Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

[Tilator]

Viimeistään 15 vuoden kohdalla säästäminen on myöhäistä. Ei kestä vehkeen niin kauaa.

Nappasinpa pätkän Dipan tekstiä ihan muusta keskustelusta aasinsillaksi.

Eli olisikohan aika keskustella pikkuisen myös laitteiden kestosta siltä kantilta, että paljonko näitä härveleitä kannattaa 'ylläpitää'.

Eli tarkoitan lähinnä sitä, että yksinkertainen ILP lienee 'täysvaihtoinen' laite. Kun jokin keskeinen komponentti tulee tiensä päähän, kannattanee koko laite vaihtaa.

Vaan paljonko ja millaisiin laitteisiin kannattaa tehdä korjauksia? Tämä on tietenkin hyvinkin yksilökohtainen asia, mutta ainakin kylmäalan ammattilaisilla lienee jonkinmoinen käsitys siitä, kauanko esimerkiksi lämpöpumppujen sieluna toimivan kompuran odotettu elinikä on ja kannattaako rikkoontuneen kompuran tilalle vaihtaa uusi uusimatta kuitenkaan koko laitteistoa.

Entä onko järkevää käyttää enemmän tai vähemmän passiivisia komponentteja vanhasta (lauhdutin, höyrystin, putkilinjat ...), vai onko pääsääntö sittenkin se, että kuluttajatuotteissa koko laitteen uusiminen tulee vääjäämättä lähes aina edullisemmaksi, kuin vanhan korjaaminen? Millaista kokemusperäistä infoa palstalaisilta löytyy?

Asia nimittäin kiinnostanee meistä useampaakin 0-n (n<15, vrt. Dipan esittämä kanta) vuoden kuluttua ;-)

 

[Både]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

no sen verran voi kertoo että 15 v vanhoja pansuja on tullut huollettua,ja jopa 18 vuotta vanha carrierinkin pumppu tullut nähtyä.Tämä tosin vaihtui tehokkaampaan ja nykyaikaisempaan vehkeeseen.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

no sen verran voi kertoo että 15 v vanhoja pansuja on tullut huollettua,ja jopa 18 vuotta vanha carrierinkin pumppu tullut nähtyä.Tämä tosin vaihtui tehokkaampaan ja nykyaikaisempaan vehkeeseen.

Niinpä, ennen laitteista tehtiin liian kestäviä. Myös uusien kylmäkkeiden korkeammat paineet varmaan rasittavat..

 

[SON]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Olli Ihamäki radiosuomessa on tehnyt parikin radio-ohjelmaa ilmalämpöpumpuista joissa on haastateltu alan asiantuntijoita ja alan yrittäjiä. Aika selvä kanta ohjelman haastateltavilla oli se että pumpun järkevä käyttöikä olisi merkistä riippuen 5- 10 vuotta noin keskimäärin. Oleellisin haastateltavien kanta oli kuitenkin se, ettei yli 5 vuotta vanhoja pumppuja kannata korjata (taloudellisin perustein). Toisaalta kaikkea tehdään mitä asiakas vaatii jos varaosia on saatavilla.

 

[tet]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Aika selvä kanta ohjelman haastateltavilla oli se että pumpun järkevä käyttöikä olisi merkistä riippuen 5- 10 vuotta noin keskimäärin.

Oliko asia juuri noin ilmaistu, "järkevä käyttöikä"? Tuosta termistä ainakin minulla tulee heti mieleen, että sanoja on kauppias jonka mielestä on järkevää että asiakas ostaa häneltä uuden pumpun toimivan tilalle jotta hän saa rahaa.

Minusta järkevää on käyttää laitetta niin kauan kuin se toimii ja COP > 1. Kaikki muu on järjetöntä.

 

[janti]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Minusta järkevää on käyttää laitetta niin kauan kuin se toimii ja COP > 1. Kaikki muu on järjetöntä.

Taikka korjauskustannukset ylittävät uuden laitteen hinnan.

 

[SON]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Aiemmin tet otti kantaa siihen että jos ILP:n COP on yli 1 niin sitä ei ole järkevää vaihtaa uuteen. Olen hänen kanssaan eri mieltä. Jos esimerkiksi osoittautuu että ILP on yli 5 vuotta vanha ja samoin pystytään jollain konstin luotettavasti osoittamaan että sen vuotuinen COP 1.1... 1.3 siis hieman yli 1:n, niin voisin väittää että laite on vaihtokypsä.

