Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

[MJH]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

En nyt ymmärrä tuota kommenttia.
Kuvasin tuossa edellä yleistä virheenarviointia kyseisessä laskennassa, enkä ymmärrä, miksi niin ei voisi menetellä. Muuta tapaa tuskin on.
Jos "haluaa" tarkempia tuloksia, niin sitten pitää noiden suureiden virheet rajata pienemmiksi ja hyvillä perusteilla...

esimerkki:

viidesta henkilosta kukin voi valita kolmesta numerosta (1, 2 tai 3) yhden.

kuudes henkilo voittaa satasen jos arvaa mika on valittujen viiden luvun summa. summa on jokin tasaluku 5 ja 15 valilla. kuudentena henkilona itse arvaisin etta summa on 10. esimerkissasi arvattiin 5 ja 15. molemmat voi toki olla oikein mutta haviavan pienella todennakoisyydella. todenakoisimmin summa on 10.

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

esimerkki:

viidesta henkilosta kukin voi valita kolmesta numerosta (1, 2 tai 3) yhden.

kuudes henkilo voittaa satasen jos arvaa mika on valittujen viiden luvun summa. summa on jokin tasaluku 5 ja 15 valilla. kuudentena henkilona itse arvaisin etta summa on 10. esimerkissasi arvattiin 5 ja 15. molemmat voi toki olla oikein mutta haviavan pienella todennakoisyydella. todenakoisimmin summa on 10.

Eihän tällä esimerkillä ole mitään tekemistä asian kanssa! ???

 

[Espejot]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Eihän tällä esimerkillä ole mitään tekemistä asian kanssa! ???

Silloin kun lasketaan virhemarginaalia niin todenäköisyys astuu kuvaan aivan pakosti eli millä todenäköisyydellä laskettu COP asettuu esitettyjen lukuarvojen väliin.
Olisko esim 95% todenäköisyys riittävä...

 

[vayne]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Totta puhut, tässä omien Hitachi SX pumppujen kulutukset lokakuun alusta. Monet seikat vaikuttavat reaalimaailmassa kulutukseen. Tämä lienee hyvin tyypillinen mittapisteiden parvi mille vaan ilmalämpöpumpulle. Tästä saa selvän kuvan kahden identtisen pumpun vuorokausikulutuksesta kahdessa eri kokoisessa tilassa ja samassa maantieteellisessä paikassa. Ilmansuunta on näillä kylläkin talon vastakkaisilla ulkoseinillä, pohjoinen (pienempi) ja etelä (suurempi). Tähän aikaan vuodesta tuskin vaikuttaa mihinkään. Onko jollakin palstaa seuraavalla mittauksia samalta aikajaksolta?

Toki sama pumppu kuluttaa eri tilassa erilailla.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että kun lähdetään ilman sulatuksia cop:sta tarkentamaan noita vuosi cop, sulatukset mukaan cop ja kaiken maailman cop cop cop niin homma hajoaa omaan mahdottomuuteensa edes jonkimmoisen järkevän vertailukelpoisen tuloksen saamiseksi

Sulla kun on mielenkiintoisesti kaksi samaa pumppua, niin mitenköhän ne poikkeaa ilman sulatuksia koticop mittauksissa toisistaan ??? Jos logittelee vaikka muutamalla eri ulkolämpötilalla noita (toki lämmöntarve on eri => ottoteho on eri). Jos ero on järkyttävä niin ropisee samalla se edes pieni järkevän koticop tulosten vertailu eri pumpuilla totaalisesti (noista cop cop cop laskelmista puhumattakaan )

 

[VesA]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Jos ero on järkyttävä niin ropisee samalla se edes pieni järkevän koticop tulosten vertailu eri pumpuilla totaalisesti (noista cop cop cop laskelmista puhumattakaan )

Eikai vertailun tarkoituksenakaan ole saada aikaan konsensusta siitä että pumppumallin Z COP on 5,4321.. datoista saa irti monenmoista, jos mittaustilanne on riittävästi dokumentoitu. Myös mittaaja: jos tulokset ovat kummallisia foorumin väki osaa asian selvittää.

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Silloin kun lasketaan virhemarginaalia niin todenäköisyys astuu kuvaan aivan pakosti eli millä todenäköisyydellä laskettu COP asettuu esitettyjen lukuarvojen väliin.
Olisko esim 95% todenäköisyys riittävä...

Onhan se todennäköisyys tietenkin mukana ja tuo 95 % on usein se tavallisin oletus. Mielestäni tässä yksinkertaisessa tapauksessa voidaan todennäköisyyskäsitteet sivuuttaa vähemmälle huomiolle, koska tämä COPin määrittäminen sisältää enimmäkseen systemaattisia virhelähteitä ja sen vuoksi tuo todennäköisyys ajattelu ei tule aivan ensimmäisenä mieleen. Toistokokeet voivat antaa hyvin kapean jakauman ja näyttää liian pientä epätarkkuutta.

Tällä tasolla COP-määrittämisen tavoitteena lienee uteliaisuus siitä, kuinka oikean suuntaisia arvoja saadaan verrattuna "parempien" mittaajien tuloksiin.

 

[Kari]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Ei sotketa tilasto tiedettä ja mittatekniikkaa keskenään
Mittatekniikassa on rajat joiden sisällä pitää pysyä ja niiden rajojen sisällä pitää pysyä.
Ei sillon arvota haulikko hajontaa ja keksitä uusia juttuja.

Rajat on olemassa ja niillä tarkuuksilla kun liikutaan mitä on asetettu niin osuma on
keskelle päätä eikä haulikolla sinne minne sattuu

 

[jussi]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Säätöhommia tehdessä ja toistuvuutta arvioidessa voi aivan hyvin laskeskella coppia vaikka kahdella desimaalilla. Mittausvälineiden pysyessä
samoina suhteellinen tulos pysyy varmastikin marginaalissa. Mutta ei pidä uskoa sen olevan absoluuttinen totuus.

 

[Espejot]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Ei sotketa tilasto tiedettä ja mittatekniikkaa keskenään
Mittatekniikassa on rajat joiden sisällä pitää pysyä ja niiden rajojen sisällä pitää pysyä.
Ei sillon arvota haulikko hajontaa ja keksitä uusia juttuja.

