Kuinka paljon takkaa voi lämmittää?

[Tekniikkatulitaloon]

Tämän puulämmityksen kanssa tulee välillä hieman uusavuton olo kun yleispäteviä ohjeitahan löytyy netistä niin paljon kuin jaksaa selata ja varmasti siellä se tietokin saatavilla kun lukee oikeasta paikasta. Kysynyt olen ja nyrkkisääntöä ja mutua on monenlaista.

Kiinnostaisi siis tietää kuinka paljon tämmöistä varaavaa tiilitakkaa saa/voi lämmittää jolle ei ole käyttöohjeita tai tietoa merkistä/mallista? Mittailin, että takan tilavuus on noin 1,4m³ ja muiden takkojen "tiheyden" perusteella painoa olisi noin 2000kg. Takalla on ikää jo 40 vuotta enkä haluaisi sitä rikkoa tai muutenkaan aiheuttaa vaaraa. Olen lämmittänyt yleensä pari ~3kg pesällistä päivässä ja sillä 50cm luukusta ylöspäin olevan kuumimman pisteen saa ehkä 50-60 asteiseksi. Takan päältä mittasin hormin pinnasta 35 astetta parin pesällisen jälkeen. Jokin mittari olisi kiva mikä kertoisi missä kohtaa takan lämmityskapasiteettia ollaan. Onko siis mielipiteitä tai tietoa?

 

[Luukku]

Kyllähän tuota sitten olet jo ihan hyvin lämmittänyt, jos pinta 60 astetta. Itsellä pönttöuuni menee samaan, kun pesällisen polttaa. Uunin lämmittäminen niin, että se on aina lämmin on uunille parasta, ettei pääse ihan kylmäksi välillä. Kaksi pesällistä on varsin hyvä maksimi/lämmityskerta. Kolmas on tuhlaamista, lämmön pitää ehtiä imeytymään uunin sisuksiin.
Jos mittailla haluaa niin ir-mittari on siihen hyvä. Syksyllä ensimmäiset lämmitykset kannattaa tehdä varovaisemmin ettei heti täyttä latinkia vaan ns ”lämmittää uunin ylös”. Eipä se mitään rakettitiedettä ole. Lämmittämällä oppii uunin vinkeet.

 

[Tekniikkatulitaloon]

Helpompi ymmärtää asiat kun tekee niistä vähän tieteellistä. Tässä minun kyselyssä juju on se ettei meidän ilppi meinaa kovimmilla pakkasilla pitää tupaa tarpeeksi lämpimänä ja hintatietoisena en halua sähköpattereiden käynnistymisen lämpötilaa nostaa vaan kasvattaa takasta irrotettavaa tehoa. Jos 60 astettta on jo hyvin niin eipä siitä paljoa enää uskalla ottaa. Laitoin yhden lämpötilaloggerin hormiin kiinni jos siitä saisi vähän tietoa harakoille menevästä lämmöstä.

Löytyipä yksi lämpökameran kuvakin takasta kun oli semmoinen laite käytettävissä en kyllä muista mikä vaihe oli menossa lämmityksestä.

 

[Nihan]

Samaa kokoluokkaa oleva Tiilerin Jussi, joka on siis kuoritakka tyypiltään, lämpenee kahden pesällisen taktiikalla / vrk pinnaltaan 35-40 asteen välille ja pysyy mukavan tasaisesti siinä niin kauan kuin aamu-ilta pesällisen polttoa jatketaan. Hyvin harvoin olen enempää päivässä polttanut, tuntuu että silloin menee jo harakoille liikaa.

 

[kkk]

Karkea nyrkkikaava puun määrälle kg /lämmityskerta on uunin paino /100, eli esim meidän pönttöuuni on painoltaan n. 1350 kg, josta saadaan puun määrä 13,5 kg. Käytännössä 1,5 pesällistä koivua tai 2 sekapuuta/ kerta. Tällöin kuumin piste kyljissä yhäällä jopa n. 90C (uuni jo ennen polttoa valmiiksi jonkin verran lämmin) , ei siinä kättä polta, yleensä kuitenkin pientä osumaa sormiin saa ahtaammasta kiukaan luukusta. Toiseen pesälliseen paksumpaa puuta, ja jonkin verran jo hiipuneeseen hiilokseen, jolloin ei roihahda liikaa, mutta kuitenkin syttyy vielä helposti, ja jos liian kiivaasti meinaa palaa kuitenkin, niin luukkuja muutama mm raottamalla lisää toisioilmaa, alaluukkua ehkä hieman pienemmälle, jotta savu ei sakenisi.

