Lämmönkeruuputkien läpivienti

[Raipe14]

Tässä on suunnitelmissa vaihtaa Tehowatti-sähkökattila maalämpöpumppuun. Pumppu tulisi suoraan Tehowatin tilalle kodinhoitohuoneeseen ja tilaa ei juuri ole ylimääräistä.
Miten ratkaisisitte lämmönkeruuputkien läpiviennin?
Liitetyssä (kehnossa) kuvassa muutama miettimäni vaihtoehto. Pumppu on siis suoraan tuossa seinän takana. Eli oikeaan kylkeen ei paljon mitään liitetä, vaan ajatus on tuoda putket pumpun päälle.

A) Suoraviivaisesti putket kaivolta seinän viereen ja noustaan seinää pitkin ylös ja sieltä läpivienti. Arveluttaa laatoitetun betoniterassin piikkaus.
B) Putket kaivolta seinän viereen juuri terassin viereen. Ylös seinää pitkin ja sitten vasempaan läpivientikohtaan asti. Voiko putket olla näin pitkälti esillä vaikka eristettyjä ovatkin?
C) Alku kuin B mutta tehdään samanlainen läpivienti käyttöullakolle kuin ILP:llä on. Sisällä käyttöullakolla sitten seinällä vasempaan ja sitten lattiasta läpi pumpun päälle.
D) Mikä muu?

Entä tarvitsenko puskurivaraajan, kun sitä tilaa ei tosiaan liikaa ole? Lämmonjakona vesikiertoinen lattialämmitys. Kesällä auki vain märkätilojen kierto, joten vesitilavuutta ei paljon ole silloin lämmitettäväksi. Aiheuttaako kompuran pätkäkäyntiä? Tähän kaipaan lisää ymmärrystä viisaammilta.

 

[rawpower]

Tässä on suunnitelmissa vaihtaa Tehowatti-sähkökattila maalämpöpumppuun. Pumppu tulisi suoraan Tehowatin tilalle kodinhoitohuoneeseen ja tilaa ei juuri ole ylimääräistä.
Miten ratkaisisitte lämmönkeruuputkien läpiviennin?
Liitetyssä (kehnossa) kuvassa muutama miettimäni vaihtoehto. Pumppu on siis suoraan tuossa seinän takana. Eli oikeaan kylkeen ei paljon mitään liitetä, vaan ajatus on tuoda putket pumpun päälle.

A) Suoraviivaisesti putket kaivolta seinän viereen ja noustaan seinää pitkin ylös ja sieltä läpivienti. Arveluttaa laatoitetun betoniterassin piikkaus.
B) Putket kaivolta seinän viereen juuri terassin viereen. Ylös seinää pitkin ja sitten vasempaan läpivientikohtaan asti. Voiko putket olla näin pitkälti esillä vaikka eristettyjä ovatkin?
C) Alku kuin B mutta tehdään samanlainen läpivienti käyttöullakolle kuin ILP:llä on. Sisällä käyttöullakolla sitten seinällä vasempaan ja sitten lattiasta läpi pumpun päälle.
D) Mikä muu?

Entä tarvitsenko puskurivaraajan, kun sitä tilaa ei tosiaan liikaa ole? Lämmonjakona vesikiertoinen lattialämmitys. Kesällä auki vain märkätilojen kierto, joten vesitilavuutta ei paljon ole silloin lämmitettäväksi. Aiheuttaako kompuran pätkäkäyntiä? Tähän kaipaan lisää ymmärrystä viisaammilta.

Itsellä tuli putket kaivoilta sokkelin viereen ja siitä nostettiin noin 60cm ylös ja läpivienti seinän läpi tekniseen tilaan.
A: vaihtoehto vaikuttaa helpoimmalta.

Itsellä ei ole puskuria kun myös tekninen tila pieni. Invertteripumpuissa sitä ei tarvitsekaan kun MLP:n oma kiertovesipumppu kierrättää lattialämmityksen vettä. Kesällä itse en lämmitä edes pesutiloja kun riittävä ilmanvaihto niin kuivuu hetkessä ja minimi veden lämpötila 23. Ei koskaan käynnistä kesällä lämmityksen pumppua kun laatta on tuota lämpimämpi. Toistakin koulukuntaa on joka ehdottomasti haluaa pitää lämmityksen kylppärissä kuivumisen takia päällä.

 

[T76]

Ei tosiaan tarvitse puskuria, jos invertterin minimiteho ei ole liian suuri kostean tilan vesikiertoon nähden. Meillä myös putkari laittoi optionaalisen, sululla avattavan hullunkierron, jos vaikka virtaama ei muuten riittäisi. Ei tarvinnut sitä vielä käyttää koskaan.

 

[pökö]

Toistakin koulukuntaa on joka ehdottomasti haluaa pitää lämmityksen kylppärissä kuivumisen takia päällä.

Ja mukavuuden

 

[roots]

Meillä myös putkari laittoi optionaalisen, sululla avattavan hullunkierron, jos vaikka virtaama ei muuten riittäisi.

Tarkoitatko 'ohitusputken' jotta kone saa virtausta toteutumaan tarpeeksi?

 

[rawpower]

Ja mukavuuden

Totta tämäkin otettava huomioon. Itselleni riittää kesäkuukausien 24-26 asteinen kylpyhuoneen lämpötila ja näin ei tarvitse enää lattiaa lämmittää erikseen. Viileämpi laatta tuntuu jopa mukavalta. Yli 23 On jo tukalan kuuma sisällä. Viilennystä ei käytössä, joten sehän se pitäisi seuraavaksi varmaan investoida niin ei tarvitse hikoilla.

 

[Espejot]

Ei tosiaan tarvitse puskuria, jos invertterin minimiteho ei ole liian suuri kostean tilan vesikiertoon nähden. Meillä myös putkari laittoi optionaalisen, sululla avattavan hullunkierron, jos vaikka virtaama ei muuten riittäisi. Ei tarvinnut sitä vielä käyttää koskaan.

Siihen on olemassa ventiilejäkin, muistaakseni alla satkun maksoin itse.

Edit: en kyllä keksi mihin sitä tarviil pienen mlp inverterin kanssa.

 

[juhanahm]

Tollanen

BPV

Suhteellisesti säätyvä ylivirtausventtiili DN 15-32Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä käytettynä suhteellisesti säätyvä ylivirtausventtiili BPV toimii hiljaisesti ja takaa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä pumpun minimivirtaaman sekä pitää menoveden lämpötilan halutussa arvossa myös pienten...

www.imi-hydronic.com

 

[Espejot]

Tollanen

BPV

Suhteellisesti säätyvä ylivirtausventtiili DN 15-32Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä käytettynä suhteellisesti säätyvä ylivirtausventtiili BPV toimii hiljaisesti ja takaa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä pumpun minimivirtaaman sekä pitää menoveden lämpötilan halutussa arvossa myös pienten...

www.imi-hydronic.com

Joo, kävin tota kysyy Onniselta, tilaustavaraa. Ostin sitten Saksasta kun luotto Onniseen ei ole kummoinen.

 

[Sukke]

Tässä on suunnitelmissa vaihtaa Tehowatti-sähkökattila maalämpöpumppuun. Pumppu tulisi suoraan Tehowatin tilalle kodinhoitohuoneeseen ja tilaa ei juuri ole ylimääräistä.
Miten ratkaisisitte lämmönkeruuputkien läpiviennin?
Liitetyssä (kehnossa) kuvassa muutama miettimäni vaihtoehto. Pumppu on siis suoraan tuossa seinän takana. Eli oikeaan kylkeen ei paljon mitään liitetä, vaan ajatus on tuoda putket pumpun päälle.

A) Suoraviivaisesti putket kaivolta seinän viereen ja noustaan seinää pitkin ylös ja sieltä läpivienti. Arveluttaa laatoitetun betoniterassin piikkaus.
B) Putket kaivolta seinän viereen juuri terassin viereen. Ylös seinää pitkin ja sitten vasempaan läpivientikohtaan asti. Voiko putket olla näin pitkälti esillä vaikka eristettyjä ovatkin?
C) Alku kuin B mutta tehdään samanlainen läpivienti käyttöullakolle kuin ILP:llä on. Sisällä käyttöullakolla sitten seinällä vasempaan ja sitten lattiasta läpi pumpun päälle.
D) Mikä muu?

Entä tarvitsenko puskurivaraajan, kun sitä tilaa ei tosiaan liikaa ole? Lämmonjakona vesikiertoinen lattialämmitys. Kesällä auki vain märkätilojen kierto, joten vesitilavuutta ei paljon ole silloin lämmitettäväksi. Aiheuttaako kompuran pätkäkäyntiä? Tähän kaipaan lisää ymmärrystä viisaammilta.

Nätti kotelointi, kapea säilytyslaatikko tai vastaava tuohon betoniterassin ja seinän kulmaan alas. Ei tule silmiin pistäviä vetoja seinälle, eikä tarvitse piikata terassia.

e. Boschin kauppias kertoi, että heidän laitteissaan pieneen lämmitystarpeeseen käytettäisiin tarvittaessa pelkkiä vastuksia ja kompura saisi levätä. En tiedä pitääkö paikkansa, kun en äkkiseltään mistään ohjeesta tai muusta dokumentista löytänyt asiasta mainintaa. Tämä siis vastaus kysymykseeni katkokäynnistä ja märkätilojen mukavuuslämmöistä.

 

[jmaja]

Tollanen

Mikäs hyöty tuosta lopulta on? Päästää siis menoveden suoraan takaisin yhtä lämpimänä paluuvetenä. MLP ei saa hikkaa liian pienestä virtsuaksesta, mutta saa hikan hyvin nopeasti kuumenevasta menosta ja paluusta.

 

[jmaja]

Boschin kauppias kertoi, että heidän laitteissaan pieneen lämmitystarpeeseen käytettäisiin tarvittaessa pelkkiä vastuksia ja kompura saisi levätä.

Ei ainakaa 7001i:ssä tuollaista ominaisuutta ole ellei sitten valikoista tai kärkitiedolla estä kompuran käyttöä kesäksi. Pitää siis käydä aktiivisesti muuttamassa asetus keväällä ja syksyllä.

Voishan tuo olla ihan fiksukin asetus. Ei niinkään kompuran säästämiseksi vaan tasaisemman lattialämmön vuoksi. Kompurassa on liikaa tehoa ja käy kuitenkin väkisin jonkin aikaa eli menovesi ja lattia on selvästi yli tavoitteen konpuran sammuessa ja sitten hitaasti laskee selvästi alle tavoitteen ennen seuraavaa jaksoa.

 

[T76]

Tarkoitatko 'ohitusputken' jotta kone saa virtausta toteutumaan tarpeeksi?

Jep, sitä voi avata osittain tai kokonaan. Pidin koko kesän kiinni, pumppu lämmitti kosteita tiloja tyytyväisenä silti. Ja koko ajan ollut kiinni, ei siis mitään kokemuksia tuon vaikutuksista.

 

[Sukke]

Ei ainakaa 7001i:ssä tuollaista ominaisuutta ole ellei sitten valikoista tai kärkitiedolla estä kompuran käyttöä kesäksi. Pitää siis käydä aktiivisesti muuttamassa asetus keväällä ja syksyllä.

Voishan tuo olla ihan fiksukin asetus. Ei niinkään kompuran säästämiseksi vaan tasaisemman lattialämmön vuoksi. Kompurassa on liikaa tehoa ja käy kuitenkin väkisin jonkin aikaa eli menovesi ja lattia on selvästi yli tavoitteen konpuran sammuessa ja sitten hitaasti laskee selvästi alle tavoitteen ennen seuraavaa jaksoa.

Ei tuosta ole muuta tietoa kuin myyjän kommentti. Laite 7800i eli käytännössä kai sama kuin tuo 7001i.

 

[jmaja]

Ei tuosta ole muuta tietoa kuin myyjän kommentti. Laite 7800i eli käytännössä kai sama kuin tuo 7001i.

Onhan tuossa uudempi softa, jossa saattaisi olla mahdollisuus automatisoida tuota.

 

[Sukke]

Onhan tuossa uudempi softa, jossa saattaisi olla mahdollisuus automatisoida tuota.

Täytyy laittaa seurantaan, kunhan tuo pumppu joskus on asennettuna. Husdata on tarkoitus tyrkätä siihen kylkeen, jos sieltä löytyisi tähänkin tietoa.

 

[Raipe14]

Itsellä tuli putket kaivoilta sokkelin viereen ja siitä nostettiin noin 60cm ylös ja läpivienti seinän läpi tekniseen tilaan.
A: vaihtoehto vaikuttaa helpoimmalta.