Rajat on olemassa ja niillä tarkuuksilla kun liikutaan mitä on asetettu niin osuma on
keskelle päätä eikä haulikolla sinne minne sattuu

Valietavasti tilasto astuu pakostakin mukaan. Meillä on kolme muuttujaa joilla kullakin on oma virhe ... esim. millä todenäköisyydellä kaikkien muutujien virhe on maximi samaan aikaan...

 

[MJH]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Onhan se todennäköisyys tietenkin mukana ja tuo 95 % on usein se tavallisin oletus. Mielestäni tässä yksinkertaisessa tapauksessa voidaan todennäköisyyskäsitteet sivuuttaa vähemmälle huomiolle, koska tämä COPin määrittäminen sisältää enimmäkseen systemaattisia virhelähteitä ja sen vuoksi tuo todennäköisyys ajattelu ei tule aivan ensimmäisenä mieleen. Toistokokeet voivat antaa hyvin kapean jakauman ja näyttää liian pientä epätarkkuutta.

Tällä tasolla COP-määrittämisen tavoitteena lienee uteliaisuus siitä, kuinka oikean suuntaisia arvoja saadaan verrattuna "parempien" mittaajien tuloksiin.

Bueno, nayttaa silta, etta ollaan samaa mielta, puhuttiin vaan eri asiasta ). Alkuperaisessa esimerkissasi (20-25% virhe COP:ssa) arvioit nimenomaan systemaattista virhetta. Jostain syysta haksahdin ja oletin, etta arvioit satunnaista virhetta. Itse koitin silla summaus esimerkillani kertoa, etta satunnaiset virheet ei useinkaan vaikuta samansuuntaisesti laskettuun COP tulokseen, vaan ainakin osin kumoavat toistensa virhevaikutuksia. Mittauksia toistamalla ei millaan paasta eroon systemaattisesta virheesta, mutta satunnaisten virheiden vaikutukseen toistaminen (keskiarvoistaminen) puree varsin tehokkaasti. Laskemalla systemattisten virheiden prosentit yhteen oletetaan, etta kaikki virheet joko laskevat tai nostavat laskettua COP:ia. Nain ei useinkaan ole. Onkin syyta olettaa, etta kaytannosa systemaattinenkin virhe mittauksissa on mita todennakoisimmin pienempi kuin ynnaamalla laskettu 20%-25%.

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Hienoa, oliko jossakin hieman pitemmän kuin yhden syklin COP arviota... tai COP arviota ylipäätänsä sulatusten kanssa/ilman?

Tuossa liitteessä on eräs pappamallin koti-COP laskenta. Se on siirretty DOS koneesta ja kaikki merkit eivät käänny oikein mutta eiköhän siitä selvän saa.

Muutama sana mihin ja miten tuon liitteen plottaus on aikaansaatu ja mitä virhemahdollisuuksia siinä voisi olla.

1. Lämpötilan mitta- anturit ja Kwh mittari
Anturit ovat Ni1000 ja Pt1000 tyyppiä ja muunnos fysikaaliseksi suureeksi niin että mittatarkkuus on < 0.2 astetta
Kwh mittarin tarkkuus on ilmoitettu olevan +-1%.

2. Ilmamäärä
Ilmamääränä on pidetty 460 m3/h joka vastaa siinä Teukan taulukossa arvoa 6.5.

3. Antureiden sijoitus
Sisäsyksikön puhallusilman anturi on pyritty sijoittamaan sellaiseeen kohtaan (keskeltä hieman oikealle) joka vastaisin mahdollisimman hyvin puhallusilman lämpötilan keskiarvoa. Sisäyksikön imuilman anturi on aivan imuaukon keskellä. Höyrystimen lämpötilan anturi on kiinni heti kennosta tulevassa putkessa.

4. Virheen arviointi
Suurin virheen todennäköisyys on tuossa ilmamäärässä. Valmistaja (Midea) ilmoittaa Corona mallin arvoiksi 615/485/325 m3/h mutta omat virtausnopeuteen perustuvat mittaukset eivät anna noin suurta ilmamäärää käytetylle II nopeudelle.

5. Saatuja lukuja
- hetkellinen COP 2.4.. 3.8
- 11 h mittausjakson COP 2.9 jossa sulatukset pyritty huomioimaan
- max ottoteho 1.6 kW
- max antoteho 4.4 kW
- mittausjakson keskiantoteho 3.5 kW
- mittausjakson keskiottoteho 1.2 kW
- mittausjaksolla kulutettu energia 13 kWh
- mittauksin laskettu saatu energia 38.4 kWh
- ulkolämpötila -5 .. -6.2 asteen välillä
- sisälämpötila n. 22 oC

6. Miten laskettu
Laskentatapa selviää liitteestä. Laskenta tapahtuu L&G EKLS kiinteistövalvontayksikössä johon on kytketty kaikki kenttälaitteet. EKLS on kytketty DOS koneeseen ja johon tulostus tapahtuu. Laskennan perustana on Teukan malli joka on mielestäni tähän tarkoitukseen sopiva.

7. Mitä tilaa lämmitetty
Asuinkerrosta jonka pinta- ala ulkomitoin 152 m2 ja sisämitoin n. 140 m2.

8. Muita lämmönlähteitä
Patteriverkkon pumppu käynnistyy tietyin ehdoin kun on kylmempää kuin -6 astetta. Patteriverkkoon meni jonkinverran lämpöä, miten se jakautui kerrosten kesken ei ole tiedossa.

/a045b

 

[janti]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tuossa teukan taulukossa ilmantiheys on mielestäni liian kova.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1854.0

"Tuon taulukon laskemiseen olen käyttänyt ilman tiheydelle arvoa 1,2 kg/m3 ja ominaislämmölle 1 J/kg. Ilman tiheys on siis pienempi, kuin se yleisesti annettu 1,29. On pienempi siksi, että ilma on ohuempaa, kun se on lämmennyt."

Itse käytän imantiheytenä 1,165 kg/m3 joka vastaa kuivaa ilmaa +30C. Ihan hyvät perusteet olisi myös +35 C arvon käyttöön 1,1455 kg/m3 tai +40 C arvoja 1,127 kg/m3.
http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air
http://www.engineeringtoolbox.com/air-properties-d_156.html

Vaikutukset ilman massamääriin ja näin myös tehoihin näiden arvojen käytöllä verrattuna teukan arvoon -3%, -4,5% ja 6%.

