KHO: Taloyhtiön vesi-ilmalämpöpumpusta häiritsevää meteliä

fraatti

Hyperaktiivi
Lieksalainen asunto-osakeyhtiö asensi rivitalonsa seinään ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön noin 5 m:n päähän tontin rajasta ja 35 m:n päähän naapurin talosta. Naapurit hakivat kunnalta määräystä meluhaitan poistamiseksi, mutta kunta ja Vaasan hallinto-oikeus hylkäsivät hakemuksen, koska ohjearvot eivät ylittyneet. Mittauksissa naapurin pihalla oli 45–52 dB, kun taustamelu oli vain 25 dB. Päiväohjearvo 55 dB alittui, ja yöohjearvo ylittyi lievästi vain yhdessä pisteessä, jota ei pidetty edustavana. KHO katsoi, ettei laite tarvitse ympäristölupaa eikä se riko lakia, mutta kumosi päätökset silti. Sen mukaan melu ei ollut “tavanomaista haittaa”, joka naapurin pitää sietää, koska alue on hiljaista maaseutua, humina erottui selvästi taustasta, se kuului ympäri vuoden ja vuorokauden ja katkesi 80–100 minuutin välein, ja yksikkö osoitti suoraan naapurin pääasialliselle oleskelupihalle ilman mitään estettä. KHO palautti asian kunnalle, jonka on tarkastettava tilanne ja harkittava ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaista yksittäistä määräystä haitan ehkäisemiseksi.


Täytyy katsoa mitä tuosta seurasi, vai löytyykö saagan jatko-osaa....
 
Kerrostalo viittaa todella isokokoiseen koneeseen missä on kaksikerroksinen puhaltimien rakenne?
Mittalaitteilla mitä kuntateknikot käyttää ei ehkä saada selville koko spektrin saati alueen ja lisäksi koko seinä toimii heijastimena, outoa ettei asukkaat reagoi koneen ääneen asunnoissa?

Uusi todellisuus on että suuret puhaltimilla varustetut laitteet aiheuttavat melua ja sellaisella taajuusalueella missä on vaikea saada mittaustuloksia tavallisilla mittareilla
 
Mitsubishi PUHZ-SH230YKA2
Tämä on kyseessä oleva vilppi. 23 kW ja painaa 140 kg. Ei nyt kauhean iso kone kuitenkaan.
Äänestä valittaja joutuu maksamaan omat kulunsa ja kierros alkaa alusta uudelleen.
35 metriä matkaa naapuritaloon, ei toteudu Helsingissä missään. Joku melueste tuli ekana mieleen.
 

Liitetiedostot

Mitsubishi PUHZ-SH230YKA2
Tämä on kyseessä oleva vilppi. 23 kW ja painaa 140 kg. Ei nyt kauhean iso kone kuitenkaan.
Äänestä valittaja joutuu maksamaan omat kulunsa ja kierros alkaa alusta uudelleen.
35 metriä matkaa naapuritaloon, ei toteudu Helsingissä missään. Joku melueste tuli ekana mieleen.
Tuo ei ole kyllä mikään hiljainen kone millään mittapuulla. Tuossa oikeuden jutussa näyttää olevan nostettu tikunokkaan todennäkösesti sulattelu kun kone toppailee ja melu muuttuu eestaas. dB on mainittu oikeuden papruissa 70 dB mitattuna ja vaihtelua ei ole paljon, joten mylly taitaa huutaa pääasiassa aina täysillä eikä moduloi tehoa. Sehän on öljylämmityksen rinnalla tahkomassa, joten taitaa puskea pääasiassa aina täydellä teholla. Se saattaa nostaa laitteen meteliä entisestään, verrattuna käyttöön jossa tehtäisiin vettä pääasiassa vaikka lattialämmitykseen.

