Keskustelua sähköautoista

[Ton1A]

Hybrideissä myös mietityttää, kun kuulemma on niin älyttömästi automatisoituja, että aina ajetaan polttis lämpimäksi, vaikka kuski tietäisi, että ajaa lyhyen pätkän ja sähkö piisaa sekä kWh- että kiihtyvyysmielessä. Eli että kuski ei voi disabloida polttista, vaan automaatio tietää "paremmin".

No esimerkiksi tuo '12 Opel Ampera käynnisti moottorinsa vain jos jokin näistä ehdoista täyttyy

• akku on tyhjä
• pakkasta on vähintään -11°C
• valitset erikseen ajotilan jossa et halua pudottaa akun varaustilaa
• tankissa oleva bensiini menossa todella vanhaksi tai edellisestä käynnistyksestä on viikkoja

Sillä pärjäsi talvellakin välillä pätkäajossa niin, ettei tullut yhtään käynnistystä viikkoihin. Kaasupolkimen käytöllä konetta ei saanut starttaamaan, jos vain akussa oli latausta.

 

[Jule]

tämäkin on nykyisin insinööreltä unohtunut
"jokainen käynnistys on kylmäkäynnistys lämpötilasta riipumatta"

Tuo ei oikeastaan pidä paikkaansa ja lisäksi nykyään se moottorin käynnistys ajon aikana ei ole samanlainen "räjäytyskäynnistys' kuten perinteisellä hitaasti pyörittävällä starttimoottorilla.

Moottori voidaan laittaa pyörimään ilman palotapahtumaa kunnes öljynpaine on noussut riittäväksi, tai sähköisellä öljypumpulla työnnetään öljyt ensin kiertoon ja vasta sitten käynnistetään.

Ihan tuollainen perus stop-start moottorikin on yleensä fiksumpi miltä se äkkiseltään vaikuttaa.

se taksimersu kesti/kestää kun ei sitä sammuteta lainkaan
kesällä kylmää ja talvella lämmintä konttorinpuolelle 24/7

Ne vanhat taksimersut kestivät koska olivat vahvoja, ei siksi että kävivät paljon tyhjäkäyntiä.

Tyhjäkäynti on itseasiassa erityisesti dieselmoottorille huono asia. Tai ainakin perinteisille. Moottorin elinkaaren kannalta olisi parempi että se dieseltaksi olisi tolpalla käynyt rajoittajaa vasten ennemmin kuin tyhjäkäyntiä.

 

[vmakela]

Kyllä Audin plugarissa mentiin pelkällä sähköllä aina -15 asteessa kunhan ajasti lähdön

 

[Husky]

Minkähänlainen luotto Audilla ja BMW:llä on hybridien akkuun eli onko enempi kuin 100tkm?

Ehkä saksalaisilla on taas yhteiskäsijarrutus päällä. Ei ole kauaa, kun taistelivat markkinaa vastaan ja auton takuu oli 1v ja japsit luottivat 3v

 

[fraatti]

Tyhjäkäynti on itseasiassa erityisesti dieselmoottorille huono asia. Tai ainakin perinteisille. Moottorin elinkaaren kannalta olisi parempi että se dieseltaksi olisi tolpalla käynyt rajoittajaa vasten ennemmin kuin tyhjäkäyntiä.

Joo, toi tyhjäkäynti on joidenkin moottorimallien ketjujen surma. Korkeapainepumppu oli eräässä nelimukisessa moottorissa yksimäntäinen. Toi ottaa melkoisen voiman tuolta jakopäänketjulta ja tuossa tapauksessa yhdessä rysäyksessä. Kuuspyttysessä vastaavaa pumppu oli kaksimäntäinen. Lisäksi voitelu ei välttämättä pelaa tyhjäkäynnillä ihan niin hyvin kuin kierroksilla. Lopputuloksena katkenneita ketjuta.

 

[tet]

Plugarihybrideissä on käsittääkseni aika reilut puskurit akussa, eli todellinen maksimivaraus lienee jossain lähellä 80% mitä pidetään yleisesti turvallisena tasona.

Omassa Fordissa 100% oli oikeasti 90%, nollassa taas varausta oli oikeasti jäljellä noin 19%. Hybridiajossa akku "tyhjänä" varaustaso vaihteli 15-19% alueella. Ford suositteli lataamaan normaalissa arkikäytössä vain 80% indikoituun tasoon, joka oli noin 76% todellisuudessa.

No tuossa Caddyssa on ajomoden valinnoissa myös sähkö only.

