Yritetääs uudestaan kysellä vähän tietoja ilmalämpöpumpusta! (toivottavasti aihe pysyy asiallisena). Tuossa jo aikaisemmassa kyselyssä kyselin tuosta ns.COP-arvosta ja sieltä tulikin selventävä vastaus kuinka se lasketaan mutta jos esim. otetaan merkki A jonka COP-arvo on +7-asteessa isompi kuin merkki B:n niin mites se on sitten mahdollista että merkki B:n arvo olis isompi sitten -15 asteessa kuin merkki A:n? Kun mulle on hienosti annettu ohjeeksi olla katsomatta valmistajien antamia COP-lukuja. (toivottavasti kirjoitin asian ymmärettävästi!)
kysymyksiä ILPISTÄ
- Viestiketjun aloittaja raviola
- Aloituspäivämäärä
Vs: kysymyksiä ILPISTÄ
+7 asteen COPpeihin ei kannata kiinnittää invertterilaitteissa suurtakaan huomiota erikseen, koska siinä pisteessä määritellään vehkeen brosyyrissä annettava 'nimellisteho' etukäteen kerrotuissa mittausoloissa.
Niinpä valmistajat säätävät koneensa ohjauseletroniikan antamaan ne arvot, joita kiiltokuvaan tarvitaan. Jos tehoa otetaan enemmän, COP huononee ja päinvastoin.
Vertaa vaikkapa Sanyo 96 ja 126. Kyseessä on täysin sama laite, vain softan brosyyriä varten tuunattu käytös +7:ssä eroaa.
KAIKISSA lämpötiloissa voi ja pitää verrata vain teho/COP -pareja, jos haluaa laitteita vertailla.
raviola sanoi:
+7 asteen COPpeihin ei kannata kiinnittää invertterilaitteissa suurtakaan huomiota erikseen, koska siinä pisteessä määritellään vehkeen brosyyrissä annettava 'nimellisteho' etukäteen kerrotuissa mittausoloissa.
Niinpä valmistajat säätävät koneensa ohjauseletroniikan antamaan ne arvot, joita kiiltokuvaan tarvitaan. Jos tehoa otetaan enemmän, COP huononee ja päinvastoin.
Vertaa vaikkapa Sanyo 96 ja 126. Kyseessä on täysin sama laite, vain softan brosyyriä varten tuunattu käytös +7:ssä eroaa.
KAIKISSA lämpötiloissa voi ja pitää verrata vain teho/COP -pareja, jos haluaa laitteita vertailla.
Vs: kysymyksiä ILPISTÄ
Tähän kysymykseen ei siis ole yksittäistä selitystä, vaan vertailtavien laitteiden ominaisuuksien kokonaisuudesta voi aiheutua tällaisiakin eroja.
Toisaalta, kun lämpöpumppua kuormitetaan reippaasti, eri syistä aiheutuvat häviöt pyrkivät kasvamaan. Jos pumppu jostakin syystä pyörii kovalla pakkasella sopivan pienellä teholla, voidaan saada hyvä COP. Toinen pumppu saattaa samoissa oloissa toimia hyvin reippaalla teholla, jolloin COP on huonompi häviöiden takia. Jälkimmäinen, heikko COP, voi kuitenkin sähkölämmittäjälle olla todellisuudessa edullisempi, jos saadaan kumminkin enemmän suoraa sähkölämmitystä edullisempaa lämpöä. Mm. edellä luetellut syyt voivat aiheuttaa suunnittelutavoitteiden lisäksi tämäkaltaisia eroja.
Ihmettelet siis sitä, miksi laitteiden paremmuus voi kääntyä lämpötilojen +7 ja -15 välillä? Pelkistäenhän on kyse siitä, että lämpöpumppu on kokoelma monia suunnitteluratkaisuja ja kompromisseja näiden välillä. Mm. lämpöpumpun kokonaismitoitus, pattereiden mitoitukset, kompressorityyppi, invertterin säätöperiaate, paisuntaventtiili (toimintaperiaate ja mitoitus), sulautusautomatiikan ohjelmisto ja vastaavat voivat yksinään tai yhdessä olla syynä moiseen. Eri laitteita ei suinkaan ole suunniteltu samanlaisiin käyttöolosuhteisiin ja laitetta suunniteltaessa tehdään muitakin kompromisseja, kuten jäähdytysominaisuuksien painottaminen, toiminta ongelmallisissa olosuhteissa ja puhdas säästö osien ja valmistuskustannusten kohdalla.raviola sanoi:
Tähän kysymykseen ei siis ole yksittäistä selitystä, vaan vertailtavien laitteiden ominaisuuksien kokonaisuudesta voi aiheutua tällaisiakin eroja.
Toisaalta, kun lämpöpumppua kuormitetaan reippaasti, eri syistä aiheutuvat häviöt pyrkivät kasvamaan. Jos pumppu jostakin syystä pyörii kovalla pakkasella sopivan pienellä teholla, voidaan saada hyvä COP. Toinen pumppu saattaa samoissa oloissa toimia hyvin reippaalla teholla, jolloin COP on huonompi häviöiden takia. Jälkimmäinen, heikko COP, voi kuitenkin sähkölämmittäjälle olla todellisuudessa edullisempi, jos saadaan kumminkin enemmän suoraa sähkölämmitystä edullisempaa lämpöä. Mm. edellä luetellut syyt voivat aiheuttaa suunnittelutavoitteiden lisäksi tämäkaltaisia eroja.
J
Joppe112
Vieras
Vs: kysymyksiä ILPISTÄ
Juuri noin.
Teknisesti asian voisi kiteyttää niinkin, että mitä pienemmällä ostetulla moottorilla pystyt käyttämään max suurten lämmönvaihtimien (=systeemin paino & koko) koko lämpökapasiteetin hyväksi sitä parempi hankinta se on säästömielessä. Moottorin aivan ääretöntä pienennystä (12 -> 9 -> 7 -> 5 jne) yleensä haittaa vähän käytännössä se, että lämpöteho tuppaa tippumaan väistämättä kohtalokkaan pieneksi pakkaskeleissä.
Juuri noin.
Teknisesti asian voisi kiteyttää niinkin, että mitä pienemmällä ostetulla moottorilla pystyt käyttämään max suurten lämmönvaihtimien (=systeemin paino & koko) koko lämpökapasiteetin hyväksi sitä parempi hankinta se on säästömielessä. Moottorin aivan ääretöntä pienennystä (12 -> 9 -> 7 -> 5 jne) yleensä haittaa vähän käytännössä se, että lämpöteho tuppaa tippumaan väistämättä kohtalokkaan pieneksi pakkaskeleissä.
Vs: kysymyksiä ILPISTÄ
Elikkäs mitä olen osannut nuista tuote-esitteistä katsoa eri valmistajien ilmoittamia lukuja niin näyttäis kuin että mitsubishin malli: MITSUBISHI SRK-20ZFX-S olis luvuiltaan kärkipäästä vai olenko asian ymmärtänyt oikein? (vertasin eri malleja
anaa,daikinia,LG,toshibaa..).
Elikkäs mitä olen osannut nuista tuote-esitteistä katsoa eri valmistajien ilmoittamia lukuja niin näyttäis kuin että mitsubishin malli: MITSUBISHI SRK-20ZFX-S olis luvuiltaan kärkipäästä vai olenko asian ymmärtänyt oikein? (vertasin eri malleja
anaa,daikinia,LG,toshibaa..).