KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Joppe112
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
J

Joppe112

Vieras
Perustetaan nyt foorumille täten myös ketju, jonne kerätään systemaattisesti tietoa meille kerrotuista komponenteista ja ratkaisuista rakentaa itse IVLP-lämpöpumppuja joko kokonaan osista tai kierrättäen joitain halvempien ILPojen standardiosia. Tämä ketju on pysyvä ja muodostaa mukavan vertailukohdan markkinoiden valmiille ratkaisuille.

Täällä voit myös keskustella komponenttivalinnoista, mahdollisista ongelmista ja niiden hinnoista keskitetysti.

Oheisessa tarvikeluettelossa esitetyn esimerkkisysteemin toimintakuvaus kannattaa lukaista ensin läpi, jos vierailet tässä ketjussa nyt ensimmäistä kertaa. :)

Tarkoitus on koota myös luetteloa toteutetuista projekteista, joita - toivottavasti - foorumilaistemme keskuudesta löytyy entistä enemmän tulevina vuosina. Eli tsemppiä vaan kaikille sinne autotalliin !! :D


SOFTAT OIKEAAN MITOITUKSEEN



LAUHDUTTIMET (ts L1 ja L2 kuvassa alla...)

Lauhduttimet valitset talosi käyttötarpeen eli sovelluksen mukaan. Näissä on kaksi erilaista vaihtoehtoa, jotka poikkeavat käyttölämpötilan perusteella toisistaan:

  • Kuuma talousvesi ja vanhat vesipatterit (n. 50 C astetta).
  • Moderni lattialämmitys (n. 35 C astetta)

Kun olet päätynyt jompaan kumpaan sovellukseen voit valita nyt levylämmönvaihtimia markkinoilta sen tarpeen mukaisesti seuraavien ryhmien sisältä.

Sovellus: kuuma talousvesi ja vanhat vesipatterit (n. 50 C astetta)

Käyttölämpötilat

  • kylmäainepiiri (kuvan vihreä putkitus)
    tuloputki: 65 C
    lähtöputki: 22 C
  • vesipiiri (kuvan sininen putkitus)
    tuloputki: 10 C
    lähtöputki: 55 C

Sopivat tuotteet... (SWEP B8)

  • SWEP B8H-10, max teho 2 kW
  • SWEP B8H-20, max teho 8 kW
  • SWEP B8H-30, max teho 12 kW
  • SWEP B8H-40, max teho 15 kW

Sovellus: moderni lattialämmitys (n. 35 C astetta)

Käyttölämpötilat

  • kylmäainepiiri (kuvan vihreä putkitus)
    tuloputki: 70 C
    lähtöputki: 50 C
  • vesipiiri (kuvan sininen putkitus)
    tuloputki: 35 C
    lähtöputki: 45 C

Sopivat tuotteet... (SWEP B5 / GEA BP12 / Alfa Laval AC30)

  • SWEP B5H-10, max teho 10 kW
  • SWEP B5H-14, max teho 15 kW
  • SWEP B5H-20, max teho 20 kW
  • SWEP B5H-30, max teho 25 kW
  • SWEP B5H-40, max teho 30 kW

Eli joka tapauksessa sinun tulee vielä arvioida tarvittavien kW:n määrä huippukuormituksen aikoina, jotta saat valintasi sidottua siihen yhteen ja oikeaan lämmönvaihtimen malliin. SWEPin tuotteita myy esim Tempcold maassamme. Lisää tietoa näistä tuotevalinnoista löydät myös SWEPin sivuilta suoraan työkalulla "Quick Select".

Näitä lämmönvaihtimia tuovat maahan ja voit kysyä mm täältä:


Muita vaihtoehtoisia tuotteita ja hankintakanavia...

  • Levylämmönvaihtimet (R410a -> vesi)
    FlatPlate C 1/2A (Flatplate), hinta n. ? EUR
    Saksan eBay:n tämän hetkinen tarjonta hintoineen
    POEL-WAERMETAUSCHER -kauppa 30 bar:n painetta kestäville vaihtimille, hinta n. 40 - 90 EUR
    Kiinan Alibaba:n tarjonta on myös mittavaa...
    http://www.alibaba.com/member/lawer2002/product.html
    http://www.alibaba.com/member/samliuh/product.html
    http://songke.en.alibaba.com/group/50345200/exchanger.html
    http://jybaode.en.alibaba.com/group/0.html
    http://cntlong.en.alibaba.com/group/200015416/wall_hung_boiler_parts.html
    http://qzjiangnan.en.alibaba.com/group/0.html
    http://gtc-solar.en.alibaba.com/product/0/51482237/Brazed_Flat_Heat_Exchanger.html
  • Kierrätetyn arkkupakastimen lauhdutin + varaaja


OHJAUSELEKTRONIIKKAA



ULKOYKSIKÖT


PROJEKTEJA JA KOKEMUKSIA



SYSTEEMIKAAVIO

index.php


​
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Minulle on näistä foorumin jutuista jäänyt semmoinen kuva, että oman IVLPin rakentelijoilla on kaksi erilaista lähestymistapaa projektiin: ostaa pelkkä ulkoyksikkö tai sitten modata sisäyksikköä sopivasti yhdessä ulkoyksikön kera. Jos tätä jälkimmäistä tapaa nyt siirtää käytäntöön niin eikös tuo sisäyksikön lämmönsiirrin pitäisi siis ihan vaan korvata (kaasu,vesi)-levysiirtimellä piirissä? Kuulostaapi aika helpolta siis.