Niin oli Fordissakin, mutta ei se kovilla pakkasilla toteutunut. Kyseessä siis toivomusnappula, softa päätti sitten tarvittaessa että toive ei toteudu. Ja onhan se ymmärrettävää että näin on joskus pakkokin olla. Esimerkiksi kovalla pakkasella kylmästä akusta ei saa tarpeeksi virtaa ulos sähkömoottorin maksimaalista suorituskykyä ajatellen. Insinööri oli ajatellut, että kun kyse kerran on hybridistä, niin annetaan se suorituskyky ennemmin sitten bensalla, kuin jurnutetaan väkisin sähköllä vajaateholla. Sama homma lämmityksen kanssa, jos pistit pakkasella maksimihuurteenpoiston päälle, niin hyvin herkästi polttis pärähti käyntiin, kun "sähköwebasto" vei ison osan siitä muutenkin vajaasta kylmän akun purkukapasiteetista.

 

[korsteeni]

Tuo ei oikeastaan pidä paikkaansa ja lisäksi nykyään se moottorin käynnistys ajon aikana ei ole samanlainen "räjäytyskäynnistys' kuten perinteisellä hitaasti pyörittävällä starttimoottorilla.

Moottori voidaan laittaa pyörimään ilman palotapahtumaa kunnes öljynpaine on noussut riittäväksi, tai sähköisellä öljypumpulla työnnetään öljyt ensin kiertoon ja vasta sitten käynnistetään.

Ihan tuollainen perus stop-start moottorikin on yleensä fiksumpi miltä se äkkiseltään vaikuttaa.


Ne vanhat taksimersut kestivät koska olivat vahvoja, ei siksi että kävivät paljon tyhjäkäyntiä.

Tyhjäkäynti on itseasiassa erityisesti dieselmoottorille huono asia. Tai ainakin perinteisille. Moottorin elinkaaren kannalta olisi parempi että se dieseltaksi olisi tolpalla käynyt rajoittajaa vasten ennemmin kuin tyhjäkäyntiä.

jos siellä olisi sähköinen öljypummppu, mutta silloin kun ei niin
rautalankamallina, kokeile vanhan loppuunajetun moottorin käynnistämistä kuumana kun se on seissyt hetken, kolina kertoo sitten mitä tarkoitan
tuo sanonta "jokainen käynnistys....... on armeijan arvostetun moottoreista vastaavan henkilön julkisesti esittämä väite kylläkin kauan sitten jonka hän myös perusteli aivan arkijärjellä ymmärrettävästi

olen 70 vuotta töikseni ajanut dieseleillä, omistamillani, huoltamillani ja maksamillani.......tuttu juttu
kaksi on vielä jäljellä, toinen 31 vuotias ja toinen 48 vuotias

en väitä tietäväni mitään mutta ajan saatossa käytännön tuomaa tietoutta on kertynyt

 

[Jule]

jos siellä olisi sähköinen öljypummppu, mutta silloin kun ei niin
rautalankamallina, kokeile vanhan loppuunajetun moottorin käynnistämistä kuumana kun se on seissyt hetken, kolina kertoo sitten mitä tarkoitan
tuo sanonta "jokainen käynnistys....... on armeijan arvostetun moottoreista vastaavan henkilön julkisesti esittämä väite kylläkin kauan sitten jonka hän myös perusteli aivan arkijärjellä ymmärrettävästi

olen 70 vuotta töikseni ajanut dieseleillä, omistamillani, huoltamillani ja maksamillani.......tuttu juttu
kaksi on vielä jäljellä, toinen 31 vuotias ja toinen 48 vuotias

en väitä tietäväni mitään mutta ajan saatossa käytännön tuomaa tietoutta on kertynyt

Perinteisessä kalustossa se käynnistys kyllä rasittaa moottoria paljon enemmän, ensimmäiset työtahdit tehdään aina ilman minkäänlaista painevoitelua, mutta samalla niissä on myös kiinteätilavuuksiset öljypumput, ja tyhjäkäynnillä ei juurikaan öljynpainetta enää ole.

Samoin dieselissä on sellainen hullu ominaisuus että yhdellä työtahdilla suutin ruiskauttaa suuremman määrän polttoainetta tyhjäkäynnillä kuin rajoittajaa vasten, josta seuraa se että moottori rasittuu yhdellä työtahdilla enemmän, sen lisäksi että öljynpaine ja jäähdytyskierto on vajavainen ja jopa itse palotapahtuma ei ole yleensä yhtä täydellinen.

