Koska 500 MW raja rikki aurinkosähkön tuotannossa?

Koska fingridin tuotantokuvaajassa ylittyy 500 MW aurinkosähkön osalta?

  • Ääniä yhteensä
    18
  • Äänestys suljettu .
F

fraatti

Hyperaktiivi
Katsoin että tuossa kesäkuun 6. päivä tuotanto on ollut 423 MW. Pistetääs pystyyn pieni skaba, koska 500 MW menee rikki?

1657992961977.png

Käppyrä tuotannosta löytyy täältä: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
 
V

VesA

In Memoriam
Sanoisin että voi ylittää piankin. Paneleita on tuossa käyrässä 498MW nimesllistehon edestä jo nyt - ja tuotanto on ylittänyt senhetkisen nimellisen kapasiteetin tänäkin vuonna kesäkuussa pari kertaa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
VesA sanoi:
Sanoisin että voi ylittää piankin. Paneleita on tuossa käyrässä 498MW nimesllistehon edestä jo nyt - ja tuotanto on ylittänyt senhetkisen nimellisen kapasiteetin tänäkin vuonna kesäkuussa pari kertaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Laitoin yhden vaihtoehdon lisää
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Tuosta vielä lisää vihjettä
-21 vuosi ja sen data
1658086969254.png

-22 vuosi
1658087016717.png

Käppyrät täältä:
Fingrid on arvioinut aurinkopaneeleiden kokonaistuotantotehon Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiltä saadun vuosittaisen kapasiteettitiedon ja aurinkopaneeleiden asennusten kasvuennusteiden mukaan.
www.fingrid.fi

Aurinkovoiman tuotanto

www.fingrid.fi
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
500 MW keskimääräinen tuntiteho tullaan ylittämään ensimmäisen kerran 12.5.2023.

600 MW tuntikeskiteho menee rikki 9.5.2024

1000 MW tuntikeskiteho menee rikki 25.6.2027
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tuosta vielä lisää vihjettä
-21 vuosi ja sen data
Klikkaa laajentaaksesi..
Onkos tuossa mukana jollain tasolla pientaloihin asennetut paneelit? Ilmoitetaanko niistä siirtoyhtiölle miten myyty sähkö tehdään? Ainakaan siirtoyhtiö ei tiedä kuin oman kulutuksen jälkeen yli jääneen tuoton.

Miten suuri osuus pientalot ovat koko aurinkovoimasta Suomessa?
 
M

mobbe

Vakionaama
on-grid paneelit on tietysti sähkönjakelijan tiedossa
hankala arvioida pientalojen osuutta aurinkosähkön tuotannossa mutta uusia mahdollisia kohteita olisi huikea määrä
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
jmaja sanoi:
Onkos tuossa mukana jollain tasolla pientaloihin asennetut paneelit? Ilmoitetaanko niistä siirtoyhtiölle miten myyty sähkö tehdään? Ainakaan siirtoyhtiö ei tiedä kuin oman kulutuksen jälkeen yli jääneen tuoton.

Miten suuri osuus pientalot ovat koko aurinkovoimasta Suomessa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo oli tuossa aikaisemmin eli verkkoyhtiöille tehdään aina kytkennästä ilmoitus jos sähköä meinataan myydä tai kytkeä muutenkaan verkkoon.

Fingrid on arvioinut aurinkopaneeleiden kokonaistuotantotehon Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiltä saadun vuosittaisen kapasiteettitiedon ja aurinkopaneeleiden asennusten kasvuennusteiden mukaan.

Pientuotannoksi lasketaan jos teho on alle 2 MW.
Screenshot_20220718_100003.jpg

lahienergia.org

Aurinkoenergiajärjestelmien lukumäärä 2021 lopussa selvitetty ja MW-luokan aurinkovoimalat yleistyvät | Lähienergia

Vuoden 2021 lopussa yli 39 000 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joiden yhteenlaskettu teho oli noin 395 MW.
lahienergia.org lahienergia.org

Tuosta määrästä laskettuna keskiteho on 10kW.