Seuraava kysymys onkin siis, mistä löydetään "toisiaan vastaavat" mitoitukset nykyisten ILPojen sisäyksikön kennon ja näiden levylämmönsiirtimien välille? Eikös ne painehäviöt HX:ssa olekin se kaikkein kriittisin suure, jotta olemassa olevat muut komponentit voisivat jatkaa toimintaansa ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut?? Voisikohan joku kylmäkalle vähän kommentoida syvemmin aihetta lisää??

Nuo levylämmönsiirtimet ovat kyllä hyvin halpoja, jos niitä vertaa valmiiden IVLPpien hintoihin vaikka sitten joutuisi ostamaan tätä varten kokonaan uuden ILPonkin ja tekevät idean varsin houkuttelevaksi. :P
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

"Eikös ne painehäviöt HX:ssa olekin se kaikkein kriittisin suure, jotta olemassa olevat muut komponentit voisivat jatkaa toimintaansa ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut?? Voisikohan joku kylmäkalle vähän kommentoida syvemmin aihetta lisää??"

En ole kylmäkalle, mutta arvelisin, että se painehäviöhän on paisuntaventtiilin hommia!

Jos näitä modaamisia alkaisi kunnolla miettiä, niin eiköhän kannattaisi samalla hajottaa se ulkoyksikkökin ja ottaa kompura vaikkapa autotallin nurkkaan, tai kellariin tai peräti vintille erilleen höyrystimestä. Saisi kompuran suojaan pakkaselta ja samalla vaikkapa autotalliin sitä kompuran hukkalämpöä? ;)

Milloinkahan ilppejä aletaan toimittaa kolmessa osassa - siis kompura erillään?
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Suomen oloissa olisi tosiaankin parempi vaihtoehto että kompura olisi sisäyksikössä, mutta melu varmaan haittaisi liikaa.....
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Miksi sen pitäisi olla jommassa kummassa yksikössä? Äänestän, että erillään. :)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Niin hyvähän se olisi kaikki kolme erillään, mutta ei semmoisia myydä "nykyajan" KAIKKI-HETI-HALVALLA-SAMASSAPAKETISSA ihmisille. Tärkeää on vain halpahinta, markkinapuheet ja miltä se näyttää.

Olisihan se käytettävyyden ja huollonkin kannalta parasta, jos laitteet olisivat modulaarisia. Toiminnan tarkkailu olisi helpompaa, eikä tarvitsisi heittää haaskuun koko vehjettä kun esim sisäyksikkö laukeaa 5 vuoden käytön jälkeen.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

ILPostako IVLP halvalla

Tuosta Zadah:n jännästä käytännön projektista kiinnostuneena kannanpa oman korteni tähän kekoon.

Liitän oheen suunnitelman 2-vaiheisesta IVLPistä, joka soveltaa kahta edullista levylämmönvaihdinta yhdessä ILPon standarin ulkoyksikön kera. Levylämmönvaihtimet on merkitty kuviin L1 ja L2. Tämän lisäksi löydät kuvasta yhden lämpöherkän venttiilin, joka ohjaa piirin L2 toimintaa ohessa kuvatulla tavalla. Perusajatus on siis sellainen, että kuvaan vihreällä merkitty piiri korvaa käytännössä sen tavallisen sisäyksikön lauhduttimen putkiston. Tästäkin huolimatta sisäyksikköä voinee & kannattaa käyttää elektroniikkansa puolesta: ulkoyksikön kauko-ohjaus onnistuu ainakin vaivattomasti ja langattomasti, koska sähkökytkennät pidetään muutoin entisellään.

IVLPin toiminta

Kuvaan on piirretty standardiksi ajateltu vesivaraaja, joka on jo ennestään talossa ja josta lähtevät 2 putkea levylämmönvaihtimiin. Lisäksi piirissä on kiertovesipumppu, jolla veden virtauksen nopeusta voidaan säädellä lämmitystarpeen mukaan standardisti. Vesi kiertää IVLPissä sinisillä merkityissä putkissa lämmeten ja vaaleten kohti varaajaa kun taas kylmäaine pyörii vihreissä putkissa nesteytyen ja tummeten kohti ulkoyksikköä. Kaasu/nestelämmönsiirtimet eristävät kytkentäpiirit mekaanisesti ja tiiviisti toisistaan riippumattomaksi.

Vesi saapuu lämmönsiirtimiin aina alhaalta ja aina vastakkaisesta suunnasta kuin vettä lämmittävä kaasu ILPon ulkoyksiköstä. Vesi virtaa aina molempien lämmönsiirtimien läpi, mutta tilanteesta riippuen näistä toimii joko molemmat tai vain piiri L1.

Termostaattisella venttiilillä V1 ohjataan L2:n päälle kytkeytymistä erikseen. Sen tehtävänä on parantaa kaasun lämmityskapasiteettia kahdessa kriitttisessä tilanteessa, jotka yleisesti esiintyvät johtuen veden ja prosessin perusluonteesta:

  • Kun kuuman veden tarve on vähäistä talossa alkaa varaajan alaosan veden lämpötila nousta yhä korkeammalle. Tämän vuoksi lauhduttimen L1 lähtöputkesta poistuva kylmäaine on yhä puutteellisemmin nesteytynyt / alijäähtynyt. Tällöin venttiilin V1 lämpöanturi (ohut punainen viiva kuvassa) havaitsee tämän ja avaa kaasun kierrätyksen myös lauhduttimen L2 kautta.
  • Kun ulkolämpötila laskee pakkasen puolelle kompensoi ILPon kompressori heikkenevää lämmöntuotantoa nostamalla kylmäaineen lämpötilaa asteittain. Prosessi ajautuu jälleen alueelle, jossa L1:n lähtöputkesta lauhtunut kylmäainen sisältää edelleen hyödyllistä hukkalämpöä, joka uhkaa palata takaisin ulkoyksikköön käyttämättä. Kun nyt venttiili V1 aukaisee jälleen lauhdittimen L2 kaksinkertaistuu lauhdutusteho ja prosessista saadaan enemmän lämpöä talteen myös pakkasella veteen.
  • Jos lämpimän veden tarve talossa kasvaa laskee jo L1:een saapuvan tuloveden lämpötila niin alas, että se riittää jäähdyttämään kylmäaineen L1:ssa nesteeksi lähtöputkessa. Tällöin on edullista, että L2 sulkeutuu kierrosta pois ja neste imetään takaisin mahdollisimman nopeasti ulkoyksikköön höyrystettäväksi.