Tyhjäkäynti ei ole diesel moottorille hyväksi, mutta ei teitenkään ole puolilämmin kone ja pätkäajokaan.

 

[Nihan]

Sinänsä erikoista, ettei lataamista hyödynnetä kun se pudottaa km-kuluja merkittävästi kaikenlaisessa nurkkapyörityksessä.

Plugareiden väitetty lataamattomuus on pitkälti suomalaisen ilmiön nimeltä vapaa autoetu, ansiota. Tilanteessa jossa firmojen hankintapolitiikat ohjaavat tai pakottavat vähäpäästöisten autojen hankintaan, yhdistettynä siihen ettei henkilö itse mitenkään hyödy lataamisesta, joskus jopa päinvastoin, on melko ymmärrettävää että latausinto on heikompaa.

Omalla rahalla autoilunsa kustantavien osalta tilanne on aivan eri ja väitän että harvassa ovat ne jotka hankkivat plugarin mutta ajavat bensalla, vaikka latausmahdollisuus olisi. Veronkierto ei ole häävi motiivi sillä ajoneuvoverossa säästää kymppejä tai satkun verrattuna bensa-autoon ja autoverohyödyn kumoaa pois plugarien bensaversioita korkeampi hinta.

 

[PolyEsko]

Sinänsä erikoista, ettei lataamista hyödynnetä kun se pudottaa km-kuluja merkittävästi kaikenlaisessa nurkkapyörityksessä.

no jos firma maksaa bensat, niin...

 

[Husky]

Plugareiden väitetty lataamattomuus on pitkälti suomalaisen ilmiön nimeltä vapaa autoetu, ansiota. Tilanteessa jossa firmojen hankintapolitiikat ohjaavat tai pakottavat vähäpäästöisten autojen hankintaan, yhdistettynä siihen ettei henkilö itse mitenkään hyödy lataamisesta, joskus jopa päinvastoin, on melko ymmärrettävää että latausinto on heikompaa.

Omalla rahalla autoilunsa kustantavien osalta tilanne on aivan eri ja väitän että harvassa ovat ne jotka hankkivat plugarin mutta ajavat bensalla, vaikka latausmahdollisuus olisi. Veronkierto ei ole häävi motiivi sillä ajoneuvoverossa säästää kymppejä tai satkun verrattuna bensa-autoon ja autoverohyödyn kumoaa pois plugarien bensaversioita korkeampi hinta.

On EU-tason näkemystä tästä lataamattomuudesta eli ei ole vain Suomalainen juttu.

EU sai ensi kertaa uusien autojen tosikulutustiedot – Lataushybridien päästöt 3,5-kertaiset wltp-lukemiin verrattuna

Euroopan ympäristökeskus keräsi tiedot 620 000:n vuosimallin 2021 eurooppalaisauton todellisesta kulutuksesta. Tiedot paljastavat, että lataushybrideille

tekniikanmaailma.fi

Tämä on yllättävää. Tietyisti on tiedossa, että suhteellisen tummanvihreäkin vihertää vain jos joku muu joutuu tekemään jotakin tai maksamaan tai luopumaan jostakin, eli viherasiat ei juuri kellään paina, mutta tuo säästöaspektin hylkääminen ihmetyttää. Oikeastaan vaikeata uskoa todeksi.

Vai olisiko joku lobbari tulkitsemassa tilastoja sopivast tässä jotta ajettaisiin ihmisen liikkumista entistä ahtaammalle?

 

[korsteeni]

talvella ne oli jumissa, halolla piti välillä hakata että irtosi liikkeelle
ny ne ruostuu käsiin......ne eurooppalaiset ei tojon levyt ollett tällasia

vai sähkökö sen tekee

 

[vmakela]

talvella ne oli jumissa, halolla piti välillä hakata että irtosi liikkeelle
ny ne ruostuu käsiin......ne eurooppalaiset ei tojon levyt ollett tällasia

vai sähkökö sen tekee

Sähkö, kun jarrutettaessa käytetään sähkömoottoria. Aja vauhdilla, esim 80km/h ja vaihda vapaalle ja jarruta kunnolla. Toista.

 

[HiTec]

Noi nykyiset levyt ruostuu aina, merkissä kuin merkissä, eikä ole mylskään käyttövoimalla mitään merkitystä. Pikkasen kosteutta ilmassa ja jo on levyt ruostepilkuilla jos auto on seissyt pari pv.

