kiinnittyi Teslaan, jolle sattui vahinkoja 50 prosenttia muita enemmän.

Sähköautojen kohonnut vahinkoriski puhuttaa – yksi merkki erottuu

Autovakuutuksen asiantuntijat sekä Suomessa että muissa maissa kiinnittävät huomiota Teslan siviililiikenteeseen sopimattomiin suoritusarvoihin.

www.is.fi

 

[burmanm]

Tämä ei sinällään yllätä. Tehokas auto lienee aina hankalampi pitää näpeissä jos alkaa lapsettamaan...

Tässä on se outous, että näissä vakuutusmaksuissa ei sähköautojen kohdalla ole yleensä huomioitu tehoja. Pohjolalta kun aikaisemmin otin vakuutuksen, niin ainoa mikä kiinnosti oli Teslan paino. Ei mikä malli tehojen puolesta, ainoastaan paino. Sen mukaan kuulemma määräytyy hinta.

Pohjantähdellä eivät nyt kertoneet hinnan perusteita (kelpasi minulle kun oli halvempi eikä tarvinnut Pohjolan joka vuotista "hinnantarkistusta" taas katsoa) kun sinne siirryin, mutta ottaen huomioon miten moottoripyörissä teho oli aina niin kiinnostava, en tiedä miksei autoissa yleisesti myös.

 

[korsteeni]

^
eikö motukoissa mene kuutioiden mukaan, ei tehon

 

[sundanic]

Laitoin kans Sähköponin tilaukseen. Lokakuun aikoihin taitais saada. Koeajolla kuume nousi entisestään.

 

[fraatti]

Laitoin kans Sähköponin tilaukseen. Lokakuun aikoihin taitais saada. Koeajolla kuume nousi entisestään.

Minkäs tilasit?

 

[HelaKammo]

Sähköautoissa siis likipitäen Tesla nosti vahinkoriskin, muut jos edustivat vaikka 50% tuosta otannasta, niin muut jopa laskivat sitä?

Autokanta on uutta, mutta korjauskulut kalliita, epäilemättä useat asiat vääristävät todellisia riskejä aina kuljettajien ikäjakaumaa myöten. Vakavia henkilövahinkoja voisi kuvitella tulevan suhteellisen vähän, mutta lunastuus ja korjaus vie rahaa ylettömästi.

Oisi hienoa, että autoa pitäisi ajaa ja muistettaisi myös fysiikan lait, ne ei häviä ajoavustimella.

 

[Lappanen]

Oisi hienoa, että autoa pitäisi ajaa ja muistettaisi myös fysiikan lait, ne ei häviä ajoavustimella.

Fysiikan lait ei katoa ajoavustimilla, mutta ajotaidot katoavat. Mitä vähemmän autoa pitää ajaessa muistaa ajaa ja yllättävän tilanteen sattuessa ohjata oikein, sitä enemmän ollaan sen auton armoilla ja luotetaan että kyllä se auto hoitaa. Lähtien ihan ylitehostetuista jarruista ja ohjaustehostuksesta jotka huonoimmillaan luovat illuusion tehokkaista jarruista ja hyvästä ohjautuvuudesta.

Kyllähän ne ihmishenkiä varmasti säästävät ja varmasti pienemmiltäkin vahingoilta, mutta kasvattavatko ne sitten huonompia kuskeja jotka eivät pärjäisi jollain 90-luvun autolla lähikauppaankaan asti huonossa säässä töhöilemättä? Ja sitä myöten kun autoon luotetaan sokeasti eikä omista ajotaidoista ole tietoa tai sitä ei juuri ole, niin sitten ajetaan sen auton limiiteillä ja jälki on sitten varmasti myös pahempaa kun me limiitit ylitetään ja sitten mennäänkin ja lujaa kohti tuntematonta.