 

[Tifo]

Kuvan perusteella on antiikkilaastilla slammattu kuoritakka. Kuoritakan pinta ei tule koskaan niin lämpimäksi kuin perinteisen varaavan takan pinta. Eikä sen pinta myöskään halkeile lämpölaajenemisen johdosta yhtä herkästi. Jos tuosta haluaa tehoja irti niin kyllä sitä pitää lämmittää reilusti ja säännöllisesti niin kuin luukku sanoi. Mikäli tuohon tulee halkeamia niin sen voi slammata uudelleen. Osittainenkin slammaus riittää.
Itsellä on tiilikeskuksen tyyppipiirustuksen mukaan tehty pikkutakka. Sitä olen lämmittänyt aika surutta ja hyvin se on antanut lämpöä. Pieniä halkeamia siinä näkyy mutta ne ei haittaa minua. Toisen samanlaisen takan olen uudelleen slammannut ja yllättävän pitkään halkeamat pysyivät poissa. Nopea lämpötilan nosto rassaa takkaa eniten, ei se että se on kuumana.

 

[jussi]

Kyllä minä tuossa polttasin tarpeen vaatiessa enemmän ku kaks pesällistä. Ei se enää siitä lisäkuumasta pahastu, se kohta meni jo sillon ku se oli vielä ihan kylmä ja vähään aikaan lämmittämätön.

 

[dbwarrior]

Minä asensin katon rajaan hormiin grillimittarin haisteleen "hukka" lämpöjä.

 

[roots]

Tuli luettua ohje paljonko voi polttaa.
Näkyi olevan Nunnan ohje 4x4kg eli 16kg eli luokkaa kori vuorokauteen.
Eipä tuota koskaan noin paljoa tule poltettua, jos nyt puolet tuosta.

 

[Esäätäjä]

Kuoritakka jossa kaakelit, muuten ei reilumpi lämmitys kai vahinkoa tee mutta saneerauslaasti jolla kaakelit kiinni ei kestä kovin paljoa lämpöä. Joku sanoi että 80 astetta, reilu 60 astetta olen mitannut ja irti ovat lämpöisemmästä kohdasta kun koputtaa.

 

[jussi]

ja irti ovat lämpöisemmästä kohdasta kun koputtaa.

Eivät ole saaneet kuivaa loppuun asti ennen ekaa lämmitystä...? Kyllä se sanikka muuten kestää. Johan mulla tippuis muurista tasotukset tollasella lämmönkestolla saunassa. Tai koko harkkoseinä purkaantuis, kun ohutmuurattu sanikalla. Mökin takkakin on siloteltu sanikalla ja on ollu kuuma. Siinä vielä vesiohennepinta Tunto kivi.

 

[Esäätäjä]

Eivät ole saaneet kuivaa loppuun asti ennen ekaa lämmitystä...? Kyllä se sanikka muuten kestää. Johan mulla tippuis muurista tasotukset tollasella lämmönkestolla saunassa. Tai koko harkkoseinä purkaantuis, kun ohutmuurattu sanikalla. Mökin takkakin on siloteltu sanikalla ja on ollu kuuma. Siinä vielä vesiohennepinta Tunto kivi.

En tiedä mikä syynä. Joku laattamies sanoi tuon 80 astetta saneerauslaastin liiman kestoksi, tosin siitä 25 vuotta.

 

[Lappanen]

Jonkun takan just laatoitin, valmistajan ohjeena oli että sanikalla laatat muuten kiinni normaalisti, mutta luulun ympärillä olevat kiinni mukana tulleella liimamassalla. Varmaan mikä vaan tarpeeksi kuumaa kestävä liimamassa kelpaisi.

 

[HelaKammo]

Saneerauslaastia on myös kuumempaa ja ns. Superflex mallia, meillä piipussa kiukaan takana isoja 40x60 laattoja, joihin sitä vedin. Lienee tässä 10+ aikana aineen nimet vaihtuneet. Kiukaan alla tavallista, eikä paksun laatan kanssa ole ongelma.

