A
ABC321
Vieras
Vs: Kuinka tärkeää putkien hyvä lämmöneristys?
Laskelmissa missä lämpö, aine tai vaikkapa raha liikkuu, kannattaa tehdä tase taserajoineen. Sillä tavalla toimien ei tarvitse miettiä syvällisiä, vaan koko homma muuttuu yksinkertaiseksi rutiinityöksi. Toinen tapa on ajatella, mutta mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.
Ko. tapauksessa prosessin tarkoitus on tuoda lämpöä sisätiloihin. Jos lämpöä hukataan ulkoilmaan, tämä lämpömäärä on häviö systeemille. Tarvitaan tietysti lisää sähköenergiaa tämän häviön korvaamiseksi (tässä lämpöpumpun kautta)
Jos katsotaan entalpiakäyristä, näkyy ero näin: ilman eristystä lähdetään ennen kompressoria liikkeelle alemmalta tasolta kuin eristyksen kera. Kun kompressorin jälkeen on päästävä samalle energiatasolle (eli entalpiatasolle) joutuu kompressori tekemään enemmän työtä koska entalpiaero on suurempi. Freezen tulkinta koskee tapausta missä prosessin tarkoitus on ulkoilman jäähdytys (ja sekin vain höyrystimen osuudelta).
Lopputulos siis: putkien eristäminen seinien ulkopuolella on kannattava ja (myöskin sisäpuolella jos halutaan että kaikki lämpö tulee vain sisäyksiköstä). Tämä edellyttää tietysti että eristäminen on riittävän halpa.
Lömmön nousu sisäyksikön jälkeen ei kuitenkaan ole yhden asteen luokkaa normaalilla putkipituuksilla. Kymmenesosa siitä on todennäköisempi ja ihan hyvä sekin.
Muuten: olen jo lukenut monta hyvää Freezen kirjoitusta.
Löysin sattumalta tämän vanhan asian, joka ei kuulu minulle mitenkään. Koska näyttää siltä että lopullinen selvyys jäi saamatta, uskallan kuitenkin sekaantua.Freeze sanoi:
Teukka puhuu nyt asiasta mistä ei aivan kaikkea tiedä.
Alku meni oikein, mutta loppu kaipaa vähän tosiasioita uskomusten joukkoon.
Alijäähdytetty neste tuo aina jäähdytyslaitteeseen lisätehoa.
Kylmäntuotto paranee ja tällöin myös lämmöntuotto.
Kylmäntuotto on höyrystimestä lähtevän ja höyrystimeen syötetyn nesteen entalpioiden erotus.
Asian saa tarkastettua log p-h-tilapiirroksesta.
Laskelmissa missä lämpö, aine tai vaikkapa raha liikkuu, kannattaa tehdä tase taserajoineen. Sillä tavalla toimien ei tarvitse miettiä syvällisiä, vaan koko homma muuttuu yksinkertaiseksi rutiinityöksi. Toinen tapa on ajatella, mutta mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.
Ko. tapauksessa prosessin tarkoitus on tuoda lämpöä sisätiloihin. Jos lämpöä hukataan ulkoilmaan, tämä lämpömäärä on häviö systeemille. Tarvitaan tietysti lisää sähköenergiaa tämän häviön korvaamiseksi (tässä lämpöpumpun kautta)
Jos katsotaan entalpiakäyristä, näkyy ero näin: ilman eristystä lähdetään ennen kompressoria liikkeelle alemmalta tasolta kuin eristyksen kera. Kun kompressorin jälkeen on päästävä samalle energiatasolle (eli entalpiatasolle) joutuu kompressori tekemään enemmän työtä koska entalpiaero on suurempi. Freezen tulkinta koskee tapausta missä prosessin tarkoitus on ulkoilman jäähdytys (ja sekin vain höyrystimen osuudelta).
Lopputulos siis: putkien eristäminen seinien ulkopuolella on kannattava ja (myöskin sisäpuolella jos halutaan että kaikki lämpö tulee vain sisäyksiköstä). Tämä edellyttää tietysti että eristäminen on riittävän halpa.
Lömmön nousu sisäyksikön jälkeen ei kuitenkaan ole yhden asteen luokkaa normaalilla putkipituuksilla. Kymmenesosa siitä on todennäköisempi ja ihan hyvä sekin.
Muuten: olen jo lukenut monta hyvää Freezen kirjoitusta.