Kehitys on tietenkin sama käyttövoimasta riippumatta, mutta sähköautoissa tuntuu autopilotteja ja muuta tekniikkaa olevan yllin kyllin. Kehitystä seurannut huolestuneena jo pitkään, omat muksut saa harjoitella ajamista vanhemmilla autoilla pelkät absit ja ehkä joku alkeellinen luiatonesto/ajonvakautus turvanaan. Sitä ennen peltoautolla jäällä/pellolla, jotta löytyy myös ne limiitit ja mitä niiden ylityksestä tapahtuu.

Tulipas siinä vähän offtopickia, mutta oli niin hyvä kommentti lainaukseen että oli pakko vähän avautua nykymenosta.

 

[VesA]

Fysiikan lait ei katoa ajoavustimilla, mutta ajotaidot katoavat.

Kyllä tuolla töhnässä tekisi mieli vääntää niitä pois päältä, avustimet on tehty enempi sellaiseen äkilliseen pidon menetykseen eikä sohjossa uiskenteluun.

 

[Esäätäjä]

Fysiikan lait ei katoa ajoavustimilla, mutta ajotaidot katoavat. Mitä vähemmän autoa pitää ajaessa muistaa ajaa ja yllättävän tilanteen sattuessa ohjata oikein, sitä enemmän ollaan sen auton armoilla ja luotetaan että kyllä se auto hoitaa. Lähtien ihan ylitehostetuista jarruista ja ohjaustehostuksesta jotka huonoimmillaan luovat illuusion tehokkaista jarruista ja hyvästä ohjautuvuudesta.

Kyllähän ne ihmishenkiä varmasti säästävät ja varmasti pienemmiltäkin vahingoilta, mutta kasvattavatko ne sitten huonompia kuskeja jotka eivät pärjäisi jollain 90-luvun autolla lähikauppaankaan asti huonossa säässä töhöilemättä? Ja sitä myöten kun autoon luotetaan sokeasti eikä omista ajotaidoista ole tietoa tai sitä ei juuri ole, niin sitten ajetaan sen auton limiiteillä ja jälki on sitten varmasti myös pahempaa kun me limiitit ylitetään ja sitten mennäänkin ja lujaa kohti tuntematonta.

Kehitys on tietenkin sama käyttövoimasta riippumatta, mutta sähköautoissa tuntuu autopilotteja ja muuta tekniikkaa olevan yllin kyllin. Kehitystä seurannut huolestuneena jo pitkään, omat muksut saa harjoitella ajamista vanhemmilla autoilla pelkät absit ja ehkä joku alkeellinen luiatonesto/ajonvakautus turvanaan. Sitä ennen peltoautolla jäällä/pellolla, jotta löytyy myös ne limiitit ja mitä niiden ylityksestä tapahtuu.

Tulipas siinä vähän offtopickia, mutta oli niin hyvä kommentti lainaukseen että oli pakko vähän avautua nykymenosta.

Oletko ajanut autolla joka tuollaisia illuusioita tuottaa? Ainoa mikä mulla tullut vastaan on neliveto jolla pääsee liian kovaa huonossa kelissä ennenkun meinaa olla myöhäistä. Sekään ei mitään uutta tekniikkaa. Autopilotti ei toimi jos tie lumessa, ja muista ei mielestäni haittaa ajotaidolle. Joku törmäyksen estin toimii 1-2s nopeammin kun ihminen kun se hirvi pomppaa, tai vaikka ihminen.

 

[kaihakki]

Fysiikan lait ei katoa ajoavustimilla, mutta ajotaidot katoavat. Mitä vähemmän autoa pitää ajaessa muistaa ajaa ja yllättävän tilanteen sattuessa ohjata oikein, sitä enemmän ollaan sen auton armoilla ja luotetaan että kyllä se auto hoitaa. Lähtien ihan ylitehostetuista jarruista ja ohjaustehostuksesta jotka huonoimmillaan luovat illuusion tehokkaista jarruista ja hyvästä ohjautuvuudesta.

