Juu, kuten läpi käyty, niin akut kestävät tehtaan mukaan 100tkm
Se että alan ammattilainen kertoo oman näkemyksen omiin kokemuksiin perustuen yhden sukupolven, yhden merkin, yhdenlaisista akuista ja niiden keskimääräisesti kestosta ja sen perusteella: "Akut kestää tehtaan mukaan 100tkm". Ellet sitten referoi jotain muuta faktaa, jota en vaan huomannut?
Mielipiteitä saa ja pitää olla, eikä tarvitse tykätä autojen sähköistymisestä, mutta jokin objektiivisuus kannattaa säilyttää. Sama pätee myös toiseen suuntaan tietysti.
Nykykemioilla puhutaan monesti n. 3000 täyttä sykliä olevan akun nominaalikesto, mutta tämäkin on ihan hihavakio. Jos sillä nyt kuitenkin laskisi vaikka hybridin, jossa range n. 30km täydellä latauksella (keskiarvo ympäri vuoden), niin nimellisesti voisi arvioida, että 90tkm voisi ajaa (huom. pelkällä sähköllä!). 30km rangella ja n. 3-6t latausajalla (riippuen laturista) voidaan aika helposti arvioida, että päivässä aikalailla se 60km sähköajoa on maksimi, jos esim töissä voidaan ladata päivän aikana. 60 x 365 = 21900km vuodessa. Tuo ei kovin realistista ole, sillä niin pieni osa oikeasti ajaa tuollaisella pelkällä sähköllä kaksi akullista päivässä jokaisena päivänä vuodessa, joten todellisuus varmaan lähempänä 10000-15000km per vuosi "raskailla käyttäjillä" ja enemmäkin jotain tuhansia vuodessa jos sitäkään 95% hybrideistä tien päällä.
Tuon kokoinen vaihtoakku maksaa jo nykyään 2000-6000€ riippuen merkistä/mallista jne ja tulevaisuudessa luultavasti vähemmän, kun homma kehittyy (ei toki mikään tae, jos näistä tulee vaikka pula). Jos tuolla sen 10v ajelee niin se on 200-600€/v joka on jo vähemmän kuin dieselvero monissa autoissa ja sen lisäksi autovero on lähes nolla ja ajokustannukset pienemmän, jos sähköllä ajaa ja hyödyntää ladattua akkua (ja jos ei käytä, niin ei silloin myös keräänny noita lataussyklejä läheskään yhtä nopeasti akkuun ja sitä myötä kesto kasvaa, ainakin teoriassa). Se on eri asia, jos ostaa liian kalliilla käytettynä sellaisen jossa tuo "raja" tulee nopeasti vastaan, joutuu itse maksamaan vaihdon ja ei pidä tarpeeksi kauan, että itse hyötyy siitä akusta. Yhtä lailla niitä moottoreja ja laatikoitakin hajoaa vastaavista ja hintalappu ei paljon pienempi ole.
Uusimmissa plugareissa max. range jo enemmänkin akselilla 50km+ ja joissain teoriassa yli 100km pääsee jo yhdellä latauksella hyvissä olosuhteissa, joten siitä voi laskea samalla kaavalla.
Itse yhden BMW plugarin omistaneena, voin kyllä itsekin todeta, että minulle se ei ollut loppujen lopuksi niin järkevä ratkaisu. Olisi pitänyt siirtyä suoraan sähköautoiluun. Siinä jää paljon sähköautoilun eduista saamatta, koska haluaa "varmuuden vuoksi" pitää polttomoottoria mukana. Karkeasti ajateltuna ongelmana vähän: "Molempien huonot puolet ja marginaalisesti niiden hyötyjä" eli kompromissi, joka itselle ei ainakaan ollut järkevä. Joillekin varmasti perusteltu valinta siltikin.
Mielestäni tällä hetkellä, jos haluaa ajaa edullisesti (uudella/uudehkolla autolla), niin joko vähän kuluttava polttomoottori tai sähköauto, riippuen omista tarpeista. Plugari/Hybridi firman kautta oli pitkään se juttu, kun sai paljon kovempaa kiesiä, koska nominaaliset päästöt oli pieniä ja verotus kevyempää. Sitten näillä ei koskaan ajettu sähköllä, koska polttoaineesta sai korvauksen, mutta ei ladatusta sähköstä.
Omalla kohdalla sähköauto oli ratkaisu koska:
1) Hintaluokassaan ja kokoluokassa n. 600hv polttomoottoriauto maksaisi ainakin tuplat ja helposti enemmänkin.
2) Käyttökustannukset on minulla n. 15-20% siitä mitä ne oli edellisellä "puhtaalla" polttiksella (pienempi 350hv farmari), puhumattakaan, jos suorituskyvyltään ja kooltaan vastaavaan polttikseen verrattaisiin.
3) Vuodessa tulee 15-20tkm ja ajosuoritteet on sellaisia, että täydellä akulla saa suoritettua 99% vuoden ajoista ja ne mihin ei riitä, niin 15min lataustauko riittää eli auto on ennen ihmisten taukoa valmis ollut aina tähän mennessä.
Eli minun kohdalla sain lähes tuplasti enemmän tehoa, enemmän tilaa, hiljaisemman auton ja käyttäminen on moninkertaisesti halvempaa. Suurin miinus on moottorin äänien puute ja se "fiilis", kun napakalla polttiksella pääsee ajamaan hyvää mutkatietä ja ehkä joku alitajunnallinen pelko rangesta ja tienpäälle jäämisestä, varsinkin alkuun. Päätös oli suht helppo loppujen lopuksi minulle. Jollekin muulle on tärkeätä ihan muut asiat ja omat tarpeet on erilaiset ja sen perusteella se päätös on hyvä tehdä nojaten olemassa oleviin realiteetteihin.
Niin ja lopuksi hyvä tietysti todeta, että kaikki tämähän on vain relevanttia, jos joko ostaa käytettynä tarpeeksi isoilla kilometreilla tai aikoo pitää/ajaa niin paljon, että mitkään näistä huolista nousee aiheelliseksi. Jos ostaa uutta (tai vähän käytettyä) ja vaihtaa <5v tai <100tkm sisällä seuraavaan, niin lähes mikä vaan tekniikka tai niiden yhdistelmä on "huolivapaa" ja muut asiat painavat sitten kupissa (joo joo ei tartte listata jotain tyyppivikoja yms autoja joissa tehtaalta tullessa ongelmia, puhutaan nyt yleisellä tasolla).