Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Pumppu kun on kohta pyörinyt parisen vuotta niin tuli mieleen josko lähitulevaisuudessa olisi järkevä putsata tuota lämmönvaihdinta. Meillä kun tuo varaaja ja osa pattereista ovat alkuperäisiä/vanhoja niin ainakin putkistoon muodostuu karstamainen, musta kerrostuma putkien seinämille, tiedä sitten jääkö tuota samaa tavaraa myös lämmövaihtimen levyjen pinnalle? Aiemmin kierrossa oli tavallinen karkeasuodatin, tuossa hiljattain se tuli vaihdettua malliin jossa magneetin pitäisi erotella myös rautasakkaa kierrosta. Tiedä sit toimiiko käytännössä, kokeilumielessä lähinnä tuli hankittua.

http://www.rbmskandinavia.fi/cmsmadesimple/index1a0b.html?page=magneettisuodatin

Jos lähden tuota levylämmönvaihdinta pesemään, millä aineilla se kannattaa tehdä? Onnisen manuskassa suositellaan mietoa (5%) fosforihappoa, löytyyköhän parempiakin aineita tuohon? Ilmeisesti sopiva liuos pumpataan vaan jonkin aikaa järjestelmän läpi ja sen jälkeen hetken aikaa huuhtelu puhtaalla vedellä?

Ei voi varsinaisesti sanoa että pumpun lämmöntuotto tai tehokkuus olisivat juurikaan laskeneet alusta vaan kyseessä olisi enemmän ennakoiva/ylläpitävä toimenpide. Muistinvarainen huomio on kylläkin että vettä olisi alussa kiertänyt hiukan paremmin kun nykyisin putkiston myöhemmästä avartamisesta huolimatta, tosin linjaan on myöhemmin tullut myös erillinen virtausmittarikin mikä ei varmaan ainakaan tilannetta kohenna virtauksen suhteen.

Edit: korjattu muutama typo
 
A

aje

Vieras
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

Sitruunahapolla ollaan joskus töissä pesty kaukolämpökäytössä olevia siirtimiä jos on likaantumista epäilty. Lämpöä pitäisi olla ja kierrättää siirtimen lävitse, siihen on olemassa lämmittäviä huuhtelukoneita.

Fosforihappo vilahtaa Alfan aineissa
http://www.alfalaval.com/service-and-support/360-service-portfolio/cleaning-and-chemicals/cleaning-chemicals/

Ja Swepin ohjeita
http://handbooks.swep.net/RefrigerantHandbook/chapter_08/Pages/8.7-Cleaning-in-Place.aspx

Yhdet isot siirtimet meillä on kerran vuodessa hapotettu ihan ulkopuolisen toimijan työnä, niillä on sellaset myrkyt että jos jää esim venttiilit kunnolla huuhtelematta niin vähän ajan päästä niillä ei tee mitään.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

aje sanoi:
Sitruunahapolla ollaan joskus töissä pesty kaukolämpökäytössä olevia siirtimiä jos on likaantumista epäilty.

Tuo sitruunahappo tuli itsellekin mieleen alkuun, sillä on tullut joskus noita LKV kierukoita putsattua. Olisi ainakin helposti saatavissa, halpa ja ilmeisesti aika harmitonkin vaikkei jälkihuuhtelu onnistuisikaan ihan täydellisesti. Mahtaakohan tehota tuohon mustaan "karstaan"?
 
A

aje

Vieras
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

Ruostepohjaisiin ja kalkkiin sen pitäisi ainakin purra. Kalkkia nyt patteripuolella tuskin paljon on mutta raudan oksidipohjaista tuotetta on kun happi reagoi. Lämpötilaa saisi olla luokkaa 70 astetta ja useamman tunnin voi ainetta pyörittää siirtimen lävitse.

Kerran tutkittiin Alfan omaa huuhteluaine purkkia, sisältö paljastui sitruunahapoksi.

Omassa talossa kyllä välttäisin turhan usein patteriverkon tyhjentelyä jos ei mitään ongelmia ole ollut. Toisaalta huuhtelu ehkä estäisi ongelmien muodostumista :)
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

aje sanoi:
Ruostepohjaisiin ja kalkkiin sen pitäisi ainakin purra. Kalkkia nyt patteripuolella tuskin paljon on mutta raudan oksidipohjaista tuotetta on kun happi reagoi. Lämpötilaa saisi olla luokkaa 70 astetta ja useamman tunnin voi ainetta pyörittää siirtimen lävitse.