Myös suuremmat voimalat hakevat nyt paikkaansa. Tässä on puhuttu yli 200 MW hankkeestakin. En tiedä mikä tuollaisten koko on mutta tuttu myös mainitsi että hänen tuttunsa läheltä joku firma oli myös ostanut 300ha maata aurinkopaneleita varten.

Tuo artikkelikin taitaa olla ajalta jolloin Venäjältä tuli sähköä.
www.fingridlehti.fi

Paistaako päivä teollisen mittakaavan aurinkosähkölle? - Fingrid-Lehti

Asiantuntijat uskovat kehittyvän teknologian ja vahvan sähköverkon avaavan väyliä uusille suomalaisille aurinkovoimalahankkeille.
www.fingridlehti.fi www.fingridlehti.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Kun Suomessa odotetaan 500 MW rajan paukkumista niin myös Saksassa meni ennätys uusiksi, ~38 000 MW. Melkoinen määrä.

1658183588326.png
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Fingrid arvioi, että sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähkövoimaloiden teho nousee nykyisestä 500 megawatista noin 12 tuhanteen megawattiin vuosikymmenen kuluessa.

Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja​

Käytöstä poistuville turvesoille, pelloille ja joutomaalle on löytymässä uutta käyttöä aurinkosähkön tuotannossa. Suomeen on suunnitteilla suurikokoisia aurinkosähköpuistoja, jotka ovat teholtaan jopa ydinvoimalaa vastaavia.
yle.fi

Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja

Käytöstä poistuville turvesoille, pelloille ja joutomaalle on löytymässä uutta käyttöä aurinkosähkön tuotannossa. Suomeen on suunnitteilla suurikokoisia aurinkosähköpuistoja, jotka ovat teholtaan jopa ydinvoimalaa vastaavia.
yle.fi yle.fi
 
R

repomies

Hyperaktiivi
Seuraava veikkaus voidaan pistää pystyyn sähkön hinta-arviosta, jos kesäajan tarve on n. 8000MW ja aurinkosähkön tuotto ylittää sen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
repomies sanoi:
Seuraava veikkaus voidaan pistää pystyyn sähkön hinta-arviosta, jos kesäajan tarve on n. 8000MW ja aurinkosähkön tuotto ylittää sen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nykyisessä tilanteessa nuo arviot kuulostaa mun mielestä varsin absurdeilta sekä tuulivoiman että aurinkosähkön osalta. Täältä perukoilta lähtee vielä maailmalle loppujen lopuksi varsin heikot siirtoyhteydet ja tuskin tämä suomikaan on ainut paikka missä näitä rakennetaan.

Tuollaisella arviolla sähkönhinnalla ei ole kuin yksi suunta.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
´
fraatti sanoi:
Nykyisessä tilanteessa nuo arviot kuulostaa mun mielestä varsin absurdeilta sekä tuulivoiman että aurinkosähkön osalta. Täältä perukoilta lähtee vielä maailmalle loppujen lopuksi varsin heikot siirtoyhteydet ja tuskin tämä suomikaan on ainut paikka missä näitä rakennetaan.

Tuollaisella arviolla sähkönhinnalla ei ole kuin yksi suunta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Saksa imee kaiken sähkön minkä saa varsin pitkään. Vioidaankin kysyä milloin Saksa on sähkön tutannon osalta tolpillaan. Lisäksi näitä kriisejä tuntuu tulevan säännöllin väliajoin. Mielenkiintoiseksi vetää että miten tämä solmu ratkeaa... uudet ydinvoimalat on hitaita rakentaa että meikäläinen ehtii kiikustuoliin eikä foosilista kapasiteettia tule lisää sormia naksauttamalla.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
´