Koko järjestelmä on piirretty siten, että prosessiin on nyt helppo mieltää ihan samalla kytkentälogiikalla jopa lauhdutin L3: sen lämpöherkkä venttiili siis seuraisi L2:n lähtöputkea ja sama ketjutus voi jatkua lisääkin kunnes saavutetaan riittävän pieneksi vaadittu ero lauhtuneen kylmäaineen lämpötilassa suhteessa lähtevään veteen. Ts lauhduttimien kokonaispinta-alaa kasvatetaan dynaamisesti aina kun kylmäaineen jäähtyminen ei ole "riittävää".

Mielestäni tässä ehdotuksessa kannattaa havaita, että vain nopeampaa kaasupiiriä moduloidaan olosuhteiden vaihteluiden mukaan jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.

Tämän ehdotuksen lämmönsiirtimet L1 ja L2 ovat aivan standardeja levylämmönsiirtimiä, jotka on mainittu ketjun alussa samoin kuin kaasupuolella esiintyvä lämpöherkkä venttiili.

Jokaiseen kodin ILPoon sisältyy nykyään merkittävä käyttämätön lämmöntuotannon kapasiteetti, jota ei vuoden leudommissa olosuhteissa käytetä hyödyksi oikeastaan lainkaan. Tämä on sääli, koska ILPon hyötysuhdehan on erittäin hyvä ja tehoja riittäisi vaikka lämmittää vettä kesän aikana. Nyt esitetyllä suunnitelmalla voidaan osa tästä kapasiteetista saada lämpimän veden tuotantoon näppärästi muistuttaen markkinoiden oikeita kaupallisia IVLP-ratkaisuja.

Tähän suunnitelmaan saattaapi sisältyä joitain sudenkuoppia, joita ei kuvauksessani ole käsitelty ja tullut ajateltua vielä. Joten täten kommentointi alkakoon tästäkin ideasta ihan vapaasti... :P
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Tähän suunnitelmaan saattaapi sisältyä joitain sudenkuoppia, joita ei kuvauksessani ole käsitelty ja tullut ajateltua vielä. Joten täten kommentointi alkakoon tästäkin ideasta

tyylikäs kaaviokuva ja selkeä siitä käy systeemi selville..

toimintaperiaate vähän niinkuin patteriverkostossa availlaan/lisätään lauhduttimia jäähdytystarpeen/lämmitystarpeen mukaan, miten putkistopituuksien+kylmäaineen määrän vaihtelu vaikuttavat kiertoon ? tuleeko samanlaisia ääniä kuin ilpin sulatellessa virtauksen suuntaa muutettaessa..?
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Lieneisikö tuo useamman lämmönvaihtimen käyttö vähän mutkikasta. Eli josko olisi parempi vaan säätää vesipumpumpun kierroksia. vrt sisäyksikön puhallin.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Tilannetta kannattaa ehkä lähestyä numeerisesti näin:

  • Tavallisessa ILPossa lämmityspyyntö +23 ja sen ympärillä pyörinee ilmaa <23 ja >35 C tienoilla.
  • Tässä modatussa ILPon IVLPissä lämmityspyyntö +50 C ja sen ympärillä pyörii vettä n. 40 C.

Tästähän nyt jo aistii, että 40 -> 50 lämmitys IVLPissä on vaativampaa lauhduttimen kapasiteetille koska pyyntölämpötila on korkeampi ja R410a:n kaasuseoksella on ne prosessin max. kuumennuslämpötilat nopeammin vastassa. Ts kattoon on tilaa vähemmän kuin +23 C pyynnössä.

Tarkempi simulaatio kertoo tästä R410a:sta myös seuraavaa:

  • Ulkona -5 ja lämmityspyyntö sisäyksikölle asetettu +50 C => ...
  • Kaasuseos kompurasta höyrystimeen +157 C & puristuksella 8:1, paine 45 bar, COP=1,7.

+50 C:ta ylemmäs ei simulaattori edes suostu asettamaan lämmityspyyntöä ja tuskin moni ILPo edes suostuu tähänkään koska tuo kompurasta lähtevän kaasun kuumuus jo ylittää turvamarginaalit selvästi eikä painekaan liene enää ihan terveellistä vähän huonommille levylämmönsiirtimille.

Käytännössä prosessia on siis R410a:ssa (ilman EVIä tms) pakko ajaa alhaisimmilla pyynnöillä lauhduttimeen, joka viekin sen parhaan terän kovin tehokkaasti nostaa veden lämpötilaa juurikaan korkeammaksi kuin max pyyntökään on. :-\

Tässä toteutuu lämpöpumppaamisen hyvin keskeinen perusominaisuus: kun lämmityspyyntöä nostetaan sisällä niin ulkoilman pakkastehojen alueelta joudutaan tinkimään vastaava määrä asteita pois. Tässä nuo prosessin minimit asettuivat n. -5 C pakkasta.