 

[jussi]

Saneerauslaastia on myös kuumempaa ja ns. Superflex mallia, meillä piipussa kiukaan takana isoja 40x60 laattoja, joihin sitä vedin. Lienee tässä 10+ aikana aineen nimet vaihtuneet. Kiukaan alla tavallista, eikä paksun laatan kanssa ole ongelma.

Just isot laatat on erityisen pahoja, kun eivät varottele siitä kuivamisajasta. Varsin jos sattuvat oleen vielä porcellanato-lajiketta, niin eivät juuri päästä vettä pois alta. Vesieristeen tai tukevamman primerinkin päällä kuivamisaika saattaa olla kuukausia. Jos kosteeta lämmittää, niin se jää sit kovettumatta.

 

[Batman]

1. Meillä oli yhdessä uudisrakennuksessa varaava takka, minkä yläreunassa kiersi painava muotokaakeli. Kuten kaikki tietää, niin yleensä, sisäänmuuton aikaan tehdään vielä viimeisiä töitä. Niin taisi käydä tässäkin. En varmasti muista, mutta takka taisi tulla melko viime metreillä. Sisäänmuutto tuli ja takan käyttö alkoi innolla. Sitä lämmitettiin ja lämmitettiin, oli niin ihanan romanttista ja lämmintä. Lopputulema oli, että viimein kolahti. Muotokaakeli tipahti parketille. Tarkastelun jälkeen huomattiin, että olivat irti melkein kaikki. Muoto kaakelit poistettiin ja tilalle tuli normaalikaakeli. Takuuseen meni, vaikka taisin itse tuon aiheuttaa.

2. Nykyisessä asumuksessa meillä on kiertoilmatakka, mihin on tehty kuori jollain kevytharkon tapaisella ja pinta slammattu. Tässä oli jo asunnon osto vaiheessa useita halkeamia. Viime kesänä korjailin noita halkeamia (harkkokin oli haljennut), ja maalasin takan. Korjauksen jälkeen olemme lämmittäneet takkaa hiukan varovaisemmin. Kuitenkin on taas vanha halkeama "auennut". Onko vinkkiä kuinka nuo halkemat tulisi korjata, ettei ne heti uusi.

 

[Lappanen]

Lämmitä takka kunnolla, että halkeamat kasvaa maksimiinsa. Sen jälkeen lyö sopivan paksuista metallitankoa (esim naula) sinne halkeamaan parin sentin välein. Sitten uutta pintaa takkaan. Noin ne halkeamat ei pääse enää elämään ja halkaisemaan pintaa.

Tuo vinkki tuli takkamuurarilta, omalla kohdalla toimi hyvin.

 

[jamseil]

Edellä kuvatun lisäksi upottaisin rappaukseen lasikuituisen rappausverkon ehkäisemään pinnan halkeamia.

Rappausverkko Jorma, alkalinkestävää lasikuitua, 50m², eri kokoja

Lasikuituinen helposti levitettävä rappausverkko on alkalinkestävä ja soveltuu rappausten ja tasoitusten tekemiseen. Verkko lujittaa rappauksen ja vähentää sen halkeilua. Voidaan käyttää myös lattiatasoitteiden vahvistamisessa. Limitä vähintään 100 mm. Verkko voidaan asentaa pystyyn tai vaakaan.

www.netrauta.fi

 

[kakesa]

Yleisojeenahan on 1kg puuta/ 100kg takan paino.
Omassa tulikivitakassa, 1450kg ohjekirjan mukainen puumäärä kertapoltolla(1krt/pv) on n. 13kg. Mikäli polttaa aamulla ja illalla, eli jakaa kahteen polttokertaan päivässä, niin vähän enemmänkin voi polttaa kuin tuo kertamäärä. Tämän kysyin tulikiven takkamestarilta. Takkamestarin mielestä takalle on pahinta se jos päästää takan kylmäksi ja lämmittää kuumaksi. Parasta olis kohtuullisen tasainen poltto , joko kerran tai kaksi kertaa päivässä.