Saksa imee kaiken sähkön minkä saa varsin pitkään. Vioidaankin kysyä milloin Saksa on sähkön tutannon osalta tolpillaan. Lisäksi näitä kriisejä tuntuu tulevan säännöllin väliajoin. Mielenkiintoiseksi vetää että miten tämä solmu ratkeaa... uudet ydinvoimalat on hitaita rakentaa sitä meikäläinen ehtii kiikustuoliin eikä foosilista kapasiteettia tule lisää sormia naksauttamalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitä kautta suomalainen sähkö menee Saksaan?
Itse olin katselevinani että myös Virosta eteenpäin on olemassa pullokaula. Ruotsissa on myös rajoitus suomen ja ruotsin välisessä kaapelissa 200-300 MW paikkeille. Pohjoisen kauttakaan ei kulje kun ruotsin sisäiset yhteydet rajoittaa.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Mitä kautta suomalainen sähkö menee Saksaan?
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos tänne pohjolaan aioitaan rakentaa tuotantoa niin loogista on että sitä halutaan myös siirtää sinne missä siitä maksetaan. Jos siis sitä ei haluta jalostaa paikan päällä. Yleensä raha menee sinne missä se pystyy poikimaan.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Matti Leppänen spekuloi aurinkosähkön määrästä Suomessa.
threadreaderapp.com

Thread by @majulepp on Thread Reader App

@majulepp: Tuulimiehen -ketju (). Arvioita 1) Millainen on aurinkosähkön tilanne Suomessa nyt? 2) Miten ⚡️:n määrä kehittyy? 3) Minne aurinko rakentuu? Antakaapa palautetta, sillä on ollut itsellä vain seuranna...…
threadreaderapp.com threadreaderapp.com
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
fraatti sanoi:
H-hetki alkaa lähenemään ja pian nähdään koska 500MW raja puhkeaa.

Fingridiltä myös ennusteita että tämän vuoden lopulla verkossa yli 1 GW aurinkosähköä ja 2030 yli 7 GW. Mitäs luulette, tuleeko jälkimmäinen toteutumaan? Kuulostaa aikaa koville lukemille.

Booming Finnish solar to nearly double to 1 GW – TSO | Montel News - English

www.montelnews.com www.montelnews.com
Klikkaa laajentaaksesi..


Huimat ovat ennusteet. Materiaalihintojen nousu (muuntajat...) ja penetraatio leikannevat ainakin osan tuosta. Silti vaikka vain puolet tuosta toteutuisi olisi määrä huima. Taitaa tuo aikaisemmassa antama oma veikkauseni olla vähän liian konservatiivinen.
500 MW tuntikeskiteho 12.5.2023.
1000 MW tuntikeskiteho 25.6.2027

Ensimmäisestä lähtenee 2 viikkoa pois ja jälkimmäisestä 2 vuotta.

---
Jos puoletkaan Fingridin ennusteista toteutuu on sähkön hinta lähellä nollaa aurinkoisella kelillä viimeistään vuoden 2030 tienoilla. Isot voimalat hoitanevat myynnin PPA soppareilla. Vaikutus pörssihintoihin tulee olemaan raju.

Tässä alkaa olla huoli siitä että ydinvoimaloiden operoiminen menee kannattamattomaksi tuuli- ja aurinkovoiman puristuksessa. Suomen kannalta tämä olisi mielestäni vaarallista.
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Muistaakseni 2022 auringosähkön ja tuulisähkön piikki tuotannon suhde on 400MWh vs 4200 MWh eli pitkä matka vielä että aurinkosähköllä sama vaikutus kuin tuulivoimalla. Meillä kun tekee puoli tunnin kävelylenkin niin näkee 6 aurinkovoimalaa katolla. Viimeviikolla pystytettiin yksi lisää. Eli saturaatio on murusia verrattuna esimerkiksi maalämpöön. Kun ja jos heilunta lisääntyy niin seuraava kannatava investointi on akut... sähkön keskihintahan ei voi laskea loputtomiin koska sähköä tuotetaan muullakin tavalla. Eli kustannus siirtyy muuhun tuotantoon.
 
Viimeksi muokattu:
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Täällähän oli jo aikaisemmin linkattuna mielestäni hyvin perusteltu laskelma, jonka mukaan aurinkovoimasta saatu sähkön hinta on tuulivoimaa merkittävästi penetraatioherkempää.. Jos ja kun tuo hyvin perusteltu analyysi pitää paikkansa on jo 2...4 GW aurinkovoimalla erittäin merkittävä vaikutus aurinkosähköstä saatavaan keskihintaan Suomessa.

