Keskustelua tietotekniikasta

markok

Aktiivinen jäsen
Jos otsikkoon sopiva viestiketju löytyy jo ennestään niin modet voivat siirtää tämän sinne. Itse en kuitenkaan tällaista löytänyt.

Ensimmäinen kysymys olisi lähiverkosta. Miten laitteet kytkeytyvät wifi verkkoon, jos jollekin laitteelle on annettu staattinen IP-osoite, mutta laite on sähkötön. Onko tämä IP-osoite tällöin vapaana laitteelle, joka käyttää DHCP:tä? Jos on ja tämän jälkeen staattisen IP-osoitteen omistava laite tulee takaisin sähköihin, niin mitä tapahtuu? Antaako reititin DHCP:tä käyttävälle laitteelle uuden IP-osoitteen vai tuleeko ongelmia verkkoon kytkeytymisen kanssa?
 

haraldh

Vakionaama
On vapaana, ellei sitä nimenomaan ole laitettu varatuksi DHCP-palvelimessa. On se muutenkin vapaana, eli jos asetetaan DHCP-poolin osoite kiinteäksi jollekin laitteelle niin periaatteessa DHCP-palvelin voi sen osoitteen antaa toiselle laitteelle ja sitten laitteet huomaavat törmäyksen tai sitten eivät.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kiinteän osoitteen voi määritellä siellä DHCP-palvelimella eli se antaa aina saman osoitteen tietylle MAC-osoitteelle tai sitten laitteen päässä. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi hyvä määritellä osoite niin, ettei se osu DHCP:n osoitealueelle
 

Harrastelija

Vakionaama
Riippuu mitä kiinteällä/staattisella IP:llä tarkoitetaan….

Jos IP on määritelty itse laitteessa niin tiedossa on ongelmia.
DHCP serveri ei tiedä tuon laitteen IP:stä tuon taivaallista. Siitä seuraa että DHCP serveri voi antaa saman IP:n toiselle laitteelle.
Ei hyvä.

Jos IP on DHCP serverissä määritelty kiinteästi ko laitteelle (mac osoitteelle), ko IP:tä ei koskaan anneta toiselle laitteelle. Ei ole väliä onko laite sammutettu vai ei. IP:tä ei muille anneta.
 

markok

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Onkohan noissa perus reitittimissä jo oletuksena tietty IP-osoite alue varattu DHCP:lle? Kysymys heräsi siitä, kun minulla on kaikki Shellyt määritelty Shellyn asetuksista käyttämään staattista IP-osoitetta. Reitittimeen ei ole tehty mitään asetusmuutoksia. Joskus on tullut sellainen tilanne, että sähkökatkon jälkeen joku Shelly ei ole meinannut päästä verkkoon takaisin. Mietin voisiko syynä olla se, että kyseinen IP-osoite olisi mennyt jollekin DHCP:tä käyttävälle laitteelle.

Toinen samaan aiheeseen liittyvä kysymys. Missä kohti tulee raja vastaan montako Shellyä voi yhteen reitittimeen liittää? Paraneeko tilanne, jos käyttää wifi verkon laajentimia, eli reitittimeen on kytketty x määrä Shellyjä + pari laajenninta ja näiden laajentimien alla on vielä x määrä Shellyjä?

Edit. Tuossa @Harrastelija olikin samaan aikaan kirjoittanut vastauksen liittyen toiseen kysymykseen. Ilmeisesti olisi siis syytä määritellä samat IP-osoitteet myös reitittimen asetuksiin.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
reitittimessä pitäisi voida määritellä DHCP Server-asetuksissa osoitealue josta se antaa osoitteita.
Mä olen laittanut IP-osoitteen viimeisen luvun alueen välille 2-100 niin muita osoitteita pitäisi sitten voida käyttää kiinteinä IP-osoitteina
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Yleensä reitittimen maski on /24 eli verkossa voi olla 256 IP osoitetta.
Tuosta kylläkin vie osansa itse reititin, broadcast yms. Mutta noin 250 IP:tä on käytettävissä laitteille.

En ole kokeillut että onko noissa normi/perus reitittimissä mahdollista kasvattaa maskia. Esim /23 maski mahdollistaisi reilu 500 IP:tä.