Oleellisin pointti asiassa onkin se ettei valtaosa käyttäjistä todellakaan tiedä sitä mikä hänen pumppunsa todellinen vuotuinen COP on vaan kanta ILP:n hyvyydestä tai huonoudesta perustuu mielikuvaan tai olettamukseen eikä siten mittauksin todennettuun tietoon.

Juuri tämä ILP:n todellisen toimintakunnon toteaminen tavallisen käyttäjän toimesta luotettavasti on itseasiassa ILP:n "heikoin lenkki". Jos ja kun ILP:ssä on kehitettävää tulisi sen ominaisuuksia parantaa
em ongelman poistamiseksi.

IVLP ja MLP osalta tuotetun ja viedyn energian suhteen laskeminen eli COP on periaatteessa- ja käytännössakin hyvin yksinkertainen mittaroimalla toteuttaa. Ihmetystä herättää se ettei laitevalmistajat ole tohtineet varustaa edes optiovarusteena lämpöpumppua mittaamaan tuotettua energiaa ja vietyä energiaa. Tälläkin foorumilla ja samoin tuolla MLP foorumilla on "pioneerejä" jotka ovat väkästäneet omat mittalaitteensa juuri tästä puutteesta johtuen. Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin ovat olleet tyytyväisiä saadessaan faktista tietoa
lämpöpumppunsa toiminnasta jopa aivan reaaliajassa.

Olen jossain kirjoituksessa verrannut lämpöpumppua autoon kysymällä kuinka moni ostaisi auton jossa ei ole matka-, nopeus- ja pensamittaria?

 

[jarip]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Eiköhän tuo toimintakunto ole aika helppo havaita. Jos laite on aikaisemmin toiminut hyvin ja pudottanut sähkönkulutusta reippaasti, niin tämähän on todettu fakta. Jos nyt myöhemmin kulutus onkin lähtenyt reippaaseen nousuun ja lähestyy alkutilannetta, luulisi hälytyskellojen soittavan. Laite varmaan käyttäytyisikin aivan eri tavalla kuin aiemmin, luultavasti joku häly olisi koko ajan päällä tai ei toimisi olenkaan.

Itse en käytä primäärilämmityksiä päällä kuin kovimmilla pakkasilla. Jos laite olisi vetämässä viimeisiään, sen kyllä huomaisi kun lämpö ei riittäisi edes lauhoilla ilmoilla.

Se on sitten eri asia, kannattaako laitetta korjata. Jos vika on vähäinen, niin toki kannattaa ja jos taas kustantaa lähes uuden laitteen, niin vaihtoon. Tämähän on käytäntö lähes jokaisen värkin kohdalla.
Itse korjautin 10 vee ikäisen jääkaappipakastimen, kun vain termari oli rikki ja maksoi töineen 80 e. Uusi vastaavan tasoinen kylmälaite olisi maksanut yli 600 e, joten jos kaappi toimii edes kaksi vuotta, korjaus on maksanut itsensä takaisin. Jos taas toimii yli 8 vuotta, olen säästänyt yhden laitteen hinnan tällä pienellä panostuksella.

Nuo auton mittarit ovat elintärkeitä käyttäjän kannalta, mutta yleensä mistään sähkölaitteesta ei löydy toimintakuntoa ilmaisevaa signalointia. Pumpuissa on kuitenkin runsaasti erilaisia vikakoodeja, joten pidän outona, ettei siellä ole huonosta COP:sta ilmaisevaa vikaa. Softan luulisi tietävän kaikki olennainen, josta laskea COP? Kun näitä muita hälyjä on kymmeniä, niin tämä yksi ei paljon töitä teettäisi. Erillinen näyttö voisi olla kiva, mutta se luultavasti nostaisi laitteen hintaa.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Tuo coppinäyttö on varmaan tarkoituksella 'mahdoton toteuttaa'. Keskivertoihmiselle kun on myyty COP JOPA 5,47 ja pakkasella hetkellinenkin coppi on joka tapauksessa alle 2,5 ja keskiarvokoppi ehkä 2 niin voisi tulla vaateita..

Muutenhan pumputinta kannattaa ehdottomasti käyttää niinkauan kuin se punksuneeraa. Jos oikeasti tulee pumppu, joka -20 asteen pakkasessa sulatuksien kanssa 5,22 coppiin ja 8 kW tehoon pääsee niin vaihdan myös itse vaikka vanhatkin toimii..

