Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Coolio

Tulokas
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Tervehdys itse kullekin,

Kovasti alkanut nämä kylmäainehommelit kiinnostamaan ja tätäkin ketjua tullut luettua useampaan kertaan. Yksi tyhmä kysymys tuosta tilakaavion lukemista...miten tuon COP -arvon saa tuon avulla selville?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Coolio sanoi:
Kovasti alkanut nämä kylmäainehommelit kiinnostamaan ja tätäkin ketjua tullut luettua useampaan kertaan. Yksi tyhmä kysymys tuosta tilakaavion lukemista...miten tuon COP -arvon saa tuon avulla selville?
Tässäpä peruskurssi https://m3.jyu.fi/tamk/ohjelmat/tutkinotavoitteinen-koulutus/rakennustekniikka/lampopumput-kylmaainapuolelta-tarkasteltuna
 

Coolio

Tulokas
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Kiitoksia tuosta, oli ihan jees peruspaketti ja selvensi paljon jo näin ensimmäisellä kerralla katsottuna, veikkaan kyllä että pitänee vielä ottaa kertaus pariinkin otteeseen..

Kysytääs nyt lisää kun vauhtiin päästiin (taitaa tulla väärään osioon mutta siirtäkää jos siltä tuntuu)

Vanhemmat asustelevat kerrostalossa ja yhtiössä suunnitellaan lämmön talteenottoa. Niillä on muutama tarjous jo olemassa. Pari tarjousta on yhdistelmällä keruupatteri-maalämpöpumppu ja yksi on tällainen "suorahöyrysteinen" laatikko katolle joka lämmittää vettä siellä. Tässä jälkimmäisessä versiossa myyjä kertoo että COP on heillä huomattavasti parempi koska mm. heidän laitteessaan on huomattavasti isompi höyrystinpatteri ja kylmäainemäärä moninkertainen suhteessa maalämpöpumpun vastaaviin.

Tämä pitää varmaankin paikkansa, heillä kun höyrystin on suoraan poistoilmassa niin höyrystymislämpötila on varmasti korkeampi, mutta miten höyrystimen koko ja kylmäaineen määrä vaikuttavat tähän?

Onko niin että saadaan siirrettyä sama määrä energiaa höyrystymislämpötilan ollessa kuitenkin "hyvällä tasolla" suhteessa laitteeseen josta pyritään saamaan sama määrä tehoa pienemmällä höyrystimellä/kylmäainemäärällä vaiko joku muu juttu?
 

Coolio

Tulokas
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Pitääkin vastata itse tähän eli eikös mene niin että koska kylmäaineen määrä ja höyrystimen koko on suuri niin silloin voidaan siirtää X määrä energiaa matalammalla höyrystymislämpötilalla??...vai onko siinä myös muita juttuja?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Mitä mieltä olette typestä N2 kylmäaineena ? Laitetaan nestemäisenä kylmäaineeksi, myös sopiva synteettinen öljy.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

rema sanoi:
Mitä mieltä olette typestä N2 kylmäaineena ? Laitetaan nestemäisenä kylmäaineeksi, myös sopiva synteettinen öljy.
Ei tuo toimi ollenkaan tavanomaisen lämpöpumpun kylmäaineena, kun aineen kriittinen lämpötila on jossakin -150 celsiusasteen vaiheilla. Tokihan typpeä käyttävän jäähdytyskoneen voi rakentaa joko klassisiin ilman nesteytysprosesseihin perustuen (kompressori + turboekspanderi tai sitten kuristus hyvin alhaisessa lämpötilassa vastavirtalämmönvaihtimella tehdyn jäähdytyksen perään) tai sitten stirling-jäähdyttimellä.