 

[Ton1A]

Plugareiden väitetty lataamattomuus on pitkälti suomalaisen ilmiön nimeltä vapaa autoetu, ansiota.

Mä olen sitä mieltä, että vapaa autoetu ei kannusta mihinkään hyvään. Käyttöetu, jossa siis edunsaaja maksaa itse käyttövoiman, on ihan OK. Itselläkin oli '08 - '12 käyttöetuauto.

 

[Nihan]

On EU-tason näkemystä tästä lataamattomuudesta eli ei ole vain Suomalainen juttu.

Keski-Euroopassa on monin paikoin sähkö kallista ja bensa halvempaa kuin täällä joten hyöty lataamisesta on pieni. Arvaan että vihreän siirtymän nimissä Euroopassakin käytännössä pakotetaan hybridejä mm. työsuhdeautoilijoille ja kun hyötyä ei ole saatavilla itselle, jää lataaminen vähäisemmäksi kuin oli toivottu.

 

[pamppu]

Suomalaisittain tuo hybridin veronkevennys autoedussa aiheutti sen hyödyn että 3v vanhoja plugareita on nyt tarjolla kansalle, joka on kiinnostunut niiden käyttämisestä.

Tavallaan samahan se on kun valitetaan sähköautojen veroeduista (autovero ja edesmennyt hankintatuki) uusien ostajille (rikkaille), mutta sehän se on ainoa tapa saada halpoja käytettyjä markkinoille. Jonkun on pakko ensin ostaa ne uutena ja kalliina.

 

[HiTec]

mutta sehän se on ainoa tapa saada halpoja käytettyjä markkinoille. Jonkun on pakko ensin ostaa ne uutena ja kalliina.

Juuri tämän vuoksi en osaa kadehtia ketään joka tuollaisen uuden, kalliin auton pihaansa hommaa seisomaan. Hyvähän se vaan on että joku jolla on sitä pinkkaa laittaa tuollaiseen autoon kiinni ja kuittaa siitä samalla esim. Teslankin tapauksessa todella messevät arvoalenemat ja näin muutaman vuoden kuluttua se saattaa käytettynä olla jo taloudellisesti allekirjoittaneenkin saavutettavissa, jos ei vielä heti 1. omistajan jälkeen, mutta kenties sitten jo 2. omistajan jälkeen.

 

[fraatti]

Tässä on kahden miljoonan ajokilometrin Tesla – omistaja kertoo niksit, joilla auto vie pitkälle

Saksalaisen Hansjörg von Gemmingen-Hornbergin omistamalla Tesla Model S:llä on ajettu yli kaksi miljoonaa kilometriä.

www.ksml.fi

Ukko näyttää kiintyneen teslaansa melkoisesti. On siinä saanut vähän jo muutakin tehdä kun ajaa kuitenkin.

 

[Esäätäjä]

Teslan viat ja ongelmat ymmärtäneenä täytyy kyllä yhtä ominaisuutta tai tapaa toimia kehua, nuo OTA-päivitykset joissa tulee uusia ominaisuuksia (joskus myös huononnuksia).
Jokainen varmaan ymmärtää jos autossa on matriisivalot, että niiden alkuperäinen tarkoitus ei ole heijastaa TESLA-teksti valoshowssa seinälle, vaan toimia adaptiivisinä kaukovaloina. Kuitenkin ilahduttaa kun autoon, johon uutena ei ole saanut eikä luvattukaan sellaisia valoja, ne yhtäkkiä tuleekin ilman lisäkuluja jopa 3 vuoden jälkeen. Ja koskee kaikkia malleja karvalakista alkaen jos ko. tekniikka löytyy.
Joku muu autonvalmistaja olisi voinut myydä ominaisuuden hyvinkin 1000-1500€ euron hintaan.
Toki syy näin jälkikäteen ilmestymiseen on toki softapuolen pahasti keskeneräisyys tuoltaosin, mutta ehkä idea on ollut kehittää sitä pilottikuljettajien avulla ympäri maailmaa kun rauta on autoissa valmiina.

 

[Jule]

On EU-tason näkemystä tästä lataamattomuudesta eli ei ole vain Suomalainen juttu.