Jos tätä konseptia hyödyntää, niin olisi varmaankin hyvä idea varmistaa käytettyjen levylämmönvaihtimien paineenkesto aina 45 bar:iin saakka jotta prosessi voidaan ajaa äärirajoilleen turvallisesti.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Joppe112 sanoi:
Tarkempi simulaatio kertoo tästä R410a:sta myös seuraavaa:

  • Ulkona -5 ja lämmityspyyntö sisäyksikölle asetettu +50 C => ...
  • Kaasuseos kompurasta höyrystimeen +157 C & puristuksella 8:1, paine 45 bar, COP=1,7.

+50 C:ta ylemmäs ei simulaattori edes suostu asettamaan lämmityspyyntöä ja tuskin moni ILPo edes suostuu tähänkään koska tuo kompurasta lähtevän kaasun kuumuus jo ylittää turvamarginaalit selvästi eikä painekaan liene enää ihan terveellistä vähän huonommille levylämmönsiirtimille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahtaakohan tuo simulaattori nyt ollenkaan soveltua vilpin simulointiin? ??? Mikä tuo lämpötilapyyntö +50°C "sisäyksikölle" oikein on? Onko se huoneilman, puhallusilman vai lauhtumislämpötilan pyyntö?
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Onkohan tuo lämpötilapyyntö mikään sellainen suure, että sen voi sijoittaa tuollaiseen tarkasteluun. Eikös lämpötilapyyntö ole säädön teknilliseen toteutukseen käyttäjää varten liitetty ominaisuus. 8)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

hei kaverit !! :)

Olen pahoillani huonosta termin valinnasta heti aluksi. Joku käännös kun piti keksiä ameeeerikan lähteestä... :-\

No, joka tapauksessa simulaattorissa asetetaan siis lauhdittimen tiivistymislämpötila kylmäaineelle (Temperature: DB, °F), jossa käsittääkseni se suurin osa lämmön irtoamisesta tapahtuu sen olomuodon muuttuessa. Tätä pistettä yritin yhdistää luovasti tavallisen ILPon lämpötilapyyntöön kovinkaan hyvin onnistumatta. Joka tapauksessa tämä lämpöpiste siis määrää yleisesti aina R410a:n prosessin lämmönsiirrosta, eikä sitä voida oikeastaan minkään erityisen ILPon brandin lätkällä olennaisesti muuttaa ainakaan paremmaksi.

Mielestäni fysikaalinen prosessi ILPon ytimessä on ihan se yksi ja sama siitä riippumatta, että sisäyksikön lauhditin vaihdetaan kaasu/vesi-tyyppiseksi, koska noi raja-arvot kompuran puristukselle ja kylmäaineelle ei muuksi voi muuttua ellei koko prosessia vaihdeta alta toiseksi.

Tämä +50 C:n pyyntö (@-5 ulkona) lauhdittimessa tarkoittaa nähdäkseni tilannetta, jossa kompura jauhaa nupit "kaakossa" täysillä ihan niin kuin se Teukan IVLPin oma ON/OFF-kompurakin tekee ilman mitään kaupan hienoa säätöelektroniikkaa. Ilmeisesti on myös niin, ettei tavaratalon ILPoista saa asetettua +50 C pyyntöä ellei elektroniikkaa / antureita muuteta jotenkin. Ainakin minun Argossani yläraja näkyy olevan lukittu +30 C...:( Kuviohan muistuttaa elävästi PC:n prossuvalmistajien myyntitaktiikkaa: tietyt tunnetut prossut on lukittu tehtaalla "ylikellotusta" vastaan tarkoituksella ja näitä sitten koetetaan välttää jos halutaan poimia rusinat pullasta virittelemällä omassa PCssä tehojen & hinnan suhteen. :D ;D
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

tet sanoi:
Joppe112 sanoi:
Tarkempi simulaatio kertoo tästä R410a:sta myös seuraavaa:

  • Ulkona -5 ja lämmityspyyntö sisäyksikölle asetettu +50 C => ...
  • Kaasuseos kompurasta höyrystimeen +157 C & puristuksella 8:1, paine 45 bar, COP=1,7.

+50 C:ta ylemmäs ei simulaattori edes suostu asettamaan lämmityspyyntöä ja tuskin moni ILPo edes suostuu tähänkään koska tuo kompurasta lähtevän kaasun kuumuus jo ylittää turvamarginaalit selvästi eikä painekaan liene enää ihan terveellistä vähän huonommille levylämmönsiirtimille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahtaakohan tuo simulaattori nyt ollenkaan soveltua vilpin simulointiin? ??? Mikä tuo lämpötilapyyntö +50°C "sisäyksikölle" oikein on? Onko se huoneilman, puhallusilman vai lauhtumislämpötilan pyyntö?
Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta se on lauhtumis/tiivistymislämpötila R410a:lle ja siinä samalla lämmityspyyntö huoneilmalla, koska sisään tulevan ilmamassan lämpötila on juuri tämä myös simulaattorissa. Se merkittävin osa lämmön irtoamisestahan tapahtuu juuri kylmäaineen tiivistymispisteessä, josta se sitten siirtyy osaksi puhallettavaa ilmamassaa lisälämpönä tuuletuksen voimin. Juuri tämän vuoksi IVLPissä pitää taas olennaisesti nostaa tätä lämpötilaa, jotta päästään edes sinne hyödylliselle +50 C:n tasoille normaalissa vesipatterijärjestelmissä.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.


Sen verran lisää tarkennusta löytyi tuohon suunnitelmaan IVLPistä, että kuvan venttiiliksi V1 asettuu luonnollisimmin lämpöherkkä solenoidi, jonka toimintaa ohjaa siis termostaatti. Tällaisen venttiilin perusvaatimukset ovat: R410A paineille riittävä malli (ts. 45 bar max) ja lepotilassa venttiili on aina kiinni eli se siis virittyy auki vain kun lauhduttimen L1 lähtöputken lämpötila ylittää säädetyn kynnysarvon.