Tilanne on vaan nykyään, että nuorilla ei ole ajoharjoittelupaikkoja, joissa harjoitella. Minun nuoruudessa oli Hesassa Puotilan lahdella joka vuosi kaupungin toimesta aurattu jäärata, jossa sai ajella autoilla, prätkillä ja millä tahansa kulkineilla. Siellä slandailtiin ja ajettiin kilpaa ja tömäytettiin penkkaan ja sillä viissiin. Oppi hyvin auton käyttäytymistä liukkaalla. Mutta nykyään ei tällaisia mahdollisuuksia ole ollenkaan.
Paras systeemi mielestäni on ajonvakautusjärjestelmä. Eli kun auto lähtee slandiin, niin automatiikka oikaisee. Tällaiset tilanteet on kokemattomalle kohtalokkaita. ABS systeemi on hieman kyseenalainen. Heikentää jarrutustehoa huomattavasti, mutta ehkä myös ok kokemattomalle kuskille. Sutimisen estosta on paljon haittaa, jos ei saa kytkettyä pois päältä. Muista systeemeistä ei ole paljoa kokemusta.

 

[Lappanen]

Oletko ajanut autolla joka tuollaisia illuusioita tuottaa? Ainoa mikä mulla tullut vastaan on neliveto jolla pääsee liian kovaa huonossa kelissä ennenkun meinaa olla myöhäistä. Sekään ei mitään uutta tekniikkaa. Autopilotti ei toimi jos tie lumessa, ja muista ei mielestäni haittaa ajotaidolle. Joku törmäyksen estin toimii 1-2s nopeammin kun ihminen kun se hirvi pomppaa, tai vaikka ihminen.

Aika monen uudehkon auton kyydissä ollut kun/ja myös kommentteja kuullut, kuinka voi vetää ylikovaa mutkaan/kääntyessä risteykseen ja auto jarruttelee sitten tilanteen pois alta ennen kuin ollaan penkassa. Ei tarvitse olla meedio ennustaakseen, että hyvin pian ajotapa on sellainen että nyo tilanteet vedetään Kankkusena ja auto hoitaa jos hoitaa. Oma neliveto sen verran vanha tapaus, vaikka siinä ajonvakautus onkin, että hyydyttää koko auton tuollaisessa tilanteessa ja pitää odotella vähän aikaa että auto huomaa tilanteen olevan ohi.

 

[Filvas]

Vaikea kuvitella, että paremmin hallittavissa oleva auto olisi kuljettajalleen vaarallinen. Toisaalta poikkeuksia tähänkin on, kuten aiemmin mainittu neliveto, joilla onnettomuuksia tapahtuu tiastollisesti etu- tai takavetoisia enemmän. Jokaisen tilaston takana on toki yksilö.

Nuorison osalta näkisin, että onnettomuuksia sattuu enemmän koska ajokokemusta ei ole kovin paljoa, ja aivojen kyky arvioida riskejä on sekin heikko. Onneksi auto sitten tasoittaa sitä menoa hieman.

Tärkeintä toki itse kullekin on sen ajoneuvon hallinnan oppiminen, jolla itse ajaa. Silloin menestymiselle lienee parhaat edellytykset niissä tyypillisissä tilanteissa, joita tien päällä kohtaa.

 

[Ton1A]

Mä aloittelin autoiluni takavetoisilla joissa ei ollut mitään avustimia. Vielä vajaat kaksi vuotta sitten meidän kakkosauto oli takavetoinen ja ainoa nykyajan hapatus oli ABS-jarrut.

Vuosi sitten tuli käytettyä kumpikin auto Paimiossa liukkaankeli harjoitusradalla. Ei todellakaan tule ikävä noita 'vanhoja hyviä aikoja'.

 

[jmaja]

ABS systeemi on hieman kyseenalainen. Heikentää jarrutustehoa huomattavasti,

Ei ole pitänyt paikkansa yli 20 vuoteen. 80-luvun hitaat systeemit osaava kuski pystyi voittamaan jarrutusmatkassa. Silloin oli normaalia, että jarrutus 100 km/h vauhdista vei 50 m. Nykyään menee ABS:llä alle 40 m eli jopa yli 1g hidastuvuudella.

