Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

kotte sanoi:
Eikös tuohon olisi mahdollista saada useampikin kieppi mahtumaan, jos rakentaa tukevan metallitelineen, johon putket sidotaan paikalleen nippusiteellä tms. niin, että väliin jää vielä muutama sentti vettä? Voisi myös käyttää useampaa ohuemmasta putkesta tehtyä lenkkiä ja kytkeä näitä sitten rinnakkain, jolloin taivutusjoustavuus paranee, ohutseinäinenkin letku pysyy paremmin kuosissaan (vaikkakin siirtoliuoksen ympäristöä suurempi paine jo sinänsä vähentää kuroutumisriskiä), mutta virtausvastus pysyy samalla hallinnassa.

Tein uusinta mitoituksen. Kaivon sisähalkasija on siis 60 cm.
Jos 34 mm pukea laittaa kolmena sisäkkäisenä kieppinä niin että että kieppien etäisyys on 2 cm toisistaan ja uloin kieppi 2 cm päässä reunasta, niin silloin putkea saa mahtumaan n. 70m. Tällöin tilaa jää keskelle 30cm uppopumpulle.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Tein uusinta mitoituksen. Kaivon sisähalkasija on siis 60 cm.
Jos 34 mm pukea laittaa kolmena sisäkkäisenä kieppinä niin että että kieppien etäisyys on 2 cm toisistaan ja uloin kieppi 2 cm päässä reunasta, niin silloin putkea saa mahtumaan n. 70m. Tällöin tilaa jää keskelle 30cm uppopumpulle.

Kuis olisi muutama rinnakkainen lattiapexi.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Olet aiemmin tuonut esille tuon käyttämäsi yhtälön oikean muodon:
1/hvesi + s/krosteri = 1/htot

Nyt Sinulla on vielä kääntynyt tuo oikea puoli laskussasi ylösalaisin:
1 / 3000W/(m2K) + 0,0004m / 50W/(mK) = 3000W/(m2K)

Sen pitäisi olla 1/h eli 1/3000W/(m2K), jonka jälkeen se jatko on oikein.
Voisihan sen oikean puolen merkitä myös, että 0,000033 m2K/W, mutta siitä tulee tarpeetonta pyörittelyä.
Näissä on hyvä olla tarkkana, jos esim. syöttää tuota laskentaa vaikkapa exceliin. Sinnehän ei syötetä kuin numeroarvoja - ei siis laatuja... ;)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

VesA sanoi:
Kuis olisi muutama rinnakkainen lattiapexi.

Mikä olisi PEXIN etu... verrattuna esim normaaliin siniraita vesiputkeen?

Tuon SPIRALFLEXIN etu olisi isompi pinta-ala ja pienempi virtausvastus... huonona puolena taas rasvainen hinta + huono saatavuus.
Osaakohan kukaa arvioida kuinka paljon paremman virtaaman tuolisessa spiraalille poimutetussa putkessa on... eli jos etsii vastaavvuuta normaallin sileäpintaiseen putkeen. Pinta-ala kerroin olisi n. 1,4 eli 40 mm sileäpintainen putki vastaa 30 mm spiraaliputkea pinta-alansa puolesta.

teukka sanoi:
Nyt Sinulla on vielä kääntynyt tuo oikea puoli laskussasi ylösalaisin:
1 / 3000W/(m2K) + 0,0004m / 50W/(mK) = 3000W/(m2K)

Sen pitäisi olla 1/h eli 1/3000W/(m2K), jonka jälkeen se jatko on oikein.

hups ja kiitos, korjattu on.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Itselle tulisi ekana mieleen käyttää 16-20mm rosteriputkea: 4-5€/m

Esim: http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Wellrohr-DN-20-Meterware-/180387335605?pt=Solaranlagen&hash=item29ffec4db5
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

sam123 sanoi:
Itselle tulisi ekana mieleen käyttää 16-20mm rosteriputkea: 4-5€/m

Esim: http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Wellrohr-DN-20-Meterware-/180387335605?pt=Solaranlagen&hash=item29ffec4db5

Hyvä. Tämä olisi hinalttansa puolessa siedettävä. Tuolla materiaalilla ei sinänsä ole merkitystä kunhan vain pinta-ala olisi mahdollisiman suuri.

Tämä taitaa nousta ykkösvaihtoehdoksi jo hintansa puolesta.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Mikä olisi PEXIN etu... verrattuna esim normaaliin siniraita vesiputkeen?

Itse ajattelin tehdä ylijääneistä 12mm lattiapekseistä viemärilämmönvaihtimen niin, että laitan niitä mahdollisimman paljon rinnakkain. Saa samalle vesivirralle enemmän pintaa ihan sileillä putkilla.. hyvä ominaisuus viemärivaihtimelle jota pääsee putsailemaan aina joskus ja tuskin haittaa kaivossakaan. Putkivaihtimissa vesi lämpenee lähinnä siitä muovin vierestä ja putken paksuudesta on pelkkää haittaa lämmönsiirrolle, etua lähinnä virtausvastuksen pienenemisen kautta, mutta näissä leikeissä putket ovat lyhyitä suhteessa porakaivoihin.
 

SON

Vakionaama
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Tässä Espejotille yksi malli Saksanmaalta. Kait tuo toinen kuva on kaivosta. Smiley211006
http://www.ebay.de/itm/Bauanleitung-Langzeitspeicher-Latentspeicher-Kapillarrohr-Warmetauscher-/150741138517?pt=Solaranlagen&hash=item2318df3c55
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Hyvä. Tämä olisi hinalttansa puolessa siedettävä. Tuolla materiaalilla ei sinänsä ole merkitystä kunhan vain pinta-ala olisi mahdollisiman suuri.

On tuolla materiaalilla merkitystä. Esim WIkipedian ("List of thermal conductivities") mukaan summittaisia lämmönjohtuvuuksia:

kupari, n. 360W/(m x K) , ruostumaton teräs, n. 20W / (m x K), HD polyeteenimuovi, n. 0,4W / (m x K). Tuostahan saamme, että 1 m2 ja 1 mm paksun seinämän lävitse siirtyy 1K:n erolla kuparissa 360kW, ruostumattomalla teräksellä 20kW ja polyeteenimuovilla 400W (viimeksi mainittu kuvaa suunnilleen tavaraa jota käytetään siniraitaputkissa ja lattialämmitysputkissa). Kaikista näistä saa toimivan ratkaisun materiaalin lämmönjohtavuuden puolesta ja kaikkien metalliputkien osalta pullonkaula on muualla kuin seinämämateriaalin osalla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

kotte sanoi:
On tuolla materiaalilla merkitystä. Esim WIkipedian ("List of thermal conductivities") mukaan summittaisia lämmönjohtuvuuksia:

kupari, n. 360W/(m x K) , ruostumaton teräs, n. 20W / (m x K), HD polyeteenimuovi, n. 0,4W / (m x K). Tuostahan saamme, että 1 m2 ja 1 mm paksun seinämän lävitse siirtyy 1K:n erolla kuparissa 360kW, ruostumattomalla teräksellä 20kW ja polyeteenimuovilla 400W (viimeksi mainittu kuvaa suunnilleen tavaraa jota käytetään siniraitaputkissa ja lattialämmitysputkissa). Kaikista näistä saa toimivan ratkaisun materiaalin lämmönjohtavuuden puolesta ja kaikkien metalliputkien osalta pullonkaula on muualla kuin seinämämateriaalin osalla.

Merkitystä on mutta...

olen ymmärtänyt että heikoin lenkki on vesi jonka lämmmönjohtavuus on 0,6 W/(m x K).
Konvektio kuitenkin lisää lämmönsiirtymistä. Nesteen vapaan konvektiokeroimet vaihtelevat 50-1000 W/(m2 x K) välillä.
Eli jotta tuosta metallista olisi hyötä verattuna muoviputkeen olisi veden konvektiokertoimen oltava suurempi kuin 400W/(m2 x K)

Veden konvektioon kiteytyy matreriaalivalinnat...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

SON sanoi:
Tässä Espejotille yksi malli Saksanmaalta. Kait tuo toinen kuva on kaivosta. Smiley211006
http://www.ebay.de/itm/Bauanleitung-Langzeitspeicher-Latentspeicher-Kapillarrohr-Warmetauscher-/150741138517?pt=Solaranlagen&hash=item2318df3c55

Vedin saksa-englanti kääntäjän läpi ja jäi hiemen epäselvä olo... siis häh, suolaa...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Vedin sakasa-eng kääntäjän läpi ja jäi hiemen epäselvä olo... siis häh, suolaa...

No, keräimiltä saatavaa aurinkoenergiaa usein varastoidaan glaubersuolaan tms. faasimuutosaineeseen (lämpötilan pitämiseksi tasaisena varastoa purettaessa). Tuollaiseen tarkoitukseenhan saksalaiset noita lämmönvaihtimia tyypillisesti tarvitsevat...
 
T

teukka

Vieras
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

kotte sanoi:
On tuolla materiaalilla merkitystä. Esim WIkipedian ("List of thermal conductivities") mukaan summittaisia lämmönjohtuvuuksia:

kupari, n. 360W/(m x K) , ruostumaton teräs, n. 20W / (m x K), HD polyeteenimuovi, n. 0,4W / (m x K). Tuostahan saamme, että 1 m2 ja 1 mm paksun seinämän lävitse siirtyy 1K:n erolla kuparissa 360kW, ruostumattomalla teräksellä 20kW ja polyeteenimuovilla 400W (viimeksi mainittu kuvaa suunnilleen tavaraa jota käytetään siniraitaputkissa ja lattialämmitysputkissa). Kaikista näistä saa toimivan ratkaisun materiaalin lämmönjohtavuuden puolesta ja kaikkien metalliputkien osalta pullonkaula on muualla kuin seinämämateriaalin osalla.

Kuten aiemmin on tullut esille, niin lämmönvaihtimen metallin lämmönjohtavuudella ei ole merkitystä. Sen huomaa laskuissa, että vain metallin ja juoksevan nesteen tai kaasun rajapinta vaikuttaa - ei itse metalli. Eri metallien vaikutusta tuskin saa mittauksissa esille, vaikka niillä on kovin suuret erot. Kysymys on suurin piirtein samasta asiasta, kuin vastusten sarjaan kytkemisessä. Megaohmin vastuksen kanssa sarjaan kytkettyä yhtä ohmia ei huomaa kokonaisuudessa.

Jos metallilla olisi merkitystä lämmönvaihtimissa, niin rosteri olisi aikoja sitten vaihtimissa hylätty ja käytössä olisi vain kupari. :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

teukka sanoi:
Jos metallilla olisi merkitystä lämmönvaihtimissa, niin rosteri olisi aikoja sitten vaihtimissa hylätty ja käytössä olisi vain kupari. :)

Muovin kohdalla merkitystä kumminkin alkaa olla. Sikäli tämä kysymys on mielenkiintoinen, että maalämpökaivoissahan käytetään lähes pelkästään muovia lämmönvaihtomateriaalina, eli hinta ja käsiteltävyys kompensoivat metalleihin nähden heikon lämmönjohtavuuden, vaikka materiaali on vieläpä vähemmän lujaa ja edellyttää sen takia suurempaa seinämävahvuutta. Viittasinkin lähinnä siihen, että valinta muovin ja metallin välillä kannattaa harkita huolella (siltä kannalta, että metallin käyttö vaatii mielestäni erityisiä perusteluita puheena olleessa sovelluksessa).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Kun lumet sulaa niin kaivoon asennetaan anturit pinnan korkeuden säätöön.... jos tän saa liitetettyä olemassa olevaan Grunfossiin uppopumppuun.
http://www.kari-finn.fi/fin/elektrodikytkin_EL-22.html

Lumien sulamista odotellessa hieman pohdintaa tarvikkeista
- Kehikko lämmönvaihtimelle 3 mm rosteriverkkolevystä.
- Putkeksi saksasta rosterinen spiraaliputkea DN20-25 n. 80m
- Viennit kaivosta alapohjan kautta oletetavsati DN25 siniraidalla tms? Tuota tosin myydään 100 m kiepeissä ja tarve olis lähinnä muutamalle kymmenelle metreille... hmmm
- Litkut laitetaan oletettavasti täyttöventtiilin kautta, tarvitaanko tuohon jotain apuvälineitä?
- Ilmausventtiilinkin tarvitsee, oletan
- Paisuntasäiliötä ei tarvita, oletan

Mitenkäs liittimet... no eBayssä aurinkolämpösysteemissä myytävät liittimet käyvät oletetavsti myös spiraaliputki-muoviputki liitoksiin. Ovat oletettavasti puserrusliittimiä nimeltään.
http://stores.ebay.de/potz-blitz-eu/Verschraubungen-fur-Wellrohr-/_i.html?_fsub=1043363012&_sid=889842562&_trksid=p4634.c0.m322

***
Kustannusarvio olisi joku päälle 1500€ jos käyttää luovaa laskentaa eli takaisinmaksuaika vähintäänkin 10v.
Niin tai näin, tämä olisi toistaiseksi halvin tapa nipistää kulutusta. Ja teksi hyvää Nibelle, ei kylmä rasita samalla tavalla kuin nyt. Tosin systeemin toimivuus on hieman epävarma.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
- Paisuntasäiliötä ei tarvita, oletan

Kyllä tarvitaan, mutta periaatteessa pelkkä kannellinen kattoon ripustettu sanko ja putki pohjasta T-haaralla kiertopiiriin kyllä riittäisi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

kotte sanoi:
Kyllä tarvitaan, mutta periaatteessa pelkkä kannellinen kattoon ripustettu sanko ja putki pohjasta T-haaralla kiertopiiriin kyllä riittäisi.

Selvä peli.

Mitenkäs suljetun systeemin täyttö... meneekö ilman apuvälineitä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin aurikosydeemeihin on jotain pumppuja millä systeemi täytetään?
 

SON

Vakionaama
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Olen kaikkien tälläisten innovaatioiden vankkumaton kannattaja koska olen aikanaan vastaavanlaisia itsekkin harrastanut. Tuon Karin pinnakorkeussäätimen korvaisin sellaisella yksinkertaisella "pässinmuna" säätimellä joita käytetään mm tavallisissa uppopumpuissa. Aivan idioottivarma ja todennäkoisesti halvempikin. Sen toiminta on sellainen että "kumipallon" sisällä on elohopeakytkin jossa pallon asennosta riippuen elohopea liikkuu kontaktipinnat yhdistäen tai avaten. Elohopea on sähköä johtava metalli. Pallosta lähtee hyvin eristetty 2- napainen johto ja tällä passinmunalla voi sitten ohjailla mm pumpun kelakytkintä tms.

:cool:
 
S

sam123

Vieras
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Selvä peli.

Mitenkäs suljetun systeemin täyttö... meneekö ilman apuvälineitä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin aurikosydeemeihin on jotain pumppuja millä systeemi täytetään?

http://www.ebay.de/sch/?_kw=Bef%C3%BCllpumpe&_clu=2&_fcid=70&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_stpos=&gbr=1
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

sam123 sanoi:
http://www.ebay.de/sch/?_kw=Bef%C3%BCllpumpe&_clu=2&_fcid=70&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_stpos=&gbr=1
Aika hidasta noilla testipumpuilla ja vielä käsin ;)
Kyllä siihen sähköpumppu on mukavampi...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

SON sanoi:
Olen kaikkien tälläisten innovaatioiden vankkumaton kannattaja koska olen aikanaan vastaavanlaisia itsekkin harrastanut. Tuon Karin pinnakorkeussäätimen korvaisin sellaisella yksinkertaisella "pässinmuna" säätimellä joita käytetään mm tavallisissa uppopumpuissa. Aivan idioottivarma ja todennäkoisesti halvempikin. Sen toiminta on sellainen että "kumipallon" sisällä on elohopeakytkin jossa pallon asennosta riippuen elohopea liikkuu kontaktipinnat yhdistäen tai avaten. Elohopea on sähköä johtava metalli. Pallosta lähtee hyvin eristetty 2- napainen johto ja tällä passinmunalla voi sitten ohjailla mm pumpun kelakytkintä tms.

:cool:

Kiitos vinkistä. Tässä on kaksi ongelmaa... ensimäinen on pässinmunien rajallinen säätö ja toinen että tarvitsen rakennusvalvonna mielestä hälytyksen (valo tai ääni). Kahtena ensimäisenä vuonna uppopumpussa oleva pässinmuna hirtti kiinni. Nyt kun tiesin ongelmasta niin asetelin pässin munan "talviasentoon".

Plussan tuossa EL-22:ssä tulisi tarkka veden pinnan säätö lähinnä lämmönvaihdinta ajatellen.... ja mikä ettei kallista kastelu vettä turhaan kesällä.

sam123 sanoi:
http://www.ebay.de/sch/?_kw=Bef%C3%BCllpumpe&_clu=2&_fcid=70&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_stpos=&gbr=1

Kiitos. Noita jo ehdin googlettaakin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

PELM/PEM 32/10 mitat... mitä tuo jälkimäinen luku (10) tarkoittaa... painetta vai mitä?
Kuinka paksu seinämä siniraidassa on?

***

Jaahs, tämmöisen tiedon löysin

Se putki jota myydään lämmönkeruuputkena (PELM?) on 2,4mm seinämävahvuudella (paineluokka 6,3). Tavallinen vesijohtoputki PEM (paineluokka 10) on muistaakseni 3,7mm seinämävahvuudella.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
PELM/PEM 32/10 mitat... mitä tuo jälkimäinen luku (10) tarkoittaa... painetta vai mitä?
Kuinka paksu seinämä siniraidassa on?

***

Jaahs, tämmöisen tiedon löysin

Se putki jota myydään lämmönkeruuputkena (PELM?) on 2,4mm seinämävahvuudella (paineluokka 6,3). Tavallinen vesijohtoputki PEM (paineluokka 10) on muistaakseni 3,7mm seinämävahvuudella.

Syytä siis toivoa ettei kaivo kuivu.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Mikä olisi säädettävä lämpötila anturi millä kiertovesipumpun voi pysäyttää kun on lämpimämpää kuin esim 0C astetta?
EDIT: Automix 30 PC taitaa soveltua. Hinta rapian päälle satasen

Minkälaiset anturit sopii noihin putkiin mittaamaan meno/paluuvettä... semmoiset että arvoja vois lukea tietokonneella?



VesA sanoi:
Syytä siis toivoa ettei kaivo kuivu.


Ei nyt ihan auennut ??? siis alkuperäisen PELM-lainauksen yhteys kuivumiseen. Toki olen toivonut jo pitempään että kaivo ei kuivu mutta ei ole auttanut - joka heinäkuu kaivo kuivuu jos sieltä pumppaa kasteluvettä. Naapuritontilla vettä riittää paremmin.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Espejot sanoi:
Ei nyt ihan auennut ??? siis alkuperäisen PELM-lainauksen yhteys kuivumiseen. Toki olen toivonut jo pitempään että kaivo ei kuivu mutta ei ole auttanut - joka heinäkuu kaivo kuivuu jos sieltä pumppaa kasteluvettä. Naapuritontilla tilanne vettä riittää paremmin.

Eise tuollaisessa puutarhakaivossa.. mutta jos samaa siniraitaa kuivaan porareikään ja täyttää nesteellä voi käydä kehnosti.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Lämmönvaihdin kaivoon

Tartteekohan putkentaivuttimen jos poimutettua putkea vääntää 90ast kulmaan?
 
Back
Ylös Bottom