Lämmityskäyrän hakeminen
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Ei se ihan noin suoraan mene.
Kun käyrä on "sopiva" ja sillä huonelämpö 22 ja laitat termarit huonelämpöön 22 niin taatusti ne kuristaa kiertoa ja sitä me ei haluta vilpin kanssa.
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
... ellei ole varaaja neliputkikytkennällä. Silloin asia se ja sama.
pökö
Kaivo jäässä
Missä mielessä se ja sama?
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #5
Oikean käyrän etsintään termareiden auki laitaminen ei auta kun termarit leikaa vain ylilämpöö. Oikea käyrä löytyy termereidenkin kanssa. Jos haluu vapaan kierron ja ei siksi halua termareita ollenkaan niin se on toinen kysymys mutta sitten tulee sitä ylilämpöä.
Adamooppeli
Vakionaama
Kyllä lauhduttimen riittävällä virtauksella on selkeä merkitys, kun lämmitetään lämpöpumpulla.
pökö
Kaivo jäässä
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #8
Lasket käyrää niin kauan että kämpässä on haluttu lämpötila eikä termarit ei enään rajoita veden virtauta. Volaa, oikea käyrä halittuun lämpötilaan on löytynyt.
Kyllä. Mutta termarit auki mantra on jäänyt piirien tasapainotuksesta elämään omaa elämää eikä liity oikean käyrän etsimiseen oikeastaan millaan lailla.
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Vanhan talon tapauksessa, tuosta ohjeesta on muutakin hyötyä. Mutta jatka sinä tätä "diipadaapaa", ilmeisesti se tuottaa hyvää mieltä.
Minä lopetan tähän.
pökö
Kaivo jäässä
Lämpöpumpputalossa pyritään viileisiin menovesiin ja viilein menovesi saavutetaan termostaatit auki.
Kun sinä nyt olet näin saanut 22 asteisen asunnon 35 asteisella vedella jossain ulkolömmössä ja koitat saada saman termarit 22 asennossa niin vääjäämättä menovesi on oltava useamman asteen kuumempaa ja jos taas viilemmät menovettä niin että termarit ei rajoita niin mennään alle sen 35 asteisen menoveden ja kämppä jäähtyy.
Näin se vaan on.
Sinulla on itselläsi yksi huone alilämmössä, onkohan syy säätämässäsi "termostaattikäyrässä" ?
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #11
Huoneessa 21-21,5 (ja tyhjillään) ja termostaatti on koko ajan auki ja käyrä etsitty termostaatin avulla 22C. Aina välillä huutaa että menovesi liian kylmää mutta eihän se sitä oikeasti tiedä, luulee vaan kun ei saavuta sitä 22C kun poikeustilanteissa (sauna jne). Patteritermostaattit tietty toimii hieman eri lailla johtuen siitä että ovat kiinni lämmönlähteessä.
Viimeksi muokattu:
Puhutaankohan tässä nyt eri asioista? @Espejot taisi olla lattialämmitys toimilaitteilla. Nehän ovat auki tai kiinni eli eivät vaikuta virtauksiin ollessaan auki. Patteritermostaateissa (siis niissä perinteisissä mekaanisissa) taas on toiminta-alue. Eli ne kuristavat sitä enemmän mitä lähempänä ollaan säätöarvoa tai enemmän sen yli. Eivät siis mene kerralla kiinni, vaan ensin kuristavat ja sitten menevät kiinni.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #13
Kyllä, lattialämmitystoimilaite ja patteritermostaatti käytäytyy hieman eri tavalla. Patteritermostaatin säätäminen on muutenkin erilainen - kun säädät 22C niin ei tarkoita että huoneessa on 22C. Esim IMI TA TRV-300 patteritermostaati mitä viimeksi katselin niin asetus 23C kun huone on n. 21C. Sulkeutumisaika 24min ja hystereesi 0,2K. Sulkeutumislämpötila 23C. Kyseessä siis rajoitettu termari. Ja vanhoissa taloissa voi olla tie mitä termareita.
Edit: tästä voi lohkaista varmaan oman topikin kunhan ehtii.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #14
TRV 300Kyllä ne säädetään toivottuun huonelämpöön. Venttiili on sitten täysin kiinni, kun lämpötila on 2 C yli säätöarvon. Tuolle sanotaan säätymäksi 0,22 mm/K. On siis jo osittain kuristettu siinä nimellislämpötilassa. Näin olen ainakin ymmärtänyt.
Termostaattianturi - TRV 300 | IMI Hydronic
www2.imi-hydronic.com
"*) Lämpötila-alue tarkoittaa likimääräistä huonelämpötila"
Täällä sanotaan patteriventtiilin iskunpituudeksi 25 mm, joten tuo vaatii jo yli 10 C täysin auki -> täysin kiinni. Osa tuosta lienee vaikutukseltaan vähäistä.
Kun huonelämpötila nousee termostaatin asetusarvon yli, paisunta-aineen tilavuus kasvaa ja termostaatti alkaa sulkea
venttiiliä. Kun huonelämpötila laskee, tilavuus pienenee ja venttiilin palautusjousi alkaa avata venttiiliä.
HUOM!
Alla olevan putken lämpö voi vaikuttaa voi tuntoelimeen ja siten sulkea venttiilin haluttua alemmassa lämpötilassa
mikäli tuntoelimen sisältävä TRV 300 asennetaan pystysuoraan.
Termostaatin eri asennoilla saavutetaan suunnilleen oheiset huonelämpötilat: [kuva poistettu]
Sulkeutumislämpötila valitaan yleensä 2K korkeammaksi kuin haluttu huoneenlämpötila.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #16
Tästä kannattaa reklamoida termostaatin valmistajalle: Sulkeutumislämpötila valitaan yleensä 2K korkeammaksi kuin haluttu huoneenlämpötila.
Yllättänen termostaatin jonka lämpötila-alue on 6-21C sulkeutuu 23C asteen kohdalla ja naamataulu loppuu myös kyseistä lämpötilaa merkitsevään numeroon, säätöarvoon. Kyseessä siis lämpötilarajoitetut termostaatit.
pökö
Kaivo jäässä
Mitä sinä nyt höpötät reklamoinnista?
Mistä nyt pitää reklamoida?
Onko sinulla nyt ajatus että termostastin kuuluu olla kiinni kun haluttu huonelämpö on saavutettu?
Vähän offtopiccia. mutta edelliseen kämppään tilasin jostain netistä patterikäyttöiset termarit, joissa oli huoneohjausyksikkö anturilla ja sitte se ohjaa huoneen patteriyksiköitä. Ne liikutti venttiiliä moottorikäyttöisesti.
Oli erittäin tarkka ja hyvä, kun mullakaan ei silloin ollut puulämmityksen kaverina Oumannia vaan kierto vaihteli varaajan mukaan kymmeniäkin asteita.
Oli erittäin tarkka ja hyvä, kun mullakaan ei silloin ollut puulämmityksen kaverina Oumannia vaan kierto vaihteli varaajan mukaan kymmeniäkin asteita.
pökö
Kaivo jäässä
No sovitaan näin ettei tule kärhämää, mutta selvitä nyt itsellesi termostaatin toiminta ja mikä ero siinä on toimilaitteeseen
Tässä on hieno termostaatti
Pääsee näpläämään vielä kännykästä
Termaritkin näyttävät olevan moduloivia
www.netatmo.com
Saadaan yksinkertaisesta asiasta monimutkainen.
Pääsee näpläämään vielä kännykästä
Termaritkin näyttävät olevan moduloivia
Smart Thermostats: comfort, precision and energy savings, now also for OpenTherm boilers equipped homes
Smart Thermostats: comfort, precision and energy savings, now also for OpenTherm boilers equipped homes
www.netatmo.com
Saadaan yksinkertaisesta asiasta monimutkainen.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #22
Aikaisemmin olikikin IMI patteriventiilit esillä. Niissä on nestetäyttöinen tuntoelin ja reagointiaika niinkin pitkä kuin 22min. Danfossin patteriventiilit on kaasutäytteisiä ja niissä regointiaika on 12min. Elektronisilla termostaateilla säätöaika on vain 1min. Viimeksimainituilla, josta @fraatti laittoikin esimerkin on se etu termostaatti voidaan sijoittaa minne vaan ja käyttää huonetermostaattina. Ainakin Danfossilla ja Uponorilla on sovellukset tähän. Melkein teksi mieli sanoa että termarit irti ajattelu on niin eilistä
Viimeksi muokattu:
Tässä on tullut asusteltua 7 vuotta enkä ole vieläkään keksinyt mihin olisin tarvinnut tarmostaatteja. Siellä ne toimilaitteet roikkuu irtonaisena jakotukin päällä. Meille 22 +- 1 aste on sopiva ympäri vuoden.Melkein teksi mieli sanoa että termarit irti ajattelu on niin eilistä
Toki lämmöjakoja ja asuntoja on monenlaisia.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #24
Tässä on tullut asusteltua 7 vuotta enkä ole vieläkään keksinyt mihin olisin tarvinnut tarmostaatteja. Siellä ne toimilaitteet roikkuu irtonaisena jakotukin päällä. Meille 22 +- 1 aste on sopiva ympäri vuoden.
Toki lämmöjakoja ja asuntoja on monenlaisia.
Meillä skidin huone on pääsääntöisesti 23-24C ilman lämmitystä enkä keksi kyllä mitään etua termarin irti nyppäämisestä. Tästä päästääkin siihen että oikean käyrän etsimiseen ei tarvita kuin se yksi huone - huone joka on kaikkein vaikein virtausteknisesti ja/tai omaa suuriman lämpöhäviön.
Pitäis varmaan vaihtaa otsikkoa kun puhe kääntyy koko aika lattialämmitykseen.
On noista lattialämmitystermareista jotain iloa etelän puoleisissa huoneissa kun keväällä alkaa aurinko niitä lämmittämään. Tasaa vähän huoneiden eroja. Se käyrähän ei tiedä mitään eri huoneiden lämpötiloista. Luulisin pientä säästöä tulevan kun ei turhaan vesi kierrä siellä missä ei lämmitystarvetta ole.
pökö
Kaivo jäässä
Eikö tuo skidi kannata siirtää asumaan sinne alilämpöiseen huoneeseen niin selviää siitäkin ilman lattiaremppaa?
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #27
Tästä muuten keskusteltiin puoli leikillään. Mutta taidan siirtää sinne mun serverin niin näen miten se vaikuttaa. Ja lämmittäähän se ihminenkin... mutta kyl mää taidan heittää sinne laattalattian. Ja työhuoneeseen kanssa.
Keskimäärin ihminen lämmittää 130 watin eli parin tavallisen hehkulampun teholla. Sen verran irtoaa normaalissa istumatyössä. Kovassa ruumiillisessa rasituksessa tuotto voi hetkellisesti nousta jopa 2 000 wattiin.
Jokainen meistä tuottaa siis merkittävän määrän lämpöä. Tämän huomaa, kun ihmisiä kokoontuu samaan tilaan. Esimerkiksi luentosalien ilmastoinnin mitoituksessa käytetään vajaan sadan watin oletustehoa.
Lämpö syntyy elimistön perusaineenvaihdunnasta kemiallisten reaktioiden sivutuotteena. Lepotilassa maksa ja lihakset tuottavat kumpikin neljänneksen kaikesta elimistön lämmöstä, aivot 15 prosenttia. Perusaineenvaihdunnan lisäksi vaikuttavat ruumiillinen rasitus ja yksilölliset tekijät. Liikunta lisää lämmöntuottoa yli kymmenkertaiseksi lepoaineenvaihduntaan verrattuna.
Jos ihmisen lämmitysteho on 130W niin isot perheet saavat suhteetonta etua lämmitysvertailuissa... pitäiköhän tämäkin huomioida