 

[vth-kylmä]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Ottakaapa huomioon että myynnissä olevat pumput maksavat tehtaalla muutaman satasen ei niissä hinnoissa voi olla mittareita
tai muuta hienouksia.kuka olisi valmis maksamaan pelkästä pumpusta yli 2000:-

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Ottakaapa huomioon että myynnissä olevat pumput maksavat tehtaalla muutaman satasen ei niissä hinnoissa voi olla mittareita
tai muuta hienouksia.kuka olisi valmis maksamaan pelkästä pumpusta yli 2000:-

Anturointi laitteissa on melko pitkälle valmiina. Yksi NTC lisää mittaamaan imuilmaa maksaa ehkä sentin verran. Kompuran teho saataneen helposti invertterin ohjauskortilta tietoon. Joissakin pumpuissa on 7-segmenttinäyttö etupanelissa joten sekään ei maksaisi ekstraa.

Kysymys ei varmaankaan ole kustannuksista.

 

[VesA]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Ottakaapa huomioon että myynnissä olevat pumput maksavat tehtaalla muutaman satasen ei niissä hinnoissa voi olla mittareita
tai muuta hienouksia.kuka olisi valmis maksamaan pelkästä pumpusta yli 2000:-

Anturointi laitteissa on melko pitkälle valmiina. Yksi NTC lisää mittaamaan imuilmaa maksaa ehkä sentin verran. Kompuran teho saataneen helposti invertterin ohjauskortilta tietoon. Joissakin pumpuissa on 7-segmenttinäyttö etupanelissa joten sekään ei maksaisi ekstraa.

Kysymys ei varmaankaan ole kustannuksista.

Teollisuustuotannossa lasketaan sentin osien tarkkuudella säästöt komponenteissa, paljon kalliimmissakin vehkeissä. Siksi meille nykyään myydään sellaista tavaraa kuin myydään.

Aika villi oletus että näitä laitteita oikein suunnittelisi joku... eiköhän ohjaintavarakin ole alihankkijan aihio, johon voidaan vaihtaa muutama softaparametri, mutta ei sentään liittää ylimääräisiä tiedonlähteitä.

Sitten kun joku kiinalainen paja alkaa suoltaa mittauskykyisiä kortteja niitä on yhtäkkiä joka paikassa. Ilmastointilaite ei kuitenkaan ole etelänmaissa mikään hellittävä kodin aarre jota joku haluaisi katsella.. eli joku muu motivaatio tarvitaan jotta sellaisia ilmestyisi meillekin pohjolaan.

 

[Tilator]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Aika villi oletus että näitä laitteita oikein suunnittelisi joku...

Tuota voisi oikeastaan jatkaa niin, että aika villi ajatus laitteita suunniteltavan niin, että loppukäyttäjä huomaa miten huonosti se täyttää lupauksensa.

Eihän monitorointi voisi mitään muuta osoittaa, kuin että myyntiesitteessä annetut lupaukset kuuluvat 99,9%.ssa käyttöolosuhteista samaan sarjaan vaalilupausten kanssa.

 

[Honkalämpö]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

En ole sivustoja ILP-puolella paljoa "kahlannut" kun VILP-hankintaoptio on aktiivisen pähkäilyn kohteena ja siellä COP ym. tehoista on ollut juttua. Oman IPL:n osalta havainnot on öljyn vähenemän ja sähkön lisäkulutuksen suhde sekä "pökkääkö" eteisen katon rajaan asennettu "mankeli" havaittavasti lämpöä.

VILP-puolella on ollut puhetta kaasujen lämmöistä vaihtimen liitännöissä ym.
Joskus ohikulkeissa olen varovasti Mitsun ILP:n lähdössä kaasuputkia sipaissut ja enkä ole sormiani polttanut eli varsin haaleita.
Onko jotain havaintomateriaalia minkälaisia lämpöjä kaasuputkista ulkoyksikön lähdön tienoilta voisi mittailla kun kulutusmittari näyttää Min-Med-Max ottotehoja. Ja voisiko siitä sitten mitään päätellä?

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

kyllä sen kaasuputken pitää olla 100 asteinen

 

[Både]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

kyllä sen kaasuputken pitää olla 100 asteinen

lämpötilahan riippuu tasan siitä paljonko löylyä pyydetään...

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Laitteiden kestoikä varmaankin askarruttaa useimpia. Tosiasiassa tämä selviää vasta ajan kanssa näille nykyisille laitteille, joskin kompressoreille saattaa hyvinkin olla luotettavuus dataa. Toisaalta näitä ilmalämpöpumppuja on tehty jo hyvin pitkään ja kokemukset maailmalta kertovat, että laitteet saattavat toimia kymmeniäkin vuosia. Puhallin- tai siivekemoottoreita saattaa mennä, mutta niiden vaihtaminen ei ole kovin monimutkaista. Loppujen lopuksi laitteen eliniän ratkaisee kaiketi kompressorin elinikä. Se kun menee, kannattaa kone myös laittaa vaihtoon.

Esimerkiksi Googlettamalla löytää jotakin luotettavuus dataa lämpöpumpuista. Eräs 1990 tehty tutkimus kertoo, että huoltoyhtiön seurantatutkimuksessa 164 erilaisissa rakennuksissa olevista lämpöpumpun komressoreista 10 rikkoontui alle 9,33 vuoden. (Practical methods for reliability data analysis Tekijät J. I. Ansell, M. J. Phillips; s.9). Jos siis nämä nykyisen kuluttaja tuotteet ovat vähänkään noihin verrannollisia, niin kompressorien käyttöikä on varsin korkea.

Järkevä käyttöikä on taasen siitä kiinni, löytyykö jokin uusi laite tai keksintö, joka on niin paljon tehokkaampi kuin vanha, että siihen kannattaa sijoittaa. Muussa tapauksessa ei toimivaa laitetta kannata korvata uudella. Järkevässä käyttöiässä on kysymys siitä, onko siis jonkun uuden sijoitetun pääoman tuotto tai takaisinmaksuaika riittävän hyvä.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

lämpötilahan riippuu tasan siitä paljonko löylyä pyydetään...

Juuri näin.. laitteen kunto tulee testata täysillä..

 

[Honkalämpö]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

lämpötilahan riippuu tasan siitä paljonko löylyä pyydetään...

Juuri näin.. laitteen kunto tulee testata täysillä..

Elikkä nyt kun tuulet jo kääntyy pohjoiseen päin pitänee laittaa pyynniksi 30 ja puhallin täysille. Katsotaan pitääkö sitten sormen päähän sylkäistä.
Elikkä n. 100C pitäisi sitten päästä mittaamaan putkien alkupäästä. Voisiko tällä tavalla tosiaan testata, että täytökset on kutakuinkin pysyneet oikeana ja tehoja siirtyy.

 

[janti]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Elikkä nyt kun tuulet jo kääntyy pohjoiseen päin pitänee laittaa pyynniksi 30 ja puhallin täysille. Katsotaan pitääkö sitten sormen päähän sylkäistä.
Elikkä n. 100C pitäisi sitten päästä mittaamaan putkien alkupäästä. Voisiko tällä tavalla tosiaan testata, että täytökset on kutakuinkin pysyneet oikeana ja tehoja siirtyy.

Useimpien laitteiden suojatoiminnot laskevat kompuran kierroksia tuossa 50-55 C kieppeillä (pipe temp) ja sitten jos kuumakaasu on korkea ~60C tai yli niin laitetaan pelit seis.

 

[jarip]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Laitteiden kestoikä varmaankin askarruttaa useimpia. Tosiasiassa tämä selviää vasta ajan kanssa näille nykyisille laitteille, joskin kompressoreille saattaa hyvinkin olla luotettavuus dataa. Toisaalta näitä ilmalämpöpumppuja on tehty jo hyvin pitkään ja kokemukset maailmalta kertovat, että laitteet saattavat toimia kymmeniäkin vuosia. Puhallin- tai siivekemoottoreita saattaa mennä, mutta niiden vaihtaminen ei ole kovin monimutkaista. Loppujen lopuksi laitteen eliniän ratkaisee kaiketi kompressorin elinikä. Se kun menee, kannattaa kone myös laittaa vaihtoon.

Esimerkiksi Googlettamalla löytää jotakin luotettavuus dataa lämpöpumpuista. Eräs 1990 tehty tutkimus kertoo, että huoltoyhtiön seurantatutkimuksessa 164 erilaisissa rakennuksissa olevista lämpöpumpun komressoreista 10 rikkoontui alle 9,33 vuoden. (Practical methods for reliability data analysis Tekijät J. I. Ansell, M. J. Phillips; s.9). Jos siis nämä nykyisen kuluttaja tuotteet ovat vähänkään noihin verrannollisia, niin kompressorien käyttöikä on varsin korkea.

Järkevä käyttöikä on taasen siitä kiinni, löytyykö jokin uusi laite tai keksintö, joka on niin paljon tehokkaampi kuin vanha, että siihen kannattaa sijoittaa. Muussa tapauksessa ei toimivaa laitetta kannata korvata uudella. Järkevässä käyttöiässä on kysymys siitä, onko siis jonkun uuden sijoitetun pääoman tuotto tai takaisinmaksuaika riittävän hyvä.

Tässä olen Jantin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Itse uskon näiden pumppujen kestävän ainakin 10 vuotta, parhaat yksilöt jopa 20 vee.

Vaikka laitteet kehittyvät, on aika kyseenalaista vaihtaa niitä sen takia. Toimivaa kylmälaitettakaan ei kannata vaihtaa pienemmän energiankulutuksen takia, vaan sitten kun se on käytetty kokonaan loppuun. Vaihtaa sitten kerralla vaikka koko konekannan, niin saa ulkoisesti yhteneväisiä vehkeitä kotiin.

Suurempi todennäköisyys lienee se, että ennenkuin pumppu lähestyy lopunaikoja, et enää edes asu koko talossa. Halvimmat käyttötunnit saa uusi asukki. Sama koskee yleisesti rakentamista. Tehdään talon ns. omiin tarpeisiin ja yli puolet rakentajista asuu ihan muualla alle 10 v päästä.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Kyllä tuo kuumakaasun raja on oltava huomattavasti yli 60 astetta. Melkeen kaikki pumput puhaltaa yli 60 asteista ilmaa pikkupakkasilla. Sormia putkien pitää jokatapauksessa polttaa. Pakkasella osa tulistuslämmöstä katoaa jo ennen putkia..

 

[Tilator]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Kyllä tuo kuumakaasun raja on oltava huomattavasti yli 60 astetta. Melkeen kaikki pumput puhaltaa yli 60 asteista ilmaa pikkupakkasilla. Sormia putkien pitää jokatapauksessa polttaa. Pakkasella osa tulistuslämmöstä katoaa jo ennen putkia..

Toki näin on nykyisissä laitteissa, mikäli ne ovat kunnossa (jota käsittääkseni edellä haet), mutta toisaalta tulistuminen pitäisi saada mahdollisimman pieneksi, eli kuumakaasun lämpötila lähelle lauhtumislämpötilaa, mitä taas ei ole järkevää yrittää saada edes 60 asteeseen.

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Tuossa alla olisi tutkimus tulosta Amerikkalaisten ilppien kestosta Alabamassa. Alla mainitussa tutkimusraportissa on monenlaisia kuvia. Tuo alla oleva kuva on niistä laitteista, jotka on vaihdettu vian takia uuteen. Kuvan mukaan mediaani elinikä olisi siis rapakon takana 26 vuotta.

Heat Pump Life in Alabama -- Revisited: A Follow-Up Survey 13 Years Later - - Published: 8/24/2001 EPRI
http://my.epri.com/portal/server.pt?space=CommunityPage&cached=true&parentname=ObjMgr&parentid=2&control=SetCommunity&CommunityID=221&PageIDqueryComId=0

 

[Tilator]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Tuossa alla olisi tutkimus tulosta Amerikkalaisten ilppien kestosta Alabamassa. Alla mainitussa tutkimusraportissa on monenlaisia kuvia. Tuo alla oleva kuva on niistä laitteista, jotka on vaihdettu vian takia uuteen. Kuvan mukaan mediaani elinikä olisi siis rapakon takana 26 vuotta.

Millaisessa käytössä? Tuskin kovissa pakkasissa ainakaan käynnistellään ;-)

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Ilmastotilastoja kun katselee, näyttäisi tuolla "sweet home Alabama":ssa kelit vaihtelevan -15°C ... 40°C. Siellä ei pulmana ole varmaankaan pakkaset vaan se, että jäähdytyksessä lauhdutuslämpötilat on pakko nostaa aika korkealle.

Varmaankin joku toinen osaisi asian paremmin, mutta jos ulkona on noin 40°C niin lauhduttimeen virtaaavan kylmäaineen lämpötilan pitää olla varsin korkea, että saataisiin edes kohtuulliset lauhdutustulokset. Mehän näemme tuon lämpötila eron sisäyksikössä, kun huoneilman halutaan pysyvän noin 21--23°C, on sisäyksikön ulospuhalluksen lämpötila 32...45°C, joka antaa viitteen siitä, millaisissa lämmöissä kylmäaine on tuolloin.

 

[tet]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Elikkä n. 100C pitäisi sitten päästä mittaamaan putkien alkupäästä. Voisiko tällä tavalla tosiaan testata, että täytökset on kutakuinkin pysyneet oikeana ja tehoja siirtyy.

Kylmäaine karkaa -> kaasu kuumenee. Eli alempi lämpö on parempi. Vaan mikä sitten on oikea taso, en ota kantaa. Sanyo rajoittaa kompuran kierroksia kun mennään yli 101 C. Jos mennään yli 120 C todetaan että soppa on vähissä ja koneet seis.

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Vielä sen verran tuosta laitteiden kestosta Alabamassa, että kannattaa katsoa tuota dokumenttia ja tutkimuksen toteutusta. Tutkimus on kyselylomakkeella toteutettu tutkimus, jossa on ymmärrykseni mukaan toistettu osittain samoja kysymyksiä kuin noin 20 vuotta aiemmin, mutta kysytty myös jotakin muutakin.

Joka tapauksessa tulee mieleen, että oletettavasti Suomessakin jonkun instanssin olisi syytä tehdä tämän kaltaisia tutkimuksia, koska muutoin ei luultavasti näiden laitteiden kestosta saada luotettavaa tietoa. Laitteiden edustajat eivät tietojaan kerro, jonka vuoksi jonkun puolueettoman tahon olisi syytä tehdä jokin tutkimus.

Itse tutkimus löytyy ehkäpä paremmin seuraavalla linkillä: (Tuo aiempi taisi johtaa vain haku sivulle)
http://my.epri.com/portal/server.pt?space=CommunityPage&cached=true&parentname=ObjMgr&parentid=2&control=SetCommunity&CommunityID=404&RaiseDocID=000000000001006265&RaiseDocType=Abstract_id

Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa on, että laite valmistajien laitteiden eliniän välillä vaikuttaisi olevan jonkin verran eroa. Sitten on erikseen tutkittu, onko valmistusvuodella jotakin merkitystä, mutta tutkimuksen mukaan laitteiden luotettavuus ei ole sen paremmin parantunut kuin huonontunutkaan ajan saatossa. Tutukimuksessa on myös koitettu haarukoida kompressorien kestoa, mutta siitä ei ole saatu tilastollisesti luotettavaa tulosta. Todetaan vain, että mediaani ikä on vähintäänkin 13,5 vuotta tai enemmän. Mielenkiintoista on myös se, että laitteista 50 % on vaihdettu uuteen ilman, että vanhassa laitteessa olisi ollut mitään vikaa. Siis keskimääräinen vaihtoikä on jossakin 20 vuoden paikkeilla, kun taasen vian takia vaihdettujen laitteiden keski-ikä on ollut noin 26 vuotta.

Jos siis joku foorumilainen tai foorumi ylipäätänsä olisi innokas tällaisen tutkimuksen tekoon Suomessa, olisin ainakin itse valmis vastaamaan siihen. Tosin meillä Suomessa ei aluksi saataisi kuin hiukan vikadataa. Todelliset kestoiät alkavat selvitä vasta 20-30 vuoden ajanjaksolla. Siis tuollainen kyselylomake esille foorumille ja palautusosoite, johon voi lähettää täytetyn lomakkeen anonyymisti. Sitten joku, joka käy aineiston läpi tilastollisin menetelmin - niin alkaisi syntyä dataa, jota monet haikailevat. Saman varmaan voisi tehdä netissäkin anonyymisti, jos joku vaivautuisi sellaisen sivuston tekemään.

 

[Tilator]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jos siis joku foorumilainen tai foorumi ylipäätänsä olisi innokas tällaisen tutkimuksen tekoon Suomessa, olisin ainakin itse valmis vastaamaan siihen.

Kysely vaan pystyyn, jossa syötettäviin tietoihin tulisi pumpun tarkat tiedot osto- ja asennusajankohtineen, pumpusta löytyvä valmistusajankohta, omistajasta, asentajasta ja myyjästäkin olisi hyvä olla jotakin tietoja.

Sitten pitää tietenkin vielä luottaa siihen, että foorumi pysyy pystyssä 30 vuotta ;-)

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jos siis joku foorumilainen tai foorumi ylipäätänsä olisi innokas tällaisen tutkimuksen tekoon Suomessa, olisin ainakin itse valmis vastaamaan siihen.

Kysely vaan pystyyn, jossa syötettäviin tietoihin tulisi pumpun tarkat tiedot osto- ja asennusajankohtineen, pumpusta löytyvä valmistusajankohta, omistajasta, asentajasta ja myyjästäkin olisi hyvä olla jotakin tietoja.

Sitten pitää tietenkin vielä luottaa siihen, että foorumi pysyy pystyssä 30 vuotta ;-)

Kyllä kai se riittää, että on hyvä pohjatutkimus, jonka sitten toistaa joku vuosien päästä - foorum tai joku toinen instanssi. Toistossahan se tieteen perusta on ja vielä siten, että toistot tekee toisistaan riippumattomat ihmiset tai tahot.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Muistetaan vielä se, että nuo vanhat laitteet on tehty kunnolla ilman turhaa elektroniikkaa ja kylmäaineiden paineet ovat matalammat. Ulkoyksikön ilmamäärä on tuhansia kuutioita, joten ei sitä lämpötilaeroa niin hirveästi tarvita.

Naapurilla on vielä 50-luvulta peräisin oleva Kelvinator merkkinen jääkaappi joka pelaa kuin Buikki. Ei pelaa enää 80 luvun helkamat.

 

[jarip]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Meillä on Helkaman kodinkoneet. Jääkaapin termari hajosi n. 3 vuotiaana ja nyt aivan äskettäin toisen kerran. Siis tämä toinen termari kesti 7 vuotta ja kolmas on nyt menossa.

Kuinkahan usein näissä uudehkoissa kylmälaitteissa vika on vakavampi, siis kompura poks, kylmäaineet karanneet tms. kalliimpi juttu? Yleensä joku tosi vanha menee vaihtoon, kun käy lähes koko ajan ja lorisee tai pihisee (-> kylmäaine, ei kannata korjata). Uudemmat sitten vetävät jäähän tai lopettavat jäähdyttämisen (-> termari, kannattaa korjata).

 

[amizu]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Tässäpäs meillä hyrskyttelee edelleen Joulukuun alussa vuonna 1984 käyttöön otetut Husgvarna kylmäkaappi sekä jääkaappi/pakaste yhdistelmä. Noh kylmäkaapin kompura vaihdettiin kylläkin noin 10 vuotta sitten, mutta jääkaappi/pakaste on käynyt korjaamatta koko 25 vuotistaipaleen. CTC-master102 Pilppi oli käytössä 18 vuotta mutta kun siitä ruostui vesivaraaja puhki niin vaihdoin sen Nilaniksi.

 

[SON]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Ostin v 1972 vaimon vanhemmille Baugnecht merkkisen arkkupakastimen joka on edelleen käytössä (37v). Olen seuraillut sitä silloin tällöin ja kyllä se pysähtelee ja muutoinkin toimii kuten sen tilalle "varalle" n. 10 vuotta sitten ostettu arkkupakastin. Molemmat ovat nyt täynnä tavaraa.

Tein viimevuoden lopulla omaan taloon keittiöremontin jonka myötä kylmiö poistui. Sen kone oli edelleen täydessä iskussa. Kylmiö ja kone olivat vuodelta 1974. Vain höyrystin oli siitä kerran uusittu. Järkevyydestä senverran että kylmiön sähkönkulutus oli noin 120 kWh/ kk suurempi kuin nykyisen jääkaapin. Tosin jääkaappiin en saa mahtumaan n. 100 l verran kotiviinipulloja, ne piti siirtää anopin kellariin.

 

[Tilator]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Keittiön kylmäkoneet ovat ILPpeihin nähden siinä mielessä 'onnellisessa' asemassa, että ulkolämpötila on kohtuullisen vakio. Tällä lienee merkitystä laitteiden kestoon.

 

[kotte]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jouduin keväällä hylkäämään jostakin 1950-luvun loppupuolelta peräisin olevan kompressorijääkaapin, jota käytettiin varastossa olevana "pikkukellarina". Sijoituspaikkana oli puolilämmin varasto, jossa lämpötila vaihtelee vuodenajan mukaan +5 ... +30.