 

[maanma]

Jos puut on kuivia ja kuivassa säilytettyjä niin painon mukaan voit laskea paljonko tarvitsee polttaa. Jos ILP hyytyy niin lienee -20 paikkeilla (vähintään). Oma taloni 80m2 on aikanaan kuluttanut n. 125kWh/vrk tuollaisessa pakkasessa. -25 pakkasessa meni 150kWh/vrk

Noilla lähtötiedoilla puuta pitäisi polttaa -20 asteessa (125/4) / 60% eli 52kg, jos oletettaisiin että lämpö leviää tasaisesti. Aloittaisin kokeilut 2/3 kohdalta saadusta lukemasta eli 52:sta 2/3 osaa on n. 35kg.

Arvo 4 tuli puun energiasisällöstä 4,1-4,2 kW/kg
60% tuli takan hyötysuhteesta.

Jos on päiväkohtaisi suorasähkö lukemia menneisyydestä kussakin ulkolämpötilassa voit käyttää ko. lukua mainitun 125 tilalla.
Kesän jälkeen ekoilla lämmityskerroilla ei pidä pientä pesällistä enempää lämmittää. Muutaman päivän jälkeen pesällisten määrän voi nostaa vähitelleen tavoitetasolle.

 

[pröö]

pelti jäi auki paljonko se maksoi ja vielä saunassa. No on ton takankin pelti jäänyt auki. Laskin ite jos osaisin

 

[remykv]

Lämmitä takka kunnolla, että halkeamat kasvaa maksimiinsa. Sen jälkeen lyö sopivan paksuista metallitankoa (esim naula) sinne halkeamaan parin sentin välein. Sitten uutta pintaa takkaan. Noin ne halkeamat ei pääse enää elämään ja halkaisemaan pintaa.

Tuo vinkki tuli takkamuurarilta, omalla kohdalla toimi hyvin.

Mulle myös tuli muurarilta sama ohje, lämmittää uudestaan siihen asti että ei kiilat enää painu, halkeemien täyttö ja pinta päälle

 

[Tekniikkatulitaloon]

Olenkin jo noudattanut osaa täällä foorumillakin saatuja hyviä vinkkejä hitaasta lämpötilan noususta ja ylläpitävästä lämmityksestä välttäen nopeita lämpötilan muutoksia.

Yleensä olen polttanut 2-3 pesällistä kerralla joskus kaksi kertaa päivässä, ensimmäinen pesällinen vähän pienempi ja seuraavat suurempia. Käytän suurempia puita toisessa ja kolmannessa pesällisessä pikkuhiilloksen päälle niin, että ne syttyvät vielä helposti. Taidan vaihtaa max 2 pesälliseen per kerta ja tarvittaessa 2 kertaa päivässä.

Luulin polttavani noin 3 kg pesällisiä, mutta muutaman päivän puukoppia punnittuani selkisi käden tai silmän kalibroinnin olevan pielessä. Todellinen paino on ollut 2-2,5 kg/pesällinen. Maksimissaan polttanut siis 12 kg puuta vuorokaudessa, mikä on jättänyt turvamarginaalia suosituksen kg/100kg kanssa. Kokeilen vähän nostaa puiden määrä pesällisessä tuonne 3kg pintaan.

Kuoritakaksi, joksi tätä veikkailtu ilmeisesti normaalikäytössäkin halkeilee. Muutama pieni hädin tuskin näkyvä tässäkin on ja varmasti ovat normaalia kulumista.

Mittailen tällä hetkellä lämpötilaa hormin pinnasta. Liitän tähän kuvan mittauksista johon merkattu myös poltetut pesälliset. Etsin merkkejä siitä, ettei tulisija enää kykene sitomaan lämpöä. Anturi nojaa hormiin ja arvot ovat lähellä infrapunalämpötilamittarin lukemia pinnasta. Ilppi on takan lähellä ja aiheuttaa varmaankin huojunnan lukemissa.

 

[maanma]

Itselläni on ajatus laskea zigbee lämpömittari hormiin 4m syvyyteen vannenauhaan kiinnitetyssä säilyketökissä. Kunnon palon alettua pellillä säätö niin että hormiin ei menisi kuin 150-180 asteista palovaiheessa. Hehkuvaiheessa vähemmän.

