Keskustelua sähköautoista

Luukku

Vakionaama
Kolme viimeistä autoa (dieseleitä) ovat olleet samaa merkkiä.
Vaikuttaa siltä että rangen näyttöön vaikuttaa viimeisen x km kulutus. Ja ehkä x on 50km luokkaa.
Eli kun on ajanut vaikka puoli tankkia kaupunkialueella ja seuraavaksi ajaakin pitkän maantiepätkän, range alkaakin kasvamaan. Päinvastaisessa tilanteessa range tippuukin vauhdilla.
Puutteensa tuossakin mutta keskimäärin ok. Tuossa tulee huomioiduksi nopeusrajoitukset, talvikelit, kärryn vedot, maaston mäkisyys jne.
Joo, paljon ne vaihtelee polttisautoissakin. Sehän tässä on hauskaa, että kun vanhassa autossa näytti rangea 100km niin ajatteli, että tankki on lähes tyhjä ja piti tankata. Nyt sähköautolla se on vielä puolillaan ja uskaltaa lähteä vielä kauemmaksikin. :D
 

tet

Hyperaktiivi
Prosentteja ei tuossa näe kun appin kautta, kyllä ne oikein näyttää tietysti. Vielä tarkemmin saa obd:n kautta 2 desimaalin tarkkuudella ja samalla tarkkuudella kWh. Mutta se kännykkä täytyy olla aina viriteltynä näytöksi erikseen.

Oikeampi termi tarkkuuden sijaan olisi resoluutio, tai ihan suomeksi erottelukyky. Tarkkuus viittaa siihen, että luku olisi absoluuttisesti oikea, mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Kuten todettua, akun varaustaso on arvaus oikeastaan aina muulloin paitsi täytenä, täyden saturaatiolatauksen ja balansoinnin jälkeen. Edes siinä kohtaa kun akku on mukamas tyhjä (nettokapasiteetin mukaan), se ei ole sitä ihan varmasti - sekin tieto voi muuttua kunhan akku hetken huilahtaa.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Joo, paljon ne vaihtelee polttisautoissakin. Sehän tässä on hauskaa, että kun vanhassa autossa näytti rangea 100km niin ajatteli, että tankki on lähes tyhjä ja piti tankata. Nyt sähköautolla se on vielä puolillaan ja uskaltaa lähteä vielä kauemmaksikin. :D

20v sitten jäin tielle kun polttiksen rangemittari näytti 40km, mutta tyhjä se oli. Valo oli palanut 50km tjsp, ei muista… Onneksi olin jo hakemassa huoltista mutta jäin kävelymatkan päähän asemasta.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Oikeampi termi tarkkuuden sijaan olisi resoluutio, tai ihan suomeksi erottelukyky. Tarkkuus viittaa siihen, että luku olisi absoluuttisesti oikea, mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa. Kuten todettua, akun varaustaso on arvaus oikeastaan aina muulloin paitsi täytenä, täyden saturaatiolatauksen ja balansoinnin jälkeen. Edes siinä kohtaa kun akku on mukamas tyhjä (nettokapasiteetin mukaan), se ei ole sitä ihan varmasti - sekin tieto voi muuttua kunhan akku hetken huilahtaa.
Pahoittelut kansanomaisesta ilmauksesta viitaten desimaaleihin.
Eihän akku ole täynnä tai tyhjä muuta kuin auton näyttämien ja käyttämien tietojen mukaan, mutta sen mukaan mennään. Ei se auta yhtään että viisastelee akussa olevan vielä niin ja niin paljon oikeasti kun on jääty tien poskeen.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Huvittaakin joskus sähköpakun range arvonta. Olin ajanut moottoritietä sateessa 30 km ja 15 km hitaampaa, näyttöön jäi 70 km range kun pysäytin tutun jutulle virrat päällä. Meni varmaan 10-15min ja kun lähdin lukema oli kasvanut 80 km lukemaan.
Nyt kokeilin miten tyhjäksi päästään. Ajoin eilen kotiin, auto näytti useamman kilometrin matkan jämähtäen lukemaan 24km, pihaan ajaessa kävi 22 km ja jäi 24km kun sammutin. Aamulla näytti vähemmän ja varoitteli lataustarpeesta, lukema jämähti 16km josta heitti suoraan viivoille. Obd näytti SoC 3,29% ja 1,97 kWh. Ajoin vielä lenkin ja sain kilpikonna-moodiin jossain 3% paikkeilla. Kummalista oli että antoi pihassa paikallaan laittaa lämmityslaitteen päälle, otti 5-7kW täysillä. Purkasin akkua kunnes % meni nollaan ja kWh näytti 0,19, silloin lämmitys loppui.
Tästä aiheutui "sähkövetojärjestelmän häiriö" joka esti sitten lataamisenkin. Lukitsin auton ja n. puolen tunnin jälkeen lataus lähti päälle.
 