Noilla ei vaan pääse lähellekään sellaisia tuottosuhteita, joita edellytetään toimivilta lämpöpumpuilta rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Sitten on vielä mahdollista soveltaa puhdasta kaasujäähdytysprosessia (kuten pelkällä ilmallakin), mutta vaadittava laitteisto on aika kallis, eikä ainakaan tuottosuhteen paranemista ole odotettavissa (ilmailupuolella noita käytetäänkin jäähdytykseen, mutta lämmitys on vaikeampi sovelluskohde).
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Haetaan kaasuseos jonka kriittinen lämpötila on oikea. Suomessa on kaasunvalmistusta ja tässä on mahdollisuus uudeksi tuotteeksi.

Haen tässä lähinnä VILP :lle ja ILP:lle soveltuvaa kylmäainetta joka antaa hyvän COP arvon vielä -25-30 C ast:ssa
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

Entä N2O eli ilokaasu

NH3 eli ammoniakki

Näiden edellämainittujen seos
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

rema sanoi:
Entä N2O eli ilokaasu

NH3 eli ammoniakki

Näiden edellämainittujen seos
Molemmat ainakin ovat sellaisia, että ne voisivat tulla kyseeseen vain kokonaan ulos asennetuissa kohtuullisen kokoisissa laitteissa (jollaisia monet VILPit toki ovatkin), eli ammoniakki on myrkyllistä ja typpioksiduuli narkoottista ainetta.

Ammoniakki on sinänsä hyvä ja paljon käytetty kylmäaine suuren mittakaavan sovelluksissa (ja pienissä absorptiojääkaapeissa), mutta esimerkiksi kupari ei sitä kestä, joten monet tyypilliset lämpöpumppujen osat pitäisi korvata rauta- tai teräosilla tms. Suuren mittakaavan turvajärjestelyjen täytyy ammoniakin kohdalla olla varsin järeät, koska riittävän suuri ammoniakkipilvi aiheuttaa hengenvaaran ulkosallakin.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Vs: Kylmäaineen valinta IVLPin sovelluksen mukaan

kotte sanoi:
riittävän suuri ammoniakkipilvi aiheuttaa hengenvaaran ulkosallakin.
...ja sopivana pitoisuutena ilmassa ko. pilvi palaa räjähdysmäisesti.
 
CTC:n uudet VILPit näkyvät käyttävän edelleen kylmäaineena R407C:tä. Se lienee hyväksi koettu näihin sovelluksiin.
Sattui silmään, että oman CTC:n 520M:n on korvannut ilmeisestikin 614M. Pienemmästä paketista saadaan nyt samat tehot.
Entisen 520M:n kokoinen uusi 622M näyttää melkein samalta, aine ja täytös on sama, painoa on tullut 6 kg lisää mutta tehot ovat kasvaneet reippaasti niin anto kuin ottopuolellakin.

Sitten Niben uudet VILPit (F2120-8F2120-12F2120-16F2120-20) käyttävät kylmäaineena R410A:ta vaikka sen ei pitäisi tässä keskustelussa kerrotun mukaan oikein soveltua korkean lämpötilan tekemiseen. "R410A:n haittana voidaan pitää sen korkeaa puristuspainetta ja tulistumisastetta"

"Korkeahkon GWP-arvonsa vuoksi R407C kuitenkin korvataan tulevaisuudessa matalamman GWP-arvon kylmäaineilla. R407C käyttö on kielletty 1.1.2020 alkaen mm. liikkuvissa huoneistoilmastointilaitteissa, koska sen GWP on yli 150 (R407C:n GWP 1732) sekä Single split -ilmastointijärjestelmissä 1.1.2025 alkaen, GWP > 750."

R410A:n GWP 1720 eli käytännössä sama kuin R407C:n GWP 1732/1774 ( sama lähde antaa kaksi eri arvoa ).

Länsinaapurissa kaksi eri kuppikuntaa vai mistä nuo erot aineisiin kun lienee ainakin tarkoitettu samoihin olosuhteisiin ?

Lainaukset ovat tältä darmentin sivulta.
https://www.darment.fi/kylmaaine-info/kylmaaine-r407c/
 
Ylös Bottom