 

[haraldh]

Mittaan vuolukivitakan (Tulikivi TU1700) päältä lämpötilan. Vaikka pinta on sivuilla ja luukun yläpuolella jopa 90°C, niin ei se lämpötila takan päällä ole kuin vähän päälle 30°C. Pitäisi itsekin punnita paljonko sitä puuta oikein menee painon mukaan, jonkinlainen kirjanpito on jo aloitettu niin että kirjaan joka korin jonka poltamme. Korin paino on kyllä ihan arvauksen varassa.

Yllättävän vähän nuo sisälämpötilat korreloivat takan lämpötilan mukaan. Samassa huoneessa olevan ILP-un tehokäyrä kyllä kertoo että takkaa lämmitetään. Se ei lämmitä yhtään mitään 6 tuntia takan lämmittämisen jälkeen. Senkin jälkeen käy vain haistelemassa ja puhaltaa jonkin verran lämpöä.

Takassa on kai 1500 kg edestä kiveä. Kerralla ollaan poltettu yksi korillinen, joka riittää 2 - 2,5 pesään. Tulikiven ohjeessa on tuo 5-15 kg, joka kai täsmää aika hyvin tuohon kg/100 kg. Jos on alle -10°C pakkasta poltamme korin aamuin ja illoin, muuten aamuisin korin että saa kalliin sähkön käytön minimoitua. En usko että yksi kori on yli tuon 15 kg.

Säikeessä ei puhuta tulikivitakasta, mutta kai näistä on apua.

 

[kkk]

Itselläni on ajatus laskea zigbee lämpömittari hormiin 4m syvyyteen vannenauhaan kiinnitetyssä säilyketökissä. Kunnon palon alettua pellillä säätö niin että hormiin ei menisi kuin 150-180 asteista palovaiheessa. Hehkuvaiheessa vähemmän.

Piipun pään ja savun kuvaaminen etäkameralla olisi hyödyllistä, tavoite tuossa olis nippa nappa väritön savu (liika ilma taas vie lämpöä pois), jolloin toisioilmamäärä sopiva ja pellin asento ja sen aihettava veto hyvä, jotta noet ja hiukkaset palavat , sekä mahdollisessa toisiopalotilassa riittävä huiku ja pyörre, mutta pelti ei kuitenkaan liian auki (liikaa vetoa, liika lämpöteho rasittanee uunia ja vie lämpöä harakoille). Pakkasella näkyvää vesihöyryä ei pidä luulla kuitenkaan savuksi (kuten kylmä pakokaasu autoissa). Tumman harmaata/mustaa hormiakin nokeavaa savua vältettävä, tätä aiheuttaa ainakin liika tuohi, pihkainen mänty/tervas, tuon näkee liekin kärjestä, jos siitä lähtee tummaa ylös, nokeava liekki on muutenkin tumma.

Hormin lämmön laskemisessa pellillä vaarana liian pieni veto ja epätäydellinen palaminen liian viileässä liekissä (varsinkin jos tulisijan hyötysuhde matala/anturi liian 'lähellä' liekkiä).
Lämmön käytös /sen mukaan tehtävät toimet vähän mutkikkaampaa?, riippuu varmaan tulisijasta, polton vaiheesta, hormin kohdasta, virtaamasta yms, vertailumielessä voi jotain päätellä ?

 

[maanma]

Itselläni on ajatus laskea zigbee lämpömittari hormiin 4m syvyyteen vannenauhaan kiinnitetyssä säilyketökissä. Kunnon palon alettua pellillä säätö niin että hormiin ei menisi kuin 150-180 asteista palovaiheessa. Hehkuvaiheessa vähemmän.

Paitsi että mittari sulaa möykyksi noissa lämpötiloissa. Täytyy jättää ylemmäs, johonkin kattopinnan tasoon.

 

[jamseil]

Saisikohan savukaasumittarin tai k-tyypin anturin viriteltyä savupeltiin kiinni.

 

[Tekniikkatulitaloon]

Saisikohan savukaasumittarin tai k-tyypin anturin viriteltyä savupeltiin kiinni.

