Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

[virtuaaliharri]

Kovasti eri foorumeilla keskustellaan lämpöpumppujen käynnistysmääristä, jotka halutaan minimoida. Mutta kuinka suurta roolia käynnistysmäärät oikeasti näyttelevät tarkasteltaessa pumpun kestävyyttä suhteessa muihin tekijöihin? Jos kuvitellaan, että sähkö olisi ilmaista, niin kannattaisiko pumppu pitää aina päällä ja dumpata tarpeeton lämpö vaikka maahan tai ilmaan? Vai onko sittenkin suurin merkitys käyttötunneilla?

 

[VesA]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Taitaa olla kysymys, jolla kenelläkään ei ole 100% varmaa vastausta, joka perustuisi tutkittuun tietoon.

Mielipiteitä varmaan asiasta riittää. :

Olen muutaman vuoden katsonut aamuin illoin lounaspaikan keittiön kylmälaitteen kompuraa ( autohallssa ) joka väsymäti veteli sellaisella 10s/10s jaksolla on/offia. Tai sitten se ei toiminut ollenkaan.

Olen siis päättänyt omalta pieneltä osaltani kokeilla asiaa - eli MLP on säädetty käymään lyhyttä jaksoa niin että se saa kaivosta mahdollisimman lämmintä ( 1-2 kaivokierrosta ) eikä moneen kertaan kiertänyttä. Kompuralla on 10 vuoden takuu.

Kompuroille annetaan käyttötuntimääriä 20000-50000h, mutta käynnistysmääräspeksiä en ole nähnyt. Invertterivehkeissä asia on vielä mutkikkaampi: ne käyvät ns koko ajan, eli ainakin joku 20000h täyttyy äkkiä, mutta pienemmät kierrokset kuluttavat vähemmän. Toisaalta öljy tahtoo jäädä pienillä kierroksilla putkistoon josta toiset laitteet osaavat jopa hälyytellä / ottavat omin luvin spurtteja saadakseen kompuraan voitelua.

Tätäkään ei siis voine yleistää. Parhaiten on varmaan tiedossa kaupan kylmän statistiikka.

 

[pökö]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Mulla on 12 vuoden kokemus fujitsusta joka käy raakaa katkoa nollakeleissä ja lämpimämmässä.
Käynnistyksiä on pahimmillaan 4kpl tunnissa, mutta hyvin tuo on sitä kestänyt.
Olen siitä laittanut tänne talologgerin kuvankin, ei ole hääviä kateltavaa.

 

[virtuaaliharri]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Kysyin tätä sillä, että mielessäni on sovellutus, jonka kannattavuuden yksi ehto olisi pumpun kestävyys, nimittäin sellainen, että pumpattaisiin vain auringon paistaessa ilmasta lämpöä tankkiin ja ylijäämä dumpattaisiin maahan talon alle. Kun lämpöä kertyisi kesän ja syksyn mittaan tarpeeksi maan alle, niin kertyneellä lämmöllä esilämmittäisi käyttöveden ja lämmittäisi suoraan talon lattioita pitkälle talveen. VILPin tarvitsema sähkö otettaisiin luonnollisesti aurinkopaneeleilla. Ylimitoittamalla paneelisto sopivasti, voisi VILPin ohjauksen toteuttaa kalenteripohjaisesti auringonnousujen ja -laskujen ajankohtien mukaan välittämättä pilvisyydestä, jolloin käynnistyksiä tulisi yksi vuorokautta kohden. Tai sitten joku kompromissi siten, ettei kompressoria pysäytetä yksittäisen pilven varjon takia. Ideana siis maksimoida paneelien tuottaman sähkön omakäyttö ja selviäminen aurinkoenergialla. Talvellakin aurinkopaneelien tuotto VILPilla käytettynä varmaankin riittäisi maapiirin esilämmittämän käyttöveden loppulämmitykseen.

Alunperin virittelin tuosta juttua toisaalla: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1993.0
Tuolta ei kuitenkaan irronnut kommenttia tämän lämpöpumppuasian suhteen.

 

[Peku 2012]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Mulla on 12 vuoden kokemus fujitsusta joka käy raakaa katkoa nollakeleissä ja lämpimämmässä.
Käynnistyksiä on pahimmillaan 4kpl tunnissa, mutta hyvin tuo on sitä kestänyt.
Olen siitä laittanut tänne talologgerin kuvankin, ei ole hääviä kateltavaa.

