Kylmäaineen määrän merkitys

krl

Tulokas
Millainen merkitys on lämmityskäytössä olevan ilmalämpöpumpun kylmäainemäärässä. Esim 9/25 sarjan eri laitteissa kylmäainetta on tyypillisesti kai 600-1200grammaa. Mitä hyötyä tai haittaa on isosta tai pienestä kylmäainemäärästä? Takaako esim isompi ainemäärä tasaisempaa käyntiä, ja onko pienestä ainemäärästä hyötyä esim katkokäynnin tilanteessa?
 

Mikkolan

Vakionaama
Liian pieni täytös jäätää kennoa eikä tuota lämpöä. Liian isossa lienee riski että kompura imee aineen nesteenä ja vaurioituu. Kun kompurat ovat suht tehokaita ja täytösmäärät aika pieniä niin ollenee selvää että täyttömäärä pitää olla aika tarkasti ohjeen mukainen.
Minen näistä koneista mitään tiedä, lähinnä teorian kautta asiaa mietin.

Takaako esim isompi ainemäärä tasaisempaa käyntiä, ja onko pienestä ainemäärästä hyötyä esim katkokäynnin tilanteessa?
Noi taitaa olla ihan muusta kuin täytöksestä riippuvaisia.

Varrotaan ammattilaisten vastauksia.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Olisiko aloittaja tarkoittanut enemmänkin, mitä hyötyä on nimellisesti isommasta kylmäainemäärästä?

Yksi hyöty isommasta on. Jos laitteen tyyppikilvessä on esim 1200 grammaa 600 g sijaan, vaikuttaa sama absoluuttinen vuoto vähemmän. Esimerkiksi 60 gramman vuoto merkinnee 1200 grammassa vähemmän kuin 600 grammassa. Isommalla nimellisellä määrällä oleva laite voi myös tarjota potentiaalisesti pidemmän putkipituuden ilman lisätäyttötarvetta.

Piti ihan tarkastaa omasta pumpusta määrä. Tyyppikilven mukaan 1,1 kg. Maksimi putkipituus ilman lisätäyttöä 15 metriä.
 
Viimeksi muokattu:

Latvis

Aktiivinen jäsen
Ymmärsin myös samalla tavalla aloittajan kysymyksen kuin jarkko_h, mutta epäilen että kylmäaineen määrä liittyy ennemminkin kennojen kokoon ja niiden putkien tilavuuksiin. Viisaammat korjatkoon jos olen väärässä. Oman pumpun kylmäainemäärä on 1,15kg ja 7 metrin jälkeen vaatii lisätäytön (FH35).
 

krl

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Tarkoitin juuri, että miten huomioida kylmäainemäärän merkitys saman kokoluokan pumpuissa eri valmistajien tuotteita verratessa. Yllätyin kun hajontaa kylmäainemäärässä eri joidenkin laitteiden välillä on paljonkin, joten siksi kyselen.

Tarkoitus siis puhua täyden kennon kylmäainemääristä, ei niinkään vajaatäytön aiheuttamista ongelmista. Kennon koko toki vaikuttaa paljonko sinne ainetta tarvitaan, mutta lähinnä pohdin, että onko isompi kenno ja enemmän kylmäainetta aina absoluuttisesti parempi.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Lähtökohtaisesti suurempi kylmäainemäärä ei takaa korkeampaa tehoa tai parempaa toimivuutta jos täytös on vajaa. Kylmäaineen määrä riippuu järjestelmän mitoituksesta lähtien ihan kennojen fyysisistä pinta-aloista, kompressorin tuotosta, jne. On täysin mahdotonta vertailla erilaisia pumppuja pelkästään kylmäaineen määrän perusteella.
 

siwer

Vakionaama
Ei sillä määrällä ole mitään merkitystä loppukäyttäjälle. Sitä pitää vaan olla oikea määrä. Väärä määrä johtaa tehojen laskuun tai kompressorin ennenaikaiseen kuolemaan. Ja sitä kyllä on koneessa oikea määrä, ja asentaja toivon mukaan osaa noudattaa ohjeita ja laittaa enemmän jos on pitkä putkilinja.

Vuoto on vikatilanne.

Jos lämmitystehot kiinnostaa, niin ne löytyy laitteen tiedoista ihan tehoina.

Katkokäynti taas on normaali ominaisuus, ei vika. Uuni ja jääkaappi toimii ihan samalla tavalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sanoisin, että valmistaja käyttää ilppiin niin vähän materiaaleja kuin järkevästi mahdollista, koska kaikki maksaa. Vaikka fiksulla rakenteella esimerkiksi höyrystimen kokoa voi vähentää ilman merkittävää haittaa toiminnalle ja samalla kylmäainetäytöksen määrää voi vähentää, jokin rajansa on kaikella. Jos ilpin kaikkien kennojen massa pyritään minimoimaan ja kompressorista revitään kokoon nähden mahdollisimman paljon tehoa, optimaalinen kylmäainetäytöskin samalla yleensä pienenee, mutta ominaisuuksien ja energiatehokkuuden kustannuksella. Samalla voi saada kiusakseen sulatusvaikeuksia ja vastaavia.

Vaikka asia ei aina ole yksioikoinen, sellainen pumppu, jossa ei ole säästelty materiaalien käytössä mukaan lukien kylmäpiirin tilavuus tarjoaa periaatteessa paremmat lähtökohdat hyvälle energiatehokkuudelle kuin sellainen, jossa rakennemateriaalien määrä on pyritty minimoimaan.
 

VesA

In Memoriam
Tehoa saadaan höyrystämällä vastaava määrä kylmäainetta / s - ja kompuran lämmöistä. Jos tämä pitää tehdä pienellä putkistolla ja pienellä ainemäärällä se tarkoittaa vaan että aine menee siellä pienissä putkissa kovaa että ehtii kiertää uudelleen höyrystettäväksi. Josta luulisi seuraavan kaikenlaista mielenkiintoista virtaushäviötä jne. Yksi perustelu aikoinaan R410:lle oli se, että ajetaan kovemmilla paineilla ja kas - voidaan pienentää vehkeeseen laitettavaa materiaalipanosta kun putkia voi pienentää. Ympäristösyyt pääsivät edelle vasta myöhemmin.
 

pelzi_

Vakionaama
Eipä niitä yksinkertaisimpiakaan keinoja täytöksen pienentämiseen ole yleensä käytetty, paitsi R290-laitteissa yhtäkkiä onkin ja täytös on hämmästyttävän pieni (toki myös R290:n matala tiheys pienentää täytöksen painoa.)

Mm. ylöspäin viettävä kennon konfiguraatio kerää nestettä, ja lisää siksi tarvittavaa täytöstä, lämpöpumpussa suunta vaihtuu ja pystyyn asennetulla kennolla ei voi voittaa toiseen suuntaan mennessä, kuitenkin ulos nykyisin laitetaan monta rinnakkaista kiertoa vähentämään tätä ongelmaa. Loppu ero kennojen efektiivisessä tilavuudessa eri oloissa hoidetaan imuvaraajalla.

Se on kuitenkin totta että liikaa tai liian vähän suhteessa kivessä neuvottuun aina vaan huonontaa laitteen toimintaa ja siitä että laitteessa on tyhjän panttina nestettä ei ole käytännössä mitään hyötyä vaikka sen seurauksena kilpeen onkin laitettava isompi luku.

Turha kylmäaine maksaa ja se on aina jostain muusta pois.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Eipä niitä yksinkertaisimpiakaan keinoja täytöksen pienentämiseen ole yleensä käytetty, paitsi R290-laitteissa yhtäkkiä onkin ja täytös on hämmästyttävän pieni (toki myös R290:n matala tiheys pienentää täytöksen painoa.)

Mm. ylöspäin viettävä kennon konfiguraatio kerää nestettä, ja lisää siksi tarvittavaa täytöstä, lämpöpumpussa suunta vaihtuu ja pystyyn asennetulla kennolla ei voi voittaa toiseen suuntaan mennessä, kuitenkin ulos nykyisin laitetaan monta rinnakkaista kiertoa vähentämään tätä ongelmaa. Loppu ero kennojen efektiivisessä tilavuudessa eri oloissa hoidetaan imuvaraajalla.

Se on kuitenkin totta että liikaa tai liian vähän suhteessa kivessä neuvottuun aina vaan huonontaa laitteen toimintaa ja siitä että laitteessa on tyhjän panttina nestettä ei ole käytännössä mitään hyötyä vaikka sen seurauksena kilpeen onkin laitettava isompi luku.

Turha kylmäaine maksaa ja se on aina jostain muusta pois.
Onko tietoa mitä tuo grillikaasu maksaa R290 nimen alla?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Onko tietoa mitä tuo grillikaasu maksaa R290 nimen alla?
89 € 5 kilon pullosta eurorefrigerantissa. Et on tuo toki useamman kerran grillikaasun hintaa mut toisaalta halvempaa R410A:n verrattuna. Näyttäisi minusta et tuolla on 410: n hintakin tullut alas, muistelisin sen maksaneen välillä enemmän. Mut ehkä muisti tekee tepposet.

 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
89 € 5 kilon pullosta eurorefrigerantissa. Et on tuo toki useamman kerran grillikaasun hintaa mut toisaalta halvempaa R410A:n verrattuna. Näyttäisi minusta et tuolla on 410: n hintakin tullut alas, muistelisin sen maksaneen välillä enemmän. Mut ehkä muisti tekee tepposet.

Eipä tuo pahan hintaista ole,jos tolla lataa kaksikin konetta.
 

Mikkolan

Vakionaama
toki myös R290:n matala tiheys pienentää täytöksen painoa.)
Eikös se ole "tehokkaanpaakin" kuin ns. ilmastoystävälliset kaasut?

Turha kylmäaine maksaa ja se on aina jostain muusta pois.
Kumpi on halvenpaa; kikkailla mekaniikan ja rakenteen kanssa että säästää hiukan kaasua vai se että tehdään "hyvä rakenne" vaikka kaasua menee enenmän?
 

pelzi_

Vakionaama
No eipä se ylöspäin menevien putkiosioiden välttäminen ja putkien ohennus nyt mitään rakettitiedettä ole, aikanaan oli tyyliin 8mm putket ja nyt 5-6mm.

Mikrokanavat on sitten R290-ratkaisu, siinä on haittana vaikea korjattavuus (kuten nykyisin suosituissa alu-kennoissa) ja se että kylmäaine ei enää mahdu lauhduttimeen, taitaa tulla osittain imuvaraajassa tehtaalta, ja sinne sitä ei takaisin saa. Mutta R290:t voi päästää taivaalle, eli irrelevantti ongelma, vaikka on toki joskus kätevää ettei tartte uudestaan punnita aineita.
 

siwer

Vakionaama
Samalla mekaniikkakikkailulla säästetään luultavasti myös muita materiaaleja. Nuo optimoinnit tuppaavat olemaan sellaisia että tulee kiinteää tuotekehittelykulua sen vastineeksi että valmistuksen yksikköhinta painuu alas. Kannattaa siis tehdä silloin kun tuotetta valmistetaan satojatuhansia tai miljoonia. Kylmätekniikassa on se hyvä puoli että ala ei muutu radikaalisti aina muutaman vuoden syklillä, eli tuotekehityspanostukset eivät heti vanhene. Esim. viihde-elektroniikassa on vaan pakko saada tuote äkkiä ulos joten ei edes ole aikaa optimoida kaikkea halvaksi vaikka se muuten olisi tarkoituksenmukaista.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, pienemmillä putkilla saa enemmän pinta-alaa, siksi mikrokanavat on erityisen kivoja, mitättömän pieni kenno ja silti parempi COP.
 
M

MrCabin

Vieras
Pari kommenttia tähän luettuani noita vastauksia.

1. Kylmäaineen määrä mini split asennuksessa on valmistajan toimesta esitäytetty silmällä pitäen 3-12 metrin putkilinjoja.
2. Kylmäaineen määrä kapillaariputkea käyttävässä systeemissä määrittää tulistuksen tason joka on luokkaa 4-8 C.
3. Kylmäaineen vuoto ja täyttömäärä - kannattaa asentaa niin ettei vuoda yhtään vaan on tiivis kuin pullo koko käyttöiän.
 
Back
Ylös Bottom