Sai viriteltyä: Vedin savupellin kokonaan ulos ja ujutin ohkaisen K-tyypin termoparin pellin aukosta piipun sisälle ja pelti takaisin. Tänään lämmittelin 3 pesällistä puita (noin 9 kg) testaillen asetuksia:

Tulen ollessa ensimmäisessä pesässä kovimmillaan antaessani reippaammin ilmaa nousi lämpötila 160 asteeseen melko nopeasti.

Normi asetuksilla ensimmäisen pesän ajan lämpötila pyöri ~120 asteen kieppeillä, toinen ~130 ja kolmas ~140.

Liekin sammuttua kunnon hiilloksella kuitenkin lämpötila tipahti 20-30 astetta.

Se ettei lämpötilat lähteneet radikaaliin nousuun toisen pesällisen lopussakaan sai minut lisäämään 3. pesällisenkin vielä. Infrapunalla mittailin vielä pintalämpötiloiksi hormista 45 ja takasta 68 astetta. Uusi ennätys siis.

 

[maanma]

Häkä- eli kaasuuspalossa lämpötila voi nousta 1100 asteeseen. Tyypillinen valkoisen liekin puupalo lienee alle 900 astetta. Siitä voi laskea hyötysuhdetta.
Niin paljon ei saa säätää kiinni että palo sammuu, koska syntyy vaara puukaasuräjähdykselle kun ilma virtaa sisään. En pyrkisi alle sataan asteseen ellei kyse ole vesitakkasydämmestä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Olenko lämmittänyt ihan väärin kaikki 25 vuotta mitä tässä pirtissä on asuttu?Ekaa kertaa punnitsin pesällisen puut ja yllätyksekseni verrattuna näihin teidän pesällisiinne sain koivuklapien painoksi reilu 8 kg ja samanlaisia pesällisiä siinä aina on suurinpyörtein poltettu kerta/vuorokausi.
Tää puden tuhooja on Kerman saven sellanen nurkkamallin n. 180 cm korkea kakluuni.

Pitää nyt punnita muutama seuraavakin pesällinen ja katsoa että ovatko ne pesälliset samaa painoluokkaa.

Pesällisessäni olisi kerralla n. 33 kW:ttia energiaa ja lämmityskautena puilla lämmityksestä tulisi n. 7000 kW:ttia lämmitysenergiaa,mikä mahtaa olla se kW määrä mikä korvaantuu jos lämmittäisimme ILVP:lla vallan eikä puilla ollenkaan?

 

[maanma]

Kostea puu on painavaa. Käytännössä saman vuoden puun kuivuus on aika arpapeliä, jos ei tiedä miten se on kuivatettu. Jos sihisee tai viheltää pesässä niin märkää on.

Pintakosteus lähtee ottamalla sisään muutamaksi päiväksi. Jos on tilanpuute tai kiire niin voi ladata uuniin pian kun hiilosta ei ole. Hyvä indikaattori on että metalliluukussa ei sormi pala.

 

[kkk]

Häkä- eli kaasuuspalossa lämpötila voi nousta 1100 asteeseen. Tyypillinen valkoisen liekin puupalo lienee alle 900 astetta. Siitä voi laskea hyötysuhdetta.

Lekin jälkeenhän on pitkät kanavat, mihin lämpö vielä sitoutuu ja savukaasu jäähtyy, liian nopealla virtauksella ei ehkä kerkiä jäähtymään niin paljon kuin maltillisella (=optimilla, jolla vielä puhdas palo). Pitaisi lähellä piipun päätä (tai ennen peltiä, joka opmoidusti voisi olla yläpohjan katon rajassa yläkerrassa ) mitata hormista poistuvan kaasun lämpötila ja virtausnopeus, loggerilla integroi eli summaa koko virtauksen ajalta, josta saa harakoille menevän energian.

 

[MarkkuJ]

Moro

Punnitsin tänäänkin pesälliseni,nyt n. 8 kg,puu on kuivaa,ylivuotista,voi olla tehty jopa 2020,tosin tämän päivän pesällinen lähes kokonaan juuri ulkovarastosta haettua mutta tuskin siitä 8 kilosta montaa kymmentä grammaa haihtuisi vaikka se yön yli sisällä lämpiäisikin.

Minkälaisia pesiä teillä on joiden pesälliset on 3-4:n kilon luokkaa?