Tällaisia halpoja venttiilejä löytyy ääretön määrä markkinoilta ja pistetäänpä niistä omaa listaansa tuonne ketjun alkuun kunhan hyviä komponenttiehdotuksia kertyy tänne... Niitä odottaessa voit vaikkapa lukaista yleisemmin jännistä solenoideista täältä:


Kaikkein hauskinta olisi vielä löytää semmoisia kalliimpia solenoideja & kiertovesipumppuja, joita suoraan luetaan ja ohjataan PuuCeeltä. Tällöin koko prosessin voisi todellakin optimoida kerätyn datan perusteella parhaimpiin mahdollisiin uomiinsa eri ympäristötilanteiden mukaisesti. 8)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

8)
Tarkennetaan hieman näitä termejä.
Kylmäprosessia tutkitaan ja säädetään aina prosessin "sisältä".
Eli kaikki arvot mitä yleensä noissa eri laskentaohjelmissa on, kuvaavat kylmäaineen paineita, lämpötiloja ja eri olomuotoja.

Lauhtumislämpötila +50 C tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kylmäaineen lauhtumistapahtuma (olomuodonmuutos kaasusta nesteeksi) tapahtuu tuossa kyseisessä lämpötilassa.
Kompressorilta lauhduttimelle tuleva tulistunut kuumakaasuhan on paljon kuumempaa kuin +50 C.
Se voi olla yli 100 C astettakin, mutta sen energiamäärä ei ole suuri (noin 15%) koko lauhtumistapahtumassa luovutettavasta lämpömäärästä.
Syy miksi lauhtumislämpötilaksi haetaan usein tuota +30 C on ihan järkeen käypä. Mitä korkeampi lauhtumispaine sen suurempi sähkönkulutus. Lauhtumispaineen nosto yhdellä Kelvin asteella lisää sähkönkulutusta yleensä 3%. Eli 3 asteen lauhtumislämpötilan nousu nostaa sähkönkulutusta 9%.
Ihanne olosuhde olisi korkea höyrystymislämpötila ja matala lauhtumislämpötila yhdistettynä voimakkaaseen kuumakaasun tulistumiseen.
Lämpöpumppupuolella lämmintä käyttövettä "priimataan" kuumakaasulämmönvaihtimella.
Tehokkain tapa lämmittää vettä olisi kolmella eri vaihtimella. Ensin kylmävesi alijäähdyttäisi kylmäaineen, seuraavaksi hieman lämmennyt vesi menisi varsinaiseen lauhduttimeen ja sieltä vielä kuumakaasulämmönvaihtimen läpi, jossa voidaan hyödyntää parhaiten korkea kuumakaasunlämpötila COP:tä huonontamatta. ;D
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Ja esimerkki kaavio yllämainitulla softalla piirrettynä:


Höyrystymislämpö 0 astetta, lauhtumislämpö 30 astetta, painehäviöitä joka linjassa 1 bar, COP yli 6 !!! Arvioisin tämän kuvaavaa nykyistä IVLP projektin prosessia... + 5 asteen ulkolämmössä
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

8)
Suosittelen varauksetta tuota Coolpäkkiä.
Ohjelma on Tanskalaisen teknisen korkeakoulun tuotantoa.
Tällä ohjelmalla voi kyllä tutkia lähes mitä vaan kylmäprosessista.
Siitä löytyy oiva työkalu mm. kylmäprosessin laskemiseen. Laittaa vaan haluamansa arvot ja ohjelma laskee kaiken oleellisen ja vähän vähäpätöisemmänkin asian.
Tässä esimerkki. ;D
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

8)
Tuossa aiemmassa kuvassa on höyrystymislämpötila -30 C
Tässä esimerrkki siitä miten tilanne muuttuu COP:n osalta, kun höyrystymislämpötilaksi valitaan +0 C.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

VesA sanoi:
Lieneisikö tuo useamman lämmönvaihtimen käyttö vähän mutkikasta. Eli josko olisi parempi vaan säätää vesipumpumpun kierroksia. vrt sisäyksikön puhallin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota olen itsekin miettinyt.. Vaikka altherma on sellainen kallis "valmispaketti", niin siinäkin voisi olla vielä parannettavaa. Kiertovesipumppu on käsisäätöinen 3-nopeuksinen. Esim. käytännössä varaajan vettä lämmittäessä menoveden lämpö nousee suht nopeasti 50 asteen tienoille 1-nopeudella, mutta 3:lla vain 40 asteen tienoille. Veden lämmittämiseen tarvitaan tietysti tietty määrä energiaa jne. mutta voisikohan kiertopumpun nopeuden muuttelemisella suhteessa kylmäpiirin nestepuolen lämpötilaan olla seuraava virittelyn kohde?? Pitäisi vain selvitellä sopiva lämpö nestepuolelle r410a:n kanssa..
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

pr sanoi:
VesA sanoi:
Lieneisikö tuo useamman lämmönvaihtimen käyttö vähän mutkikasta. Eli josko olisi parempi vaan säätää vesipumpumpun kierroksia. vrt sisäyksikön puhallin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota olen itsekin miettinyt.. Vaikka altherma on sellainen kallis "valmispaketti", niin siinäkin voisi olla vielä parannettavaa. Kiertovesipumppu on käsisäätöinen 3-nopeuksinen. Esim. käytännössä varaajan vettä lämmittäessä menoveden lämpö nousee suht nopeasti 50 asteen tienoille 1-nopeudella, mutta 3:lla vain 40 asteen tienoille. Veden lämmittämiseen tarvitaan tietysti tietty määrä energiaa jne. mutta voisikohan kiertopumpun nopeuden muuttelemisella suhteessa kylmäpiirin nestepuolen lämpötilaan olla seuraava virittelyn kohde?? Pitäisi vain selvitellä sopiva lämpö nestepuolelle r410a:n kanssa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä matalampi, sitä parempi, toimii kaikilla aineilla.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Aivan, meidän foorumillahan on käyty kattavaa keskustelua tavallisen ILPon sisäyksikön tuuletusnopeuksista ja siinäkin päädyttiin samaan tulokseen: suurin kiinteä tuuletusnopeus "nappaa" halvimmalla lämmön sisätilaan (kts myös tämä vanha galluppi aiheesta). Vesipumppuhan on vaan tuulettimen vastine vesiputkessa sellaisenaan... Eli suurin kiertovesipumpun nopeus tn takaa halvimman lämmön tuotannon myös IVLPissä. :P