LaiteKylmäaineTeho (nimellinen / pakkasella)LWA ErP, dB(A)LWA maks., dB(A)Ero vanhaan Zubadaniin (ErP)
Mitsubishi PUHZ-SHW230YKA2 (KHO 2025:34)R410A23 kW, pysyy n. −15 °C:een6875–
Mitsubishi PUZ-HWM140R3214 kW67¹–−1
Panasonic T-CAP 16 kW K-sarjaR3216 kW65–−3
Mitsubishi uusi R290 14 kW (2026)R29014 kW63¹ (hiljainen tila 57)–−5
Mitsubishi PUD-SHWM140YAAR3214 kW62¹–−6
Panasonic Big T-CAP M 30 kWR29030 kW61–−7
Mitsubishi PUZ-SHWM140 (Zubadan Silence)R3214 kW58¹–−10
Viessmann Vitocal 250-A PROR29021,5 kW (A7/W35) / 16,7 kW (A2/W35)58,269,8 (hiljainen tila 60,9)−10
Panasonic T-CAP 16 kW M-sarjaR29016 kW57–−11
Panasonic Big T-CAP M 20 kWR29020 kW, säilyy n. −15 °C:een56–−12
Mitsubishi PUZ-WZR2905–12 kW54–56–−12…−14
NIBE F2120-20R410A20 kW / 14,1 kW (−7 °C)5564 (hiljainen tila 61)−13
NIBE S2125-20R29020 kW / Prated 11 kW55–−13
CTC EcoAir 622M–22 kW (+12 °C) / n. 14 kW55–−13
Daikin Altherma 3 H HT 18R3218 kW5459²−14
Viessmann Vitocal 250-A 16 kWR29016 kW48³–(−20)

¹ Valmistajan EN 12102 -arvo tuotekortista. Mittaustapa ei välttämättä ole täsmälleen sama kuin ErP-merkinnässä.
² Daikinin nimellisarvo lämmityksessä.
³ ErP-piste C eli kevyt osakuorma. Ei suoraan vertailukelpoinen muihin.
10 dB:n ero koetaan suunnilleen kaksinkertaisena äänekkyytenä. Kaksi samanlaista yksikköä on yhteensä +3 dB.
 
Tuossa lienee jotain suuntia, että miten mikäkin toimenpide voisi vaikuttaa.

KeinoVaimennus naapurin pihallaHuomioita
Siirto rakennuksen toiselle puolelle10–20 dBRakennus on paras melueste. Vaimentaa myös kompressorin matalataajuista huminaa.
Laitteen vaihto hiljaisempaan10–14 dBKallein. Ainoa keino, joka pienentää lähteen ääntä kaikkiin suuntiin.
Melueste lähelle laitetta (1–2 m)5–10 dBEsteen pitää peittää näköyhteys ja olla laitetta korkeampi. Laitteen puolelle absorboiva pinta. Vapaa tila valmistajan ohjeen mukaan, ettei poistoilma kierrä imupuolelle.
Melueste tontin rajalle (n. 5 m)3–8 dBHeikompi, koska este on kaukana sekä lähteestä että oleskelualueesta.
Laitteen kääntäminen3–6 dBPuhallus pois naapurin suunnasta.
Kasvillisuusn. 0–1 dBAkustisesti lähes merkityksetön, vaikutus lähinnä näköesteenä.

Arvot ovat suuntaa-antavia, ja todellinen vaikutus selviää vasta mittaamalla. Este vaimentaa puhaltimen kohinaa hyvin, mutta kompressorin matalataajuista huminaa (n. 50–250 Hz) vain vähän. Vaimennukset eivät summaudu suoraan, joten esimerkiksi este ja kääntäminen yhdessä antavat vähemmän kuin niiden summa. 10 dB:n ero koetaan suunnilleen kaksinkertaisena äänekkyytenä.
 