Kerran tutkittiin Alfan omaa huuhteluaine purkkia, sisältö paljastui sitruunahapoksi.

Omassa talossa kyllä välttäisin turhan usein patteriverkon tyhjentelyä jos ei mitään ongelmia ole ollut. Toisaalta huuhtelu ehkä estäisi ongelmien muodostumista :)

Joo, täytyypi ainakin kokeilla tuota sitruunahappo hoitoa pumpun lämmönvaihtimen osalta. Lämpötilasta en tiedä, kierukoiden läpi ajoin kylmänä, toimi kyllä sekin mutta vaati oletettavasti hiukan enemmän aikaa. Yön yli oli minulla silloin kiertämässä litkut.

En meinannut kyllä sen enempää patteripiiriä tyhjennellä vaan puhdistaa pelkän hydroboxin osuuden tuosta kierrosta. Pari vuotta sitten oli varaaja tyhjänä kun peruskorjasin järjestelmää ja lisäsin tuon VILP:n siihen, mikäli ei mitään yllättävää ilmaannu niin ei enää nykyisen varaajan aikana tyhjennetä kokonaan, sen verran reilusti tuli noita sulkuventtiilejä tuohon lisättyä.

Pieniä kauneusvirheita tuohon toki jäi, mm lämpöpumpulle käytetyt yhteet olivat 3/4" ja toin ne eteenpäin loivalla ysikymppisellä mutkalla sekä 3/4 venttiilillä ennen kun putkisto vaihtuu 28mm:ksi. Jälkeenpäin tuli mieleen että olisi voinut heti varaajan kylkeen laittaa laajennus tuumaiseksi ja sen jälkeen tuoda tuumaisella mutkalla ja venttiilillä. Vaikuttaneeko sit lopulta sen enempää kiertävään vesimäärään? Tällä hetkellä kierto tuon osalta on noin 1,4m3 mikä tuntuu kaikin puolin sopivalta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

Tuossa perusjuttua peittauksesta huomioon otettavista turvallisuusseikoista
http://www.ttl.fi/partner/kamat/tietokortteihin/Documents/Metallinhappopeittaus.pdf

Lämmönvaihtimiin liittyvää juttua
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25616/Latvala_Tapani.pdf?sequence=3

Tässä oli juttua levarin puhdistuksesta sivulla 16

Flows in BPHEs are normally highly turbulent, which means the channels are self-cleaning. However, in some applications the fouling tendency can be very high, e.g. when using extremely hard water at high temperatures. In such cases it is always possible to clean the heat exchanger by circulating a cleaning liquid (CIP - Cleaning In Place). Use a tank with weak acid (5% phosphoric acid or, if the heat exchanger is cleaned frequently, 5% oxalic acid). Pump the cleaning liquid through the heat exchanger.

http://www.dhtnet.com/BPHE-revised4.pdf
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

kurre orava sanoi:
Pumppu kun on kohta pyörinyt parisen vuotta niin tuli mieleen josko lähitulevaisuudessa olisi järkevä putsata tuota lämmönvaihdinta. Meillä kun tuo varaaja ja osa pattereista ovat alkuperäisiä/vanhoja niin ainakin putkistoon muodostuu karstamainen, musta kerrostuma putkien seinämille

Onko sinulla muuten muoviputkia lämmityskierrossa, mistä voisi tulla happea diffuusiolla ? Esim. jotain vesikiertoista lattialämmitystä ? Tuo varaaja kuulostaa hyvältä, sillä sinne se sakka sedimentoituu pohjalle. Voisihan sen varaajan joskus tyhjentää ja huuhdella sakat pohjalta. Parasta olisi täyttää varaaja tyhjennyksen jälkeen keitetyllä vedellä tai muuten kiehauttaa sen sisältö. Jos ei ole muoviputkia, ei pitäisi varaajan kanssa olla rautasakkaa liikkeellä.

Poistaa kaiken kokoisia partikkeleja, mutta myös rautalietettä, joka läpäiseen normaalin mekaanisen lienerottimen

Ainakin tuo sihti tuossa suotimessa näyttää kovin karkealta. Oletko saanut tuolla jotain pyydystettyä. Mitä huuhdellessa mahtaa tulla ulos ja mitä magneetti kerää itseensä?

Semmoisesta on kokemusta, että kaukolämmön lämmönvaihdin meni aikoinaan toistuvasti tukkoon, kun semmoiseen aikoinaan liityin. Lämmityksen lämmönvaihtimen talon puolelta sai auki helposti vastapainehuuhtelulla. Tuli ulos suuri korvollinen ruskeaa vettä, kuin kaakaota konsanaan. Huuhtelu ilmeisesti onnistui aika hyvin, sillä jouduin tekemään sen parikin kertaa vuodessa ja aina alkoi liemet kulkea ja talo lämpenemään. Syy tuohon jatkuvan sakkautumiseen lienee ollut vanhat täysin happidiffusiosuojaamattomat lattialämmitysputket ja saostumisaltaan puuttuminen, kun systeemissä ei mitään varajaa ollut ja kaukolämpömiehet vimmassaan vanhan kattilan heittävät pihalle. Varmaan onnistuu noilla hapoillakin mutta vesihuuhtelu suurella virtaamalla takaperin saattaisi olla helpompi tehdä.

Sitten on olemassa oikeita vesisuotimia kuumalle ja kylmälle vedelle. Tämmöinen varmaan poistaisi hiukkaset varsin tehokkaasti.

http://www.aqva.fi/Suodatinkotelot/ekauppa/g314/

FHHOT-1 "AQVA M suodatinkotelo kuumalle vedelle, 3/4" liittimillä, maksimi lämpötila 93C, 49,00 €

Tuohon koteloon pitää lisäksi hankkia suodatin patruuna myös. Ne maksavat luokkaa 10 €. Hyvällä tuurilla sen voi pestä vedellä tai hapolla ja käyttää uudelleen. Itse käytän hiukan erilaista mutta vastaavanlaista luomu käyttövedelle. Erottaa varsin pienetkin hiukkaset - riippuen millaisen suodattimen työntää sisälle. 10" suodatin voi ottaa jo melko paljon roskaa ja hiekkaa vastaan, jos sellaista on liikkeellä. Panos on sisällä 10" * 2". Niitä on pyöreitä ja vekitettyjä sekä massapanoksia. Itse pesen oman käyttövesisuotimen pari kertaa vuodessa.

Ehkä tuo magneettinen italjaanokin jotain pyydystää mutta mittasuhteiden perusteella ainakin sen kapasiteetti ottaa vastaan hiukkasia on rajoittunut
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Onko sinulla muuten muoviputkia lämmityskierrossa, mistä voisi tulla happea diffuusiolla ? Esim. jotain vesikiertoista lattialämmitystä ? Tuo varaaja kuulostaa hyvältä, sillä sinne se sakka sedimentoituu pohjalle. Voisihan sen varaajan joskus tyhjentää ja huuhdella sakat pohjalta. Parasta olisi täyttää varaaja tyhjennyksen jälkeen keitetyllä vedellä tai muuten kiehauttaa sen sisältö. Jos ei ole muoviputkia, ei pitäisi varaajan kanssa olla rautasakkaa liikkeellä.

Poistaa kaiken kokoisia partikkeleja, mutta myös rautalietettä, joka läpäiseen normaalin mekaanisen lienerottimen

Ainakin tuo sihti tuossa suotimessa näyttää kovin karkealta. Oletko saanut tuolla jotain pyydystettyä. Mitä huuhdellessa mahtaa tulla ulos ja mitä magneetti kerää itseensä?


Sitten on olemassa oikeita vesisuotimia kuumalle ja kylmälle vedelle. Tämmöinen varmaan poistaisi hiukkaset varsin tehokkaasti.

http://www.aqva.fi/Suodatinkotelot/ekauppa/g314/

FHHOT-1 "AQVA M suodatinkotelo kuumalle vedelle, 3/4" liittimillä, maksimi lämpötila 93C, 49,00 €

Tuohon koteloon pitää lisäksi hankkia suodatin patruuna myös. Ne maksavat luokkaa 10 €. Hyvällä tuurilla sen voi pestä vedellä tai hapolla ja käyttää uudelleen. Itse käytän hiukan erilaista mutta vastaavanlaista luomu käyttövedelle. Erottaa varsin pienetkin hiukkaset - riippuen millaisen suodattimen työntää sisälle. 10" suodatin voi ottaa jo melko paljon roskaa ja hiekkaa vastaan, jos sellaista on liikkeellä. Panos on sisällä 10" * 2". Niitä on pyöreitä ja vekitettyjä sekä massapanoksia. Itse pesen oman käyttövesisuotimen pari kertaa vuodessa.

Ehkä tuo magneettinen italjaanokin jotain pyydystää mutta mittasuhteiden perusteella ainakin sen kapasiteetti ottaa vastaan hiukkasia on rajoittunut

On muoviputkia joo, koko alkuperäinen järjestelmä oli rakennettu pex:lla (lienee mallia Upolet) jakotukeista eteenpäin eikä tuo senaikainen muoviputki tainnut olla kovinkaan kummoisesti diffuusiosuojattu. Ongelmia ei ole kuitenkaan esiintynyt, varaaja oli hyvässä kunnossa eikä venttiilit ole reistailleet eikä patterit menneet puhki joten en stressaa sitä puolta juurikaan. Uudet vedot on tehty radipexilla ja kupariputkella.

Samankaltainen harva verkkosudatin oli edellisessä suodattimessa/mutaboksissakin, periaatteessa kaikkea oravaa pienempää varmaan meni siitäkin läpi.

Kuinkahan paljon tuollainen panos suodatin mahtaa jarruttaa veden kiertoa? Tuo nykyinen, uusi suodatin on ollut kiinni niin lyhyen ajan että siitä on hankala vielä sanoa mitään, jos on aikaa niin katson viikonloppuna tuleeko huuhdellessa jotain sakkaa ulos. Aika maltillisesti tuossa kierrossa sitä sakkaa ilmeisesti esiintyy, ongelmia ei ole ollut millään saralla, kyseessä on enemmän varautumista ja ennakointia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Levylämmönvaihtimen puhdistus, millä aineilla?

Puhtaana painehäviö ~0, likaisena ~ painesäiliön paine. Eli kraanasta sen näkee tuleeko vettä vai eikö. ;D
Suodatus on sellaista. Mitä harvempi sihti, sitä vähemän harmia sen itse suodattimen kanssa.

Edit:
Tuli vielä mieleen, että jos käyttää tiivistä suodatinta, johon kaikki jää pinnalle, niin hienoa ainesta se voi poistaa vain hyvin vähän. Mikroskooppisen pienet huokoset menevät nopeasti tukkoon. Muutaman hiukkasen kerros pinnalla tukkii huokoset ja tuo tukkeutuminen voi joskus olla melko pysyvääkin, jos materiaali ei liukene mihinkään ja on tartuvaa.

Suodattimia on myös avonaisia kuiduista tehtyjä ja nämä ovat niitä kaikkein halvimpia. Niissä hiukkaset tunkeutuvat panoksen sisälle ja tarttuvat kiinni kuitujen pinnalle ja niiden väleihin. Tämmöinen suodatin voi poistaa huomattavan suuren määrän pieniäkin hiukkasia. Niitä tuppaa kulkeutumaan myös suodattimen läpi, joskaan ei kovin paljon. Kun suodatan vettä, tärkeintä on poistaa suuresta määrästä kaikki ne harvalukuiset hiukkaset, joita siinä on etteivät hanat mene rikki ja tukkoon. Tässä sinulla on varmaankin ne hiukkaset hyvin pieniä ja kun vesi kiertää, ei sillä niin väliä vaikka menee läpikin, kun on mahdollisuus pyydystää seuraavalla kerralla. Pesu tai liuotus regenerointia voisi yrittää kuitusuodattimellekin.

Tuon magneettisuodattimen poistoaste on oravan karvoja pienempien hiukkasten osalta käytännössä pyöreä nolla mutta magneettisia hiukkasia se voi pyydystää kohtuullisesti. Hyvä kuitusuodatin voisi poistaa jo suurimman osan kertaläpäilyllä. Paremman puutteessa mutasuodattimena toimisi vaikka paksu froteesukka jonkin sopivan sihdin päälle pingotettuna. Jos kierrossa on hiukkasia, ne luultavasti poistuisivat melko nopeasti, jonka jälkeen suodattimen likaantuminen vähentyntyisi. Tuon magneettisuodattimen sihti on kovin pieni ja se on ilmeisesti sen verran ahtaasti kolossaan ettei sen pinnalle kunnollista "sukkaa" saa laitettua.
 

maanma

Vakionaama
Sitruunahapolla vastavirtaan sellainen tehdään. Soodakin kelvannee.
Ihan samalla tavalla voi tehdä myös lämmityskattilan.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
@kurre orava Teitkös levarin puhdistusta koskaan? Jos niin millä aineella ja laitteilla? Huomasin että tämä tuli ajankohtaiseksi myös omassa koneessa. :mad:

Tein kyllä, siitä on tosin jo aikaa vuosia. Taisi olla juuri sitruunahapolla ja vastavirtaan, Oksaalihappo olisi kai ollut vaihtoehtona mutta sitruunahapon saatavuus oli sen verran hyvä etten lähtenyt asioita mutkistamaan.

Muoks: muutama muukin levylämmönvaihdin on tullut sen jälkeen pestyä samalla menetelmällä, ihan hyvn tuloksin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sitruunahapon liukoisuus on 59g/1 dl. Kuinkas kankeaa happoa kannattaa tehdä lämmönvaihtimen puhdistusta varten? Onko 25%, 50% ja 90% seoksien tehossa eroa vai millaista tuo pitää olla?
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitä itse tein kokeita, lämmitysjärjestelmän musta magnetiittisakka ei liukene sitruunahappoon ainakaan missään äärellisessä ajassa. Oksaalihappoon se sitä vastoin liukenee, vieläpä suhteellisen nopeasti. Kuppikokeiden mukaan oksaalihappo ei ollut kovin syövyttävää messinkiä kohtaan.

Oksaalihappoa ei voi käyttää saostumiin, jotka sisältävät kalsiumia, koska muodostuva kalsiumoksalaatti ei sitten enää liukene mihinkään. Lämmitysjärjestelmän sisällä kalkkia ei pitäisi olla mainittavia määriä mutta talousvesipuolella sitä sitten voi olla paljonkin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mitä itse tein kokeita, lämmitysjärjestelmän musta magnetiittisakka ei liukene sitruunahappoon ainakaan missään äärellisessä ajassa. Oksaalihappoon se sitä vastoin liukenee, vieläpä suhteellisen nopeasti. Kuppikokeiden mukaan oksaalihappo ei ollut kovin syövyttävää messinkiä kohtaan.

Oksaalihappoa ei voi käyttää saostumiin, jotka sisältävät kalsiumia, koska muodostuva kalsiumoksalaatti ei sitten enää liukene mihinkään. Lämmitysjärjestelmän sisällä kalkkia ei pitäisi olla mainittavia määriä mutta talousvesipuolella sitä sitten voi olla paljonkin.
Katsoin aikoinaan millaisia aineita kaupallisissa tököteissä on. Sieltä löytyy fosforihappoa, sitruunahappoa, omenahappoa, glykolihappoa.
Tuossa sitruunahapossa kiehtoo se että sitä olisi jo valmiina. Muita joutuisi alkaa etsimään jostain.

 

jmaja

Hyperaktiivi
Onkos kokemusta miten saa tuon pohjavesipuolen lämmönvaihtimen puhdistettua. Painehäviö on kolmessa vuodessa kasvanut reilusti ja siten virtaama ja lämmönsiirto heikentynyt. Joka paikkaan on tullut runaruskeaa savimaista ainetta ja joillain pinnoilla on kova ruskea pinta.

Kokeilin ensin pelkällä vastavirtahuuhtelulla. Tuli kyllä hetken aikaa ruskeaa vettä suuntaa vaihdettaessa ja hiukan aleni painehäviö. Seuraavaksi kokeilin fosforihapolla, ehkä jollain 5-10%. Sillä lähti enemmän ja vaikkapa suodatin tuli täysin puhtaaksi. Mutta eipä tuo vieläkään palautunut lähellekään uutta. Ostin myö 1,3 kW puutarhapumpun, jolla sai suurehkon virtaaman suurehkolla painehäviöllä. Jatkuvassa kierrossa lämmitti myös koko systeemin yli 50 C:n parissa tunnissa. Mutta ei se tosiaan hirveästi auttanut.

Jos joku haluaa fosforihappoa kokeilla, sitä saa aika edullisesti nimellä KW Ruosteenpoisto, joka on luokkaa 50% fosforihappoa. Tuohan ei pitäisi olla ympäristölle vaarallista, joten voi laskea laimennettuna viemäriin tai vesistöön.

Maailmalla tunnutaan usein käyttävän spirit of saltia eli suolahappoa. Sitä ei tunnu kovin helposti ja halvalla Suomesta löytyvän, toisin kuin Jenkeistä ja UK:sta. Se tietysti on jo oikeasti ikävää ainetta.

Mahtaako tuo sirtuunahappo olla yhtään fosforihappoa tehokkaampaa tuossa? Vähän epäilen, että tuolla on levyvälejä kokonaan tukossa, kun tuossa tulee siis 2 bar painehäviö tilanteessa, jossa uutena tuli 10 kPa.

Tuosta lähti jossain vaiheessa isoja levymäisiä paloja jostain (PEM-putkesta, liittimestä, lämmönvaihtimesta jne, en tiedä). Siis luokkaa 3 cm x 5 cm x 1 mm. Ne kyllä hajosivat helposti kädellä, mutta tuo fosforihappo ei niitä hajottanut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onkos kokemusta miten saa tuon pohjavesipuolen lämmönvaihtimen puhdistettua. Painehäviö on kolmessa vuodessa kasvanut reilusti ja siten virtaama ja lämmönsiirto heikentynyt. Joka paikkaan on tullut runaruskeaa savimaista ainetta ja joillain pinnoilla on kova ruskea pinta.

Kokeilin ensin pelkällä vastavirtahuuhtelulla. Tuli kyllä hetken aikaa ruskeaa vettä suuntaa vaihdettaessa ja hiukan aleni painehäviö. Seuraavaksi kokeilin fosforihapolla, ehkä jollain 5-10%. Sillä lähti enemmän ja vaikkapa suodatin tuli täysin puhtaaksi. Mutta eipä tuo vieläkään palautunut lähellekään uutta. Ostin myö 1,3 kW puutarhapumpun, jolla sai suurehkon virtaaman suurehkolla painehäviöllä. Jatkuvassa kierrossa lämmitti myös koko systeemin yli 50 C:n parissa tunnissa. Mutta ei se tosiaan hirveästi auttanut.

Jos joku haluaa fosforihappoa kokeilla, sitä saa aika edullisesti nimellä KW Ruosteenpoisto, joka on luokkaa 50% fosforihappoa. Tuohan ei pitäisi olla ympäristölle vaarallista, joten voi laskea laimennettuna viemäriin tai vesistöön.

Maailmalla tunnutaan usein käyttävän spirit of saltia eli suolahappoa. Sitä ei tunnu kovin helposti ja halvalla Suomesta löytyvän, toisin kuin Jenkeistä ja UK:sta. Se tietysti on jo oikeasti ikävää ainetta.

Mahtaako tuo sirtuunahappo olla yhtään fosforihappoa tehokkaampaa tuossa? Vähän epäilen, että tuolla on levyvälejä kokonaan tukossa, kun tuossa tulee siis 2 bar painehäviö tilanteessa, jossa uutena tuli 10 kPa.

Tuosta lähti jossain vaiheessa isoja levymäisiä paloja jostain (PEM-putkesta, liittimestä, lämmönvaihtimesta jne, en tiedä). Siis luokkaa 3 cm x 5 cm x 1 mm. Ne kyllä hajosivat helposti kädellä, mutta tuo fosforihappo ei niitä hajottanut.
Kävin eri happoja aikoinaan kun tutkin aihetta ja monella oli joku huono puoli miksi ne ei oikein soveltuneet tuohon mihin itse niitä kaavailin. Löytyisiköhän noista kaupallisista aineista mitään apua? Siellä taitaa olla maininta että mitkä ovat vaikuttavia aineita.

 

repomies

Hyperaktiivi
Onkos kokemusta miten saa tuon pohjavesipuolen lämmönvaihtimen puhdistettua.
Tietoa ei ole tippaakaan, mutta laita se vahva pumppu tekemään virtausta siihen lämmönvaihtimeen, ja sitten paukuta siihen lämmönvaihtimeen jollain poravasaralla vaikka, pelkkä täristys päällä ja väliin jotain semisti pehmeää (vaikka lauta). Jos sieltä sitten ihan mekaanisesti irtoaisi jotain vielä.

Ideaalisesti olisi kaksi lämmönvaihdinta, joista puhtaan voisi vaihtaa tuotantoon ja toisen voisi sitten putsata rauhassa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Katsoin aikoinaan millaisia aineita kaupallisissa tököteissä on. Sieltä löytyy fosforihappoa, sitruunahappoa, omenahappoa, glykolihappoa.
Tuossa sitruunahapossa kiehtoo se että sitä olisi jo valmiina. Muita joutuisi alkaa etsimään jostain.

