Lämpöpumppujen myynti suomessa/euroopassa

kotte

Hyperaktiivi
Norjassa myydään pumppuja hyvin, kun suora sähkölämmitys on käynyt sielläkin turhan kalliiksi. Eipä tuolla juuri muuta ole ennen lämmitysmuotona käytettykään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lämpöpumppumyynti euroopassa kasvoi 34% edellisvuoteen nähden

Eri maista löytyy seuraavia lukuja.
Suurimmat kasvuprosentit Puolassa, Irlannissa, Italiassa, Slovakiassa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa.
In Europe last year, all national heat pump markets experienced substantial growth, although some have far higher sales than in others. The strongest relative gains for heating heat pumps were achieved in Poland (an increase of 87%), Ireland (+69%), Italy (+63%), Slovakia (+42%) Norway, France (each +36%) and Germany (+28%).

87% of the European market volume was sold in only ten countries (France, Italy, Germany, Spain, Sweden, Finland, Norway, Poland, Denmark and the Netherlands). The top three countries, France, Germany, Italy accounted for half of annual sales.

The five biggest European heat pump markets in terms of units sold (heat pumps and hot water units) in 2021 were France (537,000 units sold, +36%), Italy (382,000, +64%), Germany (177,000, +26%), Spain (148,000, +16%), and Sweden (135,000, +19%).


Suurin absoluuttinen kasvu tuli seuraavissa maissa
The biggest absolute increases compared to the 2020 figures were achieved in Italy (150,000 units more sold than in 2020 - a clear result of favourable national subsidies), France (+143,000), Poland (+43,000), Germany (+37,000) and Norway (+33,000).

Saatavuudessa tullee olemaan tänä vuonna haasteita joka rajoittanee kasvua.
“These figures could skyrocket further next year as the REPowerEU plan to get off Russian gas and its ambitious targets for heat pumps kicks in. We do see limitations in components supply, though, that may dampen the increase. Here we see the need for an EU heat pump acceleration action plan, to ensure smooth growth and avoid supply or HR bottlenecks,” added Jozefien Vanbecelaere, Head of EU Affairs at the European Heat Pump Association.

Tämä on käppyrä joistain tukihakemuksista Saksasta. Sen perustella myynti on kasvanut myös siellä varsinkin alkuvuoden -22 aikana.
1657708112664.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
EHPAn esityksestä poimittuna
1657708364246.png

Työllisyysvaikutus
1657708407807.png

Valmistusta euroopassa yli 170 paikassa
1657708466055.png



Kasvua etenkin vesi-ilma koneissa euroopan laajuisesti.
1657708549937.png


Lämmönlähteenä ilma dominoi
1657708643806.png
 

Jule

Vakionaama
Tämä on myös totta, ei lämpöpumput lauhdevoimalla ole järkevä ratkaisu vs. kaasun polttaminen kotona. Ranska on ydinvoimalla sitten samassa kelkassa kuin Pohjoismaat.
btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.

Tietysti ko. laitos on kalliimpi valmistaa, mutta käytössä hyötysuhde on parempi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.
Puhumattakaan CHP kaasukombista, jolla saadaan n. 50% lämpöarvosta sähköä ja lähes loput lämpöä. Esimerkiksi Vuosaari. Siis jo COP kakkosella saa 50% enemmän lämpöä ja COP 4:lla 2,5-kertaisesti.

Mutta Keski-Euroopassa kaasu on maksanut 1/3 tai vähemmän sähköstä, jolloin lämpöpumput eivät ole olleet taloudellisesti mielekkäitä ennen kuin nyt.
 

kotte

Hyperaktiivi
btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.

Tietysti ko. laitos on kalliimpi valmistaa, mutta käytössä hyötysuhde on parempi.
Jokseenkin yhtä tehokkaan tai tehokkaamman periaatteessa saisi, kun käyttää kaasun paikallisesti yhteistuontantogeneraattorin käyttövoimana tai absorptiolämpöpöpumpun tms. käyttövoimana, joilloin pakokaasut voi jäähdyttää alle ulkolämpötilan lämpöpumpulla ja tiivistää pakokaasuista mahdollisimman paljon kosteutta lisälämmönlähteenä. Hyötysuhdetta toki tällöin rajoittaa laitteiston vaatimattomampi teholuokka kuin keskitetyssä suurvoimalassa, mutta kaikki syntyvä lämpö voidaan ympäristöstä pumpatun ohella hyödyntää periaatteessa kokonaan lämmityksessä käyttäen apuna järjestelmän paikallista lämpöpumppua.