Sen mukaan melu ei ollut “tavanomaista haittaa”, joka naapurin pitää sietää

Sinänsä mielenkiintoista että mikä on tavanomainen haitta jos lämmityksestä aiheutuva ääni ei ole. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen että takan poltosta aiheutava savu ei myöskään ole tavanomainen jos se jatkuu ympäri vuoden lämmityksen tapaan ja keskeytyy säännöllisesti. Mitenköhän tavanomaisuus määritellään. Kerrostalossa normaali elämisen ääni hyväksytään joten mikä on lämmityksen normaali ääni vihreän siirtymän aikakaudella. Toisaalta, joku este ei liene ylivoimaista rakentaa että sikäli paljon melua melkein tyhjästä. Meillä naapuri on valitanut maalämpökaivon porauskoneistosta, pihakivien räälläköistä ja uhannut kutsua poliisin. Poliisi kävikin pihakivetyksen puitteissa mutta ei puuttunut asiaan. Valitushistoriaa on kaikilta elämisen osa-alueista, luulen.
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä mielenkiintoista että mikä on tavanomainen haitta jos lämmityksestä aiheutuva ääni ei ole. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen että takan poltosta aiheutava savu ei myöskään ole tavanomainen jos se jatkuu ympäri vuoden lämmityksen tapaan ja keskeytyy säännällisesti. Mitenköhän tavanomaisuus määritellään. Kerrostalossa normaali elämisen ääni hyväksytään joten mikä on lämmityksen normaali ääni vihreän siirtymän aikakaudella. Toisaalta, joku este ei liene ylivoimaista rakentaa että sikäli paljon melua melkein tyhjästä.
Kaippa toi asukkeja on korvennut, kun muuten hiljaseen ja suojattomaan paikkaan tuodaan tuollainen värkki 5m päähän metelöimään. Oikeushan oli verrannut tuota ympäröivään äänimaisemaan ja todennut ettei se ole tavanomainen. Kunta taas vastaavasti tulkinnut että menee äänirajoihin. Karkeasti siis jotain tälläistä.

KHO:2025:34 on ensimmäinen julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös lämpöpumpun ulkoyksikön naapurimelusta, ja sen merkitys on ennen kaikkea siinä, että se erottaa toisistaan kaksi kynnystä. Tavanomaisena lämmityslaitteena ilmavesilämpöpumppu ei yleensä aiheuta naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, joten ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaista hallintopakkoa ei tarvita. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin puuttua meluun 180 §:n mukaisella yksittäisellä määräyksellä silloinkin, kun valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvot eivät ylity. Ratkaisevaa ei ole absoluuttinen desibelitaso vaan melun suhde ympäristöön: paikalliset olosuhteet, melun selvä erottuminen hiljaisesta taustasta sekä haitan jatkuvuus ja pysyvyys. Samalla KHO velvoitti viranomaisen tarkastamaan tilanteen ja harkitsemaan kohtuullista määräystä sen sijaan, että valitus kuitattaisiin ohjearvojen alittumisella. Tämä korostuu, kun ulkoyksiköt eivät 1.1.2025 alkaen yleensä enää tarvitse lupaa, jolloin jälkikäteinen valvonta jää pitkälti ympäristönsuojelulain varaan. Ratkaisun yleistettävyyttä rajaavat tapauksen poikkeukselliset olosuhteet: suuri 23 kW:n laite oli suunnattu suoraan naapurin oleskelualueelle hiljaisella maaseudulla, eikä välissä ollut esteitä. Lisäksi KHO ei asettanut desibelirajaa eikä antanut määräystä itse, vaan palautti asian viranomaiselle, ja naapurit joutuivat maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa voitostaan huolimatta. Ennakkopäätös siis avaa naapureille selvän reitin puuttua häiritsevään lämpöpumppuun, mutta sen käytännön vaikutus painottuu hiljaisille haja-asutusalueille ja suuriin, huonosti sijoitettuihin laitteisiin.
 