 

[puuhis]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tuossa teukan taulukossa ilmantiheys on mielestäni liian kova.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1854.0

"Tuon taulukon laskemiseen olen käyttänyt ilman tiheydelle arvoa 1,2 kg/m3 ja ominaislämmölle 1 J/kg. Ilman tiheys on siis pienempi, kuin se yleisesti annettu 1,29. On pienempi siksi, että ilma on ohuempaa, kun se on lämmennyt."

Itse käytän imantiheytenä 1,165 kg/m3 joka vastaa kuivaa ilmaa +30C. Ihan hyvät perusteet olisi myös +35 C arvon käyttöön 1,1455 kg/m3 tai +40 C arvoja 1,127 kg/m3.
http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air
http://www.engineeringtoolbox.com/air-properties-d_156.html

Vaikutukset ilman massamääriin ja näin myös tehoihin näiden arvojen käytöllä verrattuna teukan arvoon -3%, -4,5% ja 6%.

Jos noita lukuja pyörittää excelissä niin miksi pitää käyttää kiinteää ilman tiheysarvoa kun sen voi oikeasti laskea tuosta puhallusilman lämpötilasta? Ei tarvitse arvuutella mikä on oikea arvo.

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Noin yleisesti ottaen koti- COP laskennalla ei varmaankaan ole tarkoitus tehdä tiedettä vaan saada selville suuruusluokkana toimiiko Ilp oikein tai miten se ylipäätään toimii. Ja siihen tämä Teukan taulukko tai malli on yksinkertaisuudessaan vallan mainio.

Jos halutaan Ilp:n merkityksellisempää tarkastelua, pitää siirtyä pitempijaksoiseen COP tarkasteluun (kk, vuosi) ja lisähöysteenä ottaa mukaan myös COP vaikutus taloudelliseen lopputulokseen mutta se onkin jo toinen juttu.

/a045b

 

[puuhis]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Noin yleisesti ottaen koti- COP laskennalla ei varmaankaan ole tarkoitus tehdä tiedettä vaan saada selville suuruusluokkana toimiiko Ilp oikein tai miten se ylipäätään toimii. Ja siihen tämä Teukan taulukko tai malli on yksinkertaisuudessaan vallan mainio.

Jos halutaan Ilp:n merkityksellisempää tarkastelua, pitää siirtyä pitempijaksoiseen COP tarkasteluun (kk, vuosi) ja lisähöysteenä ottaa mukaan myös COP vaikutus taloudelliseen lopputulokseen mutta se onkin jo toinen juttu.

/a045b

Mutta mikset käytä antoteholle kuitenkin 'oikeaa' kaavaa jossa ilman ominaislämpökapasiteetti lasketaan oikein eli puhalluslämpötilan mukaan. Lämpöanturit vaikuttavat tarkoilta mutta tuossa teukan kaavassa tulee pientä tarpeetonta lisävirhettä. Kaava on kuitenkin hyvin helppo lisätä tuohon laskentaan. Tuossa puhallusmäärän laskennassa on tosiaan suurin klappi ja se on vaikein arvioitava. Lisäksi jos laittaisit nuo datat vaikka exceliin ja piirtäisit normaalit graafit niin niitä olisi hieman helpompi ihastella / kauhistella.

 

[Raksaaja]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Mutta mikset käytä antoteholle kuitenkin 'oikeaa' kaavaa jossa ilman ominaislämpökapasiteetti lasketaan oikein eli puhalluslämpötilan mukaan. Lämpöanturit vaikuttavat tarkoilta mutta tuossa teukan kaavassa tulee pientä tarpeetonta lisävirhettä. Kaava on kuitenkin hyvin helppo lisätä tuohon laskentaan. Tuossa puhallusmäärän laskennassa on tosiaan suurin klappi ja se on vaikein arvioitava. Lisäksi jos laittaisit nuo datat vaikka exceliin ja piirtäisit normaalit graafit niin niitä olisi hieman helpompi ihastella / kauhistella.

Ja ennen kaikkea väitellä kahden desimaalin tarkkudella siitä kenellä on paras ILP

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Olen käyttänyt suuren osan elämästäni, mittaushommeleihin ja niiden laskentaan ja virheenarvioimiseen eri tasoisissa tehtävissä.
Mitä vanhemmaksi ja kokeneemmaksi (?) tulen, sitä vähemmän panen painoa sille, että tulos olisi hyvin tarkka. Tärkeämpänä pidän sitä, että ymmärrän tuloksen epätarkkuuden olevan mukana joka käänteessä.

Tuohon ilman tiheyteen ja ominaislämpöön olen usein puuttunut tälläkin foorumilla ja ihmetellyt, onko jossakin selvitystä siitä, mitä ilmakuutio itse asiassa tarkoittaa näissä datoissa. Kun sitten ottaa huomioon sen ilmamäärän epämääräisyyden, niin ei oikeastaan kannata askarrellakaan hyvin monella desimaalilla noissa suureissa.

Lämpötilan mittauksessa mittarien tarkkuus ei paljon merkitse, koska samoilla mittareilla joku toinen saa melkoisesti eri arvoja kuin toinen. Niiden sijoitus lienee ratkaiseva.

Sitten se tärkeä asia on muistettava, että mitattava kohde on niin epämääräinen ja ajallisesti ja paikallisesti muuttuileva, että siitä ei saa otetta. Varsinkin ilppi toimii koko ajan muuttuvassa tilanteessa. Esimerkkinä olen usein tarjoillut tehtävää, että mitataan pihalla olevan lumikerroksen paksuus vaikkapa työntömitalla, jonka tarkkuus on 0,1 mm. Yhtä hyvän tuloksen saa katsomalla ikkunasta jäniksen jälkiä.

Ihmettelin aikoinaan nopeuslaskun tuloksia, kun nopeudeksi ilmoitettiin vaikkapa 213,568 km/h sadan metrin matkalta rinteestä mitattuna. Tuo kuuden numeron tulos saadaan siis jakamalla matka ajalla. Tällöin aika pitää olla tiedossa noin mikrosekunnin (miljoonanosa sekunti) tarkkuudella ja matka noin kymmenesosamillin tarkkuudella. Miten ne rukkaskätiset miehet siellä liukkaassa pakkasrinteessä tähän pystyvät? Siis nuo desimaalit olivat täyttä huuhaata ja peräisin vain laskimen näytöstä. Nykyisin niitä ei ilmoiteta noin tarkasti.

