Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.Tämä on myös totta, ei lämpöpumput lauhdevoimalla ole järkevä ratkaisu vs. kaasun polttaminen kotona. Ranska on ydinvoimalla sitten samassa kelkassa kuin Pohjoismaat.
Puhumattakaan CHP kaasukombista, jolla saadaan n. 50% lämpöarvosta sähköä ja lähes loput lämpöä. Esimerkiksi Vuosaari. Siis jo COP kakkosella saa 50% enemmän lämpöä ja COP 4:lla 2,5-kertaisesti.btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.
Jokseenkin yhtä tehokkaan tai tehokkaamman periaatteessa saisi, kun käyttää kaasun paikallisesti yhteistuontantogeneraattorin käyttövoimana tai absorptiolämpöpöpumpun tms. käyttövoimana, joilloin pakokaasut voi jäähdyttää alle ulkolämpötilan lämpöpumpulla ja tiivistää pakokaasuista mahdollisimman paljon kosteutta lisälämmönlähteenä. Hyötysuhdetta toki tällöin rajoittaa laitteiston vaatimattomampi teholuokka kuin keskitetyssä suurvoimalassa, mutta kaikki syntyvä lämpö voidaan ympäristöstä pumpatun ohella hyödyntää periaatteessa kokonaan lämmityksessä käyttäen apuna järjestelmän paikallista lämpöpumppua.btw, jos käytetään kaasu generaattorissa joka tuottaa sähköä, joka käytetään lämpöpumppuun joka tekee lämmön, saadaan selvästi parempi hyötysuhde kun kaasun polttaminen suoraan lämmöksi.
Tietysti ko. laitos on kalliimpi valmistaa, mutta käytössä hyötysuhde on parempi.
Vai sähkö kallista? Yleensähän tuolla on maakaasu maksanut 1/3 sähköstä, jolloin ei ole juuri taloudellista järkeä muulla lämmittää.Ilmeisesti se energia on vaan liian halpaa tuolla keskieuroopassa edelleen.
Saksassa siis myytiin vain 15% enemmän lämpöpumppuja kuin suomessa? Ilmeisesti se energia on vaan liian halpaa tuolla keskieuroopassa edelleen.
VILPin kustannus nousee kapasiteetin mukaan varsin vähän niin kauan kuin pärjätään yhdellä koneella. Kaivon poraus tulee metrihinnalla ja taitaa olla suurin yksittäinen kustannusmomentti maalämmössä. Suuruuden ekonomia taitaa jäädä maalämmössä aika pieneksi niin kauan kuin keruulähteenä on kaivo eikä jokin muu.Onhan se luonnollista että se MLP systeemin isompi investointikustannus on paremmin perusteltu silloin kun energian tarvekin on suurempi.
Meinasin ihan sitä että kun sitä energiaa tarvitaan paljon, niin se mlp systeemin parempi cop maksaa itsensä. Siitä maalämmön paremmasta copista ei ole kummoistakaan iloa jos sen asennushintojen erotuksen kuolettamiseen menee pienempänä energian kulutuksena 50 vuotta, kuten käy jossain energiatehokkaassa pientalossa.VILPin kustannus nousee kapasiteetin mukaan varsin vähän niin kauan kuin pärjätään yhdellä koneella. Kaivon poraus tulee metrihinnalla ja taitaa olla suurin yksittäinen kustannusmomentti maalämmössä. Suuruuden ekonomia taitaa jäädä maalämmössä aika pieneksi niin kauan kuin keruulähteenä on kaivo eikä jokin muu.
Taitaa olla niin, että moniin uusiin matalaenergiataloihin maalämpö on ylimitoitettu ja liian kallis (plus remontit), jotta maksaisi ikinä itseään takaisin.Meinasin ihan sitä että kun sitä energiaa tarvitaan paljon, niin se mlp systeemin parempi cop maksaa itsensä. Siitä maalämmön paremmasta copista ei ole kummoistakaan iloa jos sen asennushintojen erotuksen kuolettamiseen menee pienempänä energian kulutuksena 50 vuotta, kuten käy jossain energiatehokkaassa pientalossa.
Uuteen taloon ei kyllä syvää kaivoa tarvitse ja samalla saa maakylmällä huomaamattomat jäähdytykset, ei tarvitse ilppejä ripustella.Taitaa olla niin, että moniin uusiin matalaenergiataloihin maalämpö on ylimitoitettu ja liian kallis (plus remontit), jotta maksaisi ikinä itseään takaisin.
Ei ainakaan tyypillisissä omakotitalokohteissa. Eikä etenkään kotitalousvähennyksillä. Maalämpökoneet on nykyään kovin kalliita.Kaivon poraus tulee metrihinnalla ja taitaa olla suurin yksittäinen kustannusmomentti maalämmössä.
Taitaa Puolan maaperä olla tyypillistä keskieurooppalaista Baltian ja Saksan tyyliin. Tuonne ei niin vain poratakaan maalämpökaivoja suomalaiseen tyyliin, kun maaperä on syvälle asti sedimenttipitoista, jollaista Suomesta löytyy vain Oulun lähistöltä Tyrnävän seudulta. Eipä maalämpö ole sitten tuollakaan suosittua. Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.Tosin, miksi ne ei sitten käyttäisi noita maalämmön kanssa? Vai onko se kylmä kausi niin lyhyt että lämmin käyttövesi on kuitenkin järkevämpää tehdä ilmasta?
Vai onko se kylmä kausi niin lyhyt että lämmin käyttövesi on kuitenkin järkevämpää tehdä ilmasta?
| Month | Min (°C) | Max (°C) | Mean (°C) | Min (°F) | Max (°F) | Mean (°F) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| January | -4 | 1 | -1.5 | 25 | 34 | 29.3 |
| February | -3 | 3 | -0.3 | 26 | 37 | 31.4 |
| March | -1 | 7 | 3.4 | 31 | 45 | 38.1 |
Ehkä Suomessakin olisi syytä siirtyä oikeaan lupaharkintaan. Nythän se porauslupa on vaan eräänlainen vero että se reikä merkitään karttoihin. Voisiko reiän täyttämisellä olla tarkoitus estää pohjaveden virtauksia pystysuunnassa.Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.
Epäilemättä on, mutta vettä läpäisevässä maassa, jossa on erilaisia sedimenttikerroksia tuollaiset virtaukset odotetusti voivat olla aika dramaattisia verrattuna virtauksiin sellaisessa maaperässä kuin Suomessa tyypillinen peruskallio melko lähellä maan pintaa. Lämpökään ei sedimenttikerroksissa välttämättä siirry kovin hyvin (toisin kuin graniitissa ja vastaavissa syväkivilajeissa).Voisiko reiän täyttämisellä olla tarkoitus estää pohjaveden virtauksia pystysuunnassa.
Mä tulkitsin (ilmeisesti väärin) tuon käännöksen että mlp olisi ollut aiemmin yleisempi. En oikein tiedä miksi noin ajattelin.Taitaa Puolan maaperä olla tyypillistä keskieurooppalaista Baltian ja Saksan tyyliin. Tuonne ei niin vain poratakaan maalämpökaivoja suomalaiseen tyyliin, kun maaperä on syvälle asti sedimenttipitoista, jollaista Suomesta löytyy vain Oulun lähistöltä Tyrnävän seudulta. Eipä maalämpö ole sitten tuollakaan suosittua. Keski-Euroopassa lämpökaivot pitää täyttää jollakin bentoniittisavella tai ehkä betonilla, eikä lämpö siirry järin hyvin. Porauskin usein edellyttää erikoislupia.