Kompressorille lämmitys koville pakkasille

[glocker]

Olisiko ideaa modifioida lämpöpumppua siten, että lisäisi esim. kompressorin alle pätkän sulanapitokaapelia?

Ainakin kuvittelisi tämän säästävän kompressoria ja lisäävän sen elinikää, kun laitteisto nykäistään käyntiin esim. -15 - -20 asteen pakkasilla.

Samassa yhteydessä voisi myös lisätä eristyslevyä.

Tuli mieleen, kun itselläni on taipumus muokata kaikkea laitteistoa harrastuksen nimissä

 

[ARTO]

Fujitsun Arctic-mallissa on asennettu kompuran ympärille erillinen lämmityskaapeli lisäämään kompuran elinikää.

 

[Pumppis]

Fujitsun Arctic-mallissa on asennettu kompuran ympärille erillinen lämmityskaapeli lisäämään kompuran elinikää.

Tuo kuulostaa vähän hullulta :roll: : Asennetaan sähkölämmitin ulos, jotta voidaan säästää sähköä. Pitäisi olla melkoinen teho, jotta kompura olisi esilämmitetty.

 

[glocker]

Fujitsun Arctic-mallissa on asennettu kompuran ympärille erillinen lämmityskaapeli lisäämään kompuran elinikää.

Mistähän saisi pienen pätkän lämpökaapelia, joka aktivoituisi esim. -10 asteen alapuolella? Onkohan tällaisia olemassa vai joutuuko tekemään ohjauselektroniikan itse..

 

[Pumppis]

Taitaa olla sähköliikkeiden vakiotavaraa saattolämmityskaapelit ja ulkotermostaatit. Kannattaa varmistaa termostaatin virrankesto: Kestääkö termarin kärjet kaapelin virran, vai joutuuko laittamaan kontaktorin.

 

[glocker]

Taitaa olla sähköliikkeiden vakiotavaraa saattolämmityskaapelit ja ulkotermostaatit. Kannattaa varmistaa termostaatin virrankesto: Kestääkö termarin kärjet kaapelin virran, vai joutuuko laittamaan kontaktorin.

No eipä luulisi noiden kovin virtasyöppöjä olevan.. Täytynee tarkastella huomenna, jos kävisi sähköliikkeessä kyselemässä.

 

[Pumppis]

Kysy itsesäätyvää kaapelia

 

[Anonymous]

Oljynlammitysvastus on ihan normaali juttu kompressoreille kylmissa oloissa.
Kompressorin alaosaan kiinnitetaan pannalla lammitysvastus.
Virran kulutus ei paata huimaa.
Kompressorin ymparille voi viritella sitten viela erillisen "huopatossun", ettei lampo karkaa ihan suoraa harakoille. Lammitysvastuksen tarkoituksena on estaa kylmaineen imeytyminen suoraan oljyyn.

 

[kolibri]

Oljynlammitysvastus on ihan normaali juttu kompressoreille kylmissa oloissa.
Kompressorin alaosaan kiinnitetaan pannalla lammitysvastus.
Virran kulutus ei paata huimaa.
Kompressorin ymparille voi viritella sitten viela erillisen "huopatossun", ettei lampo karkaa ihan suoraa harakoille. Lammitysvastuksen tarkoituksena on estaa kylmaineen imeytyminen suoraan oljyyn.

Onkohan Toshibassa tuollaista?

 

[Anonymous]

Eiköhän nuo nykykompressorit kestä pakkasta ilman lämmitystäkin.
Mulla on ollut pakastin ulko tiloissa 25 vuotta ja vielä toimii.joten ei tuo kompura varmaan ole löyhin laite, ehkä elektroniikka saattaa olla.

 

[kolibri]

Eiköhän nuo nykykompressorit kestä pakkasta ilman lämmitystäkin.
Mulla on ollut pakastin ulko tiloissa 25 vuotta ja vielä toimii.joten ei tuo kompura varmaan ole löyhin laite, ehkä elektroniikka saattaa olla.

Niin, varmaan riski olisi jo tiedostettu ja jotain sille tehty, jos tarvetta olisi ollut..

 

[Heikki]

Eihän noille invertteri pumpuille kovin montaa kylmäkäynnistystä tule, ainoastaan silloin jos esim. pakkasten takia täytyy sammuttaa ja uudelleenkäynnistää ( Toshiba -25 ). On-off mallit ovat todennäköisesti niitä joissa ko virittely voisi kannattaa.

 

[Anonymous]

No voi perkules kun täällä vaan arvaillaan kylmäkäynnistyksistä sun muusta.

Miksi öljynlämmitysvastus?
Siksi, ettei kylmäaine imeydy öljyyn.

Miksi ei kylmäaine ei saa imeytyä öljyyn?
Siksi, koska kompressorin käynnistyessä öljytilan paine laskee.
Kun paine laskee ja öljyn seassa mahdollisesti oleva kylmäaine kiehuu pois laakeripinnoilta ovat voiteluominaisuudet kaukan toivotusta.

