Koska 500 MW raja rikki aurinkosähkön tuotannossa?

Koska fingridin tuotantokuvaajassa ylittyy 500 MW aurinkosähkön osalta?


  • Ääniä yhteensä
    18
  • Äänestys suljettu .

fraatti

Hyperaktiivi
Jos Fingridiä on uskominen(tuotantoennusteessa käytetty kapasiteeetti), niin aurinkosähkön rakentaminen on hyytynyt Suomessa 2024. Kapassa Viro taisi mennä jo ohi.

2020, lisäys 97 MW
1736185190231.png

2021, lisäys 81 MW
1736185354724.png

2022, lisäys 248 MW
1736187132946.png

2023 lisäys 412 MW

1736187197460.png

2024, lisäys 91 MW
1736187272418.png

Kuvat tuolta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/aurinkovoima/

Rakentamisen pitäisi ennusteiden mukaan räjähtää, mahtaako pitää kutiansa?

2023 ennuste
1736187696214.png


Ennuste Q1/2024
1736187605639.png


Ennuste Q2/2024

1736187533108.png

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Linkki uutiseen puuttuu viestistä jälleen. Jos laitat kuvana uutisen, niin laitatha kuvaan linkin lähteeseen esim. X-uutiseen, kiitos.
Fingridin ennusteessa asennettu pv kapasiteetti 35 vuonna noin 16 GW. Tässä ennusteessa 2040 vuonna 8-16 GW. Melkoinen ero ennusteissa.
1737294295207.png
1737294229210.png


Edit
Tuossa lähde kuvalle ylläpidon pyynnöstä. Se tosin näkyy toki jo itse kuvassakin. klik
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Fingridin ennusteessa asennettu pv kapasiteetti 35 vuonna noin 16 GW. Tässä ennusteessa 2040 vuonna 8-16 GW. Melkoinen ero ennusteissa.
Jostakin juuri luin juuri jutun ja grafiikan (en muista mistä), että hyvätkään markkina-analyytikot eivät ole kyenneet tuota tarkemmin paikkansa pitäviin ennusteisiin edes vuoden, parin päähän. Jotkin ennusteet pv-kapasiteetin kehityksestä missä tahansa ja etenkin Suomen kaltaisissa olosuhteissa lienevät käytännössä aivan hatusta vedettyjä arvauksia ainakin 10 ... 15 vuoden ennustejaksolla. Jos nyt on olevinaan jokin todellisuuspohja, se lienee muuttunut fiktioksi tai muutoin virheelliseksi jo puolessa välissä ennustekautta?
 

jarkko_h

Vakionaama
Jostakin juuri luin juuri jutun ja grafiikan (en muista mistä), että hyvätkään markkina-analyytikot eivät ole kyenneet tuota tarkemmin paikkansa pitäviin ennusteisiin edes vuoden, parin päähän. Jotkin ennusteet pv-kapasiteetin kehityksestä missä tahansa ja etenkin Suomen kaltaisissa olosuhteissa lienevät käytännössä aivan hatusta vedettyjä arvauksia ainakin 10 ... 15 vuoden ennustejaksolla. Jos nyt on olevinaan jokin todellisuuspohja, se lienee muuttunut fiktioksi tai muutoin virheelliseksi jo puolessa välissä ennustekautta?
Fingridin ennusteet perustuvat pitkälti verkkoliityntätiedusteluihin. Nuo ennusteet voi jakaa 2-3:lla ja ollaan lähellä realismia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Fingridin ennusteet perustuvat pitkälti verkkoliityntätiedusteluihin. Nuo ennusteet voi jakaa 2-3:lla ja ollaan lähellä realismia.
Jos sähkömarkkinalakia muutetaan lähiaikoina hallituksen ehdottamalla tavalla niin, että tuuli- tai aurinkopuiston yhdysjohdon tuotantopäähän voi liittää verottomia sähkövarastoja, tarkoittaneekohan tuo samalla, että kaikista hankkeista ei edes tarvitse kertoa Fingridille ainakaan ennakolta liitäntäspeksien puittessa, jos tarkoituksena olisi vain varastoida ajoittain puiston omaa tuotantoa ja syöttää sitä verkkoon yhteensä korkeintaan laitoksen primääritehon määrä, kun primäärituotantoa syntyy laitoksen maksimikapasiteettia vähemmän?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Fingridin ennusteet perustuvat pitkälti verkkoliityntätiedusteluihin.
Tuulivoiman kanssa on noin 3 vuoden rakentamisputki, jonka pituus riippuu kaluston toimitusajoista. Liittymissopimuksen saaminen ei ole läpihuutojuttu ja toisaalta se maksaa ihan rahaakin, suuruusluokkaa miljoona euroa. Jotta FG edes tekee sopimusta, pitää olla kaavoitus kunnossa, selvyys liittymän vaatimasta johdosta liittymispisteeseen ja investointipäätös. Näin ollen lyhyellä aikavälillä ennusteet lienevät varsin tarkkoja eli ns. rakentamisputkessa. Viivyksiä varmaan tapahtuu, hankkeet voivat vaihtaa omistajaa jne. Näistäkin on varmaan jotain tilastollista kertymää, jos sellaisen haluaisi leipoa ennusteisiin.