EU sai ensi kertaa uusien autojen tosikulutustiedot – Lataushybridien päästöt 3,5-kertaiset wltp-lukemiin verrattuna

Euroopan ympäristökeskus keräsi tiedot 620 000:n vuosimallin 2021 eurooppalaisauton todellisesta kulutuksesta. Tiedot paljastavat, että lataushybrideille

tekniikanmaailma.fi

Tämä on yllättävää. Tietyisti on tiedossa, että suhteellisen tummanvihreäkin vihertää vain jos joku muu joutuu tekemään jotakin tai maksamaan tai luopumaan jostakin, eli viherasiat ei juuri kellään paina, mutta tuo säästöaspektin hylkääminen ihmetyttää. Oikeastaan vaikeata uskoa todeksi.

Vai olisiko joku lobbari tulkitsemassa tilastoja sopivast tässä jotta ajettaisiin ihmisen liikkumista entistä ahtaammalle?

Suurin syy siihen että plugaria ei lataa lienee ensisijaisesti se että siitä ei saa hyötyä.

Eli se lataaminen on joko kallista, tai vaihtoehtoisesti polttoainetta saa halvalla, jolloin ainoa kannustin lataamiseen on ympäristö, joka ei kuitenkaan 90% ihmisiä kiinnostaa muuten kuin sillä tasolla ettei niillä ole mitään pienempiä päästöjä vastaan.

Suomessa tuo lataamattomuus lienee pääsääntlisesti seurausta autoedun "ilmaisesta" polttoaineesta, muutamaa hassus tapausta lukuunottamatta jotka ovat julkisen latausinfrsn varassa.

Keskieuroopassa suurempi syy lienee juuri latauksen hinnassa, ja siinä että suhteellisesti useammin se lataus pitäisi vielä tehdä julkisella asemalla.

 

[repomies]

Suomessa tuo lataamattomuus lienee pääsääntlisesti seurausta autoedun "ilmaisesta" polttoaineesta, muutamaa hassus tapausta lukuunottamatta jotka ovat julkisen latausinfrsn varassa.

Lähes jokainen työsuhdeautolija päätyy verotussyistä plugariin tai täyssähköön. Sellaisten määrä, jolla ei ole kaupungeissa latauspaikkaa, on ihan merkittävä.

Tuo täysautoetu siinä sitten vielä lisänä murentaa loputkin haaveet alhaisista lähipäästöistä.

 

[Jule]

Lähes jokainen työsuhdeautolija päätyy verotussyistä plugariin tai täyssähköön. Sellaisten määrä, jolla ei ole kaupungeissa latauspaikkaa, on ihan merkittävä.

Tuo täysautoetu siinä sitten vielä lisänä murentaa loputkin haaveet alhaisista lähipäästöistä.

Joo, mutta tuota määrää on kyllä mun mielestä aika hankala arvioida.. Mä olen jotenkin yhdistänyt työsuhdeautot firmojen tärkeämpiin ja paremmin palkattuihin henkilöihin, kuinka paljon niitä sitten asuu neukkukuutioissa? Mä en tosiaan tiedä tuota, oletus on vaan että ei mitenkään hirveän valtavasti, vaan asuvat kertaluokkaa paremmin, joko omassa talossa, tai sitten sen verran tyyriimmässä kerrostalossa että se latauspaikkakin järjestyy.

Tietysdti se neukkukuutiossa asuva duunarikin voi plugarin hankkia, mutta kuvittelisin ettei ole ihan ensimmäinen hankintalistalla.. Tosin kyllähän se plugari käytännössä pienemmällä menee kuin perus bensakiulu, ja ei niitä "itselataavia" taida olla enää kuin tojotalla, eikä valinnan varaa ole koskaan ollut kovin paljoa, mutta noissa se syy ei tosiaan ole se työsuhdebensakortti.

 

[fraatti]

Onkos kukaan katsonut paljonko auto on kuluttanut 100 km kohden latauksista laskettuna?
Katsoin aikanikuluksi tuota huvikseen ja se näyttäisi olevan 22,5 kWh/100 km. Tuossa ajassa autolla on ajettu noin 27900 tkm. Tämä sisältää tietysti esilämmitykset, lataushäviöt yms. Auton oma kulutusmittari näköjään näytti 19,2 kWh/100km.
Itseasiassa noita latauksista puuttuu noin 100 - 150 kWh, jotka on tullut pikalatureista tai jossain muualla kuin kotona latauksesta. Olisiko niiden kanssa sitten kulutus jotain 23 kWh/100km luokkaa. Jos auton omaa mittaria pitää edes sinnepäin luotettavana niin noin 17% energiasta on mennyt muualle kuin ajamiseen.