Meilläkin naapurin VILP pitää talvisin melkoista huminaa, vähän kuin asuisi moottoritien lähellä

 
Meillä ei naapurin Mitsun äänet kuulu sisälle ja talvella ei terasilla olla. En ole koskaan kuullut VILP:n ääntä mutta rajalla on tuija-aita mikä voi vaikuttaa asiaan. Miksikön ihmiset tappelee tyhjästä. Veikkaan että jos on hallinollista kokemusta esim valtion/kuntien laitoksissa niin valituste tekeminen ei paljon vaivaa vaadi.
 
Meillä ei naapurin Mitsun äänet kuulu sisälle ja talvella ei terasilla olla. En ole koskaan kuullut VILP:n ääntä mutta rajalla on tuija-aita mikä voi vaikuttaa asiaan. Miksikön ihmiset tappelee tyhjästä. Veikkaan että jos on hallinollista kokemusta esim valtion/kuntien laitoksissa niin valituste tekeminen ei paljon vaivaa vaadi.
Niin mikä on sitten turhasta valittamista? Tuossa tapauksessa kaupungin rakennustarkastaja oli suosittanut siirtoa jo 2019, joten ongelma oli tunnistettu myös kunnan puolelta, mutta kone näkötti edelleen samalla paikalla. Laillinen tapa vaikuttaa puuttui kunnaltakin ja he ajattelivat että kun menee melurajoihin niin se on ok. Tuota sitten selviteltiin hallintopakon ja kahden oikeusasteen välillä 2017 - 2025.

Taloyhtiöissä ei oltu kiinnostuttu haitoista mitä muille aiheutetaan. Omasta mielestä ihan oikea ratkaisu, mihin voivat muutkin vedota vastaavissa tilanteissa.
 
Vilp ja ilp asennettaan lähes poikkeuksetta talosta poispäin. Silloin se on aina jotain naapuria kohti.
Hiljainen maaseutu on myös myytti. Eräs koiraihminen muutti Helsingistä maaseudun rauhaan Sipooseen. Sillä meni vati nurin naapurien kanssa kun isäntä ampui siellä haulikolla ja pojat pörräsivät mopoilla.
 
Vilp ja ilp asennettaan lähes poikkeuksetta talosta poispäin. Silloin se on aina jotain naapuria kohti.
Hiljainen maaseutu on myös myytti. Eräs koiraihminen muutti Helsingistä maaseudun rauhaan Sipooseen. Sillä meni vati nurin naapurien kanssa kun isäntä ampui siellä haulikolla ja pojat pörräsivät mopoilla.
Kaikki ihmiset häiriintyy varmaan metelistä eri tavalla. Jollain naapurin vilppi ei välttämättä haittaa mitään, vaikka sisällä ei meinaa puheesta selvää saada. Toisella taas saattaa vastaavasti mennä vaikka unet. Mistä näistä tiedä.

Asun haja-asutusalueella ja olen joutunut tuota äänipäästön tavanomaisuutta pohtimaan hiukan normaalia enemmän, koska lähelle on kaavailtu bioterminaalia. Etäisyyttä olisi satoja metrejä, mutta en silti kaipaa hakkurin ääntä tontilleni tai asuntoon sisälle kuuluvaksi. Siksi käytikin muistutusoikeutta ja laadin yli 20 sivuisen muistutuksen aiheesta. Aika näyttää miten käy. Yksi erävoitto on jo otettu tässä kamppailussa. Tämä on paras hetki vaikuttaa asiaan, ennen mitään oikeusasteita. Aikaa paloi hurja määrä, mutta toivottavasti se kannatti. Varmasti yli 40h tuli käytettyä aikaa tuohon.

Perustuslaki sanoo että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Hallintolain yleinen periaate on ettei kenenkaan oikeuksiin vaikuttavaa päätöstä voi tehdä ilman häntä. Lupaviranomainen ei tietty voi myöskään tietää paikallisia olosuhteita. Samalla tulee hoidettua päätöksen hyväksyttävyys ja riitojen ennalta ehkäisy.