 

[puuhis]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Sitten se tärkeä asia on muistettava, että mitattava kohde on niin epämääräinen ja ajallisesti ja paikallisesti muuttuileva, että siitä ei saa otetta. Varsinkin ilppi toimii koko ajan muuttuvassa tilanteessa. Esimerkkinä olen usein tarjoillut tehtävää, että mitataan pihalla olevan lumikerroksen paksuus vaikkapa työntömitalla, jonka tarkkuus on 0,1 mm. Yhtä hyvän tuloksen saa katsomalla ikkunasta jäniksen jälkiä.

Mutta kun näytteistät imu- ja puhallusilman ja mittaat samalla ottotehon saa tuosta juuri sen oikean hetkellisen antotehon vaikka pumppu eläisi sisäisesti mitä säätöä hyvänsä.

 

[RAFU]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Toki sama pumppu kuluttaa eri tilassa erilailla.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että kun lähdetään ilman sulatuksia cop:sta tarkentamaan noita vuosi cop, sulatukset mukaan cop ja kaiken maailman cop cop cop niin homma hajoaa omaan mahdottomuuteensa edes jonkimmoisen järkevän vertailukelpoisen tuloksen saamiseksi

Sulla kun on mielenkiintoisesti kaksi samaa pumppua, niin mitenköhän ne poikkeaa ilman sulatuksia koticop mittauksissa toisistaan ??? Jos logittelee vaikka muutamalla eri ulkolämpötilalla noita (toki lämmöntarve on eri => ottoteho on eri). Jos ero on järkyttävä niin ropisee samalla se edes pieni järkevän koticop tulosten vertailu eri pumpuilla totaalisesti (noista cop cop cop laskelmista puhumattakaan )

Ilman automaattisia mittalaitteita kahden pumpun samanaikaiset COP mittaukset alkaa olla ainakin minun sietorajan yli, nykyisillä menetelmilläni. Vuorokausikulutukset toki tulevat kivuttomasti ja mittapisteiden linearisointi kertoo jo aika paljon ja kahden identtisen pumpun samanaikainen vertailukin onnistuu hyvin.
Hauskaahan näitä tosiaan olisi mittailla kun kaikki olisi automaattista ja näyttöruudulla lukisi koko ajan hetkellinen COP, vuorokausi COP jne. Kyllä joku asiasta kiinnostunut sellaisen mittarin vielä keksii, jos ei muualla niin kaukana halvan työvoiman maassa. Hitachi SX Premiumiinkin on saatavissa keskitetty valvonta kun pumppuja on vähän enemmän kuin yksi ja kaksi. Hintaa en aio sellaiselle kysyä.

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Mutta kun näytteistät imu- ja puhallusilman ja mittaat samalla ottotehon saa tuosta juuri sen oikean hetkellisen antotehon vaikka pumppu eläisi sisäisesti mitä säätöä hyvänsä.

Antotehonhan siitä saa jollakin tarkkuudella. Ottotehon kanssa saattaa olla sitten jo enemmän epämääräisyyttä sillä tavalla, että se ei välttämättä liity yksikäsitteisesti sen hetken antoon, vaan jotakin vaihe-eroa voi olla. Toki siitä jakolaskulla saadaan sitten sen hetkinen COP, mutta samalla antoteholla hetken päästä onkin eri otto ja COP-kuvaajaan tulee tietenkin kohinaa, joka on sitä epätarkkuutta. Kun aikanaan mittasin ilpin käyriä, niin COP-kuvaankin piti laittaa melkoiset suodatukset rypyille, että sitä viitsi katsella.

Eihän olisi hyvin kumma juttu valmistusvaiheessa laittaa ilppiin mittari näyttämään hetkellistä ja kumuloitua COPpia jollekin ajalle. Miksikähän eivät laita?

 

[Kari]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Antotehonhan siitä saa jollakin tarkkuudella. Ottotehon kanssa saattaa olla sitten jo enemmän epämääräisyyttä sillä tavalla, että se ei välttämättä liity yksikäsitteisesti sen hetken antoon, vaan jotakin vaihe-eroa voi olla. Toki siitä jakolaskulla saadaan sitten sen hetkinen COP, mutta samalla antoteholla hetken päästä onkin eri otto ja COP-kuvaajaan tulee tietenkin kohinaa, joka on sitä epätarkkuutta. Kun aikanaan mittasin ilpin käyriä, niin COP-kuvaankin piti laittaa melkoiset suodatukset rypyille, että sitä viitsi katsella.

Eihän olisi hyvin kumma juttu valmistusvaiheessa laittaa ilppiin mittari näyttämään hetkellistä ja kumuloitua COPpia jollekin ajalle. Miksikähän eivät laita?

No hyvin tehtynä tollasen ominaisuuden lisääminen maksaisi ehkä jopa 10€
Mieti vähän Teukka paljonko se on toimitusjohtajan palkasta pois jos koneita tehdään 100 000kpl
Miljoona tilistä pois joka vuosi :-[

Plus että ihmiset saisivat todellisen tiedon siitä mitä ovat säästänee tai ovat olleet säästämättä jättäneet.
Lue Tootilla voisi linttaa vaikka kännykän haeskelemaan sähkön pörssihintoja että tuleeko ikinä maksettua investointi takasin.
Vai olisiko pitänyt ostaa mopo ja mennä sillä töihin.

Teukan toteamus on tosiaan se mitä ILP valmistajat eivät varmasti tule sisällyttämään laitteisiinsa.

EDIT:
Hintaa ei ehkä tulisi komponentti tasolla mitään koska kaikki on helppoa laskea jo nyt pelkästään softan kautta.
No jos tarkuutta haetaan niin vain taivas on rajana mutta vaikka COP 3.1 olisi aika helppo nakki.
Plus Miinus 10% virhe antaisi (COP 0,3 plussaa tai miinusta) oikeaan arvoon.

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Mutta mikset käytä antoteholle kuitenkin 'oikeaa' kaavaa jossa ilman ominaislämpökapasiteetti lasketaan oikein eli puhalluslämpötilan mukaan. Lämpöanturit vaikuttavat tarkoilta mutta tuossa teukan kaavassa tulee pientä tarpeetonta lisävirhettä. Kaava on kuitenkin hyvin helppo lisätä tuohon laskentaan. Tuossa puhallusmäärän laskennassa on tosiaan suurin klappi ja se on vaikein arvioitava. Lisäksi jos laittaisit nuo datat vaikka exceliin ja piirtäisit normaalit graafit niin niitä olisi hieman helpompi ihastella / kauhistella.