On myös ”reitittimiä” joihin voi määritellä useamman aliverkon esim /24 maskilla. Yleensä tällöin voidaan jakaa esim IoT laitteet omaan aliverkkoon ja muu kodin atk toiseen aliverkkoon. Eivät pääse siten sotkemaan toisiaan. Tällä konstilla saadaan noin 500 IP:tä (2x250)
 

Harrastelija

Vakionaama
Reitittimessä voi mahdollisesti määritellä että tuosta 250 IP:sta vain osa on DHCP käytössä.
Niin kuin Kamis kirjoitti. Esim osoitteet 2-100 on DHCP käytössä. Tällöin 101-253 olisi mahdollista määritellä suoraan laitteisiin. DHCP ei menisi ”sekaisin” laitteista joihin on määritelty IP kiinteästi.

Tärkeää on pitää kirjaa noista staattisista IP osoitteista jottei vahingoissa määrittele samaa IP:tä kahdelle laitteelle.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Kiitos näistä tiedoista. Pitää perehtyä reitittimen asetuksiin miten nuo saisi sinne määriteltyä. Eli luokkaa 250 IP-osoitetta voi myös käytännössä olla käytössä? Joskus olen kuullut, että tämä olisi oikeasti huomattavasti pienempi määrä, vaikka IP-osoitteiden määrä sen mahdollistaisikin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei ainakaan halvimmat wifi reitittimet mitään 200 laitetta hanskaa. Enemmänkin puhutaan 20-30 laitteen määrästä.

Laadukkaat wfi reitittimet pärjää sitten erilailla.
 

tri_routa

Aktiivinen jäsen
/24 (255.255.255.0) maskilla käytössä on 254 laiteosoitetta, esim. 192.168.1.1 - 192.168.1.254.

Yleensä vakiasetuksissa on tuollainen /24 verkko (joskus vanhanaikaisesti puhutaan ”C-luokasta”). Ja sen voi vaihtaa miksi haluaa, eri osoitteet tai isompi/pienempi verkko.

.0 on varattu verkko-osoitteelle ja .255 on ns. broadcast-osoite. Ja tyypillisesti eka (.1) tai vika (.254) osoite menee reitittimelle.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
IP-osoitteiden lkm ja (WLAN:ssa) samaan aikaan (saman AP:n takana) käytössä olevien lkm on taas kaksi ihan eri asiaa.

Itsellä kaikki laitteet on itse laitteen päässä conffattu käyttämään DHCP:tä, koska tuo on monen laitteen default-asetus yleensä jo muutenkin. Siellä DHCP-palvelimen päässä on sitten MAC-osoitteittain määritelty kiinteät IP:t laitteille joille se on tarpeen ja näin vaikka 90% noista verkon vermeistä pomppaa kuka millekin IP:lle aina bootissa, niin esim. printterit, NAS:t ja kamerat löytyy kaikki aina juuri jostain tietystä IP:stä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Ei ainakaan halvimmat wifi reitittimet mitään 200 laitetta hanskaa. Enemmänkin puhutaan 20-30 laitteen määrästä.

Laadukkaat wfi reitittimet pärjää sitten erilailla.
Tällainen käsitys minullakin on ollut. Kokemusta ei tosin ole siitä millaisia ongelmia tulee jos laitteiden määrä on reitittimelle liikaa. Onko iso laitemäärä reitittimelle helpompi rasti, jos osa laitteista on verkonlaajentimen (repeater) takana? Reitittimenä minulla on TP-Link MR600.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siellä DHCP-palvelimen päässä on sitten MAC-osoitteittain määritelty kiinteät IP:t laitteille joille se on tarpeen ja näin vaikka 90% noista verkon vermeistä pomppaa kuka millekin IP:lle aina bootissa, niin esim. printterit, NAS:t ja kamerat löytyy kaikki aina juuri jostain tietystä IP:stä
Tuo on juuri olennainen asetus, jolla voi varmistaa, että tietty laite saa myös DHCP:n kautta aina saman osoitteen. Muutoin osoite ei välttämättä pysy, jos laite vaikka sammutetaan pitemmäksi aikaa, verkossa on pulaa osoitteista tai monissa muissa erikoistilanteissa. Laitteelta itseltään määritellyt kiinteät IP-osoitteet on syytä jättää pois DHCP-palvelimen hallitsemalta ja tarjoamalta osoiteavaruudelta.
 

Harrastelija

Vakionaama
Oleellista on myös DHCP serverin leasing time. Eli kauanko DHCP serveri pitää osoitetta varattuna yhdelle laitteelle.
Eli kun laite sammutetaan niin ei DHCP serveri siitä tiedä mitään. Mutta jos leasing aika tulee täyteen eikä siihen mennessä laite ole pyytänyt osoitetta uudestaan, merkitään IP vapaaksi.
Tällä varmistetaan että esim laitteen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä IP osoite säilyy samana. Jos leasing aika esim 1 vrk niin vähän pidempikään katkos (sammutus) ei ole ongelma. Toki riippuu mille hetkelle tuo katkos sattuu suhteessa aikaan jolloin IP osoite pitää pyytää uudelleen.