Tuollaisen lämpöpumpun tapauksessa siihen ei ole tarvittu rakennulupaa tai muutakaan, vaan laite on vaan ilmetynyt siihen ilman mitään kuulemisia keltään.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ilmeisesti tämä jutun kohde
Onko tuossa lämmönjakohuone että sen ulkoyksikön pitää olla juuri tuossa. Tässä puhutaan ilmeisesti suvikujalla olevasta naapurista. Kaikkien riitelyjen jälkeen olisi tullut halvemmaksi laittaa maalämpö. Kai siinäkin olisi pilattu naapurin kaivo.
 
Onko tuossa lämmönjakohuone että sen ulkoyksikön pitää olla juuri tuossa. Tässä puhutaan ilmeisesti suvikujalla olevasta naapurista. Kaikkien riitelyjen jälkeen olisi tullut halvemmaksi laittaa maalämpö. Kai siinäkin olisi pilattu naapurin kaivo.
Kaippa tuo lämmönjako on tuossa talon päädyssä missä on piippu myös.
1794750002371.webp
 
Niin mikä on sitten turhasta valittamista? Tuossa tapauksessa kaupungin rakennustarkastaja oli suosittanut siirtoa jo 2019, joten ongelma oli tunnistettu myös kunnan puolelta, mutta kone näkötti edelleen samalla paikalla.
Meillä rakennustarkastaja vaati sadevesikaivoa kun naapuri oli ollut huollissaan että vedet tulee heidän puolelleen. Kun järkipuhe ei auttanut enkä jasanut tapella niin asensin kaivon mutta en putkia.
Laillinen tapa vaikuttaa puuttui kunnaltakin ja he ajattelivat että kun menee melurajoihin niin se on ok. Tuota sitten selviteltiin hallintopakon ja kahden oikeusasteen välillä 2017 - 2025.
Selkeästi on ollut aikaa ja halua vääntää asiasta.
Taloyhtiöissä ei oltu kiinnostuttu haitoista mitä muille aiheutetaan. Omasta mielestä ihan oikea ratkaisu, mihin voivat muutkin vedota vastaavissa tilanteissa.
Riitelemiseen tarvitaan kaksi mutta niin myös sopimiseen. Nyt kun riidan kautta menty niin tekisin meluesteen joka vaimentaa "tarpeeksi" ääntä.
 
Viimeksi muokattu:
Selkeästi on ollut aikaa ja halua vääntää asiasta.

Riitelemiseen tarvitaan kaksi mutta niin myös sopimiseen. Nyt kun riidan kautta menty niin tekisin meluesteen joka vaimentaa "tarpeeksi" ääntä.
Hyvinkäällä kaupunki ohjeistaa pöristimien asennuksesta. Pyritään siis eliminoimaan ongelma jo etukäteen. Eiköhän tämä ongelma ole muuallakin tunnistettu kuin Lieksassa. Lupaa asennukseen ei siis tarvita, mutta velvoitteita on silti. Jos niitä ei noudateta niin kunta voi puuttua asiaan valvontakeinoilla.
1794753684602.webp