Toisaalla sulla Fujitsussa Invertteritekniikka mahdollistaa pehmeät käyntiinlähdot sekä hallitut alasajot, jolloin ainakin suuremmilta mekaanisilta rykäyksiltä säästytään,
Jollekin on off koneelle tuo olisi tosi raakaa peliä. Vaikka kyllähän esim nuo em kauppojen koneetkin usein suoraan lähtevät, ja kestävät kuitenkin vuodesta toiseen

 

[pökö]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Toisaalla sulla Fujitsussa Invertteritekniikka mahdollistaa pehmeät käyntiinlähdot sekä hallitut alasajot, jolloin ainakin suuremmilta mekaanisilta rykäyksiltä säästytään,
Jollekin on off koneelle tuo olisi tosi raakaa peliä. Vaikka kyllähän esim nuo em kauppojen koneetkin usein suoraan lähtevät, ja kestävät kuitenkin vuodesta toiseen

olet oikeessa, ja juuri sen takia en ole huolissani starteista.

 

[Rauski]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Kysyin tätä sillä, että mielessäni on sovellutus, jonka kannattavuuden yksi ehto olisi pumpun kestävyys, nimittäin sellainen, että pumpattaisiin vain auringon paistaessa ilmasta lämpöä tankkiin ja ylijäämä dumpattaisiin maahan talon alle. Kun lämpöä kertyisi kesän ja syksyn mittaan tarpeeksi maan alle, niin kertyneellä lämmöllä esilämmittäisi käyttöveden ja lämmittäisi suoraan talon lattioita pitkälle talveen. VILPin tarvitsema sähkö otettaisiin luonnollisesti aurinkopaneeleilla. Ylimitoittamalla paneelisto sopivasti, voisi VILPin ohjauksen toteuttaa kalenteripohjaisesti auringonnousujen ja -laskujen ajankohtien mukaan välittämättä pilvisyydestä, jolloin käynnistyksiä tulisi yksi vuorokautta kohden. Tai sitten joku kompromissi siten, ettei kompressoria pysäytetä yksittäisen pilven varjon takia. Ideana siis maksimoida paneelien tuottaman sähkön omakäyttö ja selviäminen aurinkoenergialla. Talvellakin aurinkopaneelien tuotto VILPilla käytettynä varmaankin riittäisi maapiirin esilämmittämän käyttöveden loppulämmitykseen.

Alunperin virittelin tuosta juttua toisaalla: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1993.0
Tuolta ei kuitenkaan irronnut kommenttia tämän lämpöpumppuasian suhteen.

Tuonne talon alle tai muualle tontille kannattaisi rakentaa saviakku. Siitä löytyy kotimainen patenttikin. En muista mitä osaa patentti suojaa, mutta itselle voi rakentaa. Ja miksei siihen akkuun ladattaisi kesäkeleillä lämpöä suoraan aurinkokeräimillä. Vesipumpun kuluttaman sähkön voi tietysti ottaa aurinkopaneeleista.

 

[virtuaaliharri]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Tuosta patentista oli täällä keskustelua toissavuonna ketjun http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,24825.0.html toisella sivulla, ja ilmeisimmin kysymys oli tästä patentista: https://www.google.com/patents/EP2909544A1?cl=en

 

[virtuaaliharri]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

No tuo patentti ei liity kyllä maahan haudattuihin lämpöakkuihin mitenkään.

Sen sijaan Datasteel Oy:n Tero Lahtisen patentissa mainitaan sana lämpöakku, mutta ei siinäkään itse lämpöakkua ole patentoitu. Eikä varmaan voidakkaan patentoida, eihän siinä ideassa ole mitään patentoimiskelpoista enää.

Joten lämpöakun idea on vapaata riistaa käyttää vaikka kaupallisesti.

Kiitoksia tsekkauksesta ja sori harhaanjohtavasta vinkistä. Ei käy kateeksi ideanikkareita, jotka ovat patentointiprosessiin lähtenee tai sitä tutkivat, sillä tosi vaikea löytää mahdollisesti tutkittavana olevaan ideaan liittyviä julkaistuja patentteja ylipäätään ja sitten kun potentiaalisen jotenkin on löytänyt, vielä muodastaa kuva mihin patentin vaatimukset tarkalleen ottaen kohdistuvat. Oudolta tuntuisi että lämmön varaaminen maahan, tai juuri savimaahan, sinällään olisi jotenkin patentin suojaamaa.

Näissä kausivaraajajärjestelmissä tahtoo olla ongelmana kannattavuus verrattuna maalämpöpumppujärjestelmään, kun säästö voi kohdistua lähinnä johonkin seuraavasta kolmesta: investoinnin hinta, käyttökulut ja huoltokulut. Kausivaraajan voisi ajatella menevän kustannuksena päittäin lämpökaivon kanssa. Monissa kausivaraavissa järjestelmissä käytetään lämpöpumppua, joten se menisi sitten päittäin maalämpöpumpun kanssa. Joten aurinkokeräimet ja apuromppeet tulevat päälle. Huoltokuluja on luvassa vähintään yhtä paljon. Sähkö mennee vähemmän, jos lämmön varaamiseen riittää kiertovesipumpun käyttäminen, ja talvella puolestaan maan korkeamman lämpötilan takia selvitään pienemmällä kompressoriteholla. Nähdäkseni varmimmin kausivaraajalla säästäisi, mikäli selvitään ilman lämpöpumppua, jolloin vikaantuvat ja vaihdettavissa olevat komponentit ovat luotettavampia, edullisempia ja kuluttavat vähemmän sähköä (lähinnä kiertovesipumput ja säätöelektroniikka). Tuollaista ei tietääkseni kukaan ole näillä leveysasteilla toteuttanut pientalomittakaavassa (ellei sitten Matti Puikkosen suunnittelema talo ole sellainen). Perusongelma lienee aurinkokeräimien liian kova hintataso (Suomessa) tähän sovellutukseen, sillä lämpöä pitäisi saada varatuksi niin paljon, että sitä jää jäljelle tarpeeksi lämmönhukan jälkeen. Toki kaikkein suurin ongelma useimmille olisi suunnittelutyön kustannus, jos homman teettäisi oikeasti asiat riittävän hyvin osaavalla ammattilaisella. Parhaiten tuollaisen kehitystyö sopisi nähdäkseni jollekin pakettitalovalmistajalle, joka haluaisi tuoda markkinolle todellisen superekotalon, jolloin kovat suunnittelukustannukset tulisi katettua sarjatuotannossa. Toki epäonnistumisen riski olisi silti olemassa...

Tuossa omassa vilp+aurinko -ideassani aurinkopaneelisto hoitaisi energiatehokkuusvaatimusten kompensaatioita, joten tuon voisi jättää näkökulmasta riippuen pois kannattavuuslaskelmista (esim. jos haluaa yksiaineiset ulkoseinät, niin aika vähissä vaihtoehdot ovat). Jolloin laskelmaan jäisivät VILP, tietyt yläpohjan erikoisrakenteet, lyhyt maapiiri tai pari talon alle, ehkä vähän tuhdimmin lämpöeristettä lattian alle ja routaeristykseksi, jonkinlainen vesivaraaja, kiertovesipumppuja, paisareita ja muuta pienempää rompetta, kt. säätöjärjestelmän komponentit. Jollain VILPin 10 vuoden kestoiällä voisi järjestelmä mennä samoihin maalämmön kanssa (siis käyttötunteja tulisi moninkertaisesti tyypillisiin pientaloasennuksiin nähden).

 

[Rauski]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Nyt vasta löysin linkin tuohon vanhaan kirjoitukseeni liittyen lämpöakkuun. https://www.facebook.com/PlusEnergiatalo-313195718851978/.

Avainsana on "plus+energiatalo".

 

[jiikoo]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Joskus yritin hahmotella suuruusluokkaa miten paljon maalämpökaivossa maalämpötalossa säästäisi jos kesäajan pukkaisi LTO koneen patterin kautta jäähdytysenegian kallioon ja rakentaisi vielä jonkun aurinkokeräimen samaa tarkoitusta varten.

Ainakin itse päädyin siihen tulokseen että se on siinä ja siinä saako kesäaikana pumppujen pyörittämiseen mennyttä sähkökulua takaisin talvella maalämpökaivosta paremman COP-kertoimen muodossa. Mahdollisesti saa tai sitten ei saa.

Epävarmuustekijöitä oli aivan liikaa että olisi voinut asiaa esimerkiksi laskea. Esimerkkinä vaikkapa se, että riippuu niin kyseisen kaivon ominaisuuksista miten pohjavesi siellä virtaa ja miten sinne pukattu lämpö pysyy kaivossa puolisen vuotta.

Mitään kustannuksia esimerkiksi pumpujen tai aurinkokeräinten hankinnalle en edes yrittänyt laskea mukaan kun ilman niidenkin huomioimista kannattavuus oli korkeinaan plus miinus nollan tuntumassa.

Toki harrastuksille ei kannata aina laskea hintaa ja sehän lämmön varastoiminen kallioon tai maahan muuten kuin rahallisen säästön toivossa saattaa olla perusteltua.

Kiinteistöissä joissa ei ole sähköliittymää valtakunnanverkosta ("Off-the-grid rakennukset"), niin sehän lämpöakku voi olla hyvinkin kannattava. Sähköliittymä voi maksaa jo 100-200 tuhatta euroa yhteen omakotitaloon tai kesämökkiin ja päälle sitten jonkun Carunan "kohtuulliset" vuosimaksut. Sillä hinnalla rakentaakin jo melkoiset aurinkopaneeli-, tuulivoima-, aggregaatti ja sähkö- ja lämpöakkusysteemit.

 

[VesA]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Joskus yritin hahmotella suuruusluokkaa miten paljon maalämpökaivossa maalämpötalossa säästäisi jos kesäajan pukkaisi LTO koneen patterin kautta jäähdytysenegian kallioon ja rakentaisi vielä jonkun aurinkokeräimen samaa tarkoitusta varten.

Ainakin itse päädyin siihen tulokseen että se on siinä ja siinä saako kesäaikana pumppujen pyörittämiseen mennyttä sähkökulua takaisin talvella maalämpökaivosta paremman COP-kertoimen muodossa. Mahdollisesti saa tai sitten ei saa.

Epävarmuustekijöitä oli aivan liikaa että olisi voinut asiaa esimerkiksi laskea. Esimerkkinä vaikkapa se, että riippuu niin kyseisen kaivon ominaisuuksista miten pohjavesi siellä virtaa ja miten sinne pukattu lämpö pysyy kaivossa puolisen vuotta.

Mitään kustannuksia esimerkiksi pumpujen tai aurinkokeräinten hankinnalle en edes yrittänyt laskea mukaan kun ilman niidenkin huomioimista kannattavuus oli korkeinaan plus miinus nollan tuntumassa.

Toki harrastuksille ei kannata aina laskea hintaa ja sehän lämmön varastoiminen kallioon tai maahan muuten kuin rahallisen säästön toivossa saattaa olla perusteltua.

Kiinteistöissä joissa ei ole sähköliittymää valtakunnanverkosta ("Off-the-grid rakennukset"), niin sehän lämpöakku voi olla hyvinkin kannattava. Sähköliittymä voi maksaa jo 100-200 tuhatta euroa yhteen omakotitaloon tai kesämökkiin ja päälle sitten jonkun Carunan "kohtuulliset" vuosimaksut. Sillä hinnalla rakentaakin jo melkoiset aurinkopaneeli-, tuulivoima-, aggregaatti ja sähkö- ja lämpöakkusysteemit.

Ruotsalaiset ovat tuota kaivon lataamista kokeilleet. Se auttoi syksyllä jonkin aikaa, olikohan 3kk ja pääsivät jotenkin laskien 10% etuun - mutta kannatavana sitä ei pidetty, muistaakseni pumppasivat sinne melko hillittömästi energiaa kesällä. Veden lämmittämisestä voi kyllä olla välitöntä etua kesäisessä käyttöveden teossa, jos ihan vaan se vesi on vähän lämpöisempää ja sitten tehdään kalliota isommin varaamati käyttövettä. Toisaalta Lippulaivan kauppakeskuksen lämpökaivoja käytetään niin että jäähdytyslaitteet työntävät lämpöä maaperään kesällä ja sillä sitten lämmitellään talvella, mutta suhde saattaa olla siellä aika toisenlainen - ja siellä on jo ikäänkuin kenttä, ei yhtä kaivoa.

 

[kotte]

Vs: Lämpöpumppuja kuluttavat tekijät

Noissa suurissa energiakentissä kaivot ovat yleensä varsin syviä ja pohjaveden virtaukset sen takia varsin heikkoja pääosalla kaivon pituudesta (vesi virtaa ylempää). Tuollaista kenttää on lähes pakko käyttää varastomoodissa, eli mikä talvella pois imetään, täytyy kesällä korvata ja päin vastoin, jos aikoo säilyttää kentän alkuperäiset energiaominaisuudet suunnilleen alkuperäisinä.

Pientalon omistajaa moinen ei koske yhden tai kahden kaivon osalta, mutta tiheästi rakennetulla alueella moista voi tulla vastaan, jos kaikki toimivat, miten itselle on edullisinta, ja käyttö painottuu selvästi esim. lämmön imemiseen.