Aika hyödylliseltä vaikuttava ohjelmisto Tanskalaisilta on löytynyt foorumillemme. Pistinkin sen saman tien linkiksi aivan tämän ketjun alkuun. Tämä vaatii nyt kuitenkin selvästi ammattimaista paneutumista, koska näyttää sisältävän aivan "kaiken". Astetta helpommin lähestyttävä kapine kuin USAn simulaattori, koskapa kaikki yksiköt ovat valmiiksi Eurooppalaisessa formaatissa. Asia, joka nyt heti ekaksi rupesi kummastuttamaan on tässä: kun syötin aiemmin esittelemäni IVLPin kriittisen pisteen -5 C & lauhtumislämpötila = 50 C niin tämäpä softa antaakin hyvin erilaisen tuloksen lauhduttimesta: COP=2,3 & paineet=3088 kPa=30,88 bar kun taas tuolla amerikan antin simulaattorilla ILPosta tuli ulos paineeksi jopa 45 bar & vain COP=1,7... Kumpikohan näistä mahtaa olla lähempänä meidän "todellisuutta" standardin ILPon toiminnassa ???

Pistin kuvan tästä tilanteesta, jota ihmettelen suuresti edelleen. Paineet siis tuolla sinisissä pallukoissa 2 & 3... ???
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

8)
Kyllä se tuo 30,88 bar on oikea paine.
Löytyyhän se tieto Cool päkistäkin. ;)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Joppe112 sanoi:
Aivan, meidän foorumillahan on käyty kattavaa keskustelua tavallisen ILPon sisäyksikön tuuletusnopeuksista ja siinäkin päädyttiin samaan tulokseen: suurin kiinteä tuuletusnopeus "nappaa" halvimmalla lämmön sisätilaan (kts myös tämä vanha galluppi aiheesta). Vesipumppuhan on vaan tuulettimen vastine vesiputkessa sellaisenaan... Eli suurin kiertovesipumpun nopeus tn takaa halvimman lämmön tuotannon myös IVLPissä. :P
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, nyt tuli sekin testattua käytännössä! Pienellä virtauksella ulkoyksikkö jurnuttaa pitempään puhaltimen pyöriessä hitaammin. Täydellä virtauksella käyntijaksot ovat lyhyempiä ja puhallin pyörii kovempaa. Kompura tuntuisi kuitenkin pyörivän jokseenkin samalla nopeudella kiertopumpun nopeudesta riippumatta...hmmm... Kun aseteltu menoveden lämpötila (30 astetta) alkaa olla kohdallaan (lämmöntarve vähäinen) kompura tietysti laskee kierroksia jne. mutta sittenpä kylmäpiirin nestepuolen lämpötila alkaa nousta (putken pinnasta mitattuna noin 29 astetta). Siis tarvittaisiin lauhtumista lisää että lämpötilan ylläpito "se viimeinen tiristys" saataisiin tehtyä vielä vähän paremmalla hyötysuhteella?? (onkohan tässä nyt mitään järkeä!?) Lisää mittareitakin tarvittaisiin, kun kiertoveden paluulämpötilaa ei näe!
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Kaikkihan riippuu siitä, mihin lauhtumispisteeseen automatiikka tähtää saavuttaakseen valmistajan haluaman COPin. Kun pelaat lauhtumislämpötilalla 30 C alhaisen lattialämmityksen kanssa, niin kannattaa ajatella niin että kompuralla on pelitilaa tuottaa lämpöä haarukassa +30 ... +65 C saakka parhaaksi katsomallaan taktiikalla.

Sinun Daikinin IVLPpisi valmistajan ilmoittama COP=3,0 vannottu saavutettavan kun ollaan pisteessä ulkolämpötiloissa +7 C ja tilataan vettä +35 C prosessiin sisään. Tästä nyt seuraa se, että automatiikka tn tähtää n. +50 - 55 C lauhtumislämpötilaan sisäyksikön lämmönvaihtimessa. Ja tästä edelleen seuraa, että invertteri pyörisi n. (80%) 50% tehoilla tuottaessaan tasaisesti lämpöä vesiputkistoon (silloin kun pyörii ollenkaan). Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla miten lähelle näitä arvioita oikeat mittaukset osuvat systeemistäsi... ;)

Mitä alemmalla lauhtumislämpötilalla saat prosessia pyöritettyä (=tehokas veden virtaus), sitä halvemmaksi invertterin tuottama lämpö sinulle tulee. Tosin vesipumppu tietysti haukkaa enemmän energiaa kuin ILPon sisätuuletin joten hyöty ei ole uskoakseni yhtä suuri kuin ilmalämmityksessä. :)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Täytynee mittailla kunhan tulee sopiva "tyhjä hetki". Taitaa olla vähän kuin vaihdelaatikon kanssa; ensin puretaan ja sitten kasataan kuitenkin samalla tavalla uudelleen ::) Enään taitaa jäädä vaihtoehdoksi nestepuolen "jälkijäähdytys" ellei sitten liian kylmä kylmäaine aiheuta häriöitä! Varmaan kylmäaineellakin on jokin alaraja ulkoyksikön 'portilla'. Aina pitää jotain kehitellä ;D