 

[Sukke]

Onkos kukaan katsonut paljonko auto on kuluttanut 100 km kohden latauksista laskettuna?
Katsoin aikanikuluksi tuota huvikseen ja se näyttäisi olevan 22,5 kWh/100 km. Tuossa ajassa autolla on ajettu noin 27900 tkm. Tämä sisältää tietysti esilämmitykset, lataushäviöt yms. Auton oma kulutusmittari näköjään näytti 19,2 kWh/100km.
Itseasiassa noita latauksista puuttuu noin 100 - 150 kWh, jotka on tullut pikalatureista tai jossain muualla kuin kotona latauksesta. Olisiko niiden kanssa sitten kulutus jotain 23 kWh/100km luokkaa. Jos auton omaa mittaria pitää edes sinnepäin luotettavana niin noin 17% energiasta on mennyt muualle kuin ajamiseen.
katso liitettä 96678

28 tkm tullut vuoden aikana ja laturille mitattu kulutus 21 kWh / 100 km. Laitan myöhemmin jonkinlaisen tilaston kulutuksesta kuukauden keskilämpötilan mukaan. Muutama hassu pikalataus otettu laskelmissa huomioon.

Auton kulutusseuranta valitettavasti nollautunut talven aikana niin ei ole vertailukelpoista lukemaa autosta saatavilla, nyt näyttää 18,5 kWh.

 

[Husky]

Jos jollakulla niitä -25 päivien kulutuksia niin kiinnostaa.
Olen nähnyt mainintoja 50kWh/100km.
Homman täytyy toimia myös ko. pakkasilla ja lataussysteemissä pitä olla ampeereja tarjolla myös tuolloin, kun talon lämmitys vetää melkein koko sulakkeellisen.
Ja joo, jotenkin täytyy yrittää huomioida pikalataukseen meno, mutta planA olisi kotona ladata joka päivä päivän ajot.

 

[fraatti]

Piti huvikseen laskea että mitä tuolla sähkökirpulla on "säästänyt". Jos olettaa että diiseli olisi ollut 1,9€/l(kulutus 8l/100km) ja sähkö 0,15 snt/kWh niin tuollaisilla laskutoimituksilla summiksi tulee 4240€ ja 962€. Polttoainekuluissa voisi ajatella että "säästöä" olisi tullut noin 3300€. Toki auton arvo on laskenut samassa ajassa enemmän mutta se onkin sitten toinen tarina.

Toki omalta katolta on autoon mennyt noin 1200 kWh, jota ei ole noissa otettu huomioon eli sähköön kulunut summa on alhaisempi.

 

[fraatti]

Jos jollakulla niitä -25 päivien kulutuksia niin kiinnostaa.
Olen nähnyt mainintoja 50kWh/100km.
Homman täytyy toimia myös ko. pakkasilla ja lataussysteemissä pitä olla ampeereja tarjolla myös tuolloin, kun talon lämmitys vetää melkein koko sulakkeellisen.
Ja joo, jotenkin täytyy yrittää huomioida pikalataukseen meno, mutta planA olisi kotona ladata joka päivä päivän ajot.

Sähköautojen kuten muidenkin autojen kulutukset voivat muodostua erilaisista asioista. kWh / 100 km lukemat voi saada koviksi jos ajaa jatkuvasti lyhyttä pätkää jolloin, iso osa kulutuksesta muodostuu itse auton hytin lämmittämisestä tai esilämmityksestä. Tai jos auto on sellaista mallia että se haluaa pitää akkuaan jatkuvasti lämpöisenä.

Tuolla kirpulla on tuupattu kohtuu tasaisesti ympäri vuoden työmatkoja eikä pakkaset silti näy -23 vuoden kulutuksessa mitenkään erityisesti latauksien osalta. Tarkasteli sitä sitten kuukausi tasolla...

Tai viikko tasolla. Tuossa eriväriset palkit edustavat sitä että onko sähkö tullut omalta katolta vai verkosta ostettuna.

Tässä tapauksessa 35 - 40 km päivittäiset ajot ja muut sekalaiset päälle sujuu noin 225 - 350 kWh/kk latauksella. Jos autoa roikottaisi johdon päässä joka ehtoo vaikka 10h niin latausteho pitäisi olla hiukan vajaa tai hiukan yli 1 kW jotta tämä saavutaisiin....

Joten ainakin tässä tapauksessa roput pitäisi olla melko niukille mitoitettu että lataus ei onnistuisi sulakekokoa kasvattamatta. Laturilla, jossa on dynaaminen tehonhallinta homma onkin helppoa kun se voi laskea itsekseen tehoa tarvittaessa.