Seinäjoella asiasta on ohjeistettu myös.
1794754140848.webp



Tsekkasin muutamasta kunnasta miten asianlaita on.
KuntaAsiakirja ja tilaUlkoyksikön meluLähde
PirkkalaRakennusjärjestys 2026, voimassa 9.6.2026 alkaen12 § kohta 12: ei tärinä-, melu- eikä puhallushaittaa naapureille. Lupavapauden ehto.PDF
KeravaEhdotus (hyväksyminen tarkistamatta)Ääni ei saa suuntautua naapurustoon. Asemakaava-alueella poispäin naapurin rakennuksista.PDF
HelsinkiVoimassa 5.11.2026 alkaen + rakennusvalvonnan ohjekorttiRakennusjärjestys: lupavapaa, jos ei näy yleiselle alueelle, + yleinen naapurivelvoite. Ohjekortti: enintään 45 dB naapurin ikkunan ulkopuolella / pihalla.PDF, kortti
KauniainenVoimassa 22.1.2026 alkaen15.5: ei "merkittävää meluhaittaa"PDF
JärvenpääVoimassa22.5: ei meluhaittaa ympäristölleOhje
HyvinkääVoimassa22.5 sama + ohje "ei suoraan naapurin suuntaan"Ohje
KangasalaLuonnos30 §: huomioitava melu, tärinä ja ilmanpuhallus. Ensisijaisesti sisäpihan puolelle.PDF
TampereEhdotus 9.6.202642 §: ei "olennaista haittaa naapureille", melua ei erikseenPDF
LempääläLuonnos 2026Yleinen naapurihaittakohta, ulkoyksikköä ei nimetäPDF
EspooLuonnos 30.10.2025, uusi voimaan 2027 alussaVain yleinen naapurivelvoitePDF
VantaaMuutettu muutosehdotus 5.5.2026Vain yleinen naapurivelvoitePDF
TurkuVoimassa 1.3.2025 alkaenLämpöpumppuja ei mainita. Lupavapaille vain etäisyydet naapurin rajasta.PDF
YlöjärviLuonnos 29.4.2026Vain ulkonäkö: ei kadun puolellePDF
NurmijärviLuonnos 202621.5: vain ulkonäkö + yleinen pihakohtaPDF
TuusulaVoimassa (valtuusto 6.10.2025)Ei mainintaa melusta, viittaus ympäristönsuojelumääräyksiinPDF
KirkkonummiLuonnosLämpöpumppuja ei mainitaPDF
NokiaRakennusjärjestys vuodelta 2001, uudistus keskenUutta luonnosta ei löytynytOAS

Valtakunnallisesti: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017, 5 § – taloteknisten laitteiden ääni ulkotilassa (naapurin ikkunan ulkopuolella, pihalla) enintään 45 dB, kapeakaistainen/impulssimainen ääni 40 dB. Koskee suoraan uusia rakennuksia; korjauksissa ääniympäristö ei saa heikentyä (7 §).
 
Viimeksi muokattu:
On muuten kohtuullisen monimutkainen asia tulkita tuo melujuttu ja mitä tilannetta pitäisi tulkita mistäkin pykälästä. Jonkinlaisen yhteenvedon tuosta sai raavittua kuitenkin kasaan. Ennen mlp kaivojakin sai jossain kunnissa porata ilman lupia, mutta nykyään ei näköjään. No, toivottavasti ei tarvi kenenkään moisten asioiden kanssa vängätä.

SIZE=5]1. Mikä sääntö koskee mitäkin tilannetta[/SIZE]
TilanneSovellettava säännösMelun rajaLupa ja valvonta
UudisrakennusRakentamislaki 36 § + ääniympäristöasetus 796/2017 5 § + rakennusjärjestysSitova: ulkona 45 dB (kapeakaistainen/impulssimainen 40 dB), sisällä asuinhuone 28 dB (25 dB)Rakentamislupa. Rakennusvalvonta lupavaiheessa ja katselmuksissa.
LaajennusKuten uudisrakennus, vain laajennusosaan (HE 139/2022)Uudisrakennuksen rajat laajennusosaanRakentamislupa (RakL 42 § 3 mom)
Korjaus/muutostyö, esim. ulkoyksikön lisäys vanhaan taloonRakL 36 § + 796/2017 7 § + rakennusjärjestys (lupavapaan asennuksen ehdot)Ääniympäristö ei saa heikentyä. Vaatimukset ensisijaisesti valmistumisajan säännösten mukaan. Uutta melulähdettä arvioidaan käytännössä 5 §:n arvoilla.Ulkoyksikkö yleensä lupavapaa rakennusjärjestyksen ehdoin → ei ennakkovalvontaa
Lämmitysmuodon vaihto, esim. öljy → ilma-vesilämpöpumppuKuten korjaus/muutostyöKuten edelläRakentamislupa aina, jos muutos vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen (RakL 42 § 3 mom 2 k). Energiakaivo aina luvanvarainen (42 § 1 mom 7 k).
Käyttötarkoituksen muutos796/2017 7 § 2 momÄäniympäristöstä ei saa aiheutua asukkaille haittaaRakentamislupa, jos muutos olennainen (42 § 3 mom 3 k)
Vanha, käytössä oleva laite ilman muutoksiaRakennusmääräykset eivät taannehtivia. Ympäristönsuojelulaki 180 §, terveydensuojelulaki 27 § + asumisterveysasetus 545/2015, naapuruussuhdelaki 17 §Ei kiinteää rajaa: kohtuuttomuuden arviointi. Mittapuina ohjearvot 993/1992 ja asumisterveysasetuksen toimenpiderajat.Kunnan ympäristönsuojelu, terveydensuojelu tai käräjäoikeus. Vireille naapurin valituksesta.
Kaikki uudet laitteet myyntihetkelläEU:n ekosuunnitteluasetukset 813/2013 ja 206/2012Laitteen äänitehotaso, esim. 12–30 kW ilma-vesilämpöpumppu ulkona enintään 78 dBMarkkinavalvonta. Ei koske asennuspaikkaa.