Tuo CoolPack vaikuttaa mielenkiintoiselta! Jospa kylmätekniikka sillä alkaisi aukenemaan paremmin.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

8)
Nesteen alijäähdytyksessä ei ole tavallaan käytännössä alarajaa.
Mitä kylmempänä neste menee eks-venttiilille, sen parempi kylmäntuotto.
Lämmöntuotto onkin sitten vaikeammin toteutettavissa. ;)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Tässä yksi valmis komponentti clivet 21 hinta rapeat 2000.-

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Täältäkö itseasentajalle tee-se-itse neuvoja, siis sellaisia
edullisia ratkaisuja olen hakemassa.
Pihalla Technibel PHR117FAA,siis melkoinen rakkine.
Tänään kytkin 200litran käyttöveden varaajan toimintaan,
ottaa vetensä keskuslämmityskattilasta.
Kattila jää lämmittämään vettä tuon pumpun avustukksella,
tuonne -15asteen seutuville, toivoisin.
Kattilaa voi sen jälkeen pitää lämpimänä sähkövastuksella
tai puilla.
Tuolle pumpulle valan alustan, painaa n.120kiloa, ja laudoitus
on valmiina valuun(maanantaina).
Nyt heittelen parilla kysymyksellä;
-mitä valun ja koneen tassujen väliin, mukana tuli värinäkumit
noin sentin vahvuiset(eräs neuvo oli asentaa 100*100 painekyl-
lästetty koneen alle)?
-pyöritänkö pumpulla vain kattilan vettä, vai miten(nyt patteri- ja
lattialämmöt omalla kierrolla) ja lisäksi tulee vesipatterilämmitys
ilmastoinnille?
-miten pumpun nestekierron(glykoili)kansa, kun kattilan vesitilavuus
on 220litraa ja luvataan kiertopumpun 1:llä jo 1,5 kuutiota tunnissa?
-pitääkö asentaa kuristuksia väliin ja kummalle pulelle?
-millaisiksi käyntijaksot tässä projektissa muodostuu?
-onko toteutuskelpoinen ollenkaan, vai pitääkö hankkia lisävaraajia?
-KIITOS !!
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Kerrotko tarkemmin, millainen rakkine tuo Technibel on? 8)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

DE889367.jpg

Netistä löytyi tämmöiset speksit ja kuvat:


Näyttääpi olevan ihan tanakka R410a -IVLPpi. Ovat ilmoittaneet noita COPpeja näköjään +42 C ja +32 C vesisovelluksiin ranskalaisittain. Tästä voinemme päätellä, että ei aivan R410a:n huippupaineisiin kykene vielä tämäkään rakkinen, koska teoreettinen raja prosessin kompurallehan kulkee siellä max +65 C lauhdutuslämpötilassa.

COPit on ilmeisesti laskettu (sitä kertomatta :() sen standardin +7 C:n ulkolämpötilan mukaan.
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

PHR11 sanoi:
Täältäkö itseasentajalle tee-se-itse neuvoja, siis sellaisia
edullisia ratkaisuja olen hakemassa.

-pyöritänkö pumpulla vain kattilan vettä, vai miten(nyt patteri- ja
lattialämmöt omalla kierrolla) ja lisäksi tulee vesipatterilämmitys
ilmastoinnille?
-miten pumpun nestekierron(glykoili)kansa, kun kattilan vesitilavuus
on 220litraa ja luvataan kiertopumpun 1:llä jo 1,5 kuutiota tunnissa?
-pitääkö asentaa kuristuksia väliin ja kummalle pulelle?
-millaisiksi käyntijaksot tässä projektissa muodostuu?
-onko toteutuskelpoinen ollenkaan, vai pitääkö hankkia lisävaraajia?
-KIITOS !!
Klikkaa laajentaaksesi...

moi,

Ihan yleisesti (pätee kaikkiin IVLPpeihin): eniten voitat / säästät jos voit ohjata lämmön mahdollisimman matalalalla lämpötilalla pyöriviin elementteihin. Siis alkaen tyypillisesti lattialämmityksen putkistosta.

Ja sitten tällä pumpulla katsottuna tilanteesi on semmoinen, että se max. antolämpö lienee n. +45 C. Eli tällä "rakkineella" sitten ehkä leudommalla kelillä voi vielä lämmittää vesipattereita jos niiden mitoitus on uudenaikainen. Tähänkin suhtautuisin vielä konservatiivisesti niin, että alimmallaan tämä onnistunee kunnolla ehkä n. -5 ... -10 C pakkasella ihan vaan R410a:n prosessin perusluonteesta johtuen. Ei tule näin ainakaan liian suuria pettymyksiä... ;)

Kaiken kaikkiaan, R410a:n IVLPin se optimaalisin käyttötapa menisi suunnilleen näin:

  • Ulkona > -5 C: IVLPpi lämmittää lauhdittimen kautta varaajan lämmitysvettä.
  • Ulkona -20 C ... -5 C: IVLPpi toimii ILPona ja lämmittää sisätilaa ilmalla.
  • Ulkona < -20 C: IVLPpi sulkee normaalisti itsensä ja antaa huippupakkasten järjestelmän hoitaa homman. (Sillä varauksella ettei kyse satu olemaan joko vintti- / poistoilma-asennuksesta, joissa voitanee toimia edelleen jollain tehoilla syväpakkasillakin).

