kulutusmittarit..
- Keskustelun aloittaja RHead
- Aloitettu
J
Julli
Vieras
Meillä se on hyvinkin yksinkertaisesti tehty. Sisäyksiköltä ulkoyksikölle johto ja ulkoyksiköltä sisälle toinen johto pistorasiaan. Kulutusmittari on sisällä.
P
Pm
Vieras
Mun ultimate liitetään pistorasiaan. Siinä välissä on Clas Ohlsonin kulutusmittari.
Vs: kulutusmittarit..
Huomasin tänään aamulla että kulutusmittarin jatkuvaa kulutusta näyttävä ruutu "heittelehti", laittaen kahta erisuuruista lukemaa ruudulle. Pääsääntöisesti kulutus oli noin 300 - 330 wattia (kulutus vaihtelee koko ajan). Lisäksi se heitti välillä ruudulle 600 - 650 wattia???
- sulatus ei ollut päällä
- pyynti 20 °C
- puhallus 2
- ulkolämpötila - 15 C
- sisälämpötila 20 C
Mistä tälläinen kulutuksen heittelehdintä johtuu, mittari rikki, pumppu rikki??
Huomasin tänään aamulla että kulutusmittarin jatkuvaa kulutusta näyttävä ruutu "heittelehti", laittaen kahta erisuuruista lukemaa ruudulle. Pääsääntöisesti kulutus oli noin 300 - 330 wattia (kulutus vaihtelee koko ajan). Lisäksi se heitti välillä ruudulle 600 - 650 wattia???
- sulatus ei ollut päällä
- pyynti 20 °C
- puhallus 2
- ulkolämpötila - 15 C
- sisälämpötila 20 C
Mistä tälläinen kulutuksen heittelehdintä johtuu, mittari rikki, pumppu rikki??
S
SamiR
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
Onkos tuo pumppu invertteri malli?
Invertteri säätää tehoa koko ajan.
Toisin kuin on/off mallit, jotka toimivat koko ajan täydellä teholla.
kolibri sanoi:
Onkos tuo pumppu invertteri malli?
Invertteri säätää tehoa koko ajan.
Toisin kuin on/off mallit, jotka toimivat koko ajan täydellä teholla.
Vs: kulutusmittarit..
Empä tiedä kolibri onko sun laitteessa vikaa mutta mulla Pana E9CKP heiluttaa kulutus mittaria jatkuvasti.
Mittari mallia Lidl mutta aikanaa mittailin Flukella ja teki ihan samaa pistin koko heilunnan invertterin piikkiin.
Panan invertteri siis toimii aika raakalaismaisella tavalla tai sitten mulla on kanssa syntymä susi kappale.
Empä tiedä kolibri onko sun laitteessa vikaa mutta mulla Pana E9CKP heiluttaa kulutus mittaria jatkuvasti.
Mittari mallia Lidl mutta aikanaa mittailin Flukella ja teki ihan samaa pistin koko heilunnan invertterin piikkiin.
Panan invertteri siis toimii aika raakalaismaisella tavalla tai sitten mulla on kanssa syntymä susi kappale.
Vs: kulutusmittarit..
Teimpä tossa vähän sähkötöitä tietenkin sellasi joita saan tehdä
Ja tempasin kuitenkin sähköt veke pääkatkasijasta ja sitten kun laitoin takasin päälle niin totesin että Lidl mallinen kulutusmittari saattaa hyvinkin kestää vaikka vuoden mutta patterit ei ainakaa edes puolta vuotta Että sinne meni tän talven kulutus
tiedot ostaskohan siihen uudet patterit vaikka Biltemasta
Teimpä tossa vähän sähkötöitä tietenkin sellasi joita saan tehdä
Ja tempasin kuitenkin sähköt veke pääkatkasijasta ja sitten kun laitoin takasin päälle niin totesin että Lidl mallinen kulutusmittari saattaa hyvinkin kestää vaikka vuoden mutta patterit ei ainakaa edes puolta vuotta Että sinne meni tän talven kulutustiedot ostaskohan siihen uudet patterit vaikka Biltemasta
H
Heikki
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
Nuo halvat kulutusmittarit näyttävän olevan aika epätarkkoja tai sitten omani on rikki. Minulla on lainamittari Cost Control jonka lukemia olen pitänyt johdonmukaisina ja luotettavina. Ostin Lexa PM300:n ja pistin ne molemmat mittaamaan pumpun kulutusta.
Noiden mittarien lukemien päivittäiset erot ovat kertaluokkaa 1.12-2,3 eli siis aivan pielessä ja nimenomaan tuo PM300 tuntuu antavan pienemmät lukemat. Kuitenkin tehonkulutusta seurattaessa PM näyttää isompia lukemia mutta sattumalta huomasin lukemien välillä putovan noin kymmenesosaan todellisesta. Tuon Cost Control mittarin mukaan kulutus on tammi/helmikuussa ollut n. 340kwh/kk joka tuntuu sekin vähän pieneltä 111 neliön sähkölämmitystaloon mutta olihan se aika kylmää joten pumpuista ei kai enää täyttä tehoa silloin irtoa. Millaisia kokemuksia mittareista ja mikä toimii? Pumppuna Toshiba Daiseikai RAS13 eli inventteri.
Nuo halvat kulutusmittarit näyttävän olevan aika epätarkkoja tai sitten omani on rikki. Minulla on lainamittari Cost Control jonka lukemia olen pitänyt johdonmukaisina ja luotettavina. Ostin Lexa PM300:n ja pistin ne molemmat mittaamaan pumpun kulutusta.
Noiden mittarien lukemien päivittäiset erot ovat kertaluokkaa 1.12-2,3 eli siis aivan pielessä ja nimenomaan tuo PM300 tuntuu antavan pienemmät lukemat. Kuitenkin tehonkulutusta seurattaessa PM näyttää isompia lukemia mutta sattumalta huomasin lukemien välillä putovan noin kymmenesosaan todellisesta. Tuon Cost Control mittarin mukaan kulutus on tammi/helmikuussa ollut n. 340kwh/kk joka tuntuu sekin vähän pieneltä 111 neliön sähkölämmitystaloon mutta olihan se aika kylmää joten pumpuista ei kai enää täyttä tehoa silloin irtoa. Millaisia kokemuksia mittareista ja mikä toimii? Pumppuna Toshiba Daiseikai RAS13 eli inventteri.
M
mijo
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
Paras mittari taitaisi olla toisaallakin "mainostettu" 1-vaihe kilowattitunti mittari, joita saa ostaa useimmista sähköyhtiöistä (käytettynä).
Paras mittari taitaisi olla toisaallakin "mainostettu" 1-vaihe kilowattitunti mittari, joita saa ostaa useimmista sähköyhtiöistä (käytettynä).
Vs: kulutusmittarit..
Testasin Lexa PM300 mittaria Valmetin kWh-mittarin kanssa ja eipä tuossa eroa tullut parin vuorokauden aikana.
Lexan lukemat 24,83 kwh ja Valmet 24,8 kWh. Ainakaan tämän PE9 invertterin kanssa ei eroa ole. Tuota Valmetin mittaria ei kovin tarkasti pysty lukemaan, kokonaiset kWh:t näyttää numeroilla ja desimaalit viivastosta.
Testasin Lexa PM300 mittaria Valmetin kWh-mittarin kanssa ja eipä tuossa eroa tullut parin vuorokauden aikana.
Lexan lukemat 24,83 kwh ja Valmet 24,8 kWh. Ainakaan tämän PE9 invertterin kanssa ei eroa ole. Tuota Valmetin mittaria ei kovin tarkasti pysty lukemaan, kokonaiset kWh:t näyttää numeroilla ja desimaalit viivastosta.
S
Silverlion
Vieras
äänimittarit..
..kun kulutustakin innokkaasti mittaatte onko kukaan mittaillut desibeli äänitasoja? Vastaako ne esitteitä?
..kun kulutustakin innokkaasti mittaatte onko kukaan mittaillut desibeli äänitasoja? Vastaako ne esitteitä?
Vs: kulutusmittarit..
Olettekos huomanneet, että lähes poikkeuksetta nuo mittarit mittaa näennäistehoa, ei pätöteho. Pätöteho on se mistä omakotiasuja maksaa. Pumppu on induktiivinen (sähkömoottori) kuorma, ei resistiivinen. Mittari siis näyttää suurempaa virtaa ja teho kuin mitä todellisuudessa kulutetaan.
Joissakin mittareissa oikein lukeekin, että teho on VA, eikä W.
Olettekos huomanneet, että lähes poikkeuksetta nuo mittarit mittaa näennäistehoa, ei pätöteho. Pätöteho on se mistä omakotiasuja maksaa. Pumppu on induktiivinen (sähkömoottori) kuorma, ei resistiivinen. Mittari siis näyttää suurempaa virtaa ja teho kuin mitä todellisuudessa kulutetaan.
Joissakin mittareissa oikein lukeekin, että teho on VA, eikä W.
Vs: kulutusmittarit..
Enpä mene suoraan tyrmäämään, mutta joka tapauksessa ero pätö- ja nimellistehojen välillä on pieni (lähes merkityksetön) tämän kokoisilla moottoreilla. Invertteri malleissa on vielä invertterikin välissä, joka vaikuttanee pätö- ja nimellistehoihin.
Noissa muuten taitaa olla itsessään jonkinlaiset kompensointikondensaattoritkin.
edit: kompensointikonkat siis pumpuissa, ei mittareissa
Enpä mene suoraan tyrmäämään, mutta joka tapauksessa ero pätö- ja nimellistehojen välillä on pieni (lähes merkityksetön) tämän kokoisilla moottoreilla. Invertteri malleissa on vielä invertterikin välissä, joka vaikuttanee pätö- ja nimellistehoihin.
Noissa muuten taitaa olla itsessään jonkinlaiset kompensointikondensaattoritkin.
edit: kompensointikonkat siis pumpuissa, ei mittareissa
T
teukka
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
Kyllähän huomasin tuon jo syksyllä, kun vertailin erilaisia tehomittauksia. Muutamissa kulutusmittareissa on cos(fii) näkyvillä, mutta se voi perustua johonkin yksinkertaiseen siniaaltoon. Katselin skoopilla ja totesin, että siellä on melkoista säkkärää, joka voinee johtua noista hakkureista.
Joka tapauksessa pienillä moottorien tehoilla virhe on melkoinen. En ole enää viitsinyt sitä kovin tutkiskella. Kyllä se viittaa vaihe-eroon.
Katselin myös virran arvoja true-rms-mittareilla ja näyttää siltä, että kyllä nuo halvat kulutusmittarit sen muodon oikein mittaavat.
Kyllähän huomasin tuon jo syksyllä, kun vertailin erilaisia tehomittauksia. Muutamissa kulutusmittareissa on cos(fii) näkyvillä, mutta se voi perustua johonkin yksinkertaiseen siniaaltoon. Katselin skoopilla ja totesin, että siellä on melkoista säkkärää, joka voinee johtua noista hakkureista.
Joka tapauksessa pienillä moottorien tehoilla virhe on melkoinen. En ole enää viitsinyt sitä kovin tutkiskella. Kyllä se viittaa vaihe-eroon.
Katselin myös virran arvoja true-rms-mittareilla ja näyttää siltä, että kyllä nuo halvat kulutusmittarit sen muodon oikein mittaavat.
Vs: kulutusmittarit..
Pätö- ja näennäisvirran ja sitä kautta tehon ero on minusta aikas suuri moottoreilla. Muistaakseni cos-phii on luokkaa 0.6-0.8 moottoreilla joten pätövirta olisi silloin 60-80% näennäisvirrasta eli siitä mitä mittarit näyttää. Jos siis mittari näyttäisi tehon olevan 1kW ja todellinen olisi 700W on virhe jo ... merkittävä, eikö?
Pätö- ja näennäisvirran ja sitä kautta tehon ero on minusta aikas suuri moottoreilla. Muistaakseni cos-phii on luokkaa 0.6-0.8 moottoreilla joten pätövirta olisi silloin 60-80% näennäisvirrasta eli siitä mitä mittarit näyttää. Jos siis mittari näyttäisi tehon olevan 1kW ja todellinen olisi 700W on virhe jo ... merkittävä, eikö?
Vs: kulutusmittarit..
Normaalin kolmivaihekoneen cos arvoja on turha ytittää soveltaa ILPiin (puhun nyt invertteri malleista).
Pilipali tehomittari antaa Panalle cos 0.97 arvoa en todellakaan väitä että se on oikea mutta varmasti lähempänä totuutta kuin cos 0.6 .Invertterissä 230v ensin tasasuunnataan ja siitä vasta tehdään kolmivaiheista
12-90Hz sähköä. Tasasuuntaajan edessä on melkoinen kuristin ja perässä konkat jotka lähinnä määräävät millainen cos arvo ILP:ille tulee. On-off koneissa tilanne on toinen niissä tosin kuorma on aina sama(likimain)
eli jos kone on hyvin suuniteltu niin cos on niissäkin pieni ja oli päätöteho mitä tahansa niin ottotehosta sitä maksetaan ;-)
Normaalin kolmivaihekoneen cos arvoja on turha ytittää soveltaa ILP
iin (puhun nyt invertteri malleista).Pilipali tehomittari antaa Panalle cos 0.97 arvoa en todellakaan väitä että se on oikea mutta varmasti lähempänä totuutta kuin cos 0.6 .Invertterissä 230v ensin tasasuunnataan ja siitä vasta tehdään kolmivaiheista
12-90Hz sähköä. Tasasuuntaajan edessä on melkoinen kuristin ja perässä konkat jotka lähinnä määräävät millainen cos arvo ILP:ille tulee. On-off koneissa tilanne on toinen niissä tosin kuorma on aina sama(likimain)
eli jos kone on hyvin suuniteltu niin cos on niissäkin pieni ja oli päätöteho mitä tahansa niin ottotehosta sitä maksetaan ;-)
Vs: kulutusmittarit..
Laskenpa tähän pätö- ja näennäistehon eron muistissa olevan kaavan mukaan. En ole näitä joutunut työkseni sentään pyörittämään, joten virhettäkin voi olla tässä tavassa. Viisaammat voivat tarvittaessa korjata. Nämä siis yksivaiheisena laskettu. Varmaankaan ilpissä, varsinkaan invertterillä varustetussa ei näennäis- ja pätötehoja voi näin suoraan laskea.
Pätötehon kaavahan on: P=U*I*cos(fii) ja näennäistehon: S=U*I
pari esimerkkiä (virta-arvon nappasin hihasta, kaikissa sama 5A):
Näennäisteho
S=U*I
230V*5A = 1150W
Pätöteho parilla eri cos (fii):llä
P=U*I*cos(fii)
230V*5A*cos 0,95 = 1149,84W
230V*5A*cos 0,6 = 1149,93W
ei kovin iso ero...
HotZone sanoi:
Laskenpa tähän pätö- ja näennäistehon eron muistissa olevan kaavan mukaan. En ole näitä joutunut työkseni sentään pyörittämään, joten virhettäkin voi olla tässä tavassa. Viisaammat voivat tarvittaessa korjata. Nämä siis yksivaiheisena laskettu. Varmaankaan ilpissä, varsinkaan invertterillä varustetussa ei näennäis- ja pätötehoja voi näin suoraan laskea.
Pätötehon kaavahan on: P=U*I*cos(fii) ja näennäistehon: S=U*I
pari esimerkkiä (virta-arvon nappasin hihasta, kaikissa sama 5A):
Näennäisteho
S=U*I
230V*5A = 1150W
Pätöteho parilla eri cos (fii):llä
P=U*I*cos(fii)
230V*5A*cos 0,95 = 1149,84W
230V*5A*cos 0,6 = 1149,93W
ei kovin iso ero...
T
teukka
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
Nyt sinulla on, Samppa, vähän lipsunut. Nuo 0,95 ja 0,6 ovat cos(fii):n arvoja eivätkä kulmia fii eli vaihe-eroja. Fii on siis kulma, joka ilmoittaa vaihe-eron ja cos(fii) kerroin, jota käytetään pätötehoa laskiessa.
siis 230*5*cos(18 astetta)=230*5*0,95 W=1090 W ja vastaavasti 230*5*0,6=690 W.
Jos käytetään kulmia, niin cos(18 astetta)=0,95 ja cos(53 astetta)=0,6.
(Usein tekniikassakin jo käytetään sitäpaitsi radiaaneja, jolloin esim. 18 astetta = 0,32. Eli cos(0,32)=cos(18 astetta)=0,95.)
Tuo vaihe-erohan tarkoittaa nimenomaan induktiivisella kuormalla eli moottorilla, että virta on 53 astetta jäljessä jännitteestä.
Nyt sinulla on, Samppa, vähän lipsunut. Nuo 0,95 ja 0,6 ovat cos(fii):n arvoja eivätkä kulmia fii eli vaihe-eroja. Fii on siis kulma, joka ilmoittaa vaihe-eron ja cos(fii) kerroin, jota käytetään pätötehoa laskiessa.
siis 230*5*cos(18 astetta)=230*5*0,95 W=1090 W ja vastaavasti 230*5*0,6=690 W.
Jos käytetään kulmia, niin cos(18 astetta)=0,95 ja cos(53 astetta)=0,6.
(Usein tekniikassakin jo käytetään sitäpaitsi radiaaneja, jolloin esim. 18 astetta = 0,32. Eli cos(0,32)=cos(18 astetta)=0,95.)
Tuo vaihe-erohan tarkoittaa nimenomaan induktiivisella kuormalla eli moottorilla, että virta on 53 astetta jäljessä jännitteestä.
Vs: kulutusmittarit..
Eli sitä mä vaan meinasin että ei se cos ole mikään niin merkittävä suure ILPin tehoja laskettaessa että kannattas alkaa sitä seuraamaan ja sen perusteella valintaa tehdä Kattelin omaa sähkönkulutusta niin
huomasin että joskus on mennyt 17 jotain vattia ja joskus 7 eli en viitsi niin tarkkaan alkaa laskeskelemaan
Eli sitä mä vaan meinasin että ei se cos ole mikään niin merkittävä suure ILP
in tehoja laskettaessa että kannattas alkaa sitä seuraamaan ja sen perusteella valintaa tehdä Kattelin omaa sähkönkulutusta niinhuomasin että joskus on mennyt 17 jotain vattia ja joskus 7 eli en viitsi niin tarkkaan alkaa laskeskelemaan
T
teukka
Vieras
Vs: kulutusmittarit..
En minäkään ota niin tarkasti noita tehoja. Energialaitoksen kulutusmittari hoitaa mittauksen. Ilpin tehot otan halpismittarista sillä tarkkuudella, mikä minulle riittää. Lisäksi minulla on eri mittaus tietokoneelle.
Onhan kuitenkin hyvä käsitellä, että virrran ja jännitteen tulo ei vaihtovirralla ole aina kuitenkaan se oikea teho, josta maksamme.
Lisäksi kun monet mittailevat, niin on hyvä tietää, että moottorin pienillä tehoilla mitattu virta ei ole se "oikea". Lisäksi nuo hakkurijutut aiheuttavat sen, ettei sitäkään "väärää" virtaa aina saada oikein.
En minäkään ota niin tarkasti noita tehoja. Energialaitoksen kulutusmittari hoitaa mittauksen. Ilpin tehot otan halpismittarista sillä tarkkuudella, mikä minulle riittää. Lisäksi minulla on eri mittaus tietokoneelle.
Onhan kuitenkin hyvä käsitellä, että virrran ja jännitteen tulo ei vaihtovirralla ole aina kuitenkaan se oikea teho, josta maksamme.
Lisäksi kun monet mittailevat, niin on hyvä tietää, että moottorin pienillä tehoilla mitattu virta ei ole se "oikea". Lisäksi nuo hakkurijutut aiheuttavat sen, ettei sitäkään "väärää" virtaa aina saada oikein.