Kulut eivät valitettavasti automaattisesti siirry toiaiinn uotantomuotoihin tehtäessä investointipäätöksiä. Harvat kalliit päivät eivät kanna investointipäätöksiä, ei välttämättä edes edes operointikuluja. Näen jopa riskejä konkursseihin.

Akkujärjestelmillä tarvitaan vielä noin 7...10 vuotta hintaeroosiota, jotta niitä kannattavaa edes utility tasolla käyttää energian aikasiirtoon. Tällä hetkellä aikasiirto on nippa nappa lähes kannattavaa ainoastaan kourallisia maita, joissa absoluuttinen sähkön. hintataso ja hintatason vaihtelut ovat paljon Suomea isommat. En usko että seuraavaan 5 vuoteen tulee Suomessa yhtään merkittävää aikasiirtoon perustuvaa hanketta sijoittajien pöydille. Kaikilla akkuprojekteilla tähdätään muuhun toistaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
jarkko_h sanoi:
Akkujärjestelmillä tarvitaan vielä noin 7...10 vuotta hintaeroosiota, jotta niitä kannattavaa edes utility tasolla käyttää energian aikasiirtoon.
Klikkaa laajentaaksesi..
Toisin kuin paneeleilla tuossa ei riitä valmistustekniikan parannus, vaan akkuteknologian (ja laajemmin ottaen energiavarastointiteknologian) suoranainen vallankumous. Tuollainen akusto ei voi perustua litiumiin tai nikkeliin koboltin kaltaisista aineista puhumattakaan, koska materiaaleja ei ole maapallolla riittävästi ja hintataso on kestämätön. Tarvitaan kokonaisuudessaan ronskisti halvempiin aineisiin pohjautuva akkukemia sekä käyttötarkoituksen mukainen kertaluokilla skaalattu taloudellinen massavalmistusteknologia. Aivan toivottamilta eivät näkymät vaikuta, mutta paljon kehitystyötä ainakin tarvitaan.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
jarkko_h sanoi:
Akkujärjestelmillä tarvitaan vielä noin 7...10 vuotta hintaeroosiota, jotta niitä kannattavaa edes utility tasolla käyttää energian aikasiirtoon.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tällä hetkellä hinta on jotain 20 snt/kWh ja sen jälkeen on 70% kapasiteetistä jäljellä.

jarkko_h sanoi:
Kulut eivät valitettavasti automaattisesti siirry toiaiinn uotantomuotoihin tehtäessä investointipäätöksiä. Harvat kalliit päivät eivät kanna investointipäätöksiä, ei välttämättä edes edes operointikuluja. Näen jopa riskejä konkursseihin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Inflaatio pesiytyy sinne minne se pääsee eli käytännössö tarjonnan niukkuus nostaa hintaa toisessa ääripäässä kun taas tuuli/aurinko laskee hintaa haitarin toisessa päässä. Varmaa on vain että inflaatio ei katoa hokkuspokkus loitsulla vaan vaatii tekniikan kehitymistä.
 
Viimeksi muokattu:
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Eli vielä aivan liian kallis aikasiirtoon. Edes vuoden 2022 hintavaihtelulla ei tuolla hinnalla olisi mitenkään järkevä.
 
M

maanma

Vakionaama
Odotan ydinvoimalle tulevaisuudessa kesän kestäviä seisokkeja - etenkin jos teollisuus jatkaa tehtaiden alasajoja
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
maanma sanoi:
Odotan ydinvoimalle tulevaisuudessa kesän kestäviä seisokkeja - etenkin jos teollisuus jatkaa tehtaiden alasajoja
Klikkaa laajentaaksesi..
Missä lähde alasajoille? Esim. SSAB on investoimassa lisää Suomeen ja lisää tulee kunhan vain laitamme julkisen talouden kuntoon ja lopetamme rahan jakamisen taiikaseinästä erinäköisille maakuntahimmeleille.

Neste juuri ilmoitti investoinnista vihreään vetyyn. Eli tämä hanke sai nyt päätöksen. https://www.uusimaa.fi/paikalliset/5692913
www.tekniikkatalous.fi

120 MW elektrolyyseri ja vetyä 2000 kg/h: Neste teki täyskäännöksen ja tähtää nyt vihreän vedyn jättiläiseksi – Tällainen on Suomen ja Euroopan suurten vetyinvestointien tilanne

Lupaus uusteollistumisesta sai aikaan Euroopan yli pyyhkäisseen vetyhypen. Sitten Yhdysvallat avasi hunajapurkin. Otimme selvää, missä mennään tällä hetkellä Suomen ja Euroopan vetyinvestoinneissa. Jutun lopusta näet grafiikan ja listauksen investoinneista.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi

Tuommoiset investoinnit lisäävät aurinkovoiman kysyntää.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
F

fraatti

Hyperaktiivi
Sieltä se pinnistää... Viimevuonna samaan aikaan tuotanto on ollut jossain 150 MWh paikkeilla.
1678385205537.png

Viime vuonna arviossa käytetty kapasiteetti on ollut noin 100 MW alhaisempi
1658087016717-png.79254
 
V

vmakela

Vakionaama
Oletteko pohtineet mistä tuo johtuu että ylitys tapahtuu vasta myöhemmin, esim kesäkuussa, vaikka silloin on lämpimämpää, ja sitä kautta paneeleiden hyötysuhde alhaisempi? Auringon kulmasta paneeleihin nähden keskipäivällä? Osa järjestelmistä on vieläkin varjossa? Auringon säteily voimistuu kesää kohti?
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Päivän pituus lienee yksi tekijä. Päivän on pisimmillään Juhannuksen aikaan.
Sen minkä päivän helteessä menettää tulee takaisin aamu ja ilta aikaan.
 
K

Koelli

Aktiivinen jäsen
vmakela sanoi:
Oletteko pohtineet mistä tuo johtuu että ylitys tapahtuu vasta myöhemmin, esim kesäkuussa, vaikka silloin on lämpimämpää, ja sitä kautta paneeleiden hyötysuhde alhaisempi? Auringon kulmasta paneeleihin nähden keskipäivällä? Osa järjestelmistä on vieläkin varjossa? Auringon säteily voimistuu kesää kohti?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kulma ja säteily. Sanoisin.

Ja tietenkin lämpötila.
 
Viimeksi muokattu:
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
vmakela sanoi:
Oletteko pohtineet mistä tuo johtuu että ylitys tapahtuu vasta myöhemmin, esim kesäkuussa, vaikka silloin on lämpimämpää, ja sitä kautta paneeleiden hyötysuhde alhaisempi? Auringon kulmasta paneeleihin nähden keskipäivällä? Osa järjestelmistä on vieläkin varjossa? Auringon säteily voimistuu kesää kohti?
Klikkaa laajentaaksesi..

Onhan kesäkuussakin välillä viileitä ja aurinkoisia päiviä. On myös huomioitava että kun katsoo noita kuvaajia, on esim. huhtikuun ja kesäkuun välissä noussut kapasiteetti. Tämä nostaa myös piikkitehoa ajan edetessä.

Aikaisempi ennustukseni voimassa: 500 MW tuntikeskiteho 12.5.2023.
 
R

Rutja

Aktiivinen jäsen
Olin aikoinaan mukana aurinkolämpöprojektissa, jossa mitattiin säteilytehoja. Korkein lukema joka mittauksissa saatiin oli 1390W/m2, mittaustulos saatiin maaliskuussa, pakkaspäivänä, lunta oli maassa, paikka oli Turku
 
M

maanma

Vakionaama
Mikä oli lämmön keräyskulma ja asennuskorkeus tuollaisen huipun saavuttamiseksi. Oliko asennuspaikka kenties pelto tai merenranta?
 
R

Rutja

Aktiivinen jäsen
Aikaa on kulunut vuosikymmeniä, joten ihan tarkkaa muistikuvaa ei ole, lukema vain jäi mieleen. Homma tehtiin mittarilla, olosuhteissa kaikki oli optimoitu, katolla, lähellä merenrantaa, siis mitattiin vain säteilyä. Kesällä lukemat oli alhaisempia vaikka säteily tuntuu iholla voimakkaammalta
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom