Lämpöpumppuihin tuli mullistavalta kuulostava keksintö – Näin suomalainen asiantuntija arvioi Mitsubishin uutta ratkaisua

[janti]

Mitsubishi Electric lupaa lämpöpumppuihin jopa kolme kertaa tehokkaampaa lämmönvaihdinta, joka samalla pienentää tarvittavan kylmäaineen määrää. Kysyimme lämpöpumppu- ja kylmätekniikan apulaisprofessori Antti Uusitalolta LUT-yliopistosta näkemystä, kuinka merkittävältä ratkaisu vaikuttaa.

(Mahdollinen maksumuuri)

Lämpöpumppuihin tuli mullistavalta kuulostava keksintö – Näin suomalainen asiantuntija arvioi Mitsubishin uutta ratkaisua

Mitsubishi Electric lupaa lämpöpumppuihin jopa kolme kertaa tehokkaampaa lämmönvaihdinta, joka samalla pienentää tarvittavan kylmäaineen määrää. Kysyimme lämpöpumppu- ja kylmätekniikan apulaisprofessori Antti Uusitalolta LUT-yliopistosta näkemystä, kuinka merkittävältä ratkaisu vaikuttaa.

www.tekniikkatalous.fi

 

[janti]

Mitsubishi Electric’s New Plate Heat Exchanger Delivers 3x Conventional Heat Transfer Performance​

Mitsubishi Electric’s New Plate Heat Exchanger Delivers 3x Conventional Heat Transfer Performance | MITSUBISHI ELECTRIC Global website

Reduces refrigerant charge to one-third for lower environmental impact and enhanced safety

www.mitsubishielectric.com

https://www.mitsubishielectric.com/en/pr/2026/pdf/0914_rd.pdf

 

[dbwarrior]

Onkohan niin merkittävä että yleistyy muihin pumppuihin ?

 

[janti]

Onkohan niin merkittävä että yleistyy muihin pumppuihin ?

Nuo alumiiniset mikrokanavat ovat ainakin yleisiä autojen ilmastointikennoissa (lauhduttimena). Eivät taida olla riittävän "joustavia" lämpöpumppujen ulkoyksikköjen höyrystin käyttössä.

What is the difference between microchannel coil and copper coil?- Zhejiang SunCo Heat Exchange System Co., Ltd.

There are significant differences between Microchannel coil and Copper coil in many aspects. These differences are mainly reflected in materials, structures, pr...

www.china-sunco.com

 

[kotte]

Olisiko mikrokavanarakenne sopivampi lauhduttimiin kuin höyrystimiin? Mikrokanavat tasaavat erityisesti kaasun virtausta ja säilyttävät pitkin seinämiä eteenpäin valuvan nestemäisen lauhtuneen kylmäaineen kalvon ohuena. Jos kanava alkaa täyttyä nesteestä, virtaus hidastuu, mikä tasapainottaa kokonaisuutta yhdessä vähemmän nesteestä täyttyneiden kanavien kera. Virtaus myös hidastuu aina kohti kanavien loppupäätä faasimuutoksen ansiosta, eli kaasulle tulee tavallaan lisää tilaa lauhdutinkanavien alkupäässä aivan luonnostaan. Toisaalta massaa siirtyy nesteenä paljon paremmin kuin kaasuna tietyllä paine-erolla, mikä on omiaan tyhjentämään kanavia sitä tehokkaammin (massan siirron mielessä), mitä lähempänä kaasun ja nesteen dominanssi muuttuu jälkimmäisen hyväksi edellisen asemesta kanavan alkupäästä lukien.

Sen sijaan höyystymisessä virtauksen nopeus kasvaa kohti kanavien loppupäätä. Mielestäni tuo aiheuttaa juuri päinvastaisen ilmiön, mitä toivotaan, eli aikainen höyrystyminen jarruttaa nesteen pääsyä kanavaan, kun kiihtyvän kaasuvirtauksen paine blokkaa nesteen virtausta jo lähempänä kanavien alkupäätä. Kaasumaisen patsaan kohdalla lämmän siirtymää ei enää paljon tapahdu eikä siirtymä edes enää ole juuri hyödyksi tuossa vaiheessa ja lämpötilaerohan on kuitenkin pieni kaasufaasin ja lämmönsiirrinmateriaalin välillä tuossa vaihessa prosessia.

 

[janti]

Olisiko mikrokavanarakenne sopivampi lauhduttimiin kuin höyrystimiin?

Korjasin/täydesin edelle.