Jule

Vakionaama
Huvittaakin joskus sähköpakun range arvonta. Olin ajanut moottoritietä sateessa 30 km ja 15 km hitaampaa, näyttöön jäi 70 km range kun pysäytin tutun jutulle virrat päällä. Meni varmaan 10-15min ja kun lähdin lukema oli kasvanut 80 km lukemaan.
Kyllä diesel pakun rangemittari toimii ihan samalla lailla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Fordilla ei oikein bisnekset suju sähköautoilla
2022 takkiin 34000$ / sähköauto. Tänä vuonna enemmän.

 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Ilmeisesti kyseessä on lehden tekemä "tutkimus". Aika suoraviivaiselta näytti lähestymistapa ja ehkä en tuon perusteella sanoisi vaurioitumisen lisääntymisestä yhtään mitään.

Ja jos en väärin lukenut, Leedsin yliopisto oli selvittänyt vain perinteisten autojen ja sähköautojen massojen eroja, ei tehnyt varsinaista vaurioitumiseen liittyvää tutkimusta. Vaurioitumisen kasvu oli arvioitu lehdessä "insinöörien laajasti käyttämällä neljännen potenssiin kaavalla", jonka mukaan akselipainon tuplaaminen lisää tien vaurioitumista 16-kertaiseksi. Voihan vaurioituminen ainakin teoriassa johonkin potenssiin kasvaakin, mutta todelliset vaikutukset tiehen ja vaurioitumiseen on kyllä ihan lottoamista.

Suomessa tosin nastarenkaiden aiheuttama kuluminen tulee luultavasti sähköautojen myötä kasvamaan ja uskoisin, että sähköautojen määrän lisääntyessä nastarenkaiden osuuteen pyritään vaikuttamaan nykyistä aktiivisemmin.

En ole yllättynyt, että yliopisto irtisanoutuu "tutkimuksesta" ja "tutkimuksen" lopputulos oli käytännössä vedetty hatusta.

 

pamppu

Hyperaktiivi
En ole yllättynyt, että yliopisto irtisanoutuu "tutkimuksesta" ja "tutkimuksen" lopputulos oli käytännössä vedetty hatusta.


Eipä tietty. Miten tuo voisikaan olla totta. Mulla on 1800kg Dieseli ja 2000kg sähkö. Ei siinä nyt ihme eroa ole.

Tutkimuksen oikea lopputulos olisi se, että 1973 Datsun 120Y syö tietä vähemmän kuin 2023 mallin Nissan Ariya, vaikka molempia ostetaan/ostettiin samaan tarkoitukseen, perheautoksi… Käyttövoimalla ei ole vaikutusta, autojen yleisellä pullistumisella 50v aikana painoltaan kaksinkertaiseksi kyllä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Täyssähköautojen suorituskykyä mitannut tuore testi kertoo karua kieltään autojen virallisten toimintamatkojen paikkansapitävyydestä.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Hirveän määrän joku ukko tuupannut Teslalla, 1.8 milj. km. Kummastusta herättää että miksi moottoreita on mennyt noin "paljon" ? Onko kenelläkään hajua? Tuossa toisessa jutussa sanottu että 13. mosa olisi menossa tammikuussa -23.


 

fraatti

Hyperaktiivi
^
täytyy olla jo merkkiuskollinen sanan varsinaisessa merkityksessä
Tuossa Saksalaisessa jutussa on mainittu kolme syytä miksi seuraava ei ole Tesla. Eka liittyi moottorin luotettavuuteen. Toinen siihen että muiltakin tullut s.autoja ja kolmas Muskiin.

Ihan mielenkiinnosta täytyi pöyhäistä asiaa lisää. Ilmeisesti moottorit ukko on saanut takuuseen joka on juuri päättymässä niiden osalta. Viimeisimmän moottorin korjauksen teki ilmaiseksi joku paja Kroatiassa joka on mainostanut että osaa korjata vian mikä moottoreissa on eli j.neste pääsee staattoriin. Moottorin vaihtojen lukumäärä näyttää vaihtelevan 10 ja 13 välillä. Mikä sitten lieneekään totuus. Viimeisimmän akun oli kai ostanut omasta taskustaan. Mutta tuohon autoon kuuluu ilmaiset lataukset Tesla Superchargereilla. Siinä voi ollakin jollekin hyvä kannuste pitää auto tikissä. Onkohan tuollaisia autoja paljon?


1691041709874.png



edit. ilmeisesti ongelma koskee enemmänkin vaihtomooottoreita:
 
Viimeksi muokattu:

Kamis

Aktiivinen jäsen

Esäätäjä

Vakionaama
Kroatiassa joka on mainostanut että osaa korjata vian mikä moottoreissa on eli j.neste pääsee staattoriin.
S:n moottorissa suunnitteluvika joka vie ajan kuluessa kuluneen stefan läpi jäähdytysnestettä mm invertteriin joka moottoripaketin toisessa päässä. Näitä moottorikorjauksia tehdään eri puolilla Suomeakin joissa korjauksen lisäksi lisätään pieni huohotusreikä josta neste tulee ulos eikä riko moottoria. Toki se tiiviste jossain vaiheessa tietysti vaihdetaan.
Youtubessa video jossa Tampereella tehdään ja selitetään S mallin koneremppa.
 

pamppu

Hyperaktiivi
10x vaihdettujen Teslamoottorien sijaan kiintoisampaa olisi että miten menee muilla merkeillä? Kyllähän volkkia, meseä, Korealaisia ym on jo ehditty taksissa kuluttamaan tiemmä nyt ainakin yli maagisen 200 tonnin? Onko moottorit vaihdettu?

Tai miten meen Teslan 3/Y osastolla, vaihdetaanko sielläkin vielä moottoreita?
 

tet

Hyperaktiivi
S:n moottorissa suunnitteluvika joka vie ajan kuluessa kuluneen stefan läpi jäähdytysnestettä mm invertteriin joka moottoripaketin toisessa päässä. Näitä moottorikorjauksia tehdään eri puolilla Suomeakin joissa korjauksen lisäksi lisätään pieni huohotusreikä josta neste tulee ulos eikä riko moottoria. Toki se tiiviste jossain vaiheessa tietysti vaihdetaan.
Youtubessa video jossa Tampereella tehdään ja selitetään S mallin koneremppa.

Kyse lienee alkuaikoijen oikosulkumoottorista? Nythän noissa tietääkseni käytetään jo uudempaa, kestomagnetoitua reluktanssikonetta. Noissa ei kai enää samaa suunnitteluvirhettä ole (?).
 

fraatti

Hyperaktiivi
S:n moottorissa suunnitteluvika joka vie ajan kuluessa kuluneen stefan läpi jäähdytysnestettä mm invertteriin joka moottoripaketin toisessa päässä. Näitä moottorikorjauksia tehdään eri puolilla Suomeakin joissa korjauksen lisäksi lisätään pieni huohotusreikä josta neste tulee ulos eikä riko moottoria. Toki se tiiviste jossain vaiheessa tietysti vaihdetaan.
Youtubessa video jossa Tampereella tehdään ja selitetään S mallin koneremppa.
Joo, tuossa jutussa olisi maininta että heikko tiiviste olisi nimenomaan kunnostetuissa moottoreissa. Orggis stefassa olisi kolme huulta ja kunnostetuissa vai yksi joka petää nopeasti.

The cause for these frequent failures is easily verifiable: instead of a seal with three lips, Tesla started using one with a single lip in all remanufactured motors. Bessinger said he had seen vehicles with these drive units start to have coolant issues after 2,000 miles (3,219 km). The seal with a single lip makes them fail somewhere between 40,000 miles (64,374 km) to 50,000 miles (80.467 km). EV Clinic said the seals are destroyed after 50,000 km (31,069 miles) or 60,000 km (37,282 miles), which matches what the QC Charger technician described. This is why Von Gemmingen had to replace so many motors.
 

fraatti

Hyperaktiivi
10x vaihdettujen Teslamoottorien sijaan kiintoisampaa olisi että miten menee muilla merkeillä? Kyllähän volkkia, meseä, Korealaisia ym on jo ehditty taksissa kuluttamaan tiemmä nyt ainakin yli maagisen 200 tonnin? Onko moottorit vaihdettu?

Tai miten meen Teslan 3/Y osastolla, vaihdetaanko sielläkin vielä moottoreita?
Käytössä taitaa olla jos jonkinmoista moottoria, käsittääkseni joissain bemarin moottoreissa on hiilit jotka pitää varmaan joskus vaihtaakin.
 

Ton1A

Vakionaama
Eipä noissa vieläkään ole pelkästään kestomagneettimoottoreita. 3/Y käyttää takana kestomagneettimoottoria, jos on neliveto niin etumoottori on induktiomoottori. S/X sai etumoottorikseen kestomagneettimoottorin ns. Raven-päivityksessä 2019, ja kokonaan kestomagneettimoottorit ns. Palladium-päivityksessä 2021, Suomeen ekat tulivat jouluna '22.

1691057876615.png
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tai miten meen Teslan 3/Y osastolla, vaihdetaanko sielläkin vielä moottoreita?
Kannattaa muistaa että S-malli on yli 10 vuotta vanha. Muissa Teslan malleissa sitten muut murheet. Mutta niinhän se menee että iltapäivälehdet ja Esson baari saa aiheen miten nyt taas tämä aikansa ökymerkki on niin surkea.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Kannattaa muistaa että S-malli on yli 10 vuotta vanha. Muissa Teslan malleissa sitten muut murheet. Mutta niinhän se menee että iltapäivälehdet ja Esson baari saa aiheen miten nyt taas tämä aikansa ökymerkki on niin surkea.

No se just. Jostain ensimmäisestä pioneeriratkaisusta revitään otsikoita, mutta miten lienee asiat isommassa mitassa, eli uudemmissa malleissa ja muissa merkeissä.
 

Ton1A

Vakionaama
Kyse on ilmeisesti vuoden 2016 faceliftiä edeltäneen ovaalikeulaisen Ässän tehokkaammasta 'suuri induktio' takamoottorista. Näitä on käytetty takavedossa sekä nelivetoisissa P-malleissa. Tuotakin on sittemmin paranneltu.
 

tet

Hyperaktiivi
Käytössä taitaa olla jos jonkinmoista moottoria, käsittääkseni joissain bemarin moottoreissa on hiilit jotka pitää varmaan joskus vaihtaakin.

Bemarilla ja rellulla ainakin on vierasmagnetoituja tahtikoneita, joissa on hiiliharjat. Kehittelevät kyllä noista jo harjattomia versioita.
 

Esäätäjä

Vakionaama
No se just. Jostain ensimmäisestä pioneeriratkaisusta revitään otsikoita, mutta miten lienee asiat isommassa mitassa, eli uudemmissa malleissa ja muissa merkeissä.
S-mallin akuissakin ongelmia jotka korjattu uudemmissa eri ratkaisuin. Akkukotelon reunoilla on huohotusventtiilit jotka altapäin pellin alla suojassa. Sinne kerääntyy hiekkapölyä ja kuraa, ja kun kerros on tarpeeksi korkea se ottaa venttiileihin kiinni ja kosteus alkaa mennä akkukoteloon = ongelmia tiedossa, ajo loppuu siihen. Näitäkin korjataan ja venttiileitä vaihdetaan täälläkin akkuja korjaavissa paikoissa parannettuihin versioihin. Teslalla laitetaan 20k€ lasku eteen ja taas saadaan hyviä juttuja aikaiseksi. Ei se akkujen korjaus ilmaista missään ole mutta jos 1/5 selviää on jo parempi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Bemarilla ja rellulla ainakin on vierasmagnetoituja tahtikoneita, joissa on hiiliharjat. Kehittelevät kyllä noista jo harjattomia versioita.
Joo, iivari kolmosessa mikä tuossa katoksessakin jäpittää taitaa olla kestomagnetoitu. Uudemmissa taisi olla hiiliharjallisia. Jos muista oikein niin ainakin ix3:ssa taisi olla sellainen. i3:sta on paukkunut jonkinvverran laakereita moottoreista.

1691063604250.png

1691063788647.png
 

Esäätäjä

Vakionaama
Täyssähköautojen suorituskykyä mitannut tuore testi kertoo karua kieltään autojen virallisten toimintamatkojen paikkansapitävyydestä.

On se jännä että Kauppalehden täytyy julkaista Amerikan testi jossa verrataan kulutuksia sikäläiseen epa-mittaukseen, kun Euroopassa käytetään wltp mittausta. Wltp mittauskin antaa liian ruusuisen kuvan kantamasta kun se toteutuu vaan mittauksen 23 asteen lämpötilassa.
Suomessa on oma harrastevoimin ylläpidettävä Fltp mittaus joka ajetaan eri vuodenaikoina osallistujien omilla autoilla samaa reittiä ajaen.
Fltp.fi uusin kesätesti
Kevät https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/01d35d2c-c2b4-4589-b767-e06d494943a0
 

kotte

Hyperaktiivi
Nythän noissa tietääkseni käytetään jo uudempaa, kestomagnetoitua reluktanssikonetta
Kestomagneettimoottori ja reluktanssimottori eivät ole sama asia. Edellinen tarvitsee roottorissaan kestomagneettimateriaaleja, joiden olennaisena aineena ovat harvinaiset maametallit. Reluktanssimoottorin roottori on ihan silkkaa rautaa tai koneterästä ja kohtiot syntyvät dynaamisesti roottorin muotoilun ansiosta (eli tuossa tarvitaa roottorissa käämejäkään oikosulkumoottorin tyyliin).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko tarkempaa tietoa paljonko ajetuista on poksahdellu?

En muista sen tarkemmin eri tapauksia mutta silloin tällöin niitä on tullut vastaan. Somessa tänään joku mainitsi että auto etsii myös elintenluovuttajaa jostain.
Tässä suomalaisen kuvaamassa filmissä on mennyt 70 tonnissa poks. En muista että meneekö itse moottorin vai vaihdelaatikon laakerit mutta samassa paketissa ne sitten vaihtuu sinne.

Kaikki mikä liikkuu voi mennä rikki.... :hmm:
 

repomies

Hyperaktiivi
En muista sen tarkemmin eri tapauksia mutta silloin tällöin niitä on tullut vastaan. Somessa tänään joku mainitsi että auto etsii myös elintenluovuttajaa jostain.
Tässä suomalaisen kuvaamassa filmissä on mennyt 70 tonnissa poks. En muista että meneekö itse moottorin vai vaihdelaatikon laakerit mutta samassa paketissa ne sitten vaihtuu sinne.

Kaikki mikä liikkuu voi mennä rikki.... :hmm:
Joskus eräs rasvanäppi totesi osuvasti, että autoissa on vain kuluvia osia. Ei se ehkä aivan mustavalkoista ole, mutta melkein kaikki kuluu.
 

tet

Hyperaktiivi
Kestomagneettimoottori ja reluktanssimottori eivät ole sama asia. Edellinen tarvitsee roottorissaan kestomagneettimateriaaleja, joiden olennaisena aineena ovat harvinaiset maametallit. Reluktanssimoottorin roottori on ihan silkkaa rautaa tai koneterästä ja kohtiot syntyvät dynaamisesti roottorin muotoilun ansiosta (eli tuossa tarvitaa roottorissa käämejäkään oikosulkumoottorin tyyliin).

Jep, juuri näin. Ja sitten on tämä Teslan käyttämä moottori, joka on näiden yhdistelmä.

 
K

korsteeni

Vieras
hankinnassa id.4 talvirenkaat vanteineen kun niitä ei vielä ole
tarjoavat eripareja eri offsetilla
suomen oloissa paras on kapea, silti kehältään vakiomax. kantavuus tietty huomioitava
millaista settiä olette käyttäneen? vai niitä malapprofiilisia originaaleja sohjon pinnalla liitäjiä

jokainen tietty huomioi omat käyttöolosuhteensa valinnassa

 

tet

Hyperaktiivi
^ Tuo Ylen juttu ei kyllä oikein vakuuttanut. Puhutaan Y-luokan renkaista, ja samaan hengenvetoon auton painosta. Kysehän on nopeusluokasta, ei kantavuusluokasta - ei siihen paino vaikuta. Y-nopeusluokan renkaat pitää olla autoissa, joiden huippunopeus on yli 270 km/h. Suurin osa sähköautoista on rajoitettu 150-170 km/h nopeuteen. Itse en ehkä valitsisi jänkälle taksikäyttöön autoa, joka on tarkoitettu Saksan autobahnille.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Jutusta olisi voinut jättää sanan "sähkö" pois.
Kauankohan tuo sähkö-sana myy, vaikka nyt ei ollut kyllä kaupallisesta toimijasta kyse.
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
hankinnassa id.4 talvirenkaat vanteineen kun niitä ei vielä ole
tarjoavat eripareja eri offsetilla
suomen oloissa paras on kapea, silti kehältään vakiomax. kantavuus tietty huomioitava
millaista settiä olette käyttäneen? vai niitä malapprofiilisia originaaleja sohjon pinnalla liitäjiä

jokainen tietty huomioi omat käyttöolosuhteensa valinnassa

Oma suositus on 19" vanne sama offset ja saman levyiset renkaat eteen ja taakse niin voi kierrättää renkaita tarpeen vaatiessa.
 
Back
Ylös Bottom