Suositus että reititin pystyisi hanskaamaan 20-30 laitetta taitaa enemmänkin perustua siihen paljonko (ennen) oli wlanien max siirtonopeudet. Suurella wifi-laitemäärällä wifi verkko voi tukkeentua.
Toki sama ongelma voi tulla myös hitaasta nettiyhteydestä.
Mutta riippuu laitteista mitä tuonne on kytketty. IoT laitteet ei paljoa bittejä liikuttele joten noita voi olla enemmänkin. 4k videoita katsellessa muutama laite voi jo tukkia verkon.
Toki myös huomioitava että edelleenkin moni IoT laite käyttää 2.4GHz wifiä. Nopeudet ovat rajoitetumpia tuossa verkossa (vrt 5GHz verkkoon). Jos IoT laitteita on paljon niin pyrkisin tekemään niille oman verkon ettei 4k videot, etätyöt tms tuki verkkoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Oleellista on myös DHCP serverin leasing time. Eli kauanko DHCP serveri pitää osoitetta varattuna yhdelle laitteelle.
Olen hiukan eri mieltä. Mitä pitempi varausaika, sitä enemmän hankaluuksia, kun verkkoon tulee ja sieltä poistetaan laitteitaan tai joudutaan korjaamaan mahdollisia konfigurointivirheitä. Mokomaan ei muutenkaan voi luottaa, kun on eräänlainen poppakonsti ja luottaa epätarkkuuteen sellaisen määritelmän kohdalla, joka sisältö loogisessa mielessä on kuitenkin toinen ja luultavasti pettää ennemmin tai myöhemmin, kun aikaikkunat paukkuvat. Synkronointiajanhetketkin ovat satunnaisluonteisia ja niiden kaivaminen esille laitteiden osoitetietokannoista on vähintäänkin hankalaa tyypillisten reititin dhcp-laitteiden tapauksessa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Ongelmia tulee vasta sitten jos IP osoitteet loppuu kesken. Mitä se haittaa vaikka serverin varausaika olisi vaikka viikon tai kuukauden? Jos osoitteet riittää niin no problem.
Kotikäyttäjällä harvemmin tuommoista tilannetta tulee mutta IoT laitteiden määrän kasvaessa sekin on mahdollista että osoitteet loppuu. Sitten on tiedossa ongelmia. Jos reititin tukee niin maskia voi yrittää kasvattaa isommaksi tai jakaa laitteet useampaan wifi verkkoon.

Osinhan DHCP on olemassa sen vuoksi että säästetään IP osoitteita kun jokaiselle laitteelle ei tarvita omaa osoitetta koko ajan. Eli enemmän yritysmaailman ongelma mutta tulevaisuudessa voi olla kotikäyttäjänkin ongelma.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä se haittaa vaikka serverin varausaika olisi vaikka viikon tai kuukauden?
Teepä suurempia muutoksia kotiverkkoon, niin haitat hyppäävät silmille. Jokin kunnon vika saa helposti todellakin osoitteet loppumaan, jos toimii noin. Olisi mielestäni ehkä helpompi poistaa dhcp käytöstä ja käyttää vain kiinteitä osoitteita kuin kuukausien lease-aikoja. mDNS tekee kotiverkon hallinnan helpommaksi kuin dhcp noin konfiguroituna, mutta valitettavasti kaikki verkkoon kytkettävät laitteet eivät tue mDNS:ää.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tällä varmistetaan että esim laitteen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä IP osoite säilyy samana. Jos leasing aika esim 1 vrk niin vähän pidempikään katkos (sammutus) ei ole ongelma. Toki riippuu mille hetkelle tuo katkos sattuu suhteessa aikaan jolloin IP osoite pitää pyytää uudelleen.
Niin siis jos se DHCP itse vaan pysyy hengissä. Vaan heti kun tuo käynnistyy uudelleen, niin taas heitetään sitä noppaa kelle pyytäjälle annetaan mikäkin IP-osoite. Meilläkin kun noita vermeitä on jo joitain kymmeniä kpl verkossa, niin...