Höyrystin oli ilmeisesti syöpymässä puhki (käyttötavan vuoksi se oli aina märkänä nollan molemmin puolin niin, että jäätä ei päässyt kuitenkaan kertymään). Viime vaiheessa osa kaasuista lienee karannut, sillä vaikka laite muuten toimi, niin kapillaarin jälkeiseen höyrystimen osaan kasvoi aina valtava jäämotti ja aivan lopuksi kaappi rupesi käymään jatkuvasti, kunnes jääkimpale oli kasvanut käyttöä haittaavaan kokoon, jolloin kaapin lämpötilakin alkoi lähestyä tavoitetta. Hylkäsin laitteen tässä vaiheessa sen otaksutun energiankulutuksen takia.

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Kun viitataan vanhaan kestävään tekniikkaan, mielessä käy se, mikä olisi omassa taloudessa vanhin jatkuvasti käytössä oleva sähkölaite, jos ei oteta huomioon valaisimiä ja sähköpattereita. Itselläni on tällainen keittiön kelloradio, joka on ollut keittiökaapin alla noin parikymmentä vuotta. Näyttää aikaa ihan hyvin, joskin radio osa on harvoin päällä. Vanhin sellainen sähkölaite, jota käytetään vain silloin tällöin, on skill merkkinen porakone, jolla lienee ikää noin 40 vuotta ja toimii edelleen. Lisäksi nurkissa on käytöstä poistettuja äänentoisto laitteita, jotka ovat 30..40 vuoden ikäisiä, mutta edelleen ihan hyvin toimivia.

Kun tuossa aiemmin viitattiin elektroniikan vioittumiseen, niin oma kokemus ja osittain myös tieto kertoo, että elektroniikka on varsin vikasietoista, jos se ylipäätänsä lähtee kestämään. Ei siis ole sattuma, että varsinkin ennen elektroniikkaa pyrittiin vanhentamaan ja postamaan sen joukosta ne häiriöt, jotka tulivat siihen käytön alkuvaiheessa kun kompnenttien arvot lämpenemisen ja jähtymisen seurauksena asettuivat siihen arvoon, missä ne alkoivat pysyä. Elektroniikka on melko passiivista kulumiselle. Jos ei tule jännite tai virtapiikkejä tai mekaanista rasitusta, kestää se melkein ikuisesti. Jos kaikki on tehty alun perin oikein ja komponenttien laatu on kunnollinen, ei vikoja juuri esiinny.

 

[Dippa]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jos kaikki on tehty alun perin oikein ja komponenttien laatu on kunnollinen, ei vikoja juuri esiinny.

Aikaa ennen pintaliitosroskaa.. Elkot kuivaa, korttien lakat ovat ala-arvoisia. Eihän laitetta ole mitään järkeä suunnitella kestämään kuin 7 vuotta.

 

[VesA]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jos kaikki on tehty alun perin oikein ja komponenttien laatu on kunnollinen, ei vikoja juuri esiinny.

Aikaa ennen pintaliitosroskaa.. Elkot kuivaa, korttien lakat ovat ala-arvoisia. Eihän laitetta ole mitään järkeä suunnitella kestämään kuin 7 vuotta.

Niinpä.. ja uusissa piireissä on paljon pientä tavaraa sisällä, eli siellä on paljon enemmän paikkoja joista lämpölaajeneminen tms voi jonkin yhteyden lopulta pilata.

 

[markusj]

Vs: Laitteiden kesto tai muuten järkevä käyttöikä

Jos kaikki on tehty alun perin oikein ja komponenttien laatu on kunnollinen, ei vikoja juuri esiinny.

Aikaa ennen pintaliitosroskaa.. Elkot kuivaa, korttien lakat ovat ala-arvoisia. Eihän laitetta ole mitään järkeä suunnitella kestämään kuin 7 vuotta.

Kyllähän huonolla kemialla on paljon pilattu piirilevyjä ennenkin. vaikka en elektroniikasta sen enempää ymmärräkkään, olen joutunut joskus noita sarjavikoja analysoimaan, ja yleensä kun piirilevyvikoja esiintyy, tulee ne samasta valmistus satsista ja kun niitä tarkemmin tutkitaan, löytyy katkoksia kuten VesA tuossa mainitsi.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että käsinladonnassa tuli ja tulee aina vissi määrä inhimillisiä virheitä, joita ei taasen esiinny koneladonnassa. Käsinladonnan virheet toisaalta tulee yleensä esille, jos laitetta tai levyä testataan jotenkin.