 

[Luukku]

Jos jollakulla niitä -25 päivien kulutuksia niin kiinnostaa.

Tammikuussa ladattu 22 kertaa ja 345kWh, ajettu "nurkka-ajoa" 930km. 37kWh/100km. Auton tiedoista poimittu. Esilämmitystä käytetty aina. Verkosta otettua tarkkaa määrää ei tiedetä.
Lataus aina 3-vaihe 4kW. Kuormanhallintaa ei ole, poreallas 3kW ja lvv 2kW myös aamuyöllä päällä samaan aikaan sekä muu talon kulutus. 3x25A proput. Pari kertaa auto herjasi kovilla pakkasilla "voimansiirto, ajoa voi jatkaa, tarkistuta huollossa". Kaikki toimi muuten moitteettomasti.

 

[Nihan]

Onkos kukaan katsonut paljonko auto on kuluttanut 100 km kohden latauksista laskettuna?

21,09 kWh/100km, 21tkm/13kk ajalta sisältäen myös lataukset muualla kuin kotona sekä lataushäviöt. Auton raportoimia ei ole tullut edes seurattua. Pösö e2008.

Rahassa 3,54e/100km.

 

[Husky]

Tammikuussa ladattu 22 kertaa ja 345kWh, ajettu "nurkka-ajoa" 930km. 37kWh/100km. Auton tiedoista poimittu. Esilämmitystä käytetty aina. Verkosta otettua tarkkaa määrää ei tiedetä.
Lataus aina 3-vaihe 4kW. Kuormanhallintaa ei ole, poreallas 3kW ja lvv 2kW myös aamuyöllä päällä samaan aikaan sekä muu talon kulutus. 3x25A proput. Pari kertaa auto herjasi kovilla pakkasilla "voimansiirto, ajoa voi jatkaa, tarkistuta huollossa". Kaikki toimi muuten moitteettomasti.

Eikö tuo kuukauden kulutus 37kWh/100km ole aika korkea? Luulisi että tuohon sisältyy joitakin päiviä 50kWh/100km.

No tietty tuo, että jos lyhyttä matkaa niin nostaa kulutusta, mutta ei tämä nyt välttämättä ihan ruusuilla tanssimista olisi

Meillä on öisin lämmitystä luokkaa 14-15kW teholla ja about klo22-01 usein kokkailua ja pesua 2kW päälle (piikkimäisiä, ei kokoaikaa tuota tehoa).

 

[Sukke]

Olen laittanut taulukkoon kuukauskohtaiset kulutukset, kilometrit ja keskilämpötilat. Kulutus tosiaan ladattu energia mitattuna. Kylmillä alle -15 pakkasilla ei sähköautolla tehty pitkiä matkoja vaan ne hoidettiin bensalla. Toisaalta sähköautolla ajettiin kyllä myös -30 asteen pakkasilla "paikallisia" ajoja.

Tammikuun keskilämpötila oli -13 astetta ja keskikulutus 30 kWh / 100 km. Ekstrapoloituna -25 asteeseen tulisi kulutukseksi 36 kWh / 100 km.

Taulukossa on nyt 12 kk kulutukset ja ne asettuu edelleen aika nätisti suoralle, selitysaste yli 0,95.

 

[Tinkero]

Jos jollakulla niitä -25 päivien kulutuksia niin kiinnostaa.
Olen nähnyt mainintoja 50kWh/100km.
Homman täytyy toimia myös ko. pakkasilla ja lataussysteemissä pitä olla ampeereja tarjolla myös tuolloin, kun talon lämmitys vetää melkein koko sulakkeellisen.
Ja joo, jotenkin täytyy yrittää huomioida pikalataukseen meno, mutta planA olisi kotona ladata joka päivä päivän ajot.

Kovalla pakkasella kulutus riippuu ihan matkan pituudesta. 25 pakkasella kun kurvaa pihasta tielle näyttää kulutus jonkun aikaa 99kWh/100km, kuluttaa enemmänkin mutta mittari ei näytä enempää. Siitä se lähtee laskemaan ja 23km kohdalla eli työpaikan pihassa näyttää noin 31kWh/100km. Laskisi alemmaksikin jos ajaisi pitemmälle.

Eli mikä on sinulla matkan pituus ja monta niitä tulee päivässä kertoo kulutuksen.