Tässä on se syy miksi kompressoria pitäisi lämmittää sieltä alaosastaan, missä se öljykin on.
Jos öljy on lämpimämpää, kuin muut järjestelmän osat kylmäaine ei imeydy öljyyn.

 

[kolibri]

No voi perkules kun täällä vaan arvaillaan kylmäkäynnistyksistä sun muusta.

Miksi öljynlämmitysvastus?
Siksi, ettei kylmäaine imeydy öljyyn.

Miksi ei kylmäaine ei saa imeytyä öljyyn?
Siksi, koska kompressorin käynnistyessä öljytilan paine laskee.
Kun paine laskee ja öljyn seassa mahdollisesti oleva kylmäaine kiehuu pois laakeripinnoilta ovat voiteluominaisuudet kaukan toivotusta.

Tässä on se syy miksi kompressoria pitäisi lämmittää sieltä alaosastaan, missä se öljykin on.
Jos öljy on lämpimämpää, kuin muut järjestelmän osat kylmäaine ei imeydy öljyyn.

Mitä tämä siis käytännön tasolla tarkoittaa? Pitääkö tilata jälkiasennuksena joku kaapeli kompuran ympärille?

 

[Anonymous]

Ei tartte asennella kompuraan mitään vastuksia kyllä ne olisi maahantuoja ja tehdas sen tehneet ,jos sillä saavutettaisiin käytännössä jotakin.Onhan siellä ihmisillä nämä pumput pelanneet yli 10 vuotta ilman
lämmitysvastuksia,että turha pelotella ihmisiä teoreettisilla kuvitelmilla.

 

[Anonymous]

Voi hellan lettas sentään.
Eihän tosiasioiden kertominen ole pelottelua.
No ehkä niille, jotka haluaisivat yksinkertaistaa asioita, joita eivät ymmärrä.
Jos ilmalämpöpumpun ostaa on syytä tuntea laitteen toimintatapa, vaikka se aluksi saattaa tuntuakin henkimailman vehkeeltä. Tieto lisää tuskaa.

Osalla ilmalämpöpumpun omistajista varmaan on öljynlämmitysvastus, osalla ei ole. Ja suurin osa ei edes tiedä onko vai ei!
Kompressori toimii ilmankin vastusta, mutta edut ovat kiistattomat hintaan nähden. Alalla pitempään olleet tietävät kyllä mistä puhutaan.

Teoreettisia kuvitelmia on ainoastaan niillä henkilöillä, jotka eivät tiedä tosiasioita, eivätkä näin ollen törmää näihin ongelmiin kentällä.

Kylmätekniikka on suurelle yleisölle niin tuntematon ala, että täälläkin esiintyy ns. asiantuntijoina henkilöitä, jotka eivät ymmärrä edes kylmäprosessin neljää tärkeintä komponenttia. Puhumattakaan öljyistä, kylmäaineista ja muista hieman enemmän tietoa vaativista alueista.

 

[kriitikko_o]

Muutama kommentti "ns. asiantuntijoista"

Kun yritin selittää ilmalämpöpumpun toimintaa siskolleni niin hän ei sitä käsittänyt. Lämpöpumppu monasti sotketaan ilmastointilaitteksi - eikä lämmön siirtolaitteeksi. Niin on varmasti 90 % kansalaisita. Ilmalämpöpumppu jätetään yleensä ostamatta siksi, että se rumentaa talon ulkoasua. Tunnereaktio on tärkeämpi kuin faktojen kuunteleminen. Jos tämä keskustelu foorumi edustaa kansaa samassa suhteessa, niin täällä on enemmän ihmettelijöitä kuin "guruja".

Tämä foorumi on kuitenkin tärkeä siinä mielessä , että se toimii ensi "terapiana" kun hätä ja epätietämys on suurin, koska yleensä joukosta löytyy joku joka on aikaisemmin pähkäillyt samaa ja löytänyt ratkaisun ongelmaan. Asiantuntijoilta kun kysyy ja kutsuu paikan päälle, niin perässä saattaapi tulla lasku.

"Guruilla" on kuitenkin se vastuu, että ei ainakaan levitä väärää tietoa. On siis parempi olla hiljaa jos ei tiedä. Muuten keskustelu menee tunne-tasolle. Tällöin on syytä ottaa termofysiikan oppikirja käteen ja syventyä siihen. Itse olen kyllä tämän kirjan lukenut kannesta kanteen ja ymmärtänytkin suurimman osan. Vaikken niin "guruna" itseäni pidäkkään. Asennushommia en osaisi tehdä (ainakaan ilman koulutusta).

Tavallisen Taavetti-käyttäjän kannalta oleellista on kuitenkin seuraamukset - ei niinkään kaiken sen tekniikan ymmärtäminen mitä koneen sisällä tapahtuu. Joskin sen ymmärtäminen voi helpottaa olotilaa.

Itse olen sitä mieltä, että turha mennä sorkkimaan laitteen sisälle - kyllä tehtaalla tiedetään miten laitteen pitäisi toimia. Tärkeintä on se, että laitetta osataan käyttää oikein.