Tuolla edellä totesin että tämä koti- COP on minulle suuruuluokkaväline jolla arvioin miten ILP toimii ja keskityn lähinnä energian säästöön ja -kustannussäästöön Ilp:n avulla. No kun Puuhis heitti “haasteen” niin pitihän se katsoa kuinka mullistavasta jutusta on oikein kysymys. Alla on täydennetty ohjelma jossa pitäisi olla nyt myös ilman ominaispainoasiakin mukana. Liitteessä on pieni pätkä alaolevalla ohjelmalla ajettua "käppyrää" ja alustavasti näyttäisi siltä että noin 0.2 COP yksikköä tuo vaikutus olisi . Tosin on huomattava että tuota ilmamäärääkin on pudotettu 460 > 450 ja tuon sulatuksen vaikutusta (Th<+ on muutettu höyrystin lt:n 10 asteesta > 8 asteeseen.

Tuolla allaolevalla ohjelmalla on ajettu vain tuo liitteen pätkä joten testi on jäänyt aika pieneksi mutta ei tuolla järin suurta merkitystä näyttäisi olevan.

Hetkelliset COP: t ovat 3 molemminpuolin ja mittausjakson COP sulatukset huomioiden 2.7. Ei siis kovin suurta muutosta tuohon Teukan esittämään laskentatapaan.

Tavoitteena tässä on poistaa niitä virhemahdollisuuksia jotka ovat tulleet kommenteissa esiin. Ehkäpä puuhiskin on nyt tyytyväisempi. Smiley211007

10 -- PIIRTURI
# 20 Z:=60; TSKTAB:=1; TSKPRP:=2; W:=0
# 50 PRINT DATE,TIME,"Ulkolt.",$062.MW,"oC","Ilp:n sähk”mit",$110.ZW,"kWh"
# 60 PRINT
#
100 -- loop
# 105 TSKFRM$:="F:7,2)"
# 110 Ts:=$140.MW; Tu:=$141.MW; To:=$062.MW; Th:=$142.MW
# 120 T:=POS(($110.ZW-A)/Z*360000,0,200)
# 125 I:=(1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2)*450*0.24*(Tu-Ts)/860
# 130 C:=POS((I/T*1000),0,200)*(Th<+
# 135 PLOT TIME,"s"Ts,"u"Tu,"T"T,"h"[10]Y4,"C"C
# 170 A:=$110.ZW
# 180 W:=W+I*Z/3600*(Th<+
# 200 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 100

I muuttuja tarkoittaa Ilp:n tuottamaa lämpötehoa ja tämä (1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2) on "toivon mukaan" ilman lämpötilan mukaan muuttuva ilman tiheys. 1.3 vastaa 0 asteen tiheyttä, POS(Tu,0,60)/100 saa puhallusilman lt:n Tu ($141.mw) mukaan arvon 0 ja 1 välillä. 0.2 on 0 asteen ja 60 asteen tiheyden ero. Eli ääriarvoina, jos puhalluslämpötila olisi 0 astetta niin ilman tiheys olisi 1.3-0 eli 1.3 ja jos lämpötila olisi 60 astetta niin ilman tiheys olisi 1.3-0.2 eli 1.1. Seuraavaksi 450 on ilmamäärä m3/h (valmistaja ilmoittaa 485 m3), 0.24 on ilman ominaislämpö, (Tu-Ts) on lämpötilaero ja 860 jakaja jolla Kcal muutetaan Kw(h). Tätä päivitetään kuten muitakin mittarvoja tässä 60 s välein.

/a045b

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tässä on käyty keskustelua Koti- COP:n mittausvirheistä. Useimmilla mittaukset perustuvat Teukan aikoinaan kehittämään mittaustapaan joka on suuruusluokkatarkasteluun vallan mainio tapa ja kertoo hyvin Ilp:n toiminnan mittaushetkenä. Kuten keskustelussa on käynyt ilmi, se perustuu kertaotokseen, vakioilmantiheydelle ja ei huomioi sulatuksen vaikutusta.

Puuhis on mennyt askelta pidemmälle ja pyrkii mittauksissaan huomioimaan em seikat. Eroa syntyy suuruusluokkana 15..20%. Tämä johtaa siihen että kun tätä koti- COP:a esittää niin pitäisi aina todeta millä menetelmällä ja mihin mittausarvoihin- ja tapoihin perustuen tämä koti -COP on saatu.

On luonnollista että mittaamalla oikeastaan mitä hyvänsä, syntyy virhettä ja tämä on aina ja joka hetki pidettävä mielessä. Toisaalta jos virhettä pystyy helposti kaventamaan ei siitä ainakaan itselle ole mitään haittaa. Smiley211007

Ilp:n koti- Copin mittauksen virhelähteet
- sulatuksen vaikutus
- todellinen ilmamäärä
- ilman tiheys
- mitta- antureiden sijoitus(virheet)
- mittalaitevirheet
- laskuvirheetkin

Oma lukunsa on sitten tämä Ilp kauppiaiden rakastama + 7 ulkolämpötilalla ilmoitettu COP jolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Saattaa hyvinkin olla niin että tämä koti- COP on huomattavasti tarkempi mitä em COP.

Kuten olen aiemmin todennut en ole järin innostunut tästä COP hypetyksestä ja olenkin keskittynyt lähinnä Ilp:n avulla energian säästöön ja energiakustannusten laskentaan.

/a045b

 

[pumputon]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tuolla edellä totesin että tämä koti- COP on minulle suuruuluokkaväline jolla arvioin miten ILP toimii ja keskityn lähinnä energian säästöön ja -kustannussäästöön Ilp:n avulla. No kun Puuhis heitti “haasteen” niin pitihän se katsoa kuinka mullistavasta jutusta on oikein kysymys. Alla on täydennetty ohjelma jossa pitäisi olla nyt myös ilman ominaispainoasiakin mukana. Liitteessä on pieni pätkä alaolevalla ohjelmalla ajettua "käppyrää" ja alustavasti näyttäisi siltä että noin 0.2 COP yksikköä tuo vaikutus olisi . Tosin on huomattava että tuota ilmamäärääkin on pudotettu 460 > 450 ja tuon sulatuksen vaikutusta (Th<+ on muutettu höyrystin lt:n 10 asteesta > 8 asteeseen.