Halpahan tällainenkaan ratkaisu ei investointina ole, mutta väittäisin kaikkineensa luultavasti tulevan halvemmaksi kuin kaasun polttaminen sähkön lähteeksi suurvoimalassa, sähkön johtaminen sieltä voimasiirtoverkon kautta käyttökohteisiin ja lämmön pumppaaminen kokonaan ympäristöstä lämmitystarkoituksiin suuremmalla lämpöpumpulla. Jos vaikka generaattorin polttoainehyötysuhde on 1/3, 2/3 polttoaineen energiasta saadaan joko suoraan lämpönä tai korkeampiarvoisena lämpönä kuin ympäristöstä lämpöpumpun lämmönlähteeksi (käytännössä voidaan saada jopa enemmän kuin 2/3, koska kondension ansiosta tehollinen polttoaineen lämpöarvo on pikemminkin ylempi kuin alempi lämpöarvo). Ääritilanteessa siis tuolla 1/3 sähköllä saadaan siis vielä lisälämpöä 4/3 COPilla, eli polttoaineen kokonaisCOPiksi tulee siis luokkaa 2. Ei kaasukombillakaan juuri pääse parempaan ja tuohan siis vaatii puolestaan tuekseen äärimmäisen kalliin infrastruktuurin ja on aika joustamaton kokonaisuutena.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Lämpöpumppujen myyntiluvut hurjia. Kolmen kvartaalin kasvu 80 %​


Vuoden 2022 kolmen neljänneksen lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi alkuvuonna yli 100 %. Ilmalämpöpumppuja on myyty jo nyt enemmän kuin viime vuonna, reilusti yli 100.000 pumppua. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti on noin 30 % ja maalämpöpumppumyynnin yli 20 %. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 % laskussa. Vuoden 2022 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana myytiin 125.000 lämpöpumppua. Kokonaismäärän kasvu viime vuodenvastaavaan aikaan verrattuna oli 80 %. Kasvu painottui isompi tehoisiin pumppuihin, joten toimitusten euromääräiset kasvut olivat vieläkin suuremmat.
 

Mikki

Hyperaktiivi
MLP ja PILP myynnissä on ollut paha jarru, kun laitteiden saatavuus on ollut katastrofaalisen huono. Niben toimitusvaikeuksia olen ihmetellyt kun suurimman firman olisi komponentteja luullut saavan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viime vuonna lämpöpumppu myynti Suomessa kasvoi +50%. Yhteensä pumppuja myytiin 196t kpl. Ilp 120t kpl, vilp 16t kpl, MLP 12t kpl. Pilp asennukset -20%

 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Saksassa siis myytiin vain 15% enemmän lämpöpumppuja kuin suomessa? Ilmeisesti se energia on vaan liian halpaa tuolla keskieuroopassa edelleen.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Saksassa siis myytiin vain 15% enemmän lämpöpumppuja kuin suomessa? Ilmeisesti se energia on vaan liian halpaa tuolla keskieuroopassa edelleen.

Perinteisesti sähkö on ollut kallista (20-30c?) jo ennen kriisiä ja öljy & kaasu taas merkittävästi halvempia kuin Suomessa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo Sulpun tilasto on kappalemäärien ja investointien mukaan, jotka ovat luonnollisesti ne, mihin nyt ylipäätänsä on löydettävissä faktoihin perustuvia lukuja. ILPit ovat tietysti pienempiä ja halvempia kuin muut, joten kappalemäärää kertyy eikä ne kaikki ole edes lämmittämistä varten hankittuja. Silmään saattuu maalämpöjärjestelmien pieni lukumäärä mutta suuri osuus investointikakusta. Olisi mielenkiintoista nähdä, millä tavalla tuo suhteutuisi, jos puhuttaisiin tuotetusta energiasta tai kenties lämpöpumpun luonnosta keräämästä energiasta? Pohjatietoa ei luonnollisesti ole olemassakaan, joten perustuisi vain arviointiin.

VILP:n ja MLP välillä maalämpö näyttää jyräävän suvereenisti suurissa kohteissa. OKT luokassa VILP on selvästi yleisempi, varsinkin ehkä tyypillisimmässä 7-10 kW sarjassa.
 

Jule

Vakionaama
Onhan se luonnollista että se MLP systeemin isompi investointikustannus on paremmin perusteltu silloin kun energian tarvekin on suurempi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mitäs tuossa tilastoidaan? Kohteita vai pumppuja? Onko olemassa yli 100 kW pumppuja, joita tilastossa on 98, kaikki MLP?

Yksikään isompi taloyhtiö ei ole valinnut VILPiä? Vai on niin osatehoinen, että jää alle 100 kW?

Joskus 2014-15 paikkeilla MLP kappalemäärät näyttää olleen samat kuin 2022, mutta rahassa lähes tuplat. Onhan hinnatkin nousseet hurjasti, muttei kai sentään yli 50%. Johtunee isompien kohteiden runsaammasta määrästä ja toisaalta pienet ottavat usein VILPin.