 

[kaihakki]

Ei ole pitänyt paikkansa yli 20 vuoteen. 80-luvun hitaat systeemit osaava kuski pystyi voittamaan jarrutusmatkassa. Silloin oli normaalia, että jarrutus 100 km/h vauhdista vei 50 m. Nykyään menee ABS:llä alle 40 m eli jopa yli 1g hidastuvuudella.

Kokeileppa kesällä asfaltilla tai hiekalla. ABS jää kirkkaasti kakkoseksi lukkojarrutukseen verrattuna.
ABS:n pointti on ohjattavuus kurvissa. Eli pätkii ja siten auto pysyy suunnassa. ABS ei tehosta jarrutusta mitenkään.

 

[Esäätäjä]

Oma neliveto sen verran vanha tapaus, vaikka siinä ajonvakautus onkin, että hyydyttää koko auton tuollaisessa tilanteessa ja pitää odotella vähän aikaa että auto huomaa tilanteen olevan ohi.

Kuulostaa ihan kun mun bmw 330xda e46, sillä kun hieman repäisi teki juuri noi, lähinnä automaatti kai sen lamautti, vastaavan ikäinen X5 taas antoi mennä pikku sladissa vaikka mitään hallintoa ei ollut pois päältä. Tesla 3 menee kanssa aika pitkään kylkimyyryä ennenkun puuttuu.

 

[jmaja]

Kokeileppa kesällä asfaltilla tai hiekalla. ABS jää kirkkaasti kakkoseksi lukkojarrutukseen verrattuna.
ABS:n pointti on ohjattavuus kurvissa. Eli pätkii ja siten auto pysyy suunnassa. ABS ei tehosta jarrutusta mitenkään.

No ei varmasti jää. Lepokitka on suurempi kuin liukukitka. Nykyiset (ainakin 90-luvun loppupuolelta saakka) ABS:t osaavat hienosti optimoida jarrutuksen lepokitkan äärirajoille, jolloin voidaan päästä yli 1 g hidastuvuuteen, toisin kuin lukkojarrutuksella.

Vielä suurempi ero tulee, jos toiset renkaat ovat liukkaammalla. Silloin lukkojarrutuksessa auto pyörähtää, mutta ABS:llä voi jarruttaa tehokkaasti ilman hallinnan menetystä.

Tässä vielä mittauksi 90-luvun puolivälin autoilla. Eiköhän siitäkin ole ABS parantunut.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.nhtsa.gov/DOT/NHTSA/NRD/Multimedia/PDFs/VRTC/ca/capubs/NHTSAabsT4FinalRpt.pdf&ved=2ahUKEwiC_YLTqI_2AhWKrosKHfQQCMYQFnoECBQQAQ&usg=AOvVaw0utnuJb-TUOrvcj9_k_B8k

 

[HelaKammo]

Jatketaan OT linjaa aiheesta, jo tuossa 2008, kun Insignia tuli, eräs työkaveri kertoi, etää veti tre-hki motarin ns. kaasu pohjassa, kuulemma kaikki valot vaan välkkyi ja muut jäi taakse. Vettä tuolloin tuli järjettömästi, voisi olettaa, että koko motari oli vesiränniä...

Luottamus kuljettajalla voi tekniikkaan olla uskomaton.

 

[Lappanen]

Kuulostaa ihan kun mun bmw 330xda e46, sillä kun hieman repäisi teki juuri noi, lähinnä automaatti kai sen lamautti, vastaavan ikäinen X5 taas antoi mennä pikku sladissa vaikka mitään hallintoa ei ollut pois päältä. Tesla 3 menee kanssa aika pitkään kylkimyyryä ennenkun puuttuu.