Tuolla allaolevalla ohjelmalla on ajettu vain tuo liitteen pätkä joten testi on jäänyt aika pieneksi mutta ei tuolla järin suurta merkitystä näyttäisi olevan.

Hetkelliset COP: t ovat 3 molemminpuolin ja mittausjakson COP sulatukset huomioiden 2.7. Ei siis kovin suurta muutosta tuohon Teukan esittämään laskentatapaan.

Tavoitteena tässä on poistaa niitä virhemahdollisuuksia jotka ovat tulleet kommenteissa esiin. Ehkäpä puuhiskin on nyt tyytyväisempi. Smiley211007

10 -- PIIRTURI
# 20 Z:=60; TSKTAB:=1; TSKPRP:=2; W:=0
# 50 PRINT DATE,TIME,"Ulkolt.",$062.MW,"oC","Ilp:n sähk”mit",$110.ZW,"kWh"
# 60 PRINT
#
100 -- loop
# 105 TSKFRM$:="F:7,2)"
# 110 Ts:=$140.MW; Tu:=$141.MW; To:=$062.MW; Th:=$142.MW
# 120 T:=POS(($110.ZW-A)/Z*360000,0,200)
# 125 I:=(1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2)*450*0.24*(Tu-Ts)/860
# 130 C:=POS((I/T*1000),0,200)*(Th<+
# 135 PLOT TIME,"s"Ts,"u"Tu,"T"T,"h"[10]Y4,"C"C
# 170 A:=$110.ZW
# 180 W:=W+I*Z/3600*(Th<+
# 200 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 100

I muuttuja tarkoittaa Ilp:n tuottamaa lämpötehoa ja tämä (1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2) on "toivon mukaan" ilman lämpötilan mukaan muuttuva ilman tiheys. 1.3 vastaa 0 asteen tiheyttä, POS(Tu,0,60)/100 saa puhallusilman lt:n Tu ($141.mw) mukaan arvon 0 ja 1 välillä. 0.2 on 0 asteen ja 60 asteen tiheyden ero. Eli ääriarvoina, jos puhalluslämpötila olisi 0 astetta niin ilman tiheys olisi 1.3-0 eli 1.3 ja jos lämpötila olisi 60 astetta niin ilman tiheys olisi 1.3-0.2 eli 1.1. Seuraavaksi 450 on ilmamäärä m3/h (valmistaja ilmoittaa 485 m3), 0.24 on ilman ominaislämpö, (Tu-Ts) on lämpötilaero ja 860 jakaja jolla Kcal muutetaan Kw(h). Tätä päivitetään kuten muitakin mittarvoja tässä 60 s välein.

/a045b

VAU! Smiley211008

 

[RAFU]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tässä helppo ja tarkka kuivan ilman tiheyden laskentakaava normaalipaineessa (T = 20..60 ast C alueella):
tiheys (kg/m3) = 1,301-0,00525*T+0,000023*T*T
Toinen asia on sitten minkä lämpötilan valitsee kaavaan, imuilman, poistoilman tai jotain siltä väliltä. Eri mittauksissa tulisi kuitenin käyttää samaa periaatetta. Tällä saadaan ainakin yksi virhemahdollisuus helposti minimoitua COP mittauksissa.

 

[Espejot]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Kuten olen aiemmin todennut en ole järin innostunut tästä COP hypetyksestä ja olenkin keskittynyt lähinnä Ilp:n avulla energian säästöön ja energiakustannusten laskentaan.

Olen kääntymässä samalle kannalle - sillä erotuksella että energian kustanus ei sinänsä kiinnosta.

 

[RAFU]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Jos noita lukuja pyörittää excelissä niin miksi pitää käyttää kiinteää ilman tiheysarvoa kun sen voi oikeasti laskea tuosta puhallusilman lämpötilasta? Ei tarvitse arvuutella mikä on oikea arvo.

Katso puuhis tämän ketjun vastaustani #64, siinä esittämäni kaavan saat helposti Exceliin-

 

[VesA]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tässä helppo ja tarkka kuivan ilman tiheyden laskentakaava normaalipaineessa (T = 20..60 ast C alueella):
tiheys (kg/m3) = 1,301-0,00525*T+0,000023*T*T
Toinen asia on sitten minkä lämpötilan valitsee kaavaan, imuilman, poistoilman tai jotain siltä väliltä. Eri mittauksissa tulisi kuitenin käyttää samaa periaatetta. Tällä saadaan ainakin yksi virhemahdollisuus helposti minimoitua COP mittauksissa.

Oravanpyörä pumppaa kennon läpi tulevaa lämmintä ilmaa, kaipa poistoilma siis olisi parempi valinta jos oletetaan että pyörä pumppaa aina vakiona pysyvää tilavuusvirtaa.

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Vielä muistuttaisin, että tuo koticop on aikanaan tarkoitettu ilpin käyttäjille siinä mielessä, ettei mitään mittausteknistä tai tieteellistä taustaa tarvita. Jos on kaksi halpaa digitaalimittaria ja kulutusmittari näkyvissä, niin ohikulkiessa saa silmäyksen, jolla se COP sitten voidaan laskea aivan päässä - kuin kelloa katsoisi tai tuo excel-muodossa oleva taulukko voisi olla siinä ilpin lähellä, ja siitä sen copin näkee sitten pähkäilemättä. Itselläni on sellainen valituspalojen ilmainen kylkiäismittari, jossa on sisälämmön näytön lisäksi ulkolämpötila anturilla, joka nyt on siinä puhallusritilässä.
Kun sitä tällä tavalla ohimennen silmäilee, niin syntyy myös käsitys lukemien tasosta tietyllä säällä ja käytöllä ja vähitellen ilpin toiminnan olemus paljastuu epäteknisillekin huomioitsijoille. Saattaa johtaa sitten vähitellen siihen, että lukemia merkitään ylös ja ajatus lähtee etenemään.

 

[RAFU]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

teukka, oikeassa olet, onhan tuo kätevä ja edullinen tapa saada irti oleellinen pumpun toiminnasta. Useammille koti-COP riittää. Toiset haluavat viettää aikaansa pumpun vieressä ja tehdä kvasitiedettä, kyllä siihenkin nopeasti kyllästyy rajallisilla mittalaitteilla, olen huomannut senkin!

Tuohon vielä vuodatus lämpötilamittareiden kalibroinnista. Ei nämä kiinan USB rimpulat näytä kovin vakuuttavilta yhteen teipattuna pienemmän 30 m2 tilan Hitachi 18SX8 puhallusaukon kohdalla (toinen aukko oikealle keskipisteestä). Toinen mittaus hyppii välillä miten sattuu jopa 1 ast C ilman mitään ulkopuolista syytä, vaikka hetkeksi on saanut näyttämään samaa. Hinta ei kylläkään ollut kuin 12 US$/kpl + muutama taala lähetyskuluja DHL:llä.

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Sulatuksen vaikutuksen huomioiminen COP laskettaessa
Foorumilla kirjoitetaan aika laveasti tästä COP:sta. Poikkeuksetta kyseessä näyttää olevan jonkin lyhyen hetken COP ja tämän jälkeen pannaan mutkat suoriksi ja annetaan ymmärtää että se olisi jopa pitkän ajanjakson- tai jopa vuotuinen COP. Ilmamäärä otetaan kyseenalaistamatta valmistajan prosyristä, sulatuksen huomioiminen puuttunee puuhista lukuunottamatta ilmeisesti kaikilta jne. Enkä ole yhdenkään nähnyt esittävän miten sulatuksen vaikutus on laskettu. Mihin tälläistä epämääräistä tietoa tarvitaan? Ei ainakaan eri ILP merkkien keskinäiseen vertailuun.

Taas tullaan siihen että tämä Teukan malli, koti- COP soveltuu erinomaisesti oman Ilp:n toiminnan tarkkailuun koska virheet ovat periaatteessa samat ja vertailukelpoisuus siten säilyy.

Oma tapa huomioida sulatus
Liitteessä tulostus sulatusvaiheesta. Mistä alkaa sulatus ja mihin sulatus päättyy? Sen voi ajatella monella tavalla mutta tuosta tulosteesta selviää yhden sulatuksen aikainen tapahtuma ja hyvä indikaattori on höyrystimen lämpötila jossa lämpötilamuutos on hyvin suuri. Esimerkiksi jos seuraa miten höyrystimen yläosan lämpötila (+) merkki muuttuu lämmityksessä n. -14 oC > sulatuksen +60 oC ja takaisin lämmityksen -14 oC niin sen perusteella voi lopettaa Ilp energiatuoton laskemisen sulatuksen aikana. Oma raja on tuo +8 eli (*) merkitty. Ja jos muistelee miten se meni ohjelmassa niin sehän oli: W:=W+I*Z/3600*(Th<+ jossa tuo (Th<+ saa arvon 0 jos höyrystimen lämpötila Th on suurempi kuin 8 ja lauseke I*Z/3600 saa myös arvon 0 joten ILP tuottaman energian laskurin W arvo ei kasva.

Jos haluaa jatkaa sulatuksen vaikutuksen arviointia eteenpäin niin käsitettä voi venyttää aina siihen asti kun Ilp ulospuhallusilman lämpötila saavuttaa lakipisteensä. Smiley211007



Eli jos haluaa tarkentaa tätä Teukan koti-COP laskentamallia, pitää käytännössä siirtyä laskemaan tehon asemasta mittausjakson Ilp:n kuluttaman sähköenergian ja Ilp:n tuottaman lämpöenergian suhdetta jossa on huomioitu sulatuksenaikanen näennäinen energian tuotto ja jos intoa riittää niin pienenä tekijänä on vielä se miten sisäyksikkö jäähdyttää huonetta sulatuksen aikana. Ja tietenkin ne asiat joista on ollut edellä puhe:- tarkennettu puhallusilman määrä,- tarkennetut lämpötilamittaukset, ilman tiheys jne.

Jos nyt oikein laskin niin Ilp sähkönkulutus on sulatuksen aikana 50..100Wh ja jos sulatus- COP olisi 3 niin tuo sulatuksenaikainen energia olisi 150.. 300Wh. Tästä päästään siihen että että suurin kokonais COP alentava tekijä on se aika jona puhallusilma saavuttaa (huonolla COP:lla) sulatuksen loppumisenajan lämpötilasta, tasaisen puhallusilman lämpötilatason. Sama asia pätee periaatteessa katkokäyntiin.

Tässä yhteydessä on huomattava että tulosteessa höyrystimen alaosa (-) merkki lämpiää sulatuksen aikana vain tuonne 0 asteen kieppeille ja on hyvin arveluttavaa ottaa pohjan sulanapitovastus pois käytöstä.

/a045b

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tahtoo nuo asiat hävitä paljouteensa. Olen plotannut ja analysoinut noita sulatustapahtumia joku vuosi sitten. Niitä on hankala löytää, mutta kaivelin tuohon pari ja pätkän tekstiäkin:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1916.msg21701.html#msg21701

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3767.0


Tarkistelin vielä noita mittauksiani.
Lämmitys- ja sulatusjakson yhteispituus on 35 minuuttia, josta lämmitystä 28 min ja sulatusta 7 min. Siis suhteellisesti voidaan ajatella, että lämmitystä on 4 tuntia ja sulatusta 1 tunti.
Ottoteho on 1,8 kW ja COP 2,4 lämmityksen aikana.
Sulatuksen aikana vastaavasti 1 ja 0.
Tällöin siis 5 tunnin aikana otto on 4*1,8+1=8,2 kWh ja tuotto 4*2,4*1,8=17,3 kWh, josta COP=2,1.
COP laskenut siis sulatuksen vaikutuksesta eli 2,1/2,4=88 %. Lasku on noin 12 %.
Jos käytetään vaikkapa 60 watin pohjan lämmitysvastusta, niin huononnusta tulee vielä 3 % lisää.

Mittauskäyräni sisältävät senkin kennossa olevan jäännöslämmön, kun lämmitys palautuu päälle sulatuksen jälkeen eli noissa yllä olevissa olisi mielestäni mukana myös se lämpö, joka on jäänyt sinne ulkokennoon.

Olisihan mukava,jos joku muukin laskeskelisi omista käyristään tuon saman.