 

[Lurkus]

Mä olin näköjään pohjosen reissulla räpsiny mittaristosta kuvia. Pakkaset pyöri -34 ja -37 välillä. Matkat oli melko pitkiä tasaisia ajoja. Kulutus kuvista katottuna 28-31kwh 100km. Suurin tekijä tosiaan se että tuleeko niitä lämmityksiä monia kertoja, tai lämmitetäänkö akkua.

 

[HeTi]

Tässä vajaan vuoden kulutustilastot, kovilla pakkasilla menee yli 20kWh/100 mutta muuten reilusti alle.

 

[Ton1A]

Katsopa @HeTi TeslaMaten 'Statistics' ja vertaa sen sarakkeita 'Avg consumption (drives)' sekä 'Avg consumption (charges)'. Jälkimmäinen mittaa ladatusta energiasta, ainakin mulla ero on varsin suuri. Esim. maaliskuussa 21.9 vs. 27.5 kWh / 100 km.

Kohta on kasassa 4 vuotta tilastoja Teslamatella. Suuruusluokkaa 20000 km/vuosi ja 5000 kWh/vuosi, vuositason latauksesta mitattu kulutus 24.7 - 25.4 kWh / 100 km. Tää alkuvuosi tähän mennessä 33.2 kWh / 100 km. Ajetaan tosi paljon lyhyttä nurkka-ajoa talvisin, kesällä sitten pidempiä reissuja. Tammikuun keskikulutus oli 37.9 kWh / 100 km...

 

[HeTi]

Katsopa @HeTi TeslaMaten 'Statistics' ja vertaa sen sarakkeita 'Avg consumption (drives)' sekä 'Avg consumption (charges)'. Jälkimmäinen mittaa ladatusta energiasta, ainakin mulla ero on varsin suuri. Esim. maaliskuussa 21.9 vs. 27.5 kWh / 100 km.

Kohta on kasassa 4 vuotta tilastoja Teslamatella. Suuruusluokkaa 20000 km/vuosi ja 5000 kWh/vuosi, vuositason latauksesta mitattu kulutus 24.7 - 25.4 kWh / 100 km. Tää alkuvuosi tähän mennessä 33.2 kWh / 100 km. Ajetaan tosi paljon lyhyttä nurkka-ajoa talvisin, kesällä sitten pidempiä reissuja. Tammikuun keskikulutus oli 37.9 kWh / 100 km...

Tämä toki tiedossa, mulla myös mittaa laturin kautta menneen sähkön ja auton ilmoittaman. Hyötysuhde oli tuolta ajalta 77%, paljon huonoja alle 10kWh latauksia koska tapana on laittaa piuha aina paikoilleen.
Itsellä on se "hyvä puoli" että lataus yleensä loppuu halvalla yösähköllä aamulla klo 6 kun lähden liikkeelle, akku siis lämmin valmiiksi pienentäen kulutusta. Esilämmitystä tulee tietysti aina käytetyä ja se teho otetaan piuhasta.

 

[Ton1A]

Niinjuu, TeslaMaten kautta ei myöskään näe auton esilämmitykseen mennyttä sähköä.

 

[tet]

Jos jollakulla niitä -25 päivien kulutuksia niin kiinnostaa.
Olen nähnyt mainintoja 50kWh/100km.

Ei ole ihan noin kylmästä kokemusta, eikä kovin pitkälti muutenkaan, kun täyssähkäri on vasta tammikuussa tullut taloon. Mutta esimerkiksi helmikuussa (keskilämpö -5,1 C kotipihassa) ladatusta määrästä laskettuna (kaikki lataukset mittaroitu) kuukauden keskikulutus oli 35,7 kWh/100km, kun taas auto itse oli sitä mieltä että kulutus oli 26,3 kWh/100km. Tai olisi sieltä autosta ehkä saanut pienemmänkin lukeman jos olisi ajotietokoneella mittaroinut, tuo 26,3 on jälkikäteen digitaalisen ajopäiväkirjan kulutustiedoista laskettu.

Osaltaan noin hurjaa lukemaa (ja eroa auton tietoihin) selittää se, että auto oli oikeastaan aina kotipihassa seistessään latausjohdossa kiinni, ja tiettävästi kärry tällöin lämmittää akkua omineen aika ajoin.

 

[Ton1A]

Kaarinassa ei oikein ole riittävän kylmä, että pääsisi testaamaan -25°C ulkolämpötiloja. Mutta esim. 31.12 - 7.1 oli tuollainen parinkympin pakkasjakso. 3.1. käytiin vain kauppakeskuksessa, 6 km sinne ja toiset 6 km takaisin paria tuntia myöhemmin. Logiin jäi tällaista