No se on kyllä totta, myönnetään.
Kommentointi - Lämmitystehontarve ja COP parannus paremmalla lämmönjaolla
- Keskustelun aloittaja siwer
- Aloitettu
Jos nyt sitten otetaan lähtökohdaksi tuossa @Adamooppeli ruutupaperipiirrustuksessa oleva suora "K-L kertomus" eli 11 kW -30 C ja 5,5 kW 0 C. Onko @Kellarinlämmittäjä kertonut tuon ja onko se suora ko. välillä?
No oletetaan, että on. Jos suoraa jatkaa, on tehontarve +10 C:ssä 3,7 kW, +15 C 2,8 kW ja +20 1,8 kW. Jossain 15-20 C välillä varmaankin yläkerran lämmitys voidaan lopettaa eli kellari vie 1,8-2,8 kW.
Taloa ja sen piirrustuksia en ole nähnyt, mutta oletetaan, että se on niin suurelta osin maan alla, että kellarikerroksen tehontarve ei riipu vuodenajasta.
Käyrässä siis olisi 183 W/K ulkolämpötilariippuva osuus ja reilun 2 kW vakio-osuus. 183 W/K 200 m2 yläkerralle on varsin normaali lukema, kun tuolla kuitenkin oli kohtuullisen tehokas LTO jne.
Mitä sitten vaatii se n. 2 kW vakio-osuus? 200 m2 lattiaa voisi jo yksistään sen tehdä. Se olisi siis vain 10 W/m2. Kuten kerroin meillä meni 17 m2 lattialämmitykseen 5000 kWh/v. Se on jo 33 W/m2. Tietysti tuossa ei ole lattialämmitystä, mutta tarvittava tehokin on 1/3.
Tuota voi yrittää arvioida lattioiden ja seinien pintalämpötiloilla vs. sisälämpötila. Tuosta saa karkean arvion ko. pinnan lämpövuosta.
Mitä vaatii 10 W/m2 lämpövuo maahan? Se on jo vaikeampi kysymys, koska pitäisi tietää maan lämmönjohtavuuksia ja onko jossain kohtuu lähellä pohjavettä, kalliota tms., joka pitää maan tasalämpöisenä.
Jos lähdetään siitä, että jossain on 5 C (tuota suuruusluokkaa maa syvemmällä) ja lattian betoni on 20 C, niin dT on 15 C ja 10 W/m2 vastaa U-arvoa 0,7. Jo 7 cm styroksia + betoni + pintavastus riittää tuohon ja lisäksi maasta U-arvo paranee.
Aika harvassa noin vanhassa on ainakaan 7 cm styroksia, varsinkaan rakennuksen keskiosassa. Sitten menee siihen millaista maata sielä löytyy. Kuiva sora eristäisi aika hyvin, märkä hiekka taas todella huonosti.
Sitten vielä kerrotaan tuo 183 W/k lämmöntarveluvulla ja 24:llä, niin vaikkapa 4000:lla saadaan 17 600 kWh tuosta sääriippuvasta osuudesta ja suunnilleen saman verran sääriippumattomasta riippuen mikä sen tarkka arvo nyt olisikaan.
No oletetaan, että on. Jos suoraa jatkaa, on tehontarve +10 C:ssä 3,7 kW, +15 C 2,8 kW ja +20 1,8 kW. Jossain 15-20 C välillä varmaankin yläkerran lämmitys voidaan lopettaa eli kellari vie 1,8-2,8 kW.
Taloa ja sen piirrustuksia en ole nähnyt, mutta oletetaan, että se on niin suurelta osin maan alla, että kellarikerroksen tehontarve ei riipu vuodenajasta.
Käyrässä siis olisi 183 W/K ulkolämpötilariippuva osuus ja reilun 2 kW vakio-osuus. 183 W/K 200 m2 yläkerralle on varsin normaali lukema, kun tuolla kuitenkin oli kohtuullisen tehokas LTO jne.