Tuokin vähån riippuu tilanteesta omassa autossani. Jos sitä käskyttää kaasulla niin silloin sallii melkein mitä vaan, mutta jos sattuu joku jäinen risteys tulemaan vastaan ja auto alkaa siinä kääntyessä tahattomasti valua sivuttain nii sitten ajonvakautus lamauttaa etenemisen. Tuonkin voi vielä estää jos ehtii kaasulla vähän avittamaan kullusuunnassa pysymistä, mutta yleensä on jo myöhäistä.

 

[kaihakki]

No ei varmasti jää. Lepokitka on suurempi kuin liukukitka. Nykyiset (ainakin 90-luvun loppupuolelta saakka) ABS:t osaavat hienosti optimoida jarrutuksen lepokitkan äärirajoille, jolloin voidaan päästä yli 1 g hidastuvuuteen, toisin kuin lukkojarrutuksella.

Vielä suurempi ero tulee, jos toiset renkaat ovat liukkaammalla. Silloin lukkojarrutuksessa auto pyörähtää, mutta ABS:llä voi jarruttaa tehokkaasti ilman hallinnan menetystä.

Tässä vielä mittauksi 90-luvun puolivälin autoilla. Eiköhän siitäkin ole ABS parantunut.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.nhtsa.gov/DOT/NHTSA/NRD/Multimedia/PDFs/VRTC/ca/capubs/NHTSAabsT4FinalRpt.pdf&ved=2ahUKEwiC_YLTqI_2AhWKrosKHfQQCMYQFnoECBQQAQ&usg=AOvVaw0utnuJb-TUOrvcj9_k_B8k

Hyvä raportti. Pitää oikoa omia vanhoja näkemyksiä. Onkin näköjään soratie ja luminen tie, jossa ABS jää kakkoseksi. Siis suoralla jarrutettaessa.

 

[pamppu]

Periaatteessa esimerkiksi lumella kaiketi edelleen täyslukkojarrutus olisi teoriassa lyhin. Teoriassa siksi että lähes aina joko jarrujärjestelmän, auton tai tien pinnan ominaisuudet johtaa epätasaiseen kitkaa, joka saa helposti auton kampeamaan johonkin suuntaan. Sitten kun pöpelikkö alkaa kutsua, on jarruista päästettävä ja käytännön matka pitenee.

Lukkiutuvien jarrujen kanssa kuljettajalla pitäisi olla neljä jarrupoljinta (ja jalka jokaiselle niistä) voidakseen päästä samaan jarrutustehon optimointiin käytännössä. Siis sellaiseen että tilanne on hallinnassa.

 

[Mikki]

Käytännön elämässä liukkaalla kelillä lukkiutuvilla jarruilla on Suomessa lyhyin pysäytysmatka. Tien varren puut on nimittäin aika tukevia

 

[jmaja]

Lumisia teitä on kovin erilaisia. Tuskin niissä kaikissa lukkujarrutus on tehokkain. Onko edes missään?

 

[Jule]

Lukkojarrutus on tehokkain tapa pysähtyä vain tilanteessa jossa auto alkaa kaivautua sen lukkiutumisen ansiosta, eli sopivan irtonainen sora tms, ja lumi joka ei ole pakkautunut kovin tiiviiksi.

 

[Ton1A]

Muinoin rattimiehet myöskin perustelivat ABS:n huonoutta sillä, että jos auto pääsi pyörähtämään, niin sopivalla lukkojarrutuksella sen sai jatkamaan kääntymistä kunnes täyden 360 asteen jälkeen voi nostaa jarrua ja jatkaa ajoa kuin schumi konsanaan. Haluaisinpa nähdä tuonkin tempun oikeassa tilanteessa.

Toissaviikolla muuten oli melkoinen läheltä piti -tilanne. 40 km/h iso kokoojakatu, jäässä ja syvät urat. Vastaantulijalta lähti auto ihan täysin lapasesta, pyörähti 270 astetta vasemmalle ja pysähtyi vastaantulijan puolelle penkkaan. Eikä näyttänyt siltä että olisi ylinopeutta. Autokin oli etuvetoinen, taisi olla vanhahko Volvo S60. Jos oltaisiin oltu parikymmentä sekuntia aikaisemmin tuossa kohtaa niin olisi kyllä kolissut. Harmi kun en ollut vielä tuossa kohtaa ehtinyt asentaa just ostamaani kojelautakameraa.