Tuossa DHCP-varauksessa on tosiaan se hyvä puoli että moni laite liittyy defaultina nimenomaan DCHP:llä verkkoon ja kun tuolta servon päästä katsoo vain sen uuden laitteen, niin määrittelee sille MAC:lle tarvittaessa sen kiinteän IP:nsä tuonne servoon ja homma valmis. Ei tartte sen enempää perehtyä siihen uuteen laitteeseenkaan miten kummassa sille se kiinteä IP käskytetään jne. Ja kun on koko conffi keskitetysti tuolla serverillä, niin sen hallintakin on huomattavasti helpompaa, ei tule vahingossakaan päällekkäisiä osoitteita ja jos niitä osoitteita jostain syystä tarttee uudelleen määrittää, vaihtaa vaikka koko aliverkon osoite toiseen tms. niin taatusti hommasta suoriutuu helpommin kuin juoksemalla fyysisesti jokaisen kiinteän IP:n laitteen läpi yksi kerrallaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voihan se DHCP-palvelin kirjoitta leaset tiedostoon ja lukea ne sieltä uudelleenkäynnistyksessä.
Niin, systeemissä, joka yleensä tukee tiedostoja ja joissa on pysyvä muisti muille kuin perusasetuksille (monet reititinpurkit ovat tässä suhteessa täysi kysymysmerkki).
 

markok

Aktiivinen jäsen
Mikä olisi toimiva, kohtuuhintainen ja kohtuullisella vaivalla toteutettava ratkaisu datan siirtämisestä rakennusten välillä? Talossa on sisällä reititin ja verkko pitäisi saada autotallirakennukseen, jonka etäisyys on noin 30m. LAN kaapelia ei ihan helpolla saa vedettyä mihinkään reitittimen luota. Tämän hetkinen ratkaisu on sähköverkkoadapteri, mutta tuon luotettavuus ei oikein vakuuta. Maksimi nopeudella ei niinkään ole väliä, mutta verkon pitäisi toimia niin varmasti kuin ylipäätään langaton verkko voi toimia. Onko markkinoilla yhtään wifi toistinta, jossa olisi irrotettavat antennit tulevalle ja lähtevälle signaalille? Tällöin antennin voisi kytkeä kaapelin päähän parempaan paikkaan. Tuollainen olisi minun tapauksessa kätevä. Ihan perus pistorasiaan kytkettäviä toistimia en ole saanut toimimaan riittävän hyvin tuolla matkalla.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Onko markkinoilla yhtään wifi toistinta, jossa olisi irrotettavat antennit tulevalle ja lähtevälle signaalille?

Niissä kaikissa on tämä ominaisuus.

Resepti:

2 x WiFi toistin jossa ethernet liitin
1 x Ethernet kaapeli (mahdollisesti ristiinkytketty)

Valmistusohje:
Laita toistimet eri puolelle seinää.
Määritä sisäpuolelle tuleva client-tilaan ja lähtevä access point-tilaan.
Kytke Ethernet kaapeli niiden väliin.
Muista kytkeä myös sähköjohdot kumpaankin.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Saako tuolla systeemillä toimivan ratkaisun jos saman joutuisi tekemään talossa ja tallissa? Tulisi siis neljä toistinta yhteensä. Tuolla todennäköisesti saisin riittävän hyvän signaalin, mutta kärsiikö signaalin laatu tässä liikaa?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Saako tuolla systeemillä toimivan ratkaisun jos saman joutuisi tekemään talossa ja tallissa? Tulisi siis neljä toistinta yhteensä. Tuolla todennäköisesti saisin riittävän hyvän signaalin, mutta kärsiikö signaalin laatu tässä liikaa?

Signaali säilyy 100% ehjänä koska se rekonstruoidaan täydellisesti uudelleen jokaisessa laitteessa. Ja saman voi tehdä tosiaan vaikka neljä kertaa peräkkäin.
 

VesA

In Memoriam
Saako tuolla systeemillä toimivan ratkaisun jos saman joutuisi tekemään talossa ja tallissa? Tulisi siis neljä toistinta yhteensä. Tuolla todennäköisesti saisin riittävän hyvän signaalin, mutta kärsiikö signaalin laatu tässä liikaa?
Vaikuttaa vähän hankalalta. Muinoin kun tämmöisä rakentelin laitoin suunta-antennit. Voipi riittää että laittaa tallin päähän.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Vaikuttaa vähän hankalalta. Muinoin kun tämmöisä rakentelin laitoin suunta-antennit. Voipi riittää että laittaa tallin päähän.

Niitäkin on tullut käytettyä samoin ulkokäyttöön tarkoitettua tukiasemaa. Voi silti olla että neljä toistinta saa halvemmalla kuin yhden suunta-antennin vaikka antenni onkin järkevämpi vaihtoehto.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Katselin kaapista löytyvän TP-Link C24:n speksejä ja siinä ei esimerkiksi taida olla ollenkaan client tilaa valittavissa. Mikä olisi järkevän hintainen laitekokoonpano millä tuo toteutustapa onnistuisi?