Itsellä ei ole puskuria kun myös tekninen tila pieni. Invertteripumpuissa sitä ei tarvitsekaan kun MLP:n oma kiertovesipumppu kierrättää lattialämmityksen vettä. Kesällä itse en lämmitä edes pesutiloja kun riittävä ilmanvaihto niin kuivuu hetkessä ja minimi veden lämpötila 23. Ei koskaan käynnistä kesällä lämmityksen pumppua kun laatta on tuota lämpimämpi. Toistakin koulukuntaa on joka ehdottomasti haluaa pitää lämmityksen kylppärissä kuivumisen takia päällä.

Kiitos kommenteista. Nyt kun mietin, niin Tehowattikin on ilmeisesti kierrättänyt lämmittämätöntä vettä märkätiloissa kesäisin, nimittäin kesäisin kattilan tavoitelämpötila on näytön mukaan usein matalampi kuin sen hetken lämpötila. rawpowerin kaltainen asetelma siis ja jos noin jatkan niin puskuri ei ole välttämättömyys.

 

[Raipe14]

Nätti kotelointi, kapea säilytyslaatikko tai vastaava tuohon betoniterassin ja seinän kulmaan alas. Ei tule silmiin pistäviä vetoja seinälle, eikä tarvitse piikata terassia.

e. Boschin kauppias kertoi, että heidän laitteissaan pieneen lämmitystarpeeseen käytettäisiin tarvittaessa pelkkiä vastuksia ja kompura saisi levätä. En tiedä pitääkö paikkansa, kun en äkkiseltään mistään ohjeesta tai muusta dokumentista löytänyt asiasta mainintaa. Tämä siis vastaus kysymykseeni katkokäynnistä ja märkätilojen mukavuuslämmöistä.

Jos oikein ymmärsin Suken idean, niin se olisi B-vaihtoehto mutta sivuttaisveto tehtynä lattiatasoon. Se tarkoittaisi kuitenkin, että tarvitaan seinällä ylösveto, jotta saadaan läpivienti koneen päälle. Koneen kyljen kohdalle läpivientiä ei oikein saisi, kun kone on ihan ulkoseinässä kiinni.
Toimisiko tuo B-vaihtoehto nätisti koteloituna? Lämmönkeruuputkea olisi joku 7-8 metriä ulkoseinällä ja tulisi pari 90 asteen kulmaa? Onko ratkaisu teknisesti mahdollinen?

 

[VesA]

Onko ratkaisu teknisesti mahdollinen?

Onse varmaan, mutta se kotelointi pitää sitten huolella speksata etukäteen. Sen mitä olen noita seinälle vedettynä nähnyt niin porarien oletuskotelointi on luokkaa karmea kötöstys - sen puoleen mitä alempaa sen saa seinästä läpi sen nätimpi.

 

[rawpower]

Kiitos kommenteista. Nyt kun mietin, niin Tehowattikin on ilmeisesti kierrättänyt lämmittämätöntä vettä märkätiloissa kesäisin, nimittäin kesäisin kattilan tavoitelämpötila on näytön mukaan usein matalampi kuin sen hetken lämpötila. rawpowerin kaltainen asetelma siis ja jos noin jatkan niin puskuri ei ole välttämättömyys.

Mullakin tuli MLP tehowatin tilalle ja ei se kyllä kesäisin vettä lämmitellyt. Kierrätti vain. Siinäkin taisi olla 23 veden minimilämpötila.

 

[Sukke]

Jos oikein ymmärsin Suken idean, niin se olisi B-vaihtoehto mutta sivuttaisveto tehtynä lattiatasoon. Se tarkoittaisi kuitenkin, että tarvitaan seinällä ylösveto, jotta saadaan läpivienti koneen päälle. Koneen kyljen kohdalle läpivientiä ei oikein saisi, kun kone on ihan ulkoseinässä kiinni.
Toimisiko tuo B-vaihtoehto nätisti koteloituna? Lämmönkeruuputkea olisi joku 7-8 metriä ulkoseinällä ja tulisi pari 90 asteen kulmaa? Onko ratkaisu teknisesti mahdollinen?

Noin ajattelin ratkaisun. En tosin hoksannut, että läpivientiä ei voisi tehdä läheltä lattianrajaa. Koneen vieressä ei ilmeisesti ole mahdollisuutta vetää putkia ylös kodinhoitohuoneen puolella.

Aika kinkkinen paikka. Vaihtoehtoa C selvittäisin itse seuraavaksi.