 

[sundanic]

Minkäs tilasit?

Perusmalli 76kw takapotkulla
Onko joku hommannut Wattpilottia GO 11kw J, mistä kaupasta saa suomne kamaralla edullisimmin?

 

[fraatti]

Saksan, maks 9000€ tukiaisialla ostetut autot virtaavat skandinaviaan. Kun auton on omistanut 6kk niin sen voi myydä pois. <- tammikuu 2022, 5kk aikana autoja hävisi Saksasta 30000 kpl. Tanskassa tuo on kai jo vaikuttanut hintoihinkin. Tuossa on mainittu että Saksalaisten rahoja tuohon on mennyt kolminumeroinen summa miljoonissa....

Unternehmen und Branchen - aktuelle Nachrichten

Überblick zu Hintergründen, Analysen und Interviews bei tagesschau.de - die erste Adresse für Nachrichten und umfassende Berichte zu aktuellen Themen.

www.tagesschau.de

 

[repomies]

Siellä saksalainen veronmaksaja kiittää. Onhan tuommoiset tuet aika hanurista loppupeleissä. Ei niin ettenkö itse jättäisi käyttämättä noin päättömiä virityksiä nyt ja jatkossa, mutta sanonpa vaan, että päätöntä menoa. Ei pitäisi antaa idealistien tehdä päätöksiä, siitä ei tule kuin sotku.

 

[fraatti]

Renussa taitaa olla vielä vähän luistoneston asetukset hakusessa... Jää junnaamaan paikoilleen kun toisella puolella on liukasta ja toisella puolella pitoa mäessä.

Talviauto 2022: Jotain kummallista tapahtui Renault Arkanalle kitkaeromäessä, katso video

TM:n numerossa 4/2022 ilmestyneessä tankattavien autojen talvivertailussa törmäsimme erikoiseen asiaan. Syystä tai toisesta Renault Arkana ei suostunut

tekniikanmaailma.fi

 

[pamppu]

Nyt kun maailmantilanne on mikä on, niin mitäs juuri sähkiksen tilanneet, tai juuri sitä harkitsevat tuumaavat:
1) Hyvä juttu/hankinta ja nekin öljylitrat pois Putin-ostoista mahdollisimman nopeasti
2) Onpa joku tapa liikkua sitten kun polttoaine maksaa vitosen litra
3) Riskipaikka laittaa nyt kymmeniä tuhansia kiinni uuteen autoon

Painin tässä itse asian kanssa, mutta napin painallus on vielä tekemättä.

 

[Esäätäjä]

Mikä toi 3. kohdan riski "nyt" on?
Jos tarkoitus ajaa jatkossakin niin mitä nämä maailman tapahtumat siihen vaikuttaa. Vai onko työpaikka vaikka vaarassa nyt. Sähköpula tuskin tulee vaikka hinta voi nousta.
90 luvun pahimmassa lamassa eräs osti uuden auton kun oli tapana vaihtaa tietyin välein. Kuului "kuinka te tällaisena aikana" ihmettelyä, hänellä ei mitään lamaongelmia taloudessaan ollut. Miksi niidenkin joilla mahdollisuuksia pitäisi rajoittaa ja ruokkia talouden takapakkia.

 

[pamppu]

Mikä toi 3. kohdan riski "nyt" on?

Niin no se on just tuntematon. Sotatila tai jopa pakotteet voi hyvinkin äkkiä kääntää taloutta. Kysy vaikka Teboil-yrittäjiltä.

Toisaalta hintojen noustessa rahalle voisi olla parempaakin käyttöä, koska kyllä sillä vanhallakin autolla pääsee.

