Komposiittiputkien puristusliittimien lahoamien.

[Rh-]

Onkos muilla ollut näiden kanssa ongelmia? Joskus 2014 käyttövesiputkiin puristeltuja COES merkkisiä liittimiä on saanut tässä pari vuotta vaihdella.

Näyttää tekevän sähköparin tuon messinkisen liittimen ja Uponor putken alumiinin väliin, siitä sitten kuluttaa hiljalleen reikää.

Kuvan T-liitin napsahti poikki putkimiehen sitä täräyttäissä.

Eilen illasta taas havahduin kun jostain kuuluu tiputus, yksi pari vuotta sitten vaihdettu tiputtelee taas.
Valkoinen muovikauluksinen näyttäisi olevan, merkistä ei tietoa.

 

[tet]

Onkos muilla ollut näiden kanssa ongelmia? Joskus 2014 käyttövesiputkiin puristeltuja COES merkkisiä liittimiä on saanut tässä pari vuotta vaihdella.

Meneekö tilalle muovisia liittimiä? Omassa putkistossa näyttää olevan sellaiset, hieman uudempaa tekoa tämä. Ei ainakaan luulisi sähköpari olevan ongelma näissä.

 

[Rh-]

Muovista menee nyt.

 

[Espejot]

Mistä päättelet että sähköinen pari aiheittaa vuodot?

 

[Mekaniker]

Ongelmasi on sen verran vakava että pitää ilmoittaa viranomaisille/ vakuutusyhtiölle kaikki tiedot.
Kuvat viittaa heikkolaatuiseen messinkiin missä on sinkinkato, vastaavia taloja voi olla satoja ilman tietoa/ ymmärrystä miten vakava ongelma on.

Kuvissa olevaa liitinmallia en nähnyt missään vaikka oli juuri sillä hetkellä komposiitti-remonttien kulta-aikaa

 

[Arisoft]

Kuvat viittaa heikkolaatuiseen messinkiin missä on sinkinkato

Näin se täytyy olla, koska ne murtui.

 

[fraatti]

Porukoilla on myös vastaavat putket, joten asia kiinnostaa sitäkin kautta.

Tässä taitaa olla klassinen esimerkki sinkinkadosta. Juurisyy on se, että käyttövesilinjaan on laitettu liittimiä, jotka eivät kestä sinkinkatoa. Käyttövesi on happipitoista, joten siinä pitäisi olla sinkinkadonkestävät (DR/DZR) liittimet. Suljetussa lämmityspiirissä happi kuluu loppuun, ja siellä tuollaiset liittimet kestäisivät paremmin. Uponorin ohjeissa kuitenkin sanotaan, että käytetään saman järjestelmän osia, ja Uponorin omat liittimet ovat DR-messinkiä tai PPSU-muovia. Se ei nyt ole mennyt aivan putkeen, vaan jostain syystä on käytetty noita italialaisia osia.

Sähköpari ei oikein selitä tätä: siinä syöpyisi epäjalompi alumiini eikä messinki, ja välissä on vielä nuo muovirenkaat estämässä kontaktin. Sinkinkato taas tekee messingistä haurasta ja punertavaa. Jos kuvasta näkee oikein, katkenneen T-haaran murtoreuna on juuri punertava, vaikka sisäpinta on keltaista.

Varmuuden saa raaputtamalla valkoisen kuoren pois rungosta: jos alla on punertavaa pintaa tai kuoppia, kyse on sinkinkadosta.

 

[Rh-]

Kyllä, sinkkikato löytyi noista, samoin varovasti putken kerroksia purkaissa alumiini oli karannut noin 3-5mm matkalta. Muovien välissä oli vain valkeata alumiinioksidia(?) jäljellä.

 

[fraatti]

Kyllä, sinkkikato löytyi noista, samoin varovasti putken kerroksia purkaissa alumiini oli karannut noin 3-5mm matkalta. Muovien välissä oli vain valkeata alumiinioksidia(?) jäljellä.

Voikohan alumiini olla saanut sitten siipeensä vasta sinkkikadon ja vuodon jälkeen? Vuotovesi on sitten kosketuksissa alumiinin kanssa ja se tekee selvää alumiinista?

 

[Rh-]

Voikohan alumiini olla saanut sitten siipeensä vasta sinkkikadon ja vuodon jälkeen? Vuotovesi on sitten kosketuksissa alumiinin kanssa ja se tekee selvää alumiinista?

Voi olla, siisti purkaminen tutkimista varten ei ollu helppoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Messinkiosian sisäpuolinen sinkkikato ei näy lähtökohtaisesti mitenkään päälle päin ennen kuin alkaa tulla tihkuvuotoja. Onkohan tuo liitin viettänyt kuinka paljon aikaa niin kylmänä, että se on ollut märkä ilmasta lauhtuneesta kosteudesta?

Täälläkin oli alkuajoilta peräisin olevia messinkiosia vesiputkissa. Ei niissä varsinaisti mitään kummempaa päälle päin näkynyt mutta metalli oli muuttunut kuin näkkileiväksi ja osa saattoi hajota tyystin käsiin kun jakaria näytti.

 

[Arisoft]

Itsellä yksi liitin, jonka irrtoitin ihan muista syistä, oli muuttunut kuparin väriseksi. Sinkkikadoksi veikkasin kun sen näin värin. Muissa en vastaavaa väriä ole nähnyt

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sinkkikato näyttäisi omien havaintojeni mukaan etenevän varsin tasaisesti sieltä vesipuolelta. Jos päältä päin väri muuttuu, se johtunee jostakin muista ympäristöolosuhteista kuten esim. veden lauhtumisesta putkien ulkopinnoille.

Puristamalla osaa näkee aika hyvin, onko siinä sinkkikato vai jokin muu värinmuutos. Terve messinki litistyy, sinkikadon turmelema hakeaa ja murenee jo meko vähäisestäkin muodon muutoksesta. Usein siinä sinkkikadon runtelemassakin on jotain aitoa messinkiä jäljellä ja sen näkee selvästi murtopinnasta.

 

[Arisoft]

Tuo mistä otin kuvan, kuparista väriä on vain tuossa kierteessä. Päädystä kun viilalla sipaisin liat pois niin alla oli kellertävää messinkiä. Samoin näytti olevan myös sisäpuolellakin.

 

[jussi]

Tääl putket on juotettua kuparia tai umpirautaa. Komposiitit saa olla komposti-sopivia.

 

[Rh-]

Messinkiosian sisäpuolinen sinkkikato ei näy lähtökohtaisesti mitenkään päälle päin ennen kuin alkaa tulla tihkuvuotoja. Onkohan tuo liitin viettänyt kuinka paljon aikaa niin kylmänä, että se on ollut märkä ilmasta lauhtuneesta kosteudesta?

Täälläkin oli alkuajoilta peräisin olevia messinkiosia vesiputkissa. Ei niissä varsinaisti mitään kummempaa päälle päin näkynyt mutta metalli oli muuttunut kuin näkkileiväksi ja osa saattoi hajota tyystin käsiin kun jakaria näytti.

Ihan sisällä asuintiloissa nuo, ja vielä kuumalta puolelta.

 

[fraatti]

Ihan sisällä asuintiloissa nuo, ja vielä kuumalta puolelta.

Joskus on sanottu että jokaista 10 asteen nousua kohden kemiallisten reaktioiden nopeus kaksinkertaistuu, joka voi tietty selittää että miksi kuuma puoli pettää ensin.