Aurinkovoima kiertää myös teollisen mittakaavan hankkeissa nopeammassa syklissä. Varsinkin lupien saaminen on nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Näin ollen rakentamisputki, jonka läpi jotain näkee kohtuullisen suurella varmuudella on lyhyempi. Lyhyellä tähtäimellä aurinkovoimaa on kuitenkin tulossa suhteellisen vähän verrattuna tuulivoimaan.

Sitten vähän vieroksun ajastusta, että ennuste rakentuisi suoraan tiedusteluista. FG:llä on varmasti kertynyt kokemusta, miten hankkeet edistyvät ensimmäisestä "tiedustelusta" sekä mihin, milloin ja millä ehdoilla he itse nyt yleensä edes sallivat liityttävän verkkoon.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuulivoiman kanssa on noin 3 vuoden rakentamisputki, jonka pituus riippuu kaluston toimitusajoista. Liittymissopimuksen saaminen ei ole läpihuutojuttu ja toisaalta se maksaa ihan rahaakin, suuruusluokkaa miljoona euroa. Jotta FG edes tekee sopimusta, pitää olla kaavoitus kunnossa, selvyys liittymän vaatimasta johdosta liittymispisteeseen ja investointipäätös. Näin ollen lyhyellä aikavälillä ennusteet lienevät varsin tarkkoja eli ns. rakentamisputkessa. Viivyksiä varmaan tapahtuu, hankkeet voivat vaihtaa omistajaa jne. Näistäkin on varmaan jotain tilastollista kertymää, jos sellaisen haluaisi leipoa ennusteisiin.

Aurinkovoima kiertää myös teollisen mittakaavan hankkeissa nopeammassa syklissä. Varsinkin lupien saaminen on nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Näin ollen rakentamisputki, jonka läpi jotain näkee kohtuullisen suurella varmuudella on lyhyempi. Lyhyellä tähtäimellä aurinkovoimaa on kuitenkin tulossa suhteellisen vähän verrattuna tuulivoimaan.

Sitten vähän vieroksun ajastusta, että ennuste rakentuisi suoraan tiedusteluista. FG:llä on varmasti kertynyt kokemusta, miten hankkeet edistyvät ensimmäisestä "tiedustelusta" sekä mihin, milloin ja millä ehdoilla he itse nyt yleensä edes sallivat liityttävän verkkoon.


Liittymämaksu vaihtelee 0,9M€ - 2,4M€ välillä. Liittymäsopimuksen vaaditaan käytännössä lainvoimainen rakennuslupa ja hankelupa.

Tähän mennessä on ollut helpohko ennustaa rakentamista verkkokyselyjen ja toteutuneiden liitäntöjen perusteella. Sähkölle on ollut ottajia ja iso osa projekteista on toteutunut.

Jatkossa tilanne ei ole läheskään niin selvä ja kulutuspuolella kasvu tuskin tulee olemaan valtavan voimakasta viivästyneiden vetyprojektien myötä. Esim SSAB Raahen tehtaan muutos vedylle olisi saanut kysyntään merkittävän nousun. Sille ei ole investointipäätöstä ja myös Neste on siirtänyt investointeja tulevaisuuteen.