Mitä sitten vaatii se n. 2 kW vakio-osuus? 200 m2 lattiaa voisi jo yksistään sen tehdä. Se olisi siis vain 10 W/m2. Kuten kerroin meillä meni 17 m2 lattialämmitykseen 5000 kWh/v. Se on jo 33 W/m2. Tietysti tuossa ei ole lattialämmitystä, mutta tarvittava tehokin on 1/3.
Tuota voi yrittää arvioida lattioiden ja seinien pintalämpötiloilla vs. sisälämpötila. Tuosta saa karkean arvion ko. pinnan lämpövuosta.
Mitä vaatii 10 W/m2 lämpövuo maahan? Se on jo vaikeampi kysymys, koska pitäisi tietää maan lämmönjohtavuuksia ja onko jossain kohtuu lähellä pohjavettä, kalliota tms., joka pitää maan tasalämpöisenä.
Jos lähdetään siitä, että jossain on 5 C (tuota suuruusluokkaa maa syvemmällä) ja lattian betoni on 20 C, niin dT on 15 C ja 10 W/m2 vastaa U-arvoa 0,7. Jo 7 cm styroksia + betoni + pintavastus riittää tuohon ja lisäksi maasta U-arvo paranee.
Aika harvassa noin vanhassa on ainakaan 7 cm styroksia, varsinkaan rakennuksen keskiosassa. Sitten menee siihen millaista maata sielä löytyy. Kuiva sora eristäisi aika hyvin, märkä hiekka taas todella huonosti.
Sitten vielä kerrotaan tuo 183 W/k lämmöntarveluvulla ja 24:llä, niin vaikkapa 4000:lla saadaan 17 600 kWh tuosta sääriippuvasta osuudesta ja suunnilleen saman verran sääriippumattomasta riippuen mikä sen tarkka arvo nyt olisikaan.
Niin, eli siis jos yksinkertaistetaan, yläkerran huipputeho saataisiin laittamalla 17 600 kWh siihen huipputeho-kaavaan.
Eli vaikka P= 17600kWh/3500 oC/24h*(23-(-29)) degC= 10.89kW
ja lisäämällä siihen se kellarin 17 600kWh jaettuna tasan eli 17600/8760 = 2kW. (365 x 24 = 8760)
Tässä oletus, että lämmitysenergiaa yht. 2x 17 600kWh = 35200kWh ja se menee 50-50 kellariin ja ylös.
Yht. huipputeho siis 12.89kW -29:ssä, mutta en nyt kun pitäisi tehdä töitä jaksa tarkistaa oliko näillä lähtöluvuilla enää mitään yhteyttä Kellarinlämmittäjän todellisuuteen.
Siitä olen samaa mieltä että huonosti eristetyn alapohjan alla voi hyvinkin olla esim. 15 astetta ympäri vuoden ja jos kellari on iso, alapohjaa on suurin osa alasta. Tämähän on yleisesti tiedossa, kun puhutaan siitä miksi kosteus puskee huonosti eristetystä alapohjasta ylös aivan odottamattomalla höyrynpaineella.
Eli vaikka P= 17600kWh/3500 oC/24h*(23-(-29)) degC= 10.89kW
ja lisäämällä siihen se kellarin 17 600kWh jaettuna tasan eli 17600/8760 = 2kW. (365 x 24 = 8760)
Tässä oletus, että lämmitysenergiaa yht. 2x 17 600kWh = 35200kWh ja se menee 50-50 kellariin ja ylös.
Yht. huipputeho siis 12.89kW -29:ssä, mutta en nyt kun pitäisi tehdä töitä jaksa tarkistaa oliko näillä lähtöluvuilla enää mitään yhteyttä Kellarinlämmittäjän todellisuuteen.
Siitä olen samaa mieltä että huonosti eristetyn alapohjan alla voi hyvinkin olla esim. 15 astetta ympäri vuoden ja jos kellari on iso, alapohjaa on suurin osa alasta. Tämähän on yleisesti tiedossa, kun puhutaan siitä miksi kosteus puskee huonosti eristetystä alapohjasta ylös aivan odottamattomalla höyrynpaineella.