 

[Samppa]

Täällähän käydään mielenkiintoista keskustelua. Mukava lueskella hieman "syvällisempiäkin" juttuja. Ja ehkäpä jotain uskallan kommentoidakin, vaikka itse en myöskään lukeudu näihin "guruihin" millään tavalla. Olenpa vain tavallinen lämpöpumpun käyttäjä, jonka ei mielestäni tarvitsekaan mikään termofysiikan tai kylmätekniikan asiantuntija olla. Kaukosäätimen käytön oppii kyllä ilman koulutustakin. Lämpöpumpun tehokasta käyttöä kannattaa toki hieman opiskellakin. Joskin siitä, että mikä on tehokasta käyttöä, on luultavasti montakin eri kantaa.

On mukavaa, että täällä keskustellaan myös syvällisemmin kylmätekniikasta, se avartaa jokaisen ymmärrystä lämpöpumppunsa tekniikasta ja toiminnasta. Mutta vain jos keskustelua käydään asiallisesti, eikä heitellä vain ylimielisiä kommentteja ja "tuomioita". Kiitoksia asiantuntijoille tähän astisista vastauksista, mielestäni joihinkin asioihin on saatu valaistustakin. Mielellään kun vielä rekisteröityisitte, tai käyttäisitte vieraanakin kirjoittaessa nimimerkkiä, niin helpottaisi juttujen seuraamista.

Tällainen palsta on mielestäni siitä hyvä, että asioita pystyy ja uskaltaa kysyä paljon rohkeammin kuin ehkä kasvotusten kylmälaiteasentajalta tai muulta asioista tietävältä. Nimimerkin suojissa ei tarvitse tuntea niin suurta "tyhmyyden tunnetta". Toisaalta tällaisella palstalla voi nimimerkin suojista myös kirjoitella minkälaista kommenttia tahansa. Tietenkin asiattomimmat karsitaan pois ylläpidon toimesta, mutta kaikkien juttujen todenperäisyyttä on hankalaa varmistaa. Kuten aiemmin mainitsin, emme ylläpidossa ole alan ammattilaisia, joka voi olla ihan hyväkin asia.

Öljynlämmitysvastus on taas sellainen asia, josta varmaan voi olla montaa mieltä. Itse kun en ole asiantuntija, niin pohdintoni perustuu ihan maalaisjärkeen . Näissä invertterimalleissahan kompressori käy käytännössä koko ajan talvisaikaan. Eikö tällöin jo hukkalämpöä synny sen verran, että vastuksella ei ole merkitystä? Tietenkin jos sammuttaa laitteen kovimmilla pakkasilla, niin merkitystä alkaa tulemaan.

Itselläni on kompura paketoitu niin hyvästi eristeiden sisään, että on mahdoton sanoa onko vastusta vai ei. Kytkentäkaavioissa sitä ei tainnut ainakaan näkyä. Tosin se on voitu lisätä jälkikäteen maahantuojalla.

Pitänee ottaa muutama kylmätekniikan opus lukemistoon tässä, kun työ- ja vapaa-ajan kiireiltä joutaa.

Vaan jatketaanpas mielenkiintoista keskustelua

 

[Anonymous]

edelleen väitän,että valmistajalla on parempi tuntemus kylmätekniikasta,kuin kellään täällä foorumissa ja uskon että kompuraan ei näin ollen tartte asentaa mtään jälkivastusta.

 

[Anonymous]

Olet aivan oikeassa väittäessäsi, että valmistajalla on paras tieto siitä mitä laitteiston tulisi sisältää.
Ongelmana on se, että valmistaja ei ole suunnitellut kaikkia mallejaan niihin olosuhteisiin, missä niitä täällä Suomessa käytetään.
Jos malli on suunniteltu pohjoisiin olosuhteisiin sen varustelussa ja automatiikassa tämä on otettu huomioon.

Osa markkinoilla olevista (onneksi vähemmistö jo) laitteista ei ole suunniteltu pitkiin pakkaskausiin. Keskieuroopassakin voi olla hyvin kylmää öisin, mutta päivisin harvemmin. Vuoristo-olosuhteissa tilanne on sama.
Eteläeuroopan mallit on sitten oma lukunsa.
Jälkikäteen vastuksen asentaminen on jokaisen oma asia.
Halppis malleihin niitä ei kannata ajatellakkaan.

Jos on epävarma onko laitteessa öljynlämmitysvastus tai kuuluisiko sellainen ylipäätään olla järjestelmässä, kannattaa soittaa laitteen maahantuojalle ja kysyä asiaa.

 

[kolibri]

Onko Toshiban osalta kenelläkään tietoa?

 

[Kari]

Kyllä niitä kompuran lämmityksiä käytetään on/off koneissa varsinkin. Joissain esim niin että itsesäätyvä kierretään ensin kompuran ympäri ja siitä jatkaa patterin alle veden poistolle. Riippuu tietenkin siitä käykö kone usein tarviiko vastusta jos on paljon kylmä startteja niin ei siitä ainakaan haittaa ole pistää vastus.