Ei ole näköpiirissä tilannetta, jossa 16 GW aurinkovoimaa olisi vielä kysyntää lämpiminä kesäkuukausina 2030...2035 aikana. Toki tilanne voi muuttua. Käytännössä vaatisi 5-10GW investointipäätöksiä parin vuoden sisällä kesäkuukausien kulutukseen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Fingridin ennusteet perustuvat pitkälti verkkoliityntätiedusteluihin. Nuo ennusteet voi jakaa 2-3:lla ja ollaan lähellä realismia.
Taitaa listoilla olla wittusen terästehtaat ja better energyn projektit myös. :D

Joskus ainakin itsellä alkaa kellot soittamaan kun jotain valtavirrasta poikkeavan kuuloista julkistetaan. Esim tämä ulostulo oli täysin poikkeava muista vastaavista uutisoinneista. Ja eihän ne nyt sitten kovin pitkälle nuokaan suunnitelmat kantaneet.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Kapasiteetti on 1265 MW fingrin ennusteessa. Meneekö 1000 MW raja tuotannossa rikki vielä tänä vuonna? Ja jos, niin koska? 1.6 kuulostaa hyvälle. :D

Tiukille taitaa kuitenkin mennä että meneekö vai ei.
1744995914454.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Arvaus meni näköjään kolme päivää metsään. Aurinkovoiman tuotanto ylitti ensimmäistä kertaa Suomessa 1000MW 4.6.2026. Kaksi vuotta näytti ottavan 500 MW lisäys ja samalla tehon tuplaantuminen.
1000096962.jpg

Kapasiteetti ennusteessa fgllä 1367MWp

Edit olikin jo 28.5 1004MW
 

-Teme-

Vakionaama
Eiköhän uusi energiatehokkuusdirektiivi saa nopeutettua huomattavasti aurinkovoiman tuotannon määrää, kun paneelit asennettava kaikkiin uusiin kiinteistöihin, sekä huomattavaan määrään nykyisiin kiinteistöihin (pl. asuin kiinteistöt)
 

huugo

Vakionaama
Eiköhän uusi energiatehokkuusdirektiivi saa nopeutettua huomattavasti aurinkovoiman tuotannon määrää, kun paneelit asennettava kaikkiin uusiin kiinteistöihin, sekä huomattavaan määrään nykyisiin kiinteistöihin (pl. asuin kiinteistöt)
Ja lisäksi isot teolliset toimijat. Satojen MW kenttiä tulossa useita.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ja lisäksi isot teolliset toimijat. Satojen MW kenttiä tulossa useita.
Suuri osa näistä peruuntuu huonon kannattavuuden vuoksi. Investointipäätöksen saaneet hankkeet ovat saaneet EU tukia. En usko että veronmaksajilta lypsettyä rahaa roiskitaan enää pitkään muuten kannattamattomiin hankkeisiin.

Tässä esimerkki, jossa ensin hakattu metsä ja sitten todettu että hsnke ei kannatakaan https://yle.fi/a/74-20164851
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Suuri osa näistä peruuntuu huonon kannattavuuden vuoksi. Investointipäätöksen saaneet hankkeet ovat saaneet EU tukia. En usko että veronmaksajilta lypsettyä rahaa roiskitaan enää pitkään muuten kannattamattomiin hankkeisiin.

Tässä esimerkki, jossa ensin hakattu metsä ja sitten todettu että hsnke ei kannatakaan https://yle.fi/a/74-20164851
Sellainen pienin korjaus että Ylenn jutussa ei puhuta EU-rahasta tai hankeiden peruuntumisesta. Tämän tiedon valossa hankeiden aloitus on siiretty rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tällä hetkellä kristallipallo on aika samea eikä sähkön hinnan kehitystä tiedä kukaan sillä tämä päivä - saati eilinen päivän hinta ei ole tae tulevaisuudesta.

Winda Energyllä on suunnitteilla 14 aurinkovoimalaa eri puolille Suomea. Yhtiön verkkosivujen mukaan kaikki hankkeet ovat kehitysvaiheessa.
– Haluamme luottaa siihen, että saisimme käyntiin jotain hankkeitamme tänä vuonna, mutta en osaa sanoa, onko se juuri tämä Parikkalan hanke, Tatu Penttinen sanoo.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Sellainen pienin korjaus että Ylenn jutussa ei puhuta EU-rahasta tai hankeiden peruuntumisesta. Tämän tiedon valossa hankeiden aloitus on siiretty rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tällä hetkellä kristallipallo on iaka suomea eikä sähkön hinnan kehitystä tiedä kukaan sillä tämä päivä saati eilinen ei ole tae tulevaisuudesta.
Ylen jutussa ei puhuta EU rahasta, mutta käy läpi toteutuneet tai rakenteilla olevat hankkeet ( Utajärvi...). Ne on EU tuettuja.

Tuo Ylen artikkelissa mainittu hanke, jossa metsä jo hakattu voi saada investointipäätöksen jos sähkön hintaennusteet paranevat tai saa EU tukea tai hanke saa hyvän PPA sopparin. Mahdollisuudet 30...50%. Toivotaan että hanke toteutuu. Tuolla saisi säästettyä 8-12 vuodessa hakattujen puiden hiilinielun ja luonnon monimuotoisuutta ei olisi köyhdytetty turhaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ylen jutussa ei puhuta EU rahasta, mutta käy läpi toteutuneet tai rakenteilla olevat hankkeet ( Utajärvi...). Ne on EU tuettuja.

Tuo Ylen artikkelissa mainittu hanke, jossa metsä jo hakattu voi saada investointipäätöksen jos sähkön hintaennusteet paranevat tai saa EU tukea tai hanke saa hyvän PPA sopparin. Mahdollisuudet 30...50%. Toivotaan että hanke toteutuu. Tuolla saisi säästettyä 8-12 vuodessa hakattujen puiden hiilinielun ja luonnon monimuotoisuutta ei olisi köyhdytetty turhaan.
On hyvien keskustelutapojen mukaista laitaa itse lähteet sen sijaan että patistaa lukijoita seikailemaan lähdeviidakossa. EU tukea on myönnetty seitsemälle aurinkovoimalalle vuosiksi 27-28 yhteensä 34 miljoonaa euroa. Ja tässä on juttua tukimallista Miksi Luxemburg haluaa tukea Suomen aurinkovoiman rakentamista kymmenillä miljoonilla euroilla? Eli mekanismissa ”maksava valtio” (tässä Luxemburg) saa tilastollisina siirtoina nimiinsä 80 prosenttia hankkeiden uusiutuvan energian tuotannosta 15 vuoden ajan. Suomi ”isäntävaltiona” sallii mekanismista rahoitettavien hankkeiden rakentamisen alueelleen ja saa tuotetun energian ja investoinnit. Suomi oli ainoa EU-maa, joka tarjoutui rahoituksen kohdemaaksi. TEM:n Vilén arvelee syyksi sen, että muissa EU-maissa omiin uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen on niin tiukoilla, että niillä ei ole varaa luopua omasta uusiutuvan energian tilasto-osuuksista toisen maan eduksi.

Lähteet: yle.fi, tem.fi
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Kiitos. Näitä tukipaketteja on useampi. Tuo Ylen artikkeli viittaa tuoreeseen. Tässä esimerkki vanhemmasta:

Täältä lisää:
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kiitos. Näitä tukimekanismeja / paketteja on enemmän kuin 1. Tässä TEM linkki tuoreeseen pakettiin
Paketteja on usempia riipuen kuinka paljon joku tarvii vihreää energiaa täytääkseen EU velvoitteet mutta muita EU-mekanismeja en tiedä. EU tuen idea taitaa olla siinä että tosiaankin tukea vastaan saan hillitaseesen hyvää.... eli kaikki energia ja 20% uusituvasta hiilivapaasta taseesta jää isäntämaahan. Ja mikä mukavinta, EU raha ei tule yleisestä kassasta. Eli tuki on ehdollista ja kaupatavarana on oikeudet hiilineutraaliin taseeseen joten tuki on siten vain nimelisesti tukea. Mutta miksi anekauppaan vaaditaan erilinen himmeli... sitä en tiedä. Johtuu varmaankin että suoraan sijoitamalla voimaloihin hiilineutraali tase jää kohdemaahan. Korjatkaa jos olen väärässä.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Tuohon energiatehokkuusdirektiivissä mainitaan myös mahdolliseksi hyödyntää ostamalla lähialueella tuotettua uusiutuvaa energiaa - tämän voisi tulkita että energiayhteisölle tulisi mahdollista rakentaa oma aurinkopuisto ja saada siitä tarvittava energia käyttöön. Tuo tietenkin vaatii muutoksia energialakiin että em. Energiayhteisö on mahdollinen, sekä myös energian siirto sieltä eri kiinteistöille
 

fraatti

Hyperaktiivi
2025 aurinkovoiman lisäys taitaa jäädä 403MW, joka ~10MW pienempi kuin 2023. Tänä vuonna taisi valmistua jotain isoja aurinkopuistoja.
1763222160577.png
 
Back
Ylös Bottom