Tämä ulkoinen antenni oli se itsellä mielessä ollut toteutustapa. En vaan löytänyt yhtään kohtuu hintaista toistinta, missä olisi liitäntä ulkoiselle antennilla. Tuo olisi yksinkertainen ratkaisu, mutta mihin toistimeen tuon saisi kytkettyä? Ei ole tullut perehdyttyä saako ihan perus reitittimen asetettua toistimeksi?
 

VesA

In Memoriam
Njoo.. voi olla että joku openwrt-kykyinen kalusto, jossa on myös ne antenniliittimet olisi nyt sitten etisittävä. C24 on näköjään raudaltaan liian vaatimaton openwrt:lle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Katselin kaapista löytyvän TP-Link C24:n speksejä ja siinä ei esimerkiksi taida olla ollenkaan client tilaa valittavissa. Mikä olisi järkevän hintainen laitekokoonpano millä tuo toteutustapa onnistuisi?

Aika monessa laitteessa on client-mode mutta ei yleensä raskaissa tukiasemamalleissa, joilla on ihan erilainen käyttötarkoitus - jakaa kaistaa nopeasti monelle laitteelle yhtä aikaa.

TP-linkeissä on paljon sopivia malleja. Nettihaulla nopeasti löytyi heti muutama: https://www.tp-link.com/fi/support/faq/1606/ yläreunassa on luettelo laitteista joihin kyseinen ohje käy. Muitakin laitteita on mutta niille on omat ohjeensa. Esim. https://www.tp-link.com/fi/support/faq/1323/
 

haraldh

Vakionaama
Mulla on talon ulkonurkassa terassin päällä Unifin FlexHD, ja autotallin ikkunassa Unifi AP AC Lite. Tallin AP on mesh modessa eikä sen ethernetin puolella ole mitään muuta kuin PoE virransyöttöpalikka. Tallin laitteet kytkeytyvät tuohon AC Lite tukariin, ja se on vuorostaan yhteydessä taloon FlexHD:n kautta. Toimii kyllä hyvin, joskin joskus pitää päivitysten yhteydessä tuoda tallin AP sisälle ethernetin varaan että se liittyy uudestaan verkkoon. Tätä ei ole pariin viimeiseen vuoteen tarvittu, mutta voi tapahtua.
 

VesA

In Memoriam
Niin.. kyllähän mesh on se tapa jolla toistimia nykyään uutena myydään, mutta pelkän talllin liittämiseen se voi olla vähän liiottelua. Meilläkin on kaksi mesh-purkkia: kuidun mukana toimitettiin kaksi purkkia joiden ideana oli se että jos kuidun päättämispaikasta ei oikein kuulu niin se toinen voidaan sijoittaa paremmin, johtoja vetelemättä. No.. meillä se kuidun pää on kellarissa, eikä sieltä WLAN kuulu juuri mihinkään .. mutta 'mesh' toimii ethernet-kaapelilla, eli kakkosvehje konffasi itsensä niinkin. Toki siitä kuitumuuntimesta olisi voinut vetää ethernetkaapelin asuinkerroksiin, mutta on ihan kiva olla WLAN kellarissakin. Näiden kahden lisäksi meillä on 4 vähän erimallista WLAN-tukiasemaa - ja silti ei kuulu kunnolla ihan joka kolkassa.
 

roots

Hyperaktiivi
Itse laitoin autokatokseen Asuksen pistorasia asenteisen toistimen a' jotain 30€ ja hyvin on sen katoksen älyn hoitanut.

Voisinko mä nyt kehuskella naapureille että mullon tuolla katoksessa oikein MESH. :hattu:
 

tj86430

Vakionaama
Itse laitoin autokatokseen Asuksen pistorasia asenteisen toistimen a' jotain 30€ ja hyvin on sen katoksen älyn hoitanut.

Voisinko mä nyt kehuskella naapureille että mullon tuolla katoksessa oikein MESH. :hattu:
Toistaako se samaa SSID:tä? Joskus kun jotain vastaavaa vermettä kokeilin, se halusi luoda uuden verkon eri SSID:llä.
 

roots

Hyperaktiivi
Toistaako se samaa SSID:tä? Joskus kun jotain vastaavaa vermettä kokeilin, se halusi luoda uuden verkon eri SSID:llä.
Kyllä toistaa, oletuksena yritti tarjota perään jotain omaa loppulitaniaa, mutta leikkasin ne pois ja silloin värkki meni 'toistin' tilaan samalla ssid:llä.

Screenshot_2024-05-27-13-11-07-09_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom