Lämmitän tallia toshiban2,3kw ilmalämpöpumpulla talvet. Ennen sisäyksikköä olen sarjaan kytkenyt lämmönvaihtimen, jolla kesäisin lämmitän uimaallasta. Nyt ajattelin hankkia 5kw aurinko panelit, jolla saisin ilmaisen sähkön altaan lämmitykseen. Kuitenkin huomasin että 5kw kennostohan tuottaa verkkoinvertterin kautta max 1,6kw/vaihe. Nyt jos saisin tosiban ottamaan tehon 2:sta vaiheesta ja kv pumppu 0,75kw kolmannesta niin siten saisin koko tehon paneleista. Ilp:ssähän on oma invertteri kompressorille ja sen vuoksi verkkoliitynnän alussa todennäköisesti tasauuntaaja. Toimisiko koko vehje mahdollisesti tasasähköllä jos laittais tasasuuntaajan ilp:n eteen?
lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
- Viestiketjun aloittaja koskikara
- Aloituspäivämäärä
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Kannattaa nyt ihan alkuun ennen mitään virityksiä tarkistaa onko sähköyhtiöllä vaiheiden netotus vai ei. Jos on, niin tuotannot ja kulutukset lasketaan kaikkien vaiheiden yli yhteen, eli ei ole väliä onko kulutus ja tuotanto samassa vaiheessa. Jos ei, ja suurin osa kulutuksesta on syystä tai toisesta samassa vaiheessa, niin voithan aina laittaa 1-vaiheisen invertterin, niitä saa 5kW asti esim. SMA:lta.
Ennen aurinkosähköinvestointia on myös viisasta analysoida omaa sähkönkulutusta, jotta osaa arvioida minkä kokoinen järjestelmä on kannattavuudeltaan paras. Samoin jos ei ole vaihenetotusta, kannattaa toki tutkia vaihekohtaisia kulutusprofiileita (kuten olet alkanut tekemään).
Kannattaa nyt ihan alkuun ennen mitään virityksiä tarkistaa onko sähköyhtiöllä vaiheiden netotus vai ei. Jos on, niin tuotannot ja kulutukset lasketaan kaikkien vaiheiden yli yhteen, eli ei ole väliä onko kulutus ja tuotanto samassa vaiheessa. Jos ei, ja suurin osa kulutuksesta on syystä tai toisesta samassa vaiheessa, niin voithan aina laittaa 1-vaiheisen invertterin, niitä saa 5kW asti esim. SMA:lta.
Ennen aurinkosähköinvestointia on myös viisasta analysoida omaa sähkönkulutusta, jotta osaa arvioida minkä kokoinen järjestelmä on kannattavuudeltaan paras. Samoin jos ei ole vaihenetotusta, kannattaa toki tutkia vaihekohtaisia kulutusprofiileita (kuten olet alkanut tekemään).
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Netotus tietty pitkälti ratkaisee kysyjän ongelman mutta noin yleisellä tasolla oisko tuolla yksivaihekuorman/kuormien tasaamisella kahdelle / kolmele vaiheelle mitään optiota? Aiemmin on ollut puhetta noista kuormitus piikeistä ja valojen vilkkumisista näiden pummppujen kanssa.
Itse lainkaan kipua tuntematta saa/joutuu aika usein 16 A sulaketta kurmoottaamaan ihan huolella
.
Kerran kokeilin akkuinvertterillä syöttää taajuusmuuttajaa mutta ilmesesti jännite ei riittänyt. Modesinin huippujännite jää aika alas verrattuna verkkovirran huippuun?
Netotus tietty pitkälti ratkaisee kysyjän ongelman mutta noin yleisellä tasolla oisko tuolla yksivaihekuorman/kuormien tasaamisella kahdelle / kolmele vaiheelle mitään optiota? Aiemmin on ollut puhetta noista kuormitus piikeistä ja valojen vilkkumisista näiden pummppujen kanssa.
Itse lainkaan kipua tuntematta saa/joutuu aika usein 16 A sulaketta kurmoottaamaan ihan huolella
.Kerran kokeilin akkuinvertterillä syöttää taajuusmuuttajaa mutta ilmesesti jännite ei riittänyt. Modesinin huippujännite jää aika alas verrattuna verkkovirran huippuun?
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Lueskelin Elenia sivuilta ja siellä on seuraava teksti"Elenian mittarit eivät netota tuotantoa ja kulutusta ajallisesti, eivätkä vaiheiden välisesti".joten siitä ei ole apua. Käyttäisin sähkö myös maalämpöpumpun lämpöisen käyttöveden tekoon.JOten 1 vaiheinen verrkkoinvertterikään ei käy. Ajatus on sellainen että Maalämpöpumppu yöksi pois käytöstä ja päivällä maalämpöpumppu on ensisijainen ja sen jälkeen uimaallas lämmitys jos ylimäärä tehoa kennoista tulee.
Lueskelin Elenia sivuilta ja siellä on seuraava teksti"Elenian mittarit eivät netota tuotantoa ja kulutusta ajallisesti, eivätkä vaiheiden välisesti".joten siitä ei ole apua. Käyttäisin sähkö myös maalämpöpumpun lämpöisen käyttöveden tekoon.JOten 1 vaiheinen verrkkoinvertterikään ei käy. Ajatus on sellainen että Maalämpöpumppu yöksi pois käytöstä ja päivällä maalämpöpumppu on ensisijainen ja sen jälkeen uimaallas lämmitys jos ylimäärä tehoa kennoista tulee.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Tuosta suunnitellusta setupista:
1) Jos se ILP ottaakin 2.3kW tehon talvella tallin lämmityksessä, niin suostuuko se ottamaan niin paljon myös kesällä, puskien siihen lämmönvaihtimeen sitten jo varmaan yli 10kW tehoa? Vai onko joku rajoitin?
2) Olettaisin että se altaan lämmitys on tässä se kulutusrohmu ja MLP:llä käyttöveden tuottaminen on mitätön kärpäsen kakka sähkölaskussa. Kannattaako sen eteen tehdä yhtään mitään?
Laittaisin ehkä tuon tyyppisessä casessa 2-3kW paneeleita, 1-vaiheinen invertteri samassa vaiheessa kuin tuo ilp ja mahdollisesti jotenkin niin että ILPin pyyntiä voisi säätää sen mukaan mikä on muu kulutus ja toisaalta tuotto (pilvikelillä vähän pienemmät kierrokset jne). Tuolloin MLP:llekin menisi kolmasosa tehosta ja MLP ottaisi kaksi vaihetta verkosta. Jos laskee ilpin kierroksia siksi aikaa kun mlp käy.
Tuosta suunnitellusta setupista:
1) Jos se ILP ottaakin 2.3kW tehon talvella tallin lämmityksessä, niin suostuuko se ottamaan niin paljon myös kesällä, puskien siihen lämmönvaihtimeen sitten jo varmaan yli 10kW tehoa? Vai onko joku rajoitin?
2) Olettaisin että se altaan lämmitys on tässä se kulutusrohmu ja MLP:llä käyttöveden tuottaminen on mitätön kärpäsen kakka sähkölaskussa. Kannattaako sen eteen tehdä yhtään mitään?
Laittaisin ehkä tuon tyyppisessä casessa 2-3kW paneeleita, 1-vaiheinen invertteri samassa vaiheessa kuin tuo ilp ja mahdollisesti jotenkin niin että ILPin pyyntiä voisi säätää sen mukaan mikä on muu kulutus ja toisaalta tuotto (pilvikelillä vähän pienemmät kierrokset jne). Tuolloin MLP:llekin menisi kolmasosa tehosta ja MLP ottaisi kaksi vaihetta verkosta. Jos laskee ilpin kierroksia siksi aikaa kun mlp käy.
J
Jäähöyry
Vieras
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Ainakin Carunan verkossa älymittarit netottavat tuotetun energian vaiheiden kesken...kysypä verkkoyhtiöltäsi...todennäköisesti näin on muittenkin mittareissa...tuolloin tuossa ei ole ongelmaa...
Ainakin Carunan verkossa älymittarit netottavat tuotetun energian vaiheiden kesken...kysypä verkkoyhtiöltäsi...todennäköisesti näin on muittenkin mittareissa...tuolloin tuossa ei ole ongelmaa...
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Täytyy varmaan vielä soittaa elenian asiakaspalveluun ja kysyä.
Kun lämmitän allasta niin kyllä se pumppu käy täysillä ja lämmönvaihdin vie kaiken tehon altaaseen, sisäyksikön puhallin ei suostu pyörimään ollenkaan.
Kuitenkin varsinkin maalis- ja huhtikuun tuotto pitäisi saada mlp:n käyttöön, jotta pirttikin pysyisi lämpimänä. Mlp:n teho on 6Kw eli 3vaihe säädin tarvitaan.
Talossani on lattialämmitys joten voisin kokeilla estää maalis ja huhtikuussa mlp:n käynnistyminen yöllä.
Täytyy varmaan vielä soittaa elenian asiakaspalveluun ja kysyä.
Kun lämmitän allasta niin kyllä se pumppu käy täysillä ja lämmönvaihdin vie kaiken tehon altaaseen, sisäyksikön puhallin ei suostu pyörimään ollenkaan.
Kuitenkin varsinkin maalis- ja huhtikuun tuotto pitäisi saada mlp:n käyttöön, jotta pirttikin pysyisi lämpimänä. Mlp:n teho on 6Kw eli 3vaihe säädin tarvitaan.
Talossani on lattialämmitys joten voisin kokeilla estää maalis ja huhtikuussa mlp:n käynnistyminen yöllä.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Vastuksien kautta tehoa ei kannata altaaseen syöttää koska lämpöpumppu nostaa sen 2,3kW tehon 10kW:iin.
Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseen mennäkseni. Löysin ko ilp:n huoltokirjan netistä siinä oli selkeesti piirretty se tasasuuntaaja. Ensi kesänä ajattelin koittaa ottaa se pois ja korvata se kolmella diodilla ja kytkeä niihin 3 vaihetta. Lisäksi muihin ohjuksiin tarvitaan se 230 Vac. Kuitenkin taidan vielä tarvita 2kpl kuristimia koska ne ilp:ssa olevat kuristimet jäivät kytkennässä muuhun käyttöön.
Vastuksien kautta tehoa ei kannata altaaseen syöttää koska lämpöpumppu nostaa sen 2,3kW tehon 10kW:iin.
Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseen mennäkseni. Löysin ko ilp:n huoltokirjan netistä siinä oli selkeesti piirretty se tasasuuntaaja. Ensi kesänä ajattelin koittaa ottaa se pois ja korvata se kolmella diodilla ja kytkeä niihin 3 vaihetta. Lisäksi muihin ohjuksiin tarvitaan se 230 Vac. Kuitenkin taidan vielä tarvita 2kpl kuristimia koska ne ilp:ssa olevat kuristimet jäivät kytkennässä muuhun käyttöön.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Jos puheena olevaa tarvetta lähtisi toteuttamaan (ilpin käyttö osittain tai kokonaan aurinkopaneeleilla), niin mielestäni se kannattaisi ratkaista kokonaan DC-pohjalta. Eli periaateratkaisu olisi sellainen, että ns. "buck-and-boost" tasavirtahakkurimuuntaja imee tehoa suoraan paneeleilta ja nostaa sen jännitteen suoraan ulkoyksikön varauskondensaattoreiden potentiaaliin. Lisäksi tarvitaan ohjain, joka katkaisee tuon jännitteennostopiirin toiminnan, kun kondensaattoreiden jännite ylitää tietyn kynnysarvon ja kytkee sen taas päälle, kun jännite alittuu. Kytkentään kuuluu myös yksinkertainen LC-alipäästösuodatin. Itse konvertteri toimii melko korkealla taajuudella, esim. luokkaa 5kHz ... 20kHz, joten ON/OFF jännitteensäätö on hyvin tarkka (kondensaattoreiden jännite heittelee alkuperäisellä kokoonpanolla paljon enemmän).
Tuollainen laite olisi yksinkertainen rakentaa (osien hinta pikemminkin kymppejä kuin satasia) ja hyvin toimintavarma (kannattaisi varmuuden vuoksi tehdä useampikin ylijännitesuojapiiri, ja nuo ovat mukana kustannusarviossa). Laitteen virran voisi jopa ottaa normaalin verkkoinvertterin rinnalta (eli silloin kun laite ei käy tai tuottoa on tarvetta enemmän, teho voitaisiin hyödyntää muualla). Samoin ilppi voi olla kytkettynä päälle niin, että se jatkaa toimintaansa alkuperäiseen tapaa, jos paneeleista ei tule ollenkaan virtaa ja käyttää automaattisesti kaiken saatavilla olevan virran, jos aurinko ei paista riittävästi (MPPT-tyyppinen optimaalinen hyödyntäminen vaatisi monimutkaisemman toteutuksen, esim. niin että ON/OFF-ohjaus toteutetaan mikrokontrollerilla, joka lähtöjänniteen säädön ohella pyrkii optimoimaan kuormitusjännitettä, minkä lisäksi paneeleiden puolelle tarvitaan ylimäääräinen estodiodi ja kondensaattoripuskuri).
Valitettavasti homman saanee suunnitella itse alusta lähtien, vaikka Kiinasta vastaavia saattaisikin löytää ilppiin valmiiksi integroituna tuotteena.
Jos puheena olevaa tarvetta lähtisi toteuttamaan (ilpin käyttö osittain tai kokonaan aurinkopaneeleilla), niin mielestäni se kannattaisi ratkaista kokonaan DC-pohjalta. Eli periaateratkaisu olisi sellainen, että ns. "buck-and-boost" tasavirtahakkurimuuntaja imee tehoa suoraan paneeleilta ja nostaa sen jännitteen suoraan ulkoyksikön varauskondensaattoreiden potentiaaliin. Lisäksi tarvitaan ohjain, joka katkaisee tuon jännitteennostopiirin toiminnan, kun kondensaattoreiden jännite ylitää tietyn kynnysarvon ja kytkee sen taas päälle, kun jännite alittuu. Kytkentään kuuluu myös yksinkertainen LC-alipäästösuodatin. Itse konvertteri toimii melko korkealla taajuudella, esim. luokkaa 5kHz ... 20kHz, joten ON/OFF jännitteensäätö on hyvin tarkka (kondensaattoreiden jännite heittelee alkuperäisellä kokoonpanolla paljon enemmän).
Tuollainen laite olisi yksinkertainen rakentaa (osien hinta pikemminkin kymppejä kuin satasia) ja hyvin toimintavarma (kannattaisi varmuuden vuoksi tehdä useampikin ylijännitesuojapiiri, ja nuo ovat mukana kustannusarviossa). Laitteen virran voisi jopa ottaa normaalin verkkoinvertterin rinnalta (eli silloin kun laite ei käy tai tuottoa on tarvetta enemmän, teho voitaisiin hyödyntää muualla). Samoin ilppi voi olla kytkettynä päälle niin, että se jatkaa toimintaansa alkuperäiseen tapaa, jos paneeleista ei tule ollenkaan virtaa ja käyttää automaattisesti kaiken saatavilla olevan virran, jos aurinko ei paista riittävästi (MPPT-tyyppinen optimaalinen hyödyntäminen vaatisi monimutkaisemman toteutuksen, esim. niin että ON/OFF-ohjaus toteutetaan mikrokontrollerilla, joka lähtöjänniteen säädön ohella pyrkii optimoimaan kuormitusjännitettä, minkä lisäksi paneeleiden puolelle tarvitaan ylimäääräinen estodiodi ja kondensaattoripuskuri).
Valitettavasti homman saanee suunnitella itse alusta lähtien, vaikka Kiinasta vastaavia saattaisikin löytää ilppiin valmiiksi integroituna tuotteena.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Tuollahan oli siis 3-vaihe verkkoinvertteri valmiina. Eikös siihen riittäis että tuo ilpille 3-vaihevirran, joka vain tasasuunnataan 3-vaihe sillalla ilpin normi syöttöön? ( tasavirta liitäntään )
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/tasasuuntaussillat/2971-36mt160.html
Tuollahan oli siis 3-vaihe verkkoinvertteri valmiina. Eikös siihen riittäis että tuo ilpille 3-vaihevirran, joka vain tasasuunnataan 3-vaihe sillalla ilpin normi syöttöön? ( tasavirta liitäntään )
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/tasasuuntaussillat/2971-36mt160.html
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Periaatteessa ihan toimiva ja kätevä ratkaisu, jos käytetään sillan sijaan erillisdiodeja tai jätetään (esim.) sillan "-"-napa roikkumaan vapaana. Tuohon ei kuuden diodin siltatasasuuntaaja käy, vaan tarvitaan kolme erillistä diodia ja 0-johtoa käyttävä puoliaaltotasasuuntaus, jottei jännite nouse "pilviin". Tulos on silti tasaisempaa sähköä kuin mitä saa 1-vaiheverkosta siltatasasuuntauksella ja alkuperäistä tasauskuristinta voi käyttää hyväksi. Eli esim. 0-johto alkuperäisen sillan "-"-ulostuloon ja diodien "nuolenkärki" sillan "+"-napaan.Mikkolan sanoi:
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Sellaista kytkentää ajattelin. N navanhan voi jättää ennalleen mutta L napa pitäisi katkaista poistamalla ORN lenkki liittimistä P18-P19 ja kytkis diodit suoraan liittimeen P19 tällöin kuitenkin L-puolen kuristin jää pois linjalta. Mikähän mahtaa olla transistorin Q404 tarkoitus kun ja näyttäis sulkeutuessaan saavan aikaan oikosulun?? Mikä on CT joka on sarjassa vaihe linjassa?
Sellaista kytkentää ajattelin. N navanhan voi jättää ennalleen mutta L napa pitäisi katkaista poistamalla ORN lenkki liittimistä P18-P19 ja kytkis diodit suoraan liittimeen P19 tällöin kuitenkin L-puolen kuristin jää pois linjalta. Mikähän mahtaa olla transistorin Q404 tarkoitus kun ja näyttäis sulkeutuessaan saavan aikaan oikosulun?? Mikä on CT joka on sarjassa vaihe linjassa?
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Homma voisi onnistua niin, että ensiksi virransyöttö järjestetään suojamuuntajan taakse ("power supply") ja kontakti P34-P35 katkaistaan ja pisteeseen P34 johdetaan 0-johto. Tehoahan ei tarvita kuin satakunta volttiampeeria muuntajalle (sisäyksikkö, puhaltimet, nelitieventtiili ja ohjaus). Sitten väliin D801 "+"-napa ja power relay tuodaan sykkivä kolmella diodilla muodostettu "+"-tasajännite eri vaiheista. Vaihekompensointi sitten putoaa pelistä pois (mutta tuskin paljon haittaa, kun kolme vaihetta on muutenkin käytössä; sitä paitsi tasasuuntaushan on muutenkin epäsymmetrinen, joten EMC-kannalta tässä on paljonkin kritisoitavaa eikä ole tarkkaan ottaen määräysten mukainen).
Tämä on niin kinkkinen muutos, että pitäisi pohtia hyvin tarkasti. En ota mitään vastuuta ehdotuksesta. Joku muu voinee kritisoida tai ehdottaa parempaa.
Tuohon on vaihekompensaatioyksikkö ja sen siltaan ei pidä koskea ollenkaan. Suoraan sanoen homma ei vaikuta ollenkaan helpolta, kun sitä uudestaan tutkailin. Ongelmana ovat eri potentiaalissa olevat syöttöverkot, eli aika moni laite haluaa kelluvaa 1-vaihetasasuuntaussillal tuotettua käyttöjännitettä ja 230V läheisesti muistuttavan 3-vaihejännitteen (tai 2-vaihejännitteen yhdistäminen tuonne ei ole helppoa).koskikara sanoi:
Homma voisi onnistua niin, että ensiksi virransyöttö järjestetään suojamuuntajan taakse ("power supply") ja kontakti P34-P35 katkaistaan ja pisteeseen P34 johdetaan 0-johto. Tehoahan ei tarvita kuin satakunta volttiampeeria muuntajalle (sisäyksikkö, puhaltimet, nelitieventtiili ja ohjaus). Sitten väliin D801 "+"-napa ja power relay tuodaan sykkivä kolmella diodilla muodostettu "+"-tasajännite eri vaiheista. Vaihekompensointi sitten putoaa pelistä pois (mutta tuskin paljon haittaa, kun kolme vaihetta on muutenkin käytössä; sitä paitsi tasasuuntaushan on muutenkin epäsymmetrinen, joten EMC-kannalta tässä on paljonkin kritisoitavaa eikä ole tarkkaan ottaen määräysten mukainen).
Tämä on niin kinkkinen muutos, että pitäisi pohtia hyvin tarkasti. En ota mitään vastuuta ehdotuksesta. Joku muu voinee kritisoida tai ehdottaa parempaa.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Eli tarkoitus on eristää vaihekompensaatiopiiri uudesta 3-vaihesyötöstä ja muut piirit, jotka tarvitsevat 230V vaihtovirtaa, saisivat sitä suojamuuntajan kautta (siis jotta 3-vaiheisen syötön 0-johto ei tee jaksottain oikosulkua 1-vaihesillan "-"-navan välityksellä kyseiseen siltaan kytkeytyvään vaihejohtoon). En tosin ole varma, että tällaista yhteyttä todellisuudessa on, sillä 0-johto on kuitenkin vedetty eri kulutuspiireille ja ilmeisesti tasasähkösiltojen "-"-navat on järjestään eristetty tästä (oikosulun välttämiseksi). Eli varmuuden vuoksi voisi aluksi kokeilla 1-vaihesyöttöä suojamuuntajalla, mutta sen voi ehkä jättää pois, jos toteaa, ettei mistään vuoda virtaa.
Lisäys:
Jos tämän kanssa lähtee kokeilemaan, laittaisin myös aluksi uusien tasasuuntausdiodien kanssa sarjaan jonkin vastuksen (konkat tai diodi saattavat vaurioitua alussa syösyvirrasta). Paras vastustyyppi olisi jonkinlainen isotehoinen NTC-vastus, joka rajoittaa virtaa aluksi, mutta vastus vähenee vastuksen lämmettyä. Toinen mahdollisuus on lisätä hidastusrele (ellei sitten tuo "power"-rele ja sen rinnalla oleva vastus hoida moista jo "viran puolesta", eli tuon ohjaus voi jo olla ohjelmoitu pitämään huolta asiasta; kannattaa tutkailla ennakolta asiaa).
Tarkoitin nimenomaan pistettä P35 (katsoin kaaviota kyljellään pikku näytöltä, niin eipä osunut ihan kohdalleen).koskikara sanoi:
Eli tarkoitus on eristää vaihekompensaatiopiiri uudesta 3-vaihesyötöstä ja muut piirit, jotka tarvitsevat 230V vaihtovirtaa, saisivat sitä suojamuuntajan kautta (siis jotta 3-vaiheisen syötön 0-johto ei tee jaksottain oikosulkua 1-vaihesillan "-"-navan välityksellä kyseiseen siltaan kytkeytyvään vaihejohtoon). En tosin ole varma, että tällaista yhteyttä todellisuudessa on, sillä 0-johto on kuitenkin vedetty eri kulutuspiireille ja ilmeisesti tasasähkösiltojen "-"-navat on järjestään eristetty tästä (oikosulun välttämiseksi). Eli varmuuden vuoksi voisi aluksi kokeilla 1-vaihesyöttöä suojamuuntajalla, mutta sen voi ehkä jättää pois, jos toteaa, ettei mistään vuoda virtaa.
Lisäys:
Jos tämän kanssa lähtee kokeilemaan, laittaisin myös aluksi uusien tasasuuntausdiodien kanssa sarjaan jonkin vastuksen (konkat tai diodi saattavat vaurioitua alussa syösyvirrasta). Paras vastustyyppi olisi jonkinlainen isotehoinen NTC-vastus, joka rajoittaa virtaa aluksi, mutta vastus vähenee vastuksen lämmettyä. Toinen mahdollisuus on lisätä hidastusrele (ellei sitten tuo "power"-rele ja sen rinnalla oleva vastus hoida moista jo "viran puolesta", eli tuon ohjaus voi jo olla ohjelmoitu pitämään huolta asiasta; kannattaa tutkailla ennakolta asiaa).
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Tämähän on sitten sellainen homma, että muun kuin kokeneen ei pidä ryhtyä puuhaamaan asian parissa käytännössä, eli virhemahdollisuuksia ja vaaranpaikkoja on paljon enemmän kuin tyypillisissä verkkosähköhommissa. Huolto-ohjeen piirustushan on tehty huoltoa varten, eli diagnostiikkaa ja rikoutuneiden osien vaihtoa varten eikä laitteen kytkentöjen muuttamiseksi (mikä tietenkin tapahtuu täysin tekijän vastuulla ja samalla poistaa kaiken valmistajan vastuun). Emme esimerkiksi tiedä, miten 3-vaiheinvertterin sillan driveri on toteutettu ja tuon kohdalla tarvitaan varotoimenpiteitä (minkä takia ehdotin suojamuuntajan käyttöä). Eli tuo on voitu ja luultavasti toteutettu niin, että riskiä ei ole, mutta on ollut mahdollista myös mennä sieltä, missä aita on matalampi (ja halvempi ylittää), jolloin uuden galvaanisen potentiaalin tuominen kortille hajottaa invertterin ja sen ohjaimen. Kytkentähän on myös sellainen, että sitä on turha piirtää paperille toteutusesimerkiksi, sillä sehän kuormittaa verkkoa tavalla, joka ei ole normien mukainen (vaikkei välttämättä välttämättä häiritse sen pahemmin kuin voimakkaat kaasupurkauslamput, joita urheilukentille ja vastaaville on ripoteltu).
Suosittelinhan aluksi DC-pohjaista tehon syöttöä ja tuolla tavoin esillä olevat ongelmat vältettäisiin (ottamatta lukuun tekijän täydellistä vastuuta tekosistaan ja valmistajan vapautusta kaikesta vastuusta), mutta valitettavasti pitäisi suunnitella ja rakentaa monimutkaisempi kokonaisuus kuin yksinkertainen 3-vaihepuoliaaltotasasuuntain kolmesta diodista.
Alkuperäinen kytkentä on Jantin aikaisemmassa viestissä viitatussa huolto-ohjeessa. Omasta mielestäni esillä ollut viittaa varsin suoraan tuohon ja joka katso tuota ja muuten perillä siitä, millaisista asioista puhutaan, pystyy käsittääkseni seuraamaan (ja yksityiskohdista voi aina kysyä).Rauski sanoi:
Tämähän on sitten sellainen homma, että muun kuin kokeneen ei pidä ryhtyä puuhaamaan asian parissa käytännössä, eli virhemahdollisuuksia ja vaaranpaikkoja on paljon enemmän kuin tyypillisissä verkkosähköhommissa. Huolto-ohjeen piirustushan on tehty huoltoa varten, eli diagnostiikkaa ja rikoutuneiden osien vaihtoa varten eikä laitteen kytkentöjen muuttamiseksi (mikä tietenkin tapahtuu täysin tekijän vastuulla ja samalla poistaa kaiken valmistajan vastuun). Emme esimerkiksi tiedä, miten 3-vaiheinvertterin sillan driveri on toteutettu ja tuon kohdalla tarvitaan varotoimenpiteitä (minkä takia ehdotin suojamuuntajan käyttöä). Eli tuo on voitu ja luultavasti toteutettu niin, että riskiä ei ole, mutta on ollut mahdollista myös mennä sieltä, missä aita on matalampi (ja halvempi ylittää), jolloin uuden galvaanisen potentiaalin tuominen kortille hajottaa invertterin ja sen ohjaimen. Kytkentähän on myös sellainen, että sitä on turha piirtää paperille toteutusesimerkiksi, sillä sehän kuormittaa verkkoa tavalla, joka ei ole normien mukainen (vaikkei välttämättä välttämättä häiritse sen pahemmin kuin voimakkaat kaasupurkauslamput, joita urheilukentille ja vastaaville on ripoteltu).
Suosittelinhan aluksi DC-pohjaista tehon syöttöä ja tuolla tavoin esillä olevat ongelmat vältettäisiin (ottamatta lukuun tekijän täydellistä vastuuta tekosistaan ja valmistajan vapautusta kaikesta vastuusta), mutta valitettavasti pitäisi suunnitella ja rakentaa monimutkaisempi kokonaisuus kuin yksinkertainen 3-vaihepuoliaaltotasasuuntain kolmesta diodista.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Ei taida kuitenkaan kannattaa. Kun katselin M18 osaluetteloa, niin siellä kerrotaankin että kompressori on vain 1,1kW, puhallin 43W ja jos ohjaus tarvii 100W niin kokonais kulutus onkin vain 1,250kW. Mistähän johtuu että tyyppi kilvessä lukee 2,53kW?
Jos laitan 5kw aurinko panelia niin 1vaihe on 1,6kW. Taidan laittaa yhden vaiheen lämpöpumpulle ja toisen kiertovesipumpulle joka on 0,75kW niin eiköhän sillä pärjää.
Täytyy kyllä vielä hommata ampeerimittari ja mitata mitä se pumppu todellisuudessa ottaa.
Ei taida kuitenkaan kannattaa. Kun katselin M18 osaluetteloa, niin siellä kerrotaankin että kompressori on vain 1,1kW, puhallin 43W ja jos ohjaus tarvii 100W niin kokonais kulutus onkin vain 1,250kW. Mistähän johtuu että tyyppi kilvessä lukee 2,53kW?
Jos laitan 5kw aurinko panelia niin 1vaihe on 1,6kW. Taidan laittaa yhden vaiheen lämpöpumpulle ja toisen kiertovesipumpulle joka on 0,75kW niin eiköhän sillä pärjää.
Täytyy kyllä vielä hommata ampeerimittari ja mitata mitä se pumppu todellisuudessa ottaa.
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Asiaahan koskettelin mm. suojamuuntajaan liittyvän jutustelun yhteydessä. Eli sisäyksikölle virta menee ulkoyksikön kautta (en nyt ehdi tarkastaa, katsoinko tuon puolen huolimattomasti) ja varmuuden vuoksi tuon tehon voisi ainakin kokeeksi syöttää suojamuuntajan lävitse (siltä varalta, että esim. vaihtosuuntaajasillan ohjaimessa olisi galvaaninen kytkentä ohjaussignaalin tai driverin virransyötön osalta: edellinenhän on luultavasti optoerottimilla ja jälkimäinen joko eristetyillä DC-DC-muuntimilla tai käyttöteho otetaan jännitteenjakovastuksilla invertterin pääjännitteestä, jolloin oikosulkuvaaraa ei ole). Invertterin ohellahan ei oteta kovin paljon tehoa, korkeintaan luokkaa 100W (ulkoyksikön ja sisäyksikön puhaltimet, nelitieventtiilit ja ohjauselektroniikka muilta osin kuin invertterisillan driveripiirit mahdollisesti).Scroll sanoi:
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Mittasin tänään ilp:n virran tulos oli seuraava. Laitoin pyynnin 28asteeseen. Aluksi virta oli 3,5A josta se nousi parin minuutin aikana 12A:iin Kun sisäyksikkö pääsi täyteen vauhtiin ja puhalsi kuumaa, niin sen jälkeen virta alkoi pudota pikkuhiljaa ja muutaman minuutin kuluttua se asettui noin3,5A. Virtahan jäi näin alas varmaan siksi että tähän ulkoyksikköön voi asentaa 2 sisäyksikkö ja minulla on vain 1. Tästä sitten heräsi muutama kysymys. Kun keväällä alan lämmittää uima-allasta niin ulkoilma on noin 10astetta ja allas samaten noin 10astetta. Lämmönvaihdin on niin tehokas että se varmasti laskee kuuma kaasun 10 asteeseen. Mahtaakohan virta silloin jäädä 12A:iin? Jos jää niin meneekö ilp ylikuormalle(230*12=2,76kW Kilvessä arvo 2,53kW ja varaosaluettelossa kompressorin arvo 1100W)? Onkohan COP parempi vai huonompi vai sama kuin jos allasveden virtausta kuristaisi niin paljon että virta olisi sen n. 8A minkä ohjekirja antaa arvoksi 2:lla sisäyksiköllä varustettuna?
Mittasin tänään ilp:n virran tulos oli seuraava. Laitoin pyynnin 28asteeseen. Aluksi virta oli 3,5A josta se nousi parin minuutin aikana 12A:iin Kun sisäyksikkö pääsi täyteen vauhtiin ja puhalsi kuumaa, niin sen jälkeen virta alkoi pudota pikkuhiljaa ja muutaman minuutin kuluttua se asettui noin3,5A. Virtahan jäi näin alas varmaan siksi että tähän ulkoyksikköön voi asentaa 2 sisäyksikkö ja minulla on vain 1. Tästä sitten heräsi muutama kysymys. Kun keväällä alan lämmittää uima-allasta niin ulkoilma on noin 10astetta ja allas samaten noin 10astetta. Lämmönvaihdin on niin tehokas että se varmasti laskee kuuma kaasun 10 asteeseen. Mahtaakohan virta silloin jäädä 12A:iin? Jos jää niin meneekö ilp ylikuormalle(230*12=2,76kW Kilvessä arvo 2,53kW ja varaosaluettelossa kompressorin arvo 1100W)? Onkohan COP parempi vai huonompi vai sama kuin jos allasveden virtausta kuristaisi niin paljon että virta olisi sen n. 8A minkä ohjekirja antaa arvoksi 2:lla sisäyksiköllä varustettuna?
Vs: lämpöpumpun kytkentä 2:lle vaiheelle
Jos lauhdutin pääsee kovin kuumaksi (tai toinen yksikkö puuttuu) ja paine sitten kasvaa, säätö vähentää tehoa. Samalla COP huononee, eli tuolla periaatteella ei käytännössä koskaan kannata yrittää vähentää laitteen tehotasoa, jos viileämpikin tuotos riittää.
Yleisesti ottaen kompressorin ottama virta pienenee (ja teho samalla), jos kaasu lauhtuu kylmempänä (vesi) ja kasvaa, jos höyrystimen lämpötila nousee (ulkoilma). Jos lauhtuminen tapahtuu todellakin niin kylmässä kuin noin 10 astetta, voi tulla sen tyyppisiä vaikeuksia, että kylmäaine ei virtaa riittävästi ja lauhdutin jäätyy epätasaisesti. Tuskinpa tällaisesta on kesäaikaan harmia. Aivan ääritilanteessa voi tulla myös jonkinlaista värähtelyä. Vain jos jotakin tuollaista ilmenee, kannattaa edes harkita vesivirran kuristamista, eli toimii parhaiten viileänä ja suurella virtauksella.koskikara sanoi:
Jos lauhdutin pääsee kovin kuumaksi (tai toinen yksikkö puuttuu) ja paine sitten kasvaa, säätö vähentää tehoa. Samalla COP huononee, eli tuolla periaatteella ei käytännössä koskaan kannata yrittää vähentää laitteen tehotasoa, jos viileämpikin tuotos riittää.