Nythän on varsin yleistä rivi-kerrostalojen siirtyminen MLP. Ei liene ollut lainkaan tavallista 2015 ja aiemmin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Astepäiväluku vs lämpöpumppuja / 100 asuntoa

1674072508783.png

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onhan se luonnollista että se MLP systeemin isompi investointikustannus on paremmin perusteltu silloin kun energian tarvekin on suurempi.
VILPin kustannus nousee kapasiteetin mukaan varsin vähän niin kauan kuin pärjätään yhdellä koneella. Kaivon poraus tulee metrihinnalla ja taitaa olla suurin yksittäinen kustannusmomentti maalämmössä. Suuruuden ekonomia taitaa jäädä maalämmössä aika pieneksi niin kauan kuin keruulähteenä on kaivo eikä jokin muu.
 

Jule

Vakionaama
VILPin kustannus nousee kapasiteetin mukaan varsin vähän niin kauan kuin pärjätään yhdellä koneella. Kaivon poraus tulee metrihinnalla ja taitaa olla suurin yksittäinen kustannusmomentti maalämmössä. Suuruuden ekonomia taitaa jäädä maalämmössä aika pieneksi niin kauan kuin keruulähteenä on kaivo eikä jokin muu.
Meinasin ihan sitä että kun sitä energiaa tarvitaan paljon, niin se mlp systeemin parempi cop maksaa itsensä. Siitä maalämmön paremmasta copista ei ole kummoistakaan iloa jos sen asennushintojen erotuksen kuolettamiseen menee pienempänä energian kulutuksena 50 vuotta, kuten käy jossain energiatehokkaassa pientalossa.
 

B12

Aktiivinen jäsen
Meinasin ihan sitä että kun sitä energiaa tarvitaan paljon, niin se mlp systeemin parempi cop maksaa itsensä. Siitä maalämmön paremmasta copista ei ole kummoistakaan iloa jos sen asennushintojen erotuksen kuolettamiseen menee pienempänä energian kulutuksena 50 vuotta, kuten käy jossain energiatehokkaassa pientalossa.
Taitaa olla niin, että moniin uusiin matalaenergiataloihin maalämpö on ylimitoitettu ja liian kallis (plus remontit), jotta maksaisi ikinä itseään takaisin.
 

PolyEsko

Vakionaama
Kun miettii kumulatiivista pumppujen määrää ja käytössä olevien pumppujen määrää, niin voisiko ajatella, että keskimäärin 10 tai 12 vuotta vanhat pumput on kuopattu tai korvattu uudella?
Eli olisikos Suomessa nyt n. 1 000 000 pumppua pyörimässä, kun myytyjen kumulatiivinen määrä lienee n. 1,45 miljoonaa.
 

VesA

In Memoriam
Taitaa olla niin, että moniin uusiin matalaenergiataloihin maalämpö on ylimitoitettu ja liian kallis (plus remontit), jotta maksaisi ikinä itseään takaisin.
Uuteen taloon ei kyllä syvää kaivoa tarvitse ja samalla saa maakylmällä huomaamattomat jäähdytykset, ei tarvitse ilppejä ripustella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Oletan että tuo ei ota vähennyksiä ja tukia huomioon vaan perustuu alan yritysten raportoimaan myyntiin. Verottajalla voisi olla tieto, paljonko vähennyksiä on annettu milläkin perusteella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näyttää ilma-vesi jylläävän Puolassa. Käännös on vähän kökkö, mutta jos tulkitsen oikein, onkohan noita aikaisemmin asenneltu niin että ovat lämmittäneet vain kuumaa vettä ?

"Maalämpöpumppujen myynnin selvä lasku vuonna 2020, PORT PC puolestaan liittyy Clean Air -ohjelman uusien omakotitalojen lämmityslaitteiden tuen laskuun ja suureen kiinnostukseen ilma-ilma-apua kohtaan. rakennusten lämmittämiseen käytettävät vesilämpöpumput.

Edellä mainittu syy aiheuttaa myös kuuman veden ilma-vesilämpöpumppujen myynnin laskua. Suurin osa rakennusten lämmitykseen käytettävistä ilma-vesilämpöpumpuista toimii myös käyttöveden lämmittämisenä.

PORT PC:n mukaan vuonna 2021 ilma-vesilämpöpumppujen myynnin odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi jopa yli 80 prosentin tasolla, kun maalämpöpumppujen kasvu on suhteellisen vähäistä ja myynti pysähtyy. lämpöpumput, jotka valmistavat käyttövettä."
 

Jule

Vakionaama
Ainakin puolalaisissa verkkokaupoissa on paljon noita lämminvesivaraajia joissa on lämpöpumppu ja kaksi putkilähtöä ulos, tuollaisen hankintaan ei ole paljoa perusteita jos hankkii vilpin.