2. Raja-arvot ja mistä ne mitataan
SäännösArvoMittauspaikkaSitovuus
Ääniympäristöasetus 796/2017 5 §, ulkonaLAeq 45 dB / LAFmax 50 dB. Kapeakaistainen tai impulssimainen 40 / 45 dB.Saman tai läheisten asuinrakennusten avattavien ikkunoiden ulkopuolella, oleskeluparvekkeilla, virkistyspiha- ja oleskelualueillaSitova uudisrakennuksessa, korjauksissa vertailukohta
Sama, sisälläAsuinhuone 28 / 33 dB (kapeakaistainen 25 / 30 dB). Keittiö 33 / 38 dB.Asuinhuoneet ja oleskelutilatKuten edellä
Ohjearvopäätös 993/1992, ulkonaPäivä 55 dB, yö 50 dB. Uudet alueet yö 45 dB. Loma-asutus 45 / 40 dB.Ulkona asuin- ja virkistysalueillaOhjearvo (suunnittelu ja lupamenettely; ympäristönsuojelun vertailukohta)
Sama, sisälläPäivä 35 dB, yö 30 dB (ulkoa kantautuva melu)Asuin-, potilas- ja majoitushuoneetOhjearvo
Sama, korjausKapeakaistainen tai iskumainen melu: +5 dB mittaustulokseen––
Asumisterveysasetus 545/2015Asuinhuone LAeq päivä 35 dB, yö 30 dB. Teknisten laitteiden yö LAFmax 33 dB (satunnaisesti, mutta ei koskaan yli 45 dB). Pienitaajuinen melu yöllä kaistoittain, esim. 50 Hz 44 dB, 100 Hz 38 dB.Naapurin asunnossa sisällä, ikkunat kiinniToimenpideraja kaikissa asunnoissa, myös vanhoissa
Sama, korjausKapeakaistainen +3 tai +6 dB, iskumainen +5 tai +10 dB––
Kunnan rakennusjärjestysEsim. Pirkkala: "ei melu-, tärinä- eikä puhallushaittaa naapureille". Ei numeroarvoa.–Lupavapaan asennuksen ehto, koskee asennushetkeä
EU:n ekosuunnittelu 206/2012 (ilmalämpöpumput ≤ 12 kW)Ulkoyksikkö LWA ≤ 6 kW 65 dB, 6–12 kW 70 dBÄänitehotaso laboratoriossaKoskee laitteen myyntiä, ei sijoitusta
EU:n ekosuunnittelu 813/2013 (vesikiertoiset lämpöpumput)Ulkoyksikkö LWA ≤ 6 kW 65 dB, 6–12 kW 70 dB, 12–30 kW 78 dB, 30–70 kW 88 dBÄänitehotaso laboratoriossaKuten edellä