Sitruunahappo on tosiaan melko halpaa. Puuilosta esimerkiksi 7.27€ / Kilo.

Ehkä vähän sellainen päätön ratkaisu olisi pistää vahvat sitruunahapot kiertämään ja välillä käydä vähän vasaralla tai poravasaralla antamassa iskua vaihtimelle.
 

repomies

Hyperaktiivi
Maailmalla tunnutaan usein käyttävän spirit of saltia eli suolahappoa. Sitä ei tunnu kovin helposti ja halvalla Suomesta löytyvän, toisin kuin Jenkeistä ja UK:sta. Se tietysti on jo oikeasti ikävää ainetta.
Suolahappoa on vaikea löytää halvalla. Jos hinnalla ei ole väliä, Harpic Power Plus Original sisältää kai joku 9-10% suolahappoa ja hinta on pari euroa / 750ml. Ei kai sitä kymmentä litraa enempää tarvitse.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pohjavedestä saostuu ainakin meillä (Espoossa) mangaanin ja raudan punertavan violettia seosta, joka erkanee etenkin, jos lisää kloriitin kaltaisia hapettavia uima-allaskemikaaliaineita joukkoon. Toisaalta kloriitti myös saa aineen saostumaan, jolloin sen saa esimerkiksi hiekkasuodattimella erotetuksi ja mielestäni tuo myös ainakin jossakin määrin huuhtelee pitemmän ajan kuluessa pintoja.

Tuollaisen konstin käyttäminen levylämmönvaihtimeen ei välttämättä ole viisasta, koska voi aiheuttaa korroosiota ja tökötti lienee jo liian "kivettynyttäkin".
 

fraatti

Hyperaktiivi
Soittelin tänään KL-lämpöön joka tekee tälläisiä puhdistuksia ja myy/valmistaa aineita. Sieltä sanottiin että sitruunahappo tehoaa huonosti ruosteeseen(kuten kellarinlämmittäjän myös totesi) ja on muutenkin varsin heikkotehoinen happo.

Ehdottivat aineeksi PEITTEX GREEN tuotetta, joka on glykolihappopohjainen. Myyntierä on 20l ja hinta 180€/20l tonkka. Tuosta yhdestä pytystä saanee useamman satsin, jos jollain muulla on myös tarvetta.

Käytöstä puhelivat että latrataan niin että 1/3 happoa ja loput vettä. Huuhtelu vastakarvaan ensin ja sitten välillä suunnanvaihto. Runsas huutelu vedellä ja tuossa tapauksessa neutralointia ei tarvinne. Vedeksi 40-50 asteista kun se lisää tehoa. Kierrätystä tunti pari.

 
Viimeksi muokattu:

xismo

Aktiivinen jäsen
Sitruunahappoa eräs putkiliike käytti öljykattilan kierukan puhdistamiseen , omasta säiliöstä pumpulla kierukkaaan josta takaisin säiliöön. Muutamien minuuttien päästä oli ihan puhdasta kierukan sisällä. Ei kuitenkaan auttanut paljoa kun kierukan lamellit oli tukossa, piti ottaa kierukka irti ja viedä pihalle putsaukseen. Kierukka oli kyllä sisäpuolelta ihan ruosteen pietossa ( rautapitoinen porakaivovesi silloin )
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuosta lähti jossain vaiheessa isoja levymäisiä paloja jostain (PEM-putkesta, liittimestä, lämmönvaihtimesta jne, en tiedä). Siis luokkaa 3 cm x 5 cm x 1 mm. Ne kyllä hajosivat helposti kädellä, mutta tuo fosforihappo ei niitä hajottanut.
Paras olisi varmaan kalastella noita palasia ja kokeilla vähän eri aineiden vaikutusta sitten niihin. Kun löytyy oikea aine, niin sitä sitten pumpulla kierrätettynä lämmön ja miksei tärinänkin kanssa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo glykolihappo on kompleksinmuodostaja siinä missä oksaalihappokin. Luultavasti siinä mielessä parempi, että ei voi muodostaan kalsiumin kanssa liukenemattomia saostumia eli tuota voi tyrkätä esim. kuumavesikierukaan. Tuo glykolihappo voisi olla aika hyvä jos pesisi koko lämmitysjärjestelmän sisältä sillä heikompana happona vähemmän argressiivinen rauta ja messinkipinnoille.

Oksaalihappo toimi hyvin jo ihan laimeana liuoksena. Ei siihen määräänsä enempää liukene ruostetta vaikka vahvaa olisi ja liuksen pH ei myöskään lisäänny. Arvelisin että jotain prosenttin luokkaa itse ainetta riittää hyvin. Aineena aika kallista tuo litku.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas, siitä se sitten lähtee. Tätä jää yli sitten jos jollain on tarvetta myös.

20240614_122316.jpg

Screenshot_20240614_123321_Adobe Acrobat.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tarpeet ei lopu ja uudelle aineelle löytyy äkkiä muutakin käyttöä. ;) Laita likoon jotain vanhoja putken osia ja katso miten tuo vaikuttaa. Etikka esim. poistaa kuparin pinnasta sen tummentumat ja jättää semmoisen mattamaisen kuparipinnan, joka kiillottuu helpommin kuin hapettunut putki.

Onkohan tuo metoksietikkahappo tuossa epäpuhtaus vain haluttu aine :hmm: Aika kovaa tavaraa joka tapauksessa. Tuolle valmisteelle ei ole annettu tuota kolmatta vaaran merkkiä mutta tuo metoksietikkahapon merkki on aika paha.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tarpeet ei lopu ja uudelle aineelle löytyy äkkiä muutakin käyttöä. ;) Laita likoon jotain vanhoja putken osia ja katso miten tuo vaikuttaa. Etikka esim. poistaa kuparin pinnasta sen tummentumat ja jättää semmoisen mattamaisen kuparipinnan, joka kiillottuu helpommin kuin hapettunut putki.

Onkohan tuo metoksietikkahappo tuossa epäpuhtaus vain haluttu aine :hmm: Aika kovaa tavaraa joka tapauksessa. Tuolle valmisteelle ei ole annettu tuota kolmatta vaaran merkkiä mutta tuo metoksietikkahapon merkki on aika paha.
Täytyy kysyä onko työkaverilla vielä tallessa tämä pumpun pesä. Siitä voisi tiiralla että mitä sille käy kun sen jättää muhimaan johonkin saaviin.

Jos aine liuottaa vaihtimesta pikkuhiljaa epäpuhtauksia niin voipi olla että saavin pohjalle ei siten kerry hirveästi mitään sattumia mitä voisi tutkia.

1718445275448.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko tuo litkupumppu kun on noin poikkeavan värinen ?

Kun lattialämmityspiirejä pesin oksaalihapolla, aluksi irtosi myös mustaa sakkaa, jos pienen kierrättelyn jälkeen töräytti kraanavedellä. Itselläni pesusysteemi salli päästää "lisävettä" vesijohtopaineella, joka sitten irrotti pehmeneviä saostumia. Veden lisäysvaraa tuli koska happolisäyksen jälkeen pystyi päästäämään putkellisen vettä viemäriin. Paineen irrottama musta pöllähdys saaviin liukeni noin 10 minuutitissa ja vihreä väri vain voimistui.

Pesuliuoksessa tuli jossakin vaiheessa ilmeisesti jokin liukoisuusraja vastaan ja se muuttui sameaksi vihertäväksi liemeksi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Aika hyvä 11-vuotiaaksi. Liuospuoli taitaa pysyä paremmin hapettomana ainakin sinun järjestelmässäsi. Omassa ilmavaivaa kuulostaisi olevan vain lämmityspuolella.

Pohjaveden kanssa (case jmaja) ei voi oikein olettaakaan saavansa loputtoman pitkää käyttöikää niille komponenteille, jotka ovat tekemisissä pohjaveden kanssa. Mutta jos asennoituu säännöllisiin puhdistuksiin osana järjestelmän luonnetta, niin ei kai tuo ole ongelma. Noiden komponenttien toisintaminen varaosina olisi ihan fiksu varautumiskonsti.
 

repomies

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Ainakaan omaan järjestelmään ei edes kysytty mielipidettä, geosafea laittoivat.
En tiedä mitä mulla on ollut aikaisemmin mutta kollektorin asentaja sanoi tarkkanenäisenä että tämä vanha liemi haisee erilaiselle kuin uusi mitä laittoivat eli geosafe. Luultavasti noista koorroosioninhibiittoreista tulee jotain hajua ja wiinan kanssa paljon lätrännyt haistaa eron. Itse on haistanut tuota maawiinaa sen verran harvoin että eroa ei huomaa.
 
Back
Ylös Bottom