Koska 500 MW raja rikki aurinkosähkön tuotannossa?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #43
Kesällä tehoa laskee panelin lämpötila. Joskus kävin huvikseen mittaamassa paneleiden pinta lämpötiloja niin ne oli noin 10 astetta ilman lämpötilaa korkeammat.
esim tuossa jokainen lämpötila-aste laskee tehoa -0,4%
jarkko_h
Vakionaama
Tarkastetaanpas vielä toteutuikos tunnin keskiarvona. Piti nimittäin toteutua vasta 12.5.
Ei kannattaisi arvailla. jos ei tuon tarkempaan arvioon pysty.
N 500MW on kokonaisteho. Ei verkkoonsyötetty.
"
Aurinkovoimaennusteet perustuvat sääennusteisiin ja arvioihin Suomeen asennettujen aurinkopaneelien kokonaistuotantotehosta sekä niiden sijainneista. Fingrid on arvioinut aurinkopaneeleiden kokonaistuotantotehon Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiltä saadun vuosittaisen kapasiteettitiedon ja aurinkopaneeleiden asennusten kasvuennusteiden mukaan. Paneelien maantieteellinen sijainti on arvioitu hyvin karkeasti kapasiteetin ilmoittaneen verkkoyhtiöiden perusteella."
Thanks, oli uutta minulle että on vain arvaus eikä todellinen mitattu myynti
jarkko_h
Vakionaama
8
Keväällä aamupäivällä aurinkovoiman tuotanto pienempää ja aamuisin lämmitystarvetta. Toki näkyy jo nyt hinnoissa, mutta nollahintoihin laajan alueen paisteella aamupäivän osalta mennään vasta 3-5 vuoden sisällä. Keskikesällä aamupäivällä ei lämmitystarvetta eikä myöskään jäähdutystarvetta. Keskikesän aamupäivinä tullaan näkemään usein toistuvia nollahintoja jo 1-2 vuoden sisällä.
Taloudellisesti ylikokoisen paneeliston hommaamisessa ei ole mitään järkeä. Omakäyttö pitää saada isoksi.
Keväällä aamupäivällä aurinkovoiman tuotanto pienempää ja aamuisin lämmitystarvetta. Toki näkyy jo nyt hinnoissa, mutta nollahintoihin laajan alueen paisteella aamupäivän osalta mennään vasta 3-5 vuoden sisällä. Keskikesällä aamupäivällä ei lämmitystarvetta eikä myöskään jäähdutystarvetta. Keskikesän aamupäivinä tullaan näkemään usein toistuvia nollahintoja jo 1-2 vuoden sisällä.
Taloudellisesti ylikokoisen paneeliston hommaamisessa ei ole mitään järkeä. Omakäyttö pitää saada isoksi.
Itään ja länteen suunnattu peruskulutuksen tappaja on suunnitelmissa. Josko neljä paneelia suuntiinsa suunnitelmissa.
Suuremmassa paneelistossa minulla on sellainen kammoajatus että kun nuo lumiesteet jo kerää moskaa joka hautoo epämiellyttåvåsti niitä kiinnilkeitä, niin mites ison paneeliston kiiinnitykset ja miten niitä putsaa.
Ja sitten on toki tuo hintariski että josko hinnat menee lähelle nollaa niiin mitäs ylituotannolla sitten tekee.
Viimeksi muokattu:
Mutta josko siinä voittaa että aamupäivällä hinnat pomppaa. Kaikki ne megavoimalat mitä on suunnitteilla tulee eteläänpäin ja optimikulmaan.
jarkko_h
Vakionaama
Kaksirivisen paneliston alta on lähes mahdotonta puhdistaa moskia kiinnikkeistä. Koivunsiemenet ... Yksirivinen panelisto siten että ympärillä pystyy kävelemään on helppo huollettava. Moskat saa pihallettua lehtipuhaltimella ja kiinnikkeisiin ylettyy jopa käsin.
Katon huollettavuutta harva miettii kun paneelikiimassa hommaa paneeleita nurkasta nurkkaan. Ei pääse kävelemään ympärillä eikä puhdistamaan.
---
Meillä peruskuorman tappajana kaakko ja luodelappeilla molemmissa 6x380W paneelia. Tuo on aika sopiva lvv:n kanssa. Kesällä LVV: ssä kaksi vastusta, yhteensä 2kW päällä auringon paistaessa.
Jos moska alkaa patoamaan sadevettä se painelee jostain kyllä läpi. Suomessa siellä on aluskate - mutta myös puutavaraa. Meillä oli tähän taloon muuttaessa tarjolla vanha tiilikatto jossa oli runsaasti sammalta. Tiiliä kun nosteli ne olivat monin paikoin kiinni vain toisissaan - puut olivat mädänneet pois. Panelien alle pitäisi vähintään päästä ruiskuttamaan harjalta vettä niin että alkava töhnä siirtyy räystäskouruun - eli varmaan vuosittain.
jarkko_h
Vakionaama
Samaa mieltä. Meillä moskan saa nippa nappa panelien alta räystäskouruun lehtipuhaltimella kuivalla kelillä. Kaksirivisellä paneelilla ei olisi mitään toivoa.
Katon huollettavuus on tärkeämpää kuin iso määrä paneeleja. Jos roskaavia (koivu...) puita lähellä, niin puhdistettavuus todella tärkeää.
Poissa näkyvistä == poissa mielestä. Se moska pitänee aika märkänä sen kiinnikealueen. Ja etenkin läpiporatut kiinnikkeet mietityttää -- miten lie käyvän 10-15v aikajänteellä. Lumiesteet sentään on seinälinjan ulkopuolella.
Milloinkohan alkoi isot paneelistot yleistymään omakotitalojen katoilla?
Milloinkohan alkoi isot paneelistot yleistymään omakotitalojen katoilla?
Muista että lonkerokelillä paneeleista tulee vain 5-15% maksamista. Itselläni 6 paneelin ja yhden mikron peruskuorma tappaja.
jarkko_h
Vakionaama
Tämä totta. Toisaalta ihan kaikkea sähköä ei tarvitse tuotta itse, sitä on edelleen saatavissa verkosta.
Mutta hyvä pointti silti. Ihan liikaa pientä systeemiä ei kannata laittaa.
Shelly releen lisäämisen jälkeen on meillä 6+6 paneelin omakäyttöaste noussut reilusti. Lattiat ja vesi lämpeävät aurinkoisena päivänä paneelisähköllä. Lonkerokelilä ainoastaan lattiat.
K
korsteeni
Vieras
mikä on ylikokoinen, miten se määritellään
jos minulla on peruskulutus 270W, niin onko sopiva panelisto 1 kpl 270W mikroinvertterillä?
Sellainen, jossa suurin osa tuotosta menee myyntiin (tai käytetään väkisin epätehokkaasti). Kai tuolle jonkun nyrkkisäännön voisi keksiä. Paneeliston vuosituotto enintään 1/3 sähkönkulutuksesta ennen paneeleita? Siis 10 000 kWh/v kulutuksella yli 3 kWp paneelisto olisi ylikokoinen?
Tietysti tuossa on monta muuttujaa, kuten systeemin hinta, siirron ja sähkön hinnat, kulutusprofiili sekä mahdollisuudet muuttaa sitä varastoimalla tai autoa lataamalla jne.
jarkko_h
Vakionaama
Tuskin tähän mitään sääntöä on. Mielestäni ei ole ylikokoinen, jos keskimääräinen omakäyttöaste on luokkaa 50...70% ilman turhaa kulutusta. Jos on esimerkiksi ekologinen iso energiavarasja (=LVV), niin omakäyttöasteen saa helposti ylös, kun voi siirtää aurinkoisten päivien energiaa varaajaan.
---
Vesivaraaja on helppo ja ekologinen. Se on aina paikalla, ei matkusta mukana työpaikalle kuten auto, kierrätysaste todella iso, pitkäikäinen, lyömätön hinta/kWh suhde....
.
Viimeksi muokattu:
Käyttövettä ei vaan ihan hirveästi kulu useilla ja kuuma varaaja lisää lämpöhäviöitä. Jos vielä sattuu olemaan lämpöpumppu käyttöveden tekoon, menee käyttöveteen entistä vähemmän ja varaajaa ei saa kuumaksi hyvällä hyötysuhteella.
Jos vaikkapa 5 kWp paneelisto tuottaa 4 000 kWh 6 kk aikana ja aurinkoisina päivinä valoisimpana aikana luokkaa 40 kWh/vrk, ei sitä ihan helpolla käyttöveteen tungeta. 10 kWh/vrk on jo melko paljon ja 20 kWh/vrk valtavasti käyttöveteen. Lämpöpumpulla nuo pitää jakaa kolmella.
Kuitenkin suurella lämmitysvedenvaraajalla (esim. joku Ovalin tyylinen kuutiometrien luokkaa oleva yösähkövaraaja on jäänyt nurkkiin) on synenergiaetua myös lämpöpumppaukselle, jos sen ansioista voi lämmityskaudella välttää lämpöpumpun käyttöä kalliin sähkön tunteina (siis jos on pörssisähkö tai kulutusvaikutteinen sopimus ja on kyse kohtuullisen pakkasen tilanteesta, jolloin lämpöpumppua ei tarvitse ajaa jatkuvasti lämmöntarpeen kattamiseksi). Loppukeväästä, kesällä ja ajoittain syksyllä on odotettavissa tilanteita, joissa sähköenergia on käytännössä ilmaista, mutta sähkövero ja siirtomaksu juoksevat ostetulle sähkölle. Tällöin itse tuotettua sähköä kannattaa käyttää sähkövastuksillakin, jos oma tuotto ja kulutus saadaan näin kohtaamaan paremmin kuin lämpöpumpulla (jota on vaikea tai jopa mahdotonta saada kuluttamaan sähköä juuri oikea määrä esim. pilvisyyden vaihdellessa ja kellonajasta riippuen). Myydystä sähköstähän ei välttämättä saa mitään tai joutuu jopa maksamaan hiukan ja oman tuotannon käyttäminen itse on maksutonta ota-tai-jätä -tilanteessa.
Näin tietysti voi olla, jos paneelisto jo on. Mutta tuossa tilanteessa paneelistosta ei juuri mitään iloa ole eli säästö on selvästi vähemmän kuin siirto ja vero, koska ilman paneelia ei käytettäisi yhtä paljon sähköä, vaan tehtäisiin lämpöpumpulla 1/3 sähkölllä. Noin käytetty paneelisto ei ole taloudellisesti kannattava hankkia ellei sitä saa puoli-ilmaiseksi tai säästö on suurempi tavalla tai toisella.
K
korsteeni
Vieras
nyt kun vuodet eivät ole veljeksiä niin tarkoitatko keskikesällä vai helmikuussa?
esmes viime vuonna maaliskuun 28 jälkeen en tarvinnut ostettua energiaa, tänä vuonna ajankohta on tasan kuukauden myöhemmin
kukaan ei tiedä josko syksyllä kuukautta aiemmin loppuu aurinkosähkön 100% riittävyys
yhä olen sitä mieltä että satunnaisesti ylituotanto kannattaa jättää tuottamatta/käyttämättä epätehokkaasti, miksi se on pakko tunkea vaikkapa verkkoon haitaksi painamaan jo negatiivisia hintoja
luulen että austraalian malli rantautuu tännekin, verkkon syöttöä rajoitetaan
Mutta säät ja tilanteet vaihtelevat ja paneeleiden hankinnan kannattamattomuus tietyssä tilanteessa ei tarkoita, etteikö kannattavuus voisi periaatteessa hyväkin toisissa sää- ja muissa olosuhteissa ja kenties jopa keskimäärin, mikä on kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa. Toki moinen periodi ehdottamasti nakertaa paneeleiden kannattavuutta. SIlti paneeleiden kannattavuuttaa voi parantaa, kun sopeuttaa niiden käyttöä tilanteen mukaan, vaikkei moisen tukemiseen esim. automaatiolla välttämättä kannata erikseen juuri investoida.
- Keskustelun aloittaja
- #75
TULEVIEN vuosien kasvu tulee ennen kaikkea suurista niin sanotuista teollisen mittaluokan voimaloista. Heikkilä arvioi, että jo tämän vuoden lopussa aurinkovoimaa olisi asennettuna noin 1 500 megawattia.
”Voi olla enemmänkin.”
www.hs.fi
Tuotannossa mennee 1000 MW rikki ensi keväänä.
”Voi olla enemmänkin.”
Sähkömarkkinat | Aurinkovoimalat tuottavat keskipäivällä jo melkein ydinvoimalan verran sähköä
Aurinkovoimalat ovat tuottaneet tällä viikolla joka päivä parhaimpaan aikaan yli 800 megawattia sähköä. Aurinkovoiman määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan vuoden kuluessa.
www.hs.fi
Tuotannossa mennee 1000 MW rikki ensi keväänä.
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
kannattavuutta voi peilata monella tapaa
bensalasku vuodessa 1500€.....80% sähköauton latauksesta auringolla.....investointi 5000€
karkeasti 4 vuodessa panelit maksavat itsensä pelkästään auton latauksella
sinänsä sähkön hinta on mielestäni täysin toisarvoinen, siirto ja verot on se pointti
bensalasku vuodessa 1500€.....80% sähköauton latauksesta auringolla.....investointi 5000€
karkeasti 4 vuodessa panelit maksavat itsensä pelkästään auton latauksella
sinänsä sähkön hinta on mielestäni täysin toisarvoinen, siirto ja verot on se pointti
puuteknikko
Vakionaama
Voimalan mitoittaminen onkin hankalaa ennen kuin jonkunlainen on jo käytössä kun käytäntö kuitenkin ratkaisee.
jarkko_h
Vakionaama
Tämäkin totta. Meillä kaakko luode systeemi tuottaa aurinkoisina päivinä vain 22...25 kWh ja tästä saamme käytettyä luonnostaan 70% ilman kikkailua silloin kun ollaan kesällä kotona. Jos alla on kaksi pilvistä päivää, niin silloin perään tulevan aurinkoisen päivän käyttö nousee 80...90% tasolle. Tämä siksi että lataa LVV:aa. Nyt kun on viikon polvetöntä paistetta takana alkaa omakäyttöaste laskemaan 60..65% tasolle ( jos ei ole pyykkiä).
Meillä kuluu urheilu ja harrastusten vuoksi kesällä aika paljon enemmän lämmintä vettä verrattuna talveen. Kesällä ja talvella käytetään suihkua säästeliäästi, mutta kesällä käydään suihkussa useammin. Ei sitä lämmintä vettä silti älyttömiä mene.
Viimeksi muokattu:
Oikeastaan huomisen koko vuorokauden miinustunnit kannattaa hyödyntää niin että ei tee mitään normaalista poikkeavaa kulutuksen säätöä .Tämä siksi että ensi viikolla voi datahubista sitten tarkistaa lauantain ylituoton tunnit ja yrittää tulevina päivinä siirtää näihin enempi kulutusta.