Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Noloa se jos ei pärjäisi katsotaan uudestaan kun mittarissa -20
Jos haluaisi hikoilla sisällä nollakeleillä, niin käyrää nostamalla saisi kompuran jauhamaan tasaisella 20 Hz nopeudella jolloin vuorokauden kulutus olisi noin 18 kWh lämmityksen osalta. Tuohon kuitenkin tulisi 2-3 tuntia käyttöveden tekoa sekaan, jolloin vuorokausikulutus voisi olla jotain 22 kWh luokkaa.
Mutta tuo tilanne olisi todellisuutta ehkä -10C pakkasista eteenpäin, että kompura ei pitäisi taukoja ja sisällä ei olisi tuskaisen kuuma. Ja ei olisi pörssiohjausta. Eikä takkojakaan lämitettäisi tuossa tilanteessa.
Nyt kompura on toista kertaa päällä lämmitykseen, joten luultavasti puhutaan muutamasta kWh:sta, käyttövesi lämpiää tänään vasta klo 21 eteenpäin. Harmi kun tuli uteliaisuutta liitettyä kone Niben myUplinkiin, ei tuo hostorialoggaus ainakaan mulla toimi ollenkaan. Appilla näkyy käyrät, mutta niitä ei saa exceliin ulos (vai saako?) ja nettisovelluksella taas ei tämän päivän käyrät näy kuin osittain joten exceliin tulostaa ei-oota...
Mutta tuo tilanne olisi todellisuutta ehkä -10C pakkasista eteenpäin, että kompura ei pitäisi taukoja ja sisällä ei olisi tuskaisen kuuma. Ja ei olisi pörssiohjausta. Eikä takkojakaan lämitettäisi tuossa tilanteessa.
Nyt kompura on toista kertaa päällä lämmitykseen, joten luultavasti puhutaan muutamasta kWh:sta, käyttövesi lämpiää tänään vasta klo 21 eteenpäin. Harmi kun tuli uteliaisuutta liitettyä kone Niben myUplinkiin, ei tuo hostorialoggaus ainakaan mulla toimi ollenkaan. Appilla näkyy käyrät, mutta niitä ei saa exceliin ulos (vai saako?) ja nettisovelluksella taas ei tämän päivän käyrät näy kuin osittain joten exceliin tulostaa ei-oota...
Pari sivua taaksepäin laitoin viikon 1 (1.-7.1.) kulutusta, jolloin keskilämpötila -22.7°C.
Koko viikon kulutus oli 266kWh, eli keskimäärin 38kWh/vrk.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #446
Nollakelin kulututusta ei näistä selviä.
10 vuotta sitten kierreltiin sopivaa etsimässä. Onhan MLP talojen kulutus pienempi suorasähköön mutta onhan tuota mennyt noissakin. VILP taloja ei tuolloin ollut. Kulutukseen vaikuttaa varmasti monta tekijää. Välittäjien kanssa oli sen verran puhetta, että jotenkin tarkastavat todellisen sähkönkulutuksen. Voisiko olla, että saavat välityssopimuksella oikeuden päästä tietohin ? Kerran välittäjä jopa tiesi kulutuksen vaikka isäntä itse ei sitä itse tiennyt. Kaukolämpötalo veti pohjat eikä ihme, alle 5000 kWh.
10 vuotta sitten kierreltiin sopivaa etsimässä. Onhan MLP talojen kulutus pienempi suorasähköön mutta onhan tuota mennyt noissakin. VILP taloja ei tuolloin ollut. Kulutukseen vaikuttaa varmasti monta tekijää. Välittäjien kanssa oli sen verran puhetta, että jotenkin tarkastavat todellisen sähkönkulutuksen. Voisiko olla, että saavat välityssopimuksella oikeuden päästä tietohin ? Kerran välittäjä jopa tiesi kulutuksen vaikka isäntä itse ei sitä itse tiennyt. Kaukolämpötalo veti pohjat eikä ihme, alle 5000 kWh.
- Rv 2005 / 234m2, 2 krs Kannustalon puuelementti, lattialämmitys MLP uusittu ed. v / 16000-19000 kWh/a, Seinään rakennettu englantilainen takka + varaava takka + leivinuuni + puukiuas@sähkökiuas samassa saunassa, puut ?m3
- Rv 1981 / 282 m2, 2 krs jo alun perin patterikierto MLP (viimeisin kone 2010) / 15 000 kWh/a, vaakakeruu, avotakka, leivinuuni alak. Havaintona että uuni oli lämmin toukokuussakin.
- Rv 1982 / 192 m2, 2 krs varaava vesikiertoinen sähkö, 28000 kWh/a, Takka, ei raportoitua puu lämmitystä
- Rv 2007 / 194 m2, 1 krs, hirsi, vesikiertoinen sähkö, 30-35000 kWh/a, takka, leivinuuni, hella, puuita käytetty noin 10 m3/v
- Rv 1987 / 185 m2, 1 krs, suorasähkö + ILP, 11500 kWh/a, "Takka"
- Rv 2007 / 188 m2, 2 krs, suorasähkö osin patterit ja lattia, ILP, 18000 kWh/a, takka
- Rv 1957 pk. 2007 / 180 m2, 1 krs kaukolämpö ? MWh + sähkö 4000-5000 kWh/a , ei takkaa
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #448
Niin, kulutuksella on niin monta taustaa. Oleellista varmaan suhteuttaa siihen suoritettuun lämmitykseen. Pelkkä kokonaiskulutus antaa perin ylimalkaisen kuvan varsinkin lämpöpumpputaloissa.
Vertailussa olisi hyvä ilmoittaa myös sisälämpötila, kun tuntuu että monet pysäyttelee pumppujaan "pihistely mielessä". Minä jos lopetan lämmityksen vaikka 4 tunniksi, niin sisälämpö tippuu tässä asujille liikaa.
No minä maksankin mökin tasaisesta lämmöstä eli hyvästä palvelusta sekä mahdollisuudesta toimia oman aikataulun mukaan.
No minä maksankin mökin tasaisesta lämmöstä eli hyvästä palvelusta sekä mahdollisuudesta toimia oman aikataulun mukaan.
Jos otsikossa kysytään kulutuksia niin miksiköhän ne ei kuulu ketjuun?
pökö
Kaivo jäässä
Lue ketjun otsikko silti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #452
Voidaanhan kerrata vielä sen verran, että jolukuun alussa tämä koski minuakin. Siinä on äkkiä se tilanne, että ne lepuutusvarat on käytetty ja entistä hurjemmat hinnat edessä, kun hinta nousee päivä päivä päivältä, pakkanen kiristyy ja tuulet tyyntyy. Ei ollut tammikuussa kyse yhdestä päivästä kun ei se ollut sitä joulukuun alussakaan vaikka silloin joukukuussa ei varsinaisesti ollut pakkastakaan.
Palataksemme aiheeseen, kuinkas @Mikki se PILP toimii pakkasella ? Tämä minua kanssa kiinnostaisi tietää kun sitä ei ole täällä paljon puitu. Millä strategialla sitä PILPiä ajetaan pörssisähköllä, jos semmoiseen sattuisi putoamaan. Sinullakin muistaakseni 35A liittymä, että sen puoleen ei ongelmaa, jos hinnat hallinnassa mutta entä lepuutukset pörssihinnoilla pakkasella?
Niin no... Siis halvin tunti ajetaan käyttövettä vastuksetkin sallien, 8 seuraavaksi halvinta korotetulla käyrällä ja 6 kalleinta tuntia on kaikki estetty ja IV pienellä.
Ihan hyvin pelaa ja keskihinta taitaa kohta mennä 10snt alle tammikuulta. Toki sähköä mennyt tavallista enemmän. Taitaa melkein 1400kWh mennä josta 200kWh pihavarastoon.
Vuoden 2013 kokonaiskulutus oli 10318kWh. Joulukuu pilasi 10MWh alituksen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #454
Eli siis painottaen yöaikaan/halpaan aikaan. Onko siitä minkä verran näkemystä, kuinka paljon se saa siitä poistoilmasta talteen? Itselläni on vanha Ilmava vai mikä Vallox versio se mahtanee olla toiselta nimeltään niin sillä ei taida saada sitä poistoilmaa ollenkaan pakkaselle (kuinka nyt sitten tarkalle uskaltaa säätää?). Mutta sen vähän minkä se tekee, se tekee aika pienellä kulutuksella. Hyötysuhde ei kovalla pakkasella ole häävi, en edes tiedä mutta ehkä 25 -30 % voisin heittää kun 30 asteen pakkasella se toimii varmaan puolet ajasta pelkkänä poistona. Noin kymmeneen pakkasasteeseen se toimii hyvin mutta sitten alkaa retkahtaa.
Täytyy nyt ihan osaamattomana kysyä, että mihin PILPin toiminta perustuu. Jos se ottaa vaan poistoilmasta energiaa kiertoon, niin eihän se voi kovin tehokas olla. Rakennuksestahan menee seinien, katon, ikkunoiden, jne. läpi iso osa energiasta harakoille. Elikkä sisälle pitää saada ensin jollain tavalla lämpöä, jotta PILPille riittää puuhaa.
Voisiko joku selittää, millainen merkitys PILPillä voi olla.
Ai millainen merkitys... Jaa'a... Jos olisi suora sähkölämmitys niin kai tämmöinen 125m2 talo yli 10MWh veisi. Paljonko yli... Vaikea sanoa... 15-16MWh?
Että tuoss kai se merkitys on.
Tuohan on vähän "viritetty" pilppi, eli maalämpöä raitisilman esilämmitykseen ja mitä muuta virityksiä olikaan. Mutta koska ikiliikkujaa ei kait ole vielä keksitty, pitää se poistoilman energia jotenkin tuottaa mikä sitten napataan talteen ja laitetaan takaisin kiertoon.
Kyllähän LTO:lla saa talvella jo 80 pinnaa poistoilman energiasta takaisin tuloilman sekaan, pilp ottaa tietty enemmän kompuralla talteen mutta kuluttaa myös enemmän kuin LTO.
Ilman mitään lämmön talteenottoa sitä energiaa kyllä menee aika reilusti harakoille.
Kyllähän LTO:lla saa talvella jo 80 pinnaa poistoilman energiasta takaisin tuloilman sekaan, pilp ottaa tietty enemmän kompuralla talteen mutta kuluttaa myös enemmän kuin LTO.
Ilman mitään lämmön talteenottoa sitä energiaa kyllä menee aika reilusti harakoille.
Sellaista sähkötuotantomuotoa vain ei ole tiedossa, jolla tuo saataisiin aikaan. Vesivoimaa ei voi Suomeen riittävästi vähäisten korkeuserojen takia rakentaa (myös ympäristönsuojelu tökkii). Ydinvoima on liian kallista muuhun kuin tasaiseen perusvoiman tuotantoon (käytännössä teollisuudelle). Aika on ajanut ohitse perinteisen lauhdevoiman ja kaukolämmön yhteistuotannon lisärakentamisen. Tuuli- ja aurinkovoima nyt tunnetaankin tältä kannalta.
Moottorivoima voisi pelkästään sähkön tuotannon näkökulmasta toimiakin, mutta eihän ole mitään järkeä pystyttää tuollaisia sähkölämmityksen huippukulutusta varten, kun öljyä polttava (fossiilista, bio-sellaista tai synteettistä polttoainetta) lämmityspannu saa paaaljooon halvemmalla samasta polttoainemäärästä selvästi enemmän lämmitysenergiaa irti.
Osuu vain väärään ajankohtaan sekin (ja vilpinkin oma kulutus rupeaa kovilla pakkasilla harppaamaan yhä jyrkemmin, vaikka olisikin reippaasti (yli-?) mitoitettu (ylimitoitetun lämpöpumpun häviöt pakkaavat vähäisen lämmöntarpeen aikana nousta, vaikkakin toki alimitoitus tai niukka mitoitus ovat sähköverkon kannalta haitallisempia).
Eli huonommaksi on tilanne viime aikoina kehittynyt (mutta niinpä sähkön kulutus pakkashuipullakin puhkaisi ennusteen katon ja veti hinnat pilviin, vaikkakin pelästytti useimmat muutkin sähkönkäyttäjät kovaan säästöön, joten ennuste ei toteutunut).
Pilp on se koneellinen ilmanvaihto.
400 kwh tuntia tammi-helmikuussa koko vuoden ajalta on kyllä tosi mitätön luku vaikka millä mittarilla. Rahassakin n. 60,- euroa. Vaikka nyt laskettaisi yhteen kaikki VILPit Suomessa, jos olisivat nykyaikaista tasoa, niin ei siitä suurta lukua saa aikaiseksi. Tietysti on tilanne, että suurin osa VILPeistä on vanhaa perua ja tarvitsevat paljon sähköä.
Nykyiset VILPit antaa nimellistehoa hyvällä copillla myös kovemmissa pakkasissa, joka on uusinta uutta VILP rintamalla. Tässä esimerkiksi Panasonicin split koneen taulukkotietoa.
Jos puhut viime vuodesta, niin ei ole mikään ihme (siis kun viittaa tammi-helmikuun kulutukseen). Viime vuoden alkuvuosi oli poikkeuksellisen lämmin. Energian kulutussuhde ei ole tässä ollenkaan kriittistä, vaan tehon huippukulutus.
Koko keskustelussa vikana onkin, että puhutaan energian kulutussuhteista eri lähteistä, vaikka ratkaisevaa on talouksien sähkötehonkulutus aikana, jolloin se on hyvin korkea varsin monilla muillakin (sähkölämmittäjillä).
Tuo ei näytä enää niinkään mainiolta, kun ottaa huomioon kovimmilla pakkasilla tarvittavan lämmitysveden lämpötilan, jotta riittävä lämpömäärä saadaan johdetuksi taloon. Sitä paitsi ongelmat alkavatkin vasta, kun pakkanen kiristyy -20 astetta kovemmaksi, jolloin nuo -15 asteen lukemat eivät enää päde ja sähköverkon vaikeudet alkavat hypätä silmille. Toki, jos lämmittää muulla kuin sähköllä tuolloin, asia on kunnossa (olkoon syy, ettei vilpin teho riitä tai sähkö niin kallista, että hinta hirvittää tai sitä ei ole varaa pitkään maksaa).
Alkukuu on tosiaan ollut kylmä, mutta erikoisen kylmiä päiviä, jolloin sähköverkko oli tosi piukoilla oli oikeastaan vain ensimmäisellä viikolla ja jonakin yksittäisenä päivänä myöhemmin. En nyt ota kantaa, onko tuo 400kWh lisävastuksilla paljon vai sietämättömän paljon tietämättä tarkkoja yksityiskohtia.
No jos palaat hieman takaperin tätä viestiketjua klo 16.06 kohdalle, niin siinä selitän tilannetta. Katso myös valokuva, jossa on Eltako mittarin kuvat ja aikaleima tälle päivälle. Pana otettiin meillä käyttöön viime kesäkuun viimeisellä viikolla. Kuvassa on ottoteho kwh lukemat viime kesästä lähtien. Ja meillähän on 150 m2 lämmitettävää tilaa Vantaalla.
Maalämpöpumput Suomessa ovat alle -20 asteen ulkolämpötiloissa suurempi syyllinen sähkön kokonaiskulutukseen ja hintaan kuin vilpit sillä maalämpöpumppuja on kolminkertainen määrä vilpien määrään.Yli -20 asteen nämä ovat kuitenkin tasoissa maan sähkönkulutuksessa.Vilpien sähkönkulutuksen trendi on laskeva vanhempaa kalustoa poistuu ja uudet tehokkaanpia ja asennusmäärät vähenee maalämpöpumppujen kokonaiskulutus pysynee paikoillaan mutta todellinen uhka on sähköautot.
Vilpithän paukkuu vastuksille kokonaan mitä alempana on ulkolämmöt alle -20C ja maalämmöt puksuttaa luokkaa 3-5 kokonaiskoppia, eli pieni määrä vilpejä kuluttaa kriittiseen aikaan enemmän sähköä kuin suurempi määrä maalämpöjä jos nuo lukumääräsi laitteista pitää paikkansa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #472
Tosin jos sinulla se vuosiCOPpi on kolme kuten olet itse raportoinut, tuskin se MLP enää kovalla pakkasella antaa 3:n coppia antaa kun pattereihin pitää laittaa lämpimämpää. Tehokaan tuskin piisaa ja siihen jos vielä pörssisähköllä olet lepuutellut ... Mutta tietty, lohkopuut pelastaa koska piippuja ei ole kaadettu.
Jos taas tasaisesti vedellyt, siinä sitä onkin sähköverkko kovilla ollut.
Mielenkiintoinen näkökulma. Ehkä voisi nähdä myös niin, että MLP:eet on pelastanut aika paljon, kun ne toimivat vaihtoehtojansa paremmin (tehokkaammin) myös kovilla pakkasilla. Eli ne ovat "syyllisiä" näinkin hyvään kulutustilanteeseen myös kovilla pakkasilla. Parempia vaihtoehtoja ei taida oikein olla.
Jos siis politiikka jätetään huomioimatta ja sähköön perustuvien lämmitysjärjestelmien suosiminen otetaan annettuna.
Sähköautoja voi varmasti suurimmaksi osaksi latailla tunteina, jolloin sähköjärjestelmän kuormitus ei ole korkeimmillaan eli yöaikaan. Tuskin tulee olemaan minkäänlainen ongelma. Tulevaisuudessa ne tulevat toimimaan itseasiassa myös osaratkaisuna kulutushuippujen tasaamisessa, kun V2X-teknologiat tulevat laajempaan käyttöön.
Ilmastovouhotuksen hinta tulee maksuun ja jatkuu maksajiksi joutuu kaikki kuluttajat.Suurin osa vilpien omistajista olisi investoinnin jättänyt tekemättä ja korvausinvestointi olisi ollut myös öljy ilman että valtio sekoitti pakan.
Hittolainen, kävin eilen saunassa. Varmaan oli syntiä sekin, ku oli nimittäin sähkökiuas..
Sähköistetään kaikki muu, autoilu sekä muu liikenne. Lisääntyvää elektroniikkaa ja härpäkettä tulee kaiken muun lisäks jatkuvasti entistä enemmän. Mutta kotia ei saa lämmittää, ei suorasähköllä ny ainakaa. Syntiähän on nimittäin se sähkövastuksella lämmittäminen. VILPitki ovat jo syntiä. PILPit ja ILPit myös.
Mut mikäli omistat MLP:n, saat ladata sitä sähköautoas koko ajan. Saat käydä saunassaki. Kalleinaki tunteinaki... Tältähä tää keskustelu alkaa näyttää. Me asutaan Suomessa ja täällä on joskus kylmää talvella. Tiesitteks? Ja kaikki varmaan haluaa täälläki edelleen lämpimän kodin, eiks jeh? Mut kaikilla ny ei vaa oo MLP:tä eikä kaikkialle sitä saakaa.
Tää 2020 luvun alku on pistäny koko sähkömarkkinanki sekaisin vihreän siirtymän takia. Ja jotku naureskelee matkalla pankkiin, ku laillinen ryöstäminen on mahdollista. Ketää ei tosin kiinnosta pistää laillista ryöstämistä kuriin, sitä ihmettelen.
Sähköistetään kaikki muu, autoilu sekä muu liikenne. Lisääntyvää elektroniikkaa ja härpäkettä tulee kaiken muun lisäks jatkuvasti entistä enemmän. Mutta kotia ei saa lämmittää, ei suorasähköllä ny ainakaa. Syntiähän on nimittäin se sähkövastuksella lämmittäminen. VILPitki ovat jo syntiä. PILPit ja ILPit myös.
Mut mikäli omistat MLP:n, saat ladata sitä sähköautoas koko ajan. Saat käydä saunassaki. Kalleinaki tunteinaki... Tältähä tää keskustelu alkaa näyttää. Me asutaan Suomessa ja täällä on joskus kylmää talvella. Tiesitteks? Ja kaikki varmaan haluaa täälläki edelleen lämpimän kodin, eiks jeh? Mut kaikilla ny ei vaa oo MLP:tä eikä kaikkialle sitä saakaa.
Tää 2020 luvun alku on pistäny koko sähkömarkkinanki sekaisin vihreän siirtymän takia. Ja jotku naureskelee matkalla pankkiin, ku laillinen ryöstäminen on mahdollista. Ketää ei tosin kiinnosta pistää laillista ryöstämistä kuriin, sitä ihmettelen.
Väittäisin että tämä on suurimmassa osassa LTO koneita aivan täyttä fuulaa. Asiaan voi perehtyä lukemalla noita "sulattaa jatkuvasti" ja "kenno jäässä" ja "hermot menee" ketjuja.
Se että tehokas PILP on ihan kelpo lämmityslaite uuteen pienehköön taloon, perustuu siihen että lämmitykseen ei yksinkertaisesti mene suuria määriä energiaa. Onneksi ei, kun ei PILPllä mistään sirä isoa määrää lämpöä repisikään.
Ja tuo ettei talo vie paljoa energiaa, taas tarkoittaa että lämmitystä voi myös katkoa (automaatiolla) ihan hyvin. Kieltämättä lämmitysvelkaa voi pakkasilla joutua kirimään takaisin vastuksillakin (tai takalla), mutta sen ei tarvitse tapahtua kalliina aikana.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #477
Luulen että homma ei olisi paljonkaan muuttunut kuin siinä että niitä kattiloita ei olisi romutettu niin uutterasti. Ensimmäiset öljystäluopumistuet tosin menivät luultavasti siinä mielessä hukkaan, että siitä öljystä oli jo luovuttu mutta homma sitten vähän niin kuin virallistettiin ja vain otettiin tyrkyllä olevat rahat ja laitettiin VILP tai ehkä MLP vaikka maapiirillä. Öljykattiloita oli jo korvattu puukattiloilla ja siirrytty sähköön + ILPiin kun säiliö tarkastuskierteessä. Öljylämmitystä oli vähän tarpeetonta lähteä paperilla muuksi muuttamaan.
Nyt kaivattaisiin vähän enemmän perusteluja.
Pääosin noita ladataan öisin, jolloin ei tietääkseni ole ollut pulaa sähkötehosta. Sähköenergiastahan meillä ei pulaa, ainoastaan tehosta pahimpien pakkaspäivien osalta.
Oma lehmä ojassa, en laittanut ajatusta ei-pyöriväkennoisiin koska en sellaista omista eikä ole koko sulatus-moodia edes käytössä kun ei ole tarvetta. Kaverilla sellainen ei-pyörivä LTO on ja se kyllä on koko ajan jäässä kovemmilla pakkasilla. Laitoin sille siihen tuloilmapuhaltimen pysäytyksen päälle ettei tarvi jälkilämmitysvastusta hehkuttaa sulatusten aikana, hyvin on tuollakin toiminut vaikka tiivis talo ja takka käytössä (sille oma raitisilmakanava niin ei alipaine hetkauta, senkin vinkkasin sille rakennusaikana kun ei ollut piirustuksiin piirretty).
Kesällähän tuo LTO "hukkaa" energiaa, toisaalta se on ilmaisenergiaa kodinkoneiden tuottama lämpöä lukuunottamatta joten kovin suurta hävikkiä ei tapahdu. Pilp tuossa sitten tietty parempi, kun saa siitä kesälläkin käyttövedet ja mukavuuslämmöt tehtyä.
Minkä takia niitä suurteholatureita sitten on pitkin Suomea, jos sähköautoja ladataan vain öisin kotipihalla? Löytyyköhän mistään mitään tilastoja, kuinka paljon noita latauspaikkoja käytetään vaikka kuukausitasolla, loma-aika sitten vielä päälle kun porukka enemmän liikkeessä?