 

[SON]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Tällöin siis 5 tunnin aikana otto on 4*1,8+1=8,2 kWh ja tuotto 4*2,4*1,8=17,3 kWh, josta COP=2,1.
COP laskenut siis sulatuksen vaikutuksesta eli 2,1/2,4=88 %. Lasku on noin 12 %.
Jos käytetään vaikkapa 60 watin pohjan lämmitysvastusta, niin huononnusta tulee vielä 3 % lisää.

Mittauskäyräni sisältävät senkin kennossa olevan jäännöslämmön, kun lämmitys palautuu päälle sulatuksen jälkeen eli noissa yllä olevissa olisi mielestäni mukana myös se lämpö, joka on jäänyt sinne ulkokennoon.

Olisihan mukava,jos joku muukin laskeskelisi omista käyristään tuon saman.

Tuolta viestin 50 liitteestä voisi saada kohtuu tarkasti sulatuksen vaikutusta 2.9/3.3= 88%. Lasku 12% (sisvastus)
" " 61 " 2.7/3.1= 87%. Lasku 13% "

On huomattava että ym arvojen tallennusaikaan ilma oli hyvin kuivaa ja sulatukset harvassa. Smiley211001

Ja vastaavasti tämä 2.7/2.9= 93% ja lasku 7% josta noin 5%-yks. olisi sitä ilman tiheyden vaikutusta jota muutamat pitävät liian korkeana siinä Teukan laskentamallissa. Eli COP 2.9 on saatu vakioilmantiheydellä 1.2 kg/m3 ja COP 2.7 on saatu kokoajan (60 s) välein muuttuvalla puhallusilman lämpötilan mukaan muuttuvalla ilmantiheydellä. Ulkoilman lämpötila oli siinä -6 asteen kieppeillä molemmissa tapauksissa.

/a045b

 

[VesA]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Olisihan mukava,jos joku muukin laskeskelisi omista käyristään tuon saman. [/color]

Meillä on teukan kanssa melkein samanlaiset pumput, ja mittauksetkin samantapaisia.

Itse olen mitannut pitkiä sarjoja ( talven yli ) ja poiminut datasta jaksoja joissa pumppu ei koko ajan säädä johonkin suuntaan.

Tuo mukanaoleva kuva on kyllä mitattu niin, että datat on otettu samasta jaksosta. Eli COP sulatusten väliseltä alueelta ja sitten lisätty jakson jälkeiseen sulatukseen kulunut energia jakson aikana kuluneeseen ja laskettu COP uudelleen.

Ulostuloenergia on mitattu minuutin aikana pyörineistä oravanpyörän kierroksista ja samaisen jakson lopussa mitatuista lämpötiloista.

Eli kuvassa on sulatuksen aiheuttama COPin alenema lämpötilan funktiona.

 

[mstr]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Minkähän verran virhettä voi tulla jos mittaa puhaltimen pyörintänopeuden ja laskee siitä ilmamäärän kaavalla

Q2 = Q1*r2/r1 missä Q1 on valmistajan speksaama maksimi-ilmamäärä, r1 sitä vastaava pyörintänopeus ja r2 mitattu pyörintänopeus

Eli paljonko todellinen ilmamäärä poikkeaa lineaarisesta käytöksestä? Oletetaan että valmistajan arvo on kohdillaan ja pyörintänopeudet
voi mitata tarkasti.

 

[VesA]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Minkähän verran virhettä voi tulla jos mittaa puhaltimen pyörintänopeuden ja laskee siitä ilmamäärän kaavalla

Q2 = Q1*r2/r1 missä Q1 on valmistajan speksaama maksimi-ilmamäärä, r1 sitä vastaava pyörintänopeus ja r2 mitattu pyörintänopeus

Eli paljonko todellinen ilmamäärä poikkeaa lineaarisesta käytöksestä? Oletetaan että valmistajan arvo on kohdillaan ja pyörintänopeudet
voi mitata tarkasti.

Tuotapa en älynnyt silloin mitata.. vaikka olisi ollut tilaisuuskin. Voisin kuvitella että ilmamäärä ei vähene ihan niin paljon kuin suora kierrosluvun lasku antaisi ymmärtää. Ja jossain kohtaa kierrosten nosto ei enää auta paljonkaan. Mittasin nimittäin noista Argoista senkin, että oikein revitellessään ne hetken puhalsivat aika paljon normaalia kovempaa.

 

[teukka]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.0.htm

Tuolla on puhallinjuttua....

 

[juu-zo]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Koti-cop mittauksista jälleen päivää. Virittelin ds18b20 anturit ilppiin kiinni ja aloin laskeskelemaan koti-coppeja. Saan lukemiksi melko hyviä cop lukemia, joten mietin pitääköhän nämä avan paikkansa.
Ulkolämpötila +8 astetta
Puhalluslämpötila +31,9 astetta
Imulämpötila +21,6 astetta
Puhallusnopeus 2 eli service manuaalista katsottuna 475,8m3/h, oletettu 6% virhe tarkoittaisi todellista ilmamäärää 447,252m3/h
Näistä laskien antoteho 6016W
Ottoteho ~344W

Koti-cop näillä tiedoilla 4,86

Lähinnä mietin onko tuo antoteho laskettu oikein, mutta ilmeisesti pumppu tuottaa luvatut 6kW näillä keleillä melko helposti.

 

[blobbo]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Koti-cop mittauksista jälleen päivää. Virittelin ds18b20 anturit ilppiin kiinni ja aloin laskeskelemaan koti-coppeja. Saan lukemiksi melko hyviä cop lukemia, joten mietin pitääköhän nämä avan paikkansa.
Ulkolämpötila +8 astetta
Puhalluslämpötila +31,9 astetta
Imulämpötila +21,6 astetta
Puhallusnopeus 2 eli service manuaalista katsottuna 475,8m3/h, oletettu 6% virhe tarkoittaisi todellista ilmamäärää 447,252m3/h
Näistä laskien antoteho 6016W
Ottoteho ~344W

Koti-cop näillä tiedoilla 4,86

Lähinnä mietin onko tuo antoteho laskettu oikein, mutta ilmeisesti pumppu tuottaa luvatut 6kW näillä keleillä melko helposti.

Sulla on pielessä sekä antotehon laskeminen että myös COPin kaava. En jaksa alkaa laskemaan, mutta noilla arvoilla COP taitaa olla lähempänä kahtakymmentä kuin viittä

 

[janti]

Vs: Koti-COP mittauksen mahdolliset virheet

Voisi kokeilla tällä exelillä laskeskella
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=1845.0;attach=57576