Adamooppeli
Vakionaama
Hyviä avauksia. Tuota K lasketaan pitäisi vielä tarkentaa. Kerrotun mukaan K osuudesta yksi kulma on auki. Toisin sanoen K osuudet pitäsi laskea 1/4 osa normaalisti (sisä-ulko) ja 3/4 osaa tuolla vakio lämpö osalla mikä se nyt sitten onkaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo kellarin lämmitystarve seuraa sillä tavalla vuoden aikaa, että heinäkuun lämmössä se on alhaisimmillaan. Pienimmät kuukaudet ovat siinä ~35 kWh/d, sisältäen haalistuksen. Täällä jo elokuulle tulee asuinkerroksen lämmitystarvetta ja lämmöntarve alkaa siksi kasvaa.
Kellarissa on autotalli, joten sillä kohdin on pari nosto-ovea. Näin siihenkin kuuluu hiukan normaalia ulkolämpötilariippuvaa lämmitystä. Oletettavasti maaperä lämpenee kesän aikana aika mojovasti seinustoilta mutta tuo kesän ylimääräinen lämpö jäähtyy myös nopeasti heti ilmojen viilentyessä. Kellarin katto on juuri maanpinnan tasossa.
Tässä käyttökertomuksen kuva 27. eli päivityksen jälkeen löytyy sitten kertomuksesta. Pakkaspäässä tuossa tapahtuu ilmeisesti pientä siirtymistä kylmemmiltä päiviltä hiukan lämpimämmille. Todellinen lämmöntarve lienee tuossa -15 keskilämpötilassa siis hiukan käyrän näyttämää suurempi ja jossakin -5 ... -10 alueella vastaavasti pienempi. Lämpimämmässä tuo kuvannee aika hyvin ulkolämpötilan mukaista tarvetta.
Eri kerrosten lämmöntarvetta kysyttiin myös. On sitä ainakin yritetty mitata (käyttökertomuksen kuva 32).
Kellarissa on autotalli, joten sillä kohdin on pari nosto-ovea. Näin siihenkin kuuluu hiukan normaalia ulkolämpötilariippuvaa lämmitystä. Oletettavasti maaperä lämpenee kesän aikana aika mojovasti seinustoilta mutta tuo kesän ylimääräinen lämpö jäähtyy myös nopeasti heti ilmojen viilentyessä. Kellarin katto on juuri maanpinnan tasossa.
Tässä käyttökertomuksen kuva 27. eli päivityksen jälkeen löytyy sitten kertomuksesta. Pakkaspäässä tuossa tapahtuu ilmeisesti pientä siirtymistä kylmemmiltä päiviltä hiukan lämpimämmille. Todellinen lämmöntarve lienee tuossa -15 keskilämpötilassa siis hiukan käyrän näyttämää suurempi ja jossakin -5 ... -10 alueella vastaavasti pienempi. Lämpimämmässä tuo kuvannee aika hyvin ulkolämpötilan mukaista tarvetta.
Eri kerrosten lämmöntarvetta kysyttiin myös. On sitä ainakin yritetty mitata (käyttökertomuksen kuva 32).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ihan kaikkea nyt ei voi suoraan verrata. Toki suuri lämmöntarve vähentää veden lämmityksen merkitystä. Aurinkokeräimet taas kattavat sinulla lämmöntarvetta vuoden lämpimällä puoliskolla.
Mitoituslaskurilla voin helposti simuloida erilaisia tilanteita. Nämä kaikki sisältävät tukilämmityksen siten, että lämmitys on COP1:lla kun ulkolämpötila on alle -20 °C.
- Pelkkä veden haalistus (tasainen lämmöntarve vuoden ympäri) .. COP 3,50
- Pelkkä lämpötilariippuva lämmitys, ei veden lämmitystä.................. COP 2,85 (=normaali maanpäällisen rakennuksen lämmitys)
- Todellinen oma lämmitys ja tulistus toteutuneen mukaan .............. COP 2,84
- Ei kellarin lämmitystä mutta veden tulistus toteutuneen mukaan. COP 2,65 (=normaali maanpäällinen talo 30 MWh/v, 6 kWh/d esilämmitystä + 4 kWh/d tulistusta)
Että sen verran se suuri lämmöntarve ja parjattu kellari vaikuttavat.