Itse olen ajatellut että pesällinen päivässä kun ei kannata "tuulettaa" pesää aamuin illoin että vaan kerran päivässä odottelee hiilloksen hiipumisen,onko sitten liian iso satsi kerralla mutta näillä mennään,poltan muuten pääasiassa pelkkää koivua paitsi jos tontilta tulee jotain muuta puuta poltettavaksi,ensi kesänä on hopeapajua luvassa,saas nähdä lämmittääkö se yhtään.

 

[Hurm0s]

Moro

Punnitsin tänäänkin pesälliseni,nyt n. 8 kg,puu on kuivaa,ylivuotista,voi olla tehty jopa 2020,tosin tämän päivän pesällinen lähes kokonaan juuri ulkovarastosta haettua mutta tuskin siitä 8 kilosta montaa kymmentä grammaa haihtuisi vaikka se yön yli sisällä lämpiäisikin.

Minkälaisia pesiä teillä on joiden pesälliset on 3-4:n kilon luokkaa?

Koivu on kuivana huomattavasti painavampaa kuin vaikkapa kuusi tai mänty, siihen se koivun "parempi lämpöarvo" perustuu.

 

[HalkoholistinHaamu]

Tuommosella kolmen kilon pesällisellä/pesällisillä tämä kivikasa vaan huokailisi tyyliin: "vähän kuin jostakin haalea hohka kävisi, pitäisikö tässä nyt tehdä jotakin?".

Pari pesällistä pitää polttaa peräjälkeen, olisiko n. 4-5kg per panos, riippuu vähän millaista puulaatua sattuu.

 

[haraldh]

Punnitsin korimme ja vajaa 15 kg koivua per kori. 1700 kg tulikivi.

 

[HelaKammo]

Koivu on kuivana huomattavasti painavampaa kuin vaikkapa kuusi tai mänty, siihen se koivun "parempi lämpöarvo" perustuu.

Tulee myös mieleen, että kuusi, leppä ja mänty kuivuu nopeaan, koivu myös pitää pitkään kosteuden. Vaahtera vaatii kyllä pitkän kuivumisen, sitäkin oli. Paino se ratkaisee, koivu on sikäli yliarvostettu, väitän, että ns. sekahalkoa saa €/kWh halvemmalla, ja kuulemma tulipesätkin tykkää?

 

[Batman]

Me poltamme takassa muutamaa klapia kokoajan. Meillä takka palaa olohuonessa kylmänä aikana arkisin pääasiassa iltaisin noin 4 tuntia päivässä, mutta viikonloppuisin saattaa mennä kuusikin tuntia. Poltamme seka puita. Koivua lienee suhteessa 70%. Olen antanut kertoa itselleni, että vaikka koivu lämmittää parhaiten niin se myös nokeaa eniten. Kerran vuodessa noet pois schiedelin piipusta.

 

[HalkoholistinHaamu]

Me poltamme takassa palaa muutamaa klapia kokoajan. Meillä takka palaa olohuonessa kylmänä aikana arkisin pääasiassa iltaisin noin 4 tuntia päivässä, mutta viikonloppuisin saattaa mennä kuusikin tuntia. Poltamme seka puita. Koivua lienee suhteessa 70%. Olen antanut kertoa itselleni, että vaikka koivu lämmittää parhaiten niin se myös nokeaa eniten. Kerran vuodessa noet pois schiedelin piipusta.

Takan lämmitys: kerrallaan 1,5-2 tuntia​

– Jos tulisijaa lämmittää liian pitkään, hormirakenteet ylikuumenevat aiheuttaen palovaaran. Liiasta lämmittämisestä ei ole hyötyä, sillä tulisija on parissa tunnissa varannut sen lämmön, minkä se pystyy varaamaan, kertoo paloturvallisuuden riskipäällikkö Jouni Sorvari LähiTapiolasta.
Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan. Oikea lämmitysaika kannattaa tarkistaa esimerkiksi tulisijan omasta käyttöohjeesta tai takan muuranneelta muurarilta.

Miten sitä takkaa oikein tulisi lämmittää? - Suomela

Takan lämmitys kannattaa tehdä huolellisesti ja perehtymällä tulisijan käyttöohjeisiin. Lue tästä hyödylliset neuvot!

www.suomela.fi