Huomioita:
  • Sääntöjen soveltaminen riippuu rakennuksesta, ei laitteesta. Ääniympäristöasetuksen numeroarvot koskevat rakennuksia, joissa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita taikka opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja.
  • Ratkaiseva hetki on asennus tai muutos. Sen jälkeen naapurin suoja tulee ympäristönsuojelulaista, terveydensuojelulaista ja naapuruussuhdelaista.
  • Lupavapaus ei vapauta vaatimuksista, mutta niitä ei tarkisteta etukäteen.
  • Lämpöpumpun kompressorin ääni on usein kapeakaistaista, jolloin raja on käytännössä 5 dB tiukempi.
  • Ohjearvo ei ole yläraja: hiljaisella alueella haitta voi olla kohtuuton ohjearvojen alittuessakin (KHO:2025:34, taustamelu n. 25 dB).

Lähteet:
 
Riitelemiseen tarvitaan kaksi mutta niin myös sopimiseen. Nyt kun riidan kautta menty niin tekisin meluesteen joka vaimentaa "tarpeeksi" ääntä.
Eipä siihen laitteen edustalle tai äänen häiriösuuntaan kummoista aitaa tarvisi kun suora meteli vaimenisi. Joku grillikota tai pihavarasto siihen sopivasti niin silläkin selvä.
 
Hyvinkäällä kaupunki ohjeistaa pöristimien asennuksesta. Pyritään siis eliminoimaan ongelma jo etukäteen. Eiköhän tämä ongelma ole muuallakin tunnistettu kuin Lieksassa. Lupaa asennukseen ei siis tarvita, mutta velvoitteita on silti. Jos niitä ei noudateta niin kunta voi puuttua asiaan valvontakeinoilla.
Näytä liitetiedosto 118898
Valitettavasti ohjeet/säännöt voivat olla toistaan ristittaisia. Jos pumppu ei tule julkisivun puolelle niin taajamassa se on suunatava jokun naapuriin päin. Aita ratkaisee tämän ongelman mutta uskompa että kustannus aidasta hiertää ja kumpikaan ei halua maksaa siitä sitä 50% joten lihava riita on mahdollista saada aikaiseksi. Siis jos A rakentaa aidan omalla kustanuksellaa ja naapuri B asentaa VILP:n niin jos A tekee reiän VILP kohdalle koska naapuri ei suostunut maksamaan aidasta 50% ja A valittaa melusta niin kuka rikkoo pykäliä? Jos joutuu VILP melusta maksamaan oikeudenkäyntikuluja on maksaja laskun ansainnut, totisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Voisi myös kokeilla ihan patjaa, joska se myös imee äänen eikä vain heijastele sitä muualle. Aivan varmasti siitä tulee jokin muutos. Erityisesti korkeat taajuudet tippuu nopeasti.
 
Valituksen perusteita siis oli
- suuri 23 kW:n laite (helvetin huono perustelu, joku muu numeerinen arvoi olisi ollut parempi)
- oli suunnattu suoraan naapurin oleskelualueelle
- hiljaisella maaseudulla
- eikä välissä ollut esteitä.


Näistä perusteista kun poisttaa yhden häviää valitukselta pohja. Eli pienen laitteen voi edelleen suunnata myös maalla, suuren voi suunta kohti naapuria taajama alueella, maaseudulla suuren voi suunata jos rakentaa esteen. Ylipäätänsä aita olisi hyvä ratkaisu mutta vilpitön täytyy myös haluta sitä aitaa.
 
Vastamelulaite? Oliko niin että desibelit eivät putoa mutta äänen aistimus pienenee.
Korvatulpat naapureille. Nuorillehan tämmöiset äänet ei ole ongelma koska kulkevat kuulokkeet korvilla muutenkin. Mutta eläkeläiset on eri juttu, puoli kuurotkin kuulevat mitä tahtovat. Jos välissä olisi aita niin paukataisivat kepillä aitaa.
 
Takaisin
Ylös Bottom