Tosin, miksi ne ei sitten käyttäisi noita maalämmön kanssa? Vai onko se kylmä kausi niin lyhyt että lämmin käyttövesi on kuitenkin järkevämpää tehdä ilmasta?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tosin, miksi ne ei sitten käyttäisi noita maalämmön kanssa? Vai onko se kylmä kausi niin lyhyt että lämmin käyttövesi on kuitenkin järkevämpää tehdä ilmasta?
Taitaa Puolan maaperä olla tyypillistä keskieurooppalaista Baltian ja Saksan tyyliin. Tuonne ei niin vain poratakaan maalämpökaivoja suomalaiseen tyyliin, kun maaperä on syvälle asti sedimenttipitoista, jollaista Suomesta löytyy vain Oulun lähistöltä Tyrnävän seudulta. Eipä maalämpö ole sitten tuollakaan suosittua. Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vai onko se kylmä kausi niin lyhyt että lämmin käyttövesi on kuitenkin järkevämpää tehdä ilmasta?

Joulukuu-Helmikuu on keskimäärin hiukan pakkasella. Nämä ovat kuukauden keskilämpötiloja (1991-2020) Varsovasta. Taitaa vastata suunnilleen Lounais-Suomea. Täällä Savon maalla on tammi helmikuussa ollut noin 6 astetta kylmempää.

MonthMin (°C)Max (°C)Mean (°C)Min (°F)Max (°F)Mean (°F)
January-41-1.5253429.3
February-33-0.3263731.4
March-173.4314538.1
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.
Ehkä Suomessakin olisi syytä siirtyä oikeaan lupaharkintaan. Nythän se porauslupa on vaan eräänlainen vero että se reikä merkitään karttoihin. Voisiko reiän täyttämisellä olla tarkoitus estää pohjaveden virtauksia pystysuunnassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisiko reiän täyttämisellä olla tarkoitus estää pohjaveden virtauksia pystysuunnassa.
Epäilemättä on, mutta vettä läpäisevässä maassa, jossa on erilaisia sedimenttikerroksia tuollaiset virtaukset odotetusti voivat olla aika dramaattisia verrattuna virtauksiin sellaisessa maaperässä kuin Suomessa tyypillinen peruskallio melko lähellä maan pintaa. Lämpökään ei sedimenttikerroksissa välttämättä siirry kovin hyvin (toisin kuin graniitissa ja vastaavissa syväkivilajeissa).

Keski-Euroopassa maaperässä on monin paikoin paksuja ruokasuolakerrostumia (peräisin Välimeren suolajärvikausilta) ja mahdollinen poraus voi pilata pohjavedet laajalti. Suomesta ovat jääkaudet työntäneet kerrostumat etelämmäksi ja kallio on jäänyt ohuehkon rapautumiskerroksen alle harvoja paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Varsinaisia suolakerrostumia Suomessa ei ole missään, vaikkakin hyvin syvällä pohjaveden suolapitoisuus hiukan kasvaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä on vielä tarkemmin tuon reiän täyttämisen merkityksestä. USA:ssa näkyy olevan ihan normi että se täytetään 100%:sti, jotta siinä ei vesi kulje mihinkään suuntaan jos nyt johonkin saa tämmöisellä perusteella porata.

"GHP drillers and loop installers pay close attention to potential pollution sources and to subsurface geologic and hydrologic conditions before siting boreholes. In all cases, underground water formations are sealed off to prevent cross-contamination with water bearing zones.

Boreholes for closed loop heat exchangers require grout to fill the space between the heat exchanger pipe and walls of the hole. The most common grout is bentonite clay mixed with sand and potable water to prevent contamination. When drilling and placement of the heat exchanger system are completed, the grout is pumped into the borehole through a temporary “tremie” pipe, filling it from the bottom to the surface.

Unlike water wells, no portion of a closed loop geothermal borehole is constructed or finished with a residual open space. The entire borehole column is completely filled with a flexible, nearly impermeable grout that permanently seals the hole and heat exchanger from the groundwater environment. An added bonus is that the grout provides highly efficient thermal conductivity between the loop pipe and the surrounding earth."


 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Taitaa Puolan maaperä olla tyypillistä keskieurooppalaista Baltian ja Saksan tyyliin. Tuonne ei niin vain poratakaan maalämpökaivoja suomalaiseen tyyliin, kun maaperä on syvälle asti sedimenttipitoista, jollaista Suomesta löytyy vain Oulun lähistöltä Tyrnävän seudulta. Eipä maalämpö ole sitten tuollakaan suosittua. Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.
Mä tulkitsin (ilmeisesti väärin) tuon käännöksen että mlp olisi ollut aiemmin yleisempi. En oikein tiedä miksi noin ajattelin.
 
Back
Ylös Bottom