Tai toisaalta jos sotatila yllättää, niin sille autolle ei ole edes käyttäjää, kun itselle tulee lähtö sotatoimiin. Perikunta voisi arvostaa ennemmin jotain muuta, vaikka asuntolainan maksua.

Onhan siinä miettimistä.

 

[Ton1A]

Huoltovarmuus olisi toki paremmalla tolalla jos auto olisi vähän kuluttava diesel, tankki täynnä 1000+ km toimintamatkaa. Näin talvella tyypillinen sähköauton range on noin puolet WLTP:stä, isollakin akulla puhutaan vain jostain 250-300 km yhtäjaksoisesta toimintamatkasta.

Tästä lähin mun vähät töpselihybridin tankkaukset tehdään vain ABC-, St1 ja Shell-ketjujen asemilla. Niillä myydään Neot:n kautta toimitettua polttoainetta, joka taas tulee pääosin Göteborgin jalostamolta, jalostettuna Pohjanmeren öljystä, https://www.neot.fi/toimitusketju/hankinta/jalostamot/

 

[tet]

Tästä lähin mun vähät töpselihybridin tankkaukset tehdään vain ABC-, St1 ja Shell-ketjujen asemilla. Niillä myydään Neot:n kautta toimitettua polttoainetta, joka taas tulee pääosin Göteborgin jalostamolta, jalostettuna Pohjanmeren öljystä, https://www.neot.fi/toimitusketju/hankinta/jalostamot/

Näin aion itsekin toimia. Mutta en kyllä usko, etteikö tuoltakin Putinin bensaa tulisi sekaan. Tuo linkkaamasi NEOT:in sivu kertoo aika poliitikkomaisen ympäripyöreästi tuotteiden alkuperästä. Ensin listataan maat joissa tuotteet jalostetaan, ja siellä on heti ensimmäisenä Suomi. Sitten sanotaan, että tärkeä (huom: ei tärkein, vaan tärkeä) lähde on tuo Göteborgin jalostamo. Lopuksi mainitaan biokomponentit, jotka kuitenkin ovat vähemmistönä polttonesteissä, kuten hyvin tiedetään. Tuosta voisi rivien välistä lukea niinkin, että Suomi on sittenkin se tärkein hankintalähde, ja meillähän on vain yksi jalostamo, Neste Porvoossa. Joka taas ostaa suurimman osan raakaöljystään Venäjältä. Mikä siis lienee todellinen prosenttiosuus venäläiselle noilla NEOT:in ketjuilla, mene ja tiedä.

 

[sundanic]

Palataas aiheeseen. Millaiseen käyttöön sähköauto sopii parhaiten suomessa? Omaan käyttöön mielestäni erityisen hyvin, Pisimmät yhteen suuntaan olevat ajot max 100km, ei lapin matkailua tai yleensäkään mitään suomiristeilyä. Akun lataus onnistuu työpaikalla ilmaiseksi, pieneteholla kylläkin mutta ehti lataamaan päivässä sen mitä menee 5km työmatka-ajoon. Kotona paneelit joilla onnituisi jo nyt lataamaa päivän aikana kaikki mitä taivaalta tulee niin 1/4 akun (20kwh) jos käyttää vain paneelisähköä. Kesäisin kun menee 3000kw myyntiin niin sillä ajelee jo vähän muutakin kuin työajoa. Poiskotoa latauksen yksi ratkaisu on tuo Wattpilot , sillä voi ladata 11kw:lla appi tai omien vanhempien kotona jos menee kyläilemään pitemäksi aikaa. Nappaa avain töpselin mukaan. Lähin vähän tehokkaampi laturi löytyy kylän kirjaston pihasta, sillä saakin jo siten ladattu akun täyteen kun lukee päivän lehdet samalla ja juo kupposen pari kahvia lukiessa jos tulee tarve nopeampaan ja 20km päästä 100-130kw töpseleitä useampia. Eli taitaa olla viimeinen pirssi millä ajellaan kunnes ei korttia enään saa uusittua (15-20v).