Miten tämän sitten käytännössä "ohjelmoit" putkitukseen ja venttiileihen onkin ihan toinen tarina ... :-\
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Kiitos!
Tuohon aienpaan omaan lisään viellä.
Käytössäni on jo kaksi Panan CS-E9CKP/CU-E9CKP konetta,
ollut käytössä jo pari vuotta. Olen tyytyväinen pumpulla aikaan-
saatua lämpöä sähköllä.
Tuolla uudella rakkineella haluaisin siis avittaa näitä, tuonne
noin -15 asteeseen.
Nykyisin olen joutunut pitämään kattilalämpöä luolla +80asteen
korvilla, käyttöveden vuoksi. Öljyä en ole käyttänyt kolmeen
vuoteen, vaan asensin 4,5kw paroonin kattilaan. Mutta tämä
kuluttaakin yli puolet sähköistäni. Talvella kalliimman päivä-
sähkön aikana (5kk) olen koittanut pitää kattilaa puilla lämpimänä.
Nyt siis tavoittelen pudottavani puu-lämmitys aikaa puoleen???
Rakkineen sain hankittua edullisesti romuna vakuutusyhtiöltä.
Rakkineessa oli pinta kolhuja ja toisen pukaltimen siivestä pala
lohjennut(luultavasti muuten kunnossa).
Rakkineessa ei siis ole takuita ja pidän siksi touhua projektina,
eli ostin komponentit yhdessä kuoressa.
Rakkineen parametrit myös kiinnostavat, voi siis vapaasti säädellä.
Niistä myöhemmin kun ensin selviää tehdasasetukset.
Toivon lisää eri sovellutuksia harkittavaksi, koska kaikki putki-
työt on vielä aloittamatta...
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.


Tarkensin englannin speksit tonne aiempaan viestiini - lieneepi vähän helpompaa lukea suurimmalle osalle kuin sivistykieli ranska... :D
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Joppe112 sanoi:
Näyttääpi olevan ihan tanakka R410a -IVLPpi. Ovat ilmoittaneet noita COPpeja näköjään +42 C ja +32 C vesisovelluksiin ranskalaisittain. Tästä voinemme päätellä, että ei aivan R410a:n huippupaineisiin kykene vielä tämäkään rakkinen, koska teoreettinen raja prosessin kompurallehan kulkee siellä max +65 C lauhdutuslämpötilassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä sinne +65 °C asti taida millään R410-VILP:illä päästä. Kyllähän lauhdutuslämmön sinne saa, mutta lämmönvaihtimessa tarvitaan lämpötilaero jotta lämpöä siirtyy. Jos lämmitettävä vesi on lähes samanlämpöistä kuin kuumakaasu, on lämmönvaihtimen teho olematon (lue: tarvitaan olohuoneen kokoinen vaihdin ;)).
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

"Jos lämmitettävä vesi on lähes samanlämpöistä kuin kuumakaasu, on lämmönvaihtimen teho olematon (lue: tarvitaan olohuoneen kokoinen vaihdin"

Kyllä noin on. Tarkistin CoolPackin ohjelmalla suurin piirtein tuota lauhduttimen kokoa. Jos halutaan päästä asteen päähän kuumakaasun lämpötilasta, pitää vaihtimen olla ainaskin makuuhuoneen kokoinen. Meikäläisen valmistustekniikalla siihen menisi kupariputkea kilometrin verran ja painoakin tulisi puoli tonnia... 8)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.


Jos palataan maanpinnalle tässäkin keskustelussa: kompuran kuumakaasun lämpötilan max on siis +65 C leudoilla keleillä mutta käytännön IVLP-sovelluksissa lauhdutin on mitoitettu nykyään niin, että päästään parhaimmillaan n. +50 C lähtevään veteen (R410/R407 ja R404) ilman EVIä ja kohtuullisella hyötysuhteella. Tämä tavoite ei toteudu kuitenkaan mitenkään ihmeen suurella lauhduttimella: esimerkin tästä voit nähdä vaikkapa CTC:n IVLPpien ulkoyksikön koosta. Tämä tulos vaikuttaa olevan ihan linjassa CoolPack:n ennusteen kanssa.

Mutta, mutta... Jos taas katsot vaikkapa Toshiba:n kWsmart:n mainoksia niin väittävät siellä pokkana, että R410a:n avulla saadaan suht pienellä sisäyksikön lauhdittimella talousvettä +65 C (!!) saakka (kun ulkona -7) ja että vielä COP olisi tällöin 2,3 :o Tätä on nyt erittäin vaikea uskoa todeksi jos lukuja nyt vertaa CoolPack:n antamaan prosessin kuvaukseen samassa pisteessä: COP = 1,3. Joko Toshiba:lla on joku ihan oma prosessin innovaatio IVLPissään tai heidän mittaustapansa on aivan eri planeetalta kuin toisilla tässä kohtaa. Itse kallistuisin vankasti jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Koska kWsmart toimitetaan oman varaajansa + apusähkövastuksen kera on kuluttajan lähes mahdoton arvioida toteutunutta COPpia purkamatta systeemiä osiin... ;)
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Tervehdys.

Yritin katsella oikeata säijettä tälle kysymykselle, ei oikein löytynyt.

Olisiko kenelläkään tietoa mistä hankkia pehmeät letkut neste ja höyry puolelle?

1.8 m asti tuntuisi löytyvän huoltoletkuista sopivat, kestävätköhän edes yhden kesän ajan?

Mutta tarvitsen tarvitsen pitemmät kuin tuo 1.8 m.


TOH
 
Vs: KOMPONENTIT: tee-se-itse IVLPin osaluettelo.

Vielä tuohon lauhduttimen toimintaan: kyllähän 65 asteen kuumakaasulla saa 60 asteistakin vettä pienellä lauhduttimella melkoisen helposti muutaman litran päivässä. Kysymys on tehosta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom