Liian halpaa vettä

salasana

Aktiivinen jäsen
Just luin samaa ja alkoi keittää yli aika nopeesti 🤯

Ratkaisu olisi paneutua yksittäisten vesilaitosten ja -osuuskuntien rahoitukseen niin, että kerätyt varat pakotetaan ohjaamaan investointeihin. On kuntia ja kaupunkeja jossa vesimaksu on osa fiskaalipolitiikkaa ja se tehdään tietoisesti eli paikallispäättäjät homman ryssivät.

Nyt jos valtakunnantasolla aletaan jotain ohjaamaan ihan virallisesti niin lopputulos on valtakunnantasolla sama kuin ajoneuvojen verotus eli kerätään 8mrd, mutta investoidaan vain 1mrd.

E: Okei, juuri radiossa kuultua eli ilmeisesti uusi vesihuoltolaki näin yrittääkin patistella, katse paikallispäättäjiin siis.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kunnalliset vesilaitokset ovat todella usein kunnallisveron jatketta avoimesti tai ei niin avoimesti. Sieltä se korjausvelka tulee, ei siitä että vesi olisi liian halpaa.

Aika monta kilometriä vuosittain saisi Helsingissäkin uusittua verkostoa, jos kaupunki ei riistäisi osinkoina niitä rahoja:
1776151313930.png


Kun tuota osinkoa suhteuttaa siihen, että HSY investoi vuodessa noin 200 miljoonaa verkostoonsa, niin ei ole vaikea nähdä mistä mahdollinen korjausvelka muodostuu, kun lähes 80 miljoonaa pistetään vesihuoltorahoja kaupungin kassaan.
 
Viimeksi muokattu:

tassu

Jäsen
Kunnalliset vesilaitokset ovat todella usein kunnallisveron jatketta avoimesti tai ei niin avoimesti. Sieltä se korjausvelka tulee, ei siitä että vesi olisi liian halpaa.

Aika monta kilometriä vuosittain saisi Helsingissäkin uusittua verkostoa, jos kaupunki ei riistäisi osinkoina niitä rahoja:
Onse joissain paikoissa aivan liian halpaa. Alueella jossa asun kuutio puhdasta maksaa 0,8€ ja vuosimaksu on 80€. Korjausvelkaa on kertynyt jo nyt runsaasti, mutta osuuskunnan päättävät tahot ovat tulleet siihen lopputulemaan, että ovat jo mullan alla kun tilanne eskaloituu eli eivät halua maksaa nyt eläessään enemmän vedestään. Samanlaisia jääriä jotka estävät remontit taloyhtiöissäkin.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Aika monta kilometriä vuosittain saisi Helsingissäkin uusittua verkostoa, jos kaupunki ei riistäisi osinkoina niitä rahoja:
No ei tästä kovin montaa vuotta ole kun HSY:kin alkoi jo laskuttamaan sadevedestä :hattu:

Eli nykylaskussa on omat maksunsa vedelle, jätevedelle ja kyllä, myös hulevedelle. Ja jotta laskutus olisi varmaa, on jokaisen uuden kiinteistön ollut pakko liittyä kaikkiin kolmeen verkkoon, eikä sadevesiäkään saa siis enää ohjata esim. avo-ojaan tms.
 

grendy

Vakionaama
Kunnalliset vesilaitokset ovat todella usein kunnallisveron jatketta avoimesti tai ei niin avoimesti. Sieltä se korjausvelka tulee, ei siitä että vesi olisi liian halpaa.

Aika monta kilometriä vuosittain saisi Helsingissäkin uusittua verkostoa, jos kaupunki ei riistäisi osinkoina niitä rahoja:
katso liitettä 115371

Kun tuota osinkoa suhteuttaa siihen, että HSY investoi vuodessa noin 200 miljoonaa verkostoonsa, niin ei ole vaikea nähdä mistä mahdollinen korjausvelka muodostuu, kun lähes 80 miljoonaa pistetään vesihuoltorahoja kaupungin kassaan.
Tän siitä saa kun miettii kaikkea yritystoimintana. Fingrid ihan samanlainen firma, jota käytetään vain osingontekoautomaattina vaikka pitäisi keskittyä siihen sähköverkon rakentamiseen ja ylläpitoon.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tän siitä saa kun miettii kaikkea yritystoimintana. Fingrid ihan samanlainen firma, jota käytetään vain osingontekoautomaattina vaikka pitäisi keskittyä siihen sähköverkon rakentamiseen ja ylläpitoon.
Sanoppas muuta: Fingridin yhtiökokous päätti jakaa osinkona yhteensä enintään 137 858 500,00 euroa

Tuolla 138 miljoonalla eurolla voisi rakentaa verkkoon esimerkiksi 4 Kalajoen synkronikompesaattoria vastaavaa laitosta vuodessa lisää... käteisellä. Kyllä verkko vakaantuisi laajalla alueella kuin noita hyrriä sijoitettaisiin kriittisiin paikkoihin.
 

Mekaniker

Vakionaama
Vesi liian edullistako??

Vesilasku.png
Tähän lisätään velkarahalla ostettu liittymismaksu töineen noin 10k€ + pumppaamon tarvitsema sähkö
 

Jule

Vakionaama
No ei tästä kovin montaa vuotta ole kun HSY:kin alkoi jo laskuttamaan sadevedestä :hattu:

Eli nykylaskussa on omat maksunsa vedelle, jätevedelle ja kyllä, myös hulevedelle. Ja jotta laskutus olisi varmaa, on jokaisen uuden kiinteistön ollut pakko liittyä kaikkiin kolmeen verkkoon, eikä sadevesiäkään saa siis enää ohjata esim. avo-ojaan tms.
Tuohan on seurausta siitä kun halutaan asua "prime" alueella, mutta persus ei kestä ostaa niin paljon tonttia ettei sadevedet valuisi naapureihin.

Onhan tuo sadeveden julkinen keräys välttämätöntä kun tontista 50% jää talon alle, ja loppuala täytyy pitää kuivana, jottei mene talon alle. Jos tontti olisi puoli hehtaaria ei tuo olisi mikään ongelma.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Minulla vesimaksu oli edellisellä laskulla sellainen että veden osuus oli 28% koko laskusta. Vettä kului vähän koska kukaan ei asu hanan ääressä. Loppu oli kiinteitä. Veden hintaa voisi siis nostaa ja kiinteitä pienentää, eräänlainen tehomaksu tännekkin.
 

Harrastelija

Vakionaama
Kait se on ajatus että ei niitä ojiakaan tarvittas jos jokainen huolehtisi omat hulevetensä.
Ja siellä ojassakin voi olla sadevesikaivo.

Harvaanasutulla alueella tilanne on toinen.
 

Jule

Vakionaama
Mitä varten se avo-oja on, ellei sadevesiä varten :D
On tämä niin hölmöläisten valtakunta että ihan oikein että uppoaa suohon koko kansakunta.
Kai se nyt johtuu ojasta. Jos tarkoitat sitä tien varressa olevaa, niin yleensä se on sen tien hulevesiä varten.

Harvalla asuinalueella sellaisia ojia on joiden kapasiteetti riittäisi tonttien hulevesien poistoon, jollain sota-ajan jälkeen lohkotulla alueella voi olla vielä alkuperäiset ojat olemassa, mutta ne ovat mitoitettu myös sille alkuperäiselle rakennustiheydelle, jossa tontin rakennuskanta oli alle 0,05 nykyisen 0,5 sijaan, ja lisäksi nykyään itse pihastakin vielä johdetaan hulevedet pois, sen sijaan että se imeytyisi luonnollisesti maahan.

Koko huleveden poisjohtamisen tarvehan johtuu siitä että talo on alunalkaenkin rakennettu sellaiseen paikkaan johon ei taloa pitäisi rakentaa. Ei kalliokummun päälle rakennettu talo mitään hulevesiputkia tarvitse.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Luin äskettäin ehdotusta kunnan hulevesisuunnitelmasta keskikokoisessa kaupungissa, jonka maapinta-ala ei ole järin suuri asukasmäärään nähden. Vastakkain on vesien johtaminen pois rakennuksista ja tulvavahingojen estäminen sekä poliittisesti tihenevä rakennuskanta asvaltteineen ja luonnontilainen sade-/sulamisvesiä imevä maasto.

Keskeisenä seikkana hulevesisuunnitelman kartassa olivat alueet, joihin on mahdollista rakentaa hulevesien viivyttämistä. Kumpaakohan kunnan johto mieluummin rakentaisi: liiketiloja, kerrostaloja ja postimerkkitontteja vaiko hulevesialtaita ja kosteikkoja. Retorinen kysymys ei tarvinne kysymysmerkkiä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Täälläpäin on uusilla asuinalueilla kaavassa tonttikohtainen viivästysvaatimus.
Tuohan on tavallaan kompromissi sille että jokainen-hoitaa-oman-maapläntinsä ja kaupunki-hoitaa-kaiken välillä.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Kunhan eivät keksi verottaa yksityisiä vesikaivoja. Itelle vesi maksaa vajaa 200 kWh ostoenergiaa siirtoineen vuodessa eli rahassa varmaan vajaa 25e, ainakin vielä 😬
 

Arvid

Aktiivinen jäsen
Kunhan eivät keksi verottaa yksityisiä vesikaivoja. Itelle vesi maksaa vajaa 200 kWh ostoenergiaa siirtoineen vuodessa eli rahassa varmaan vajaa 25e, ainakin vielä 😬
Näin minäkin ajattelin, kunnes pumppu piti uusia. Tuli jo ensimmäiselle 3 vuodelle periaatteessa toista tonnia hintaa vesille. Kalvopaineastia vain odottelee hajoamista seuraavan loman ensimmäisenä päivänä.

Lisäksi kaivon huollon olisi voinut tehdä itsekin, mutta teetin sen ulkopuolisella, mikä ei sekään ollut ilmaista.


Luotan kyllä julkiseen hallintoon että keksivät alkuperäiseen ongelmaan, eli liian halpaan veteen innovatiivisen ratkaisun, kunhan kampaviineriä on tarpeeksi tarjoiltu palavereissa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Näin minäkin ajattelin, kunnes pumppu piti uusia. Tuli jo ensimmäiselle 3 vuodelle periaatteessa toista tonnia hintaa vesille. Kalvopaineastia vain odottelee hajoamista seuraavan loman ensimmäisenä päivänä.

Lisäksi kaivon huollon olisi voinut tehdä itsekin, mutta teetin sen ulkopuolisella, mikä ei sekään ollut ilmaista.


Luotan kyllä julkiseen hallintoon että keksivät alkuperäiseen ongelmaan, eli liian halpaan veteen innovatiivisen ratkaisun, kunhan kampaviineriä on tarpeeksi tarjoiltu palavereissa.
Vaikka suodatinlaitteistoon ja muuhun tarpeelliseen onkin varmaan pari tonnia palanut, ja kaivo tuli oravannahkakaupoilla, niin uskon että mahdollinen pumpun uusinta ja samalla kaivon huolto ei vielä maksa yhteensä sitä mitä vesiosuuskuntaan liittyminen ja siitä koituvat kulut tässä 6 vuoden aikana olisi maksaneet.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

jussi

Vakionaama
Vaikka suodatinlaitteistoon ja muuhun tarpeelliseen onkin varmaan pari tonnia palanut, ja kaivo tuli oravannahkakaupoilla, niin uskon että mahdollinen pumpun uusinta ja samalla kaivon huolto ei vielä maksa yhteensä sitä mitä vesiosuuskuntaan liittyminen ja siitä koituvat kulut tässä 6 vuoden aikana olisi maksaneet.
Se oli ysäriä vielä kun ostin tutulta lvi-kauppiaalta harvaan paikkaan hyvin sopivan hutitilaus pumpun. Grundfoss pötkäle hirmusella tuotolla, mutta aika pienellä nostokorkeudella. Siellä se vaan edelleen pumppaa ja ainoo harmi on se, ettei painekytkintä voi säätää kovin isolleen kun jää sit kaivon vajetessa hetkeksi käymään "joutavaa". Oli vielä aikas halpa, et eiköhän ole jo hintansa haukkunu.
Hauska se sillai on, et ei montaa sekuntia täytä 50l varaajaa kun ei ole paljon vettä käytetty, eli pinta melko ylhäällä.
 

Jule

Vakionaama
Näin minäkin ajattelin, kunnes pumppu piti uusia. Tuli jo ensimmäiselle 3 vuodelle periaatteessa toista tonnia hintaa vesille. Kalvopaineastia vain odottelee hajoamista seuraavan loman ensimmäisenä päivänä.

Lisäksi kaivon huollon olisi voinut tehdä itsekin, mutta teetin sen ulkopuolisella, mikä ei sekään ollut ilmaista.
Meillä olisi haja-asutusalueella maksanut kunnan veteen (pelkkä tuleva vesi), maksanut 2000 vuoden pumput pessimistillekin. En tiedä mikä kunnan perusteena oli aikanaan määritellä kytkentämaksu (laskettiin jotenmin tontin pinta-alan ja rakennustan pohjien kautta), mutta se hinta oli kuitenkin jotain ihan käsittämätöntä, jopa siinä määrin kun sopivan hötösavinen maaperä aiheutti rengaskaivon kanssa jatkuvia ongelmia, porakaivokin tuli katettua liittymismaksulla, ja vielä kattaa muutaman pumppurempan.

Viemärikin nykyään olisi, naapurikunnan paineviemärin purkuputki kulkee vierestä, johon voi myös liittyä, mutta mitään tekemistähän tuolla ei oman kunnan vesisysteemin kanssa. Asiaa harkitaan jos jokus nykyisenkaltainen oma jätevesisysteemi kielletään.
 

Arvid

Aktiivinen jäsen
Voi olla, että vaihtoehto omalle kaivolle on monesti kalliimpi, mutta kaivon kustannus ei ole pumpun käyttämä sähkö, kuten annettiin ymmärtää.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Voi olla, että vaihtoehto omalle kaivolle on monesti kalliimpi, mutta kaivon kustannus ei ole pumpun käyttämä sähkö, kuten annettiin ymmärtää.
Tämä. Kaivosta voi tulla pesukuluja ja ylläpitoa, pumput ei ole ikuisia, voi säännöllistä laadun tarkkailua, suodatinkuluja, voi vesikalusteet ja seinät ruskettua ruosteesta ja mennä pilalle jne. Kaikkea tätä on nähty.
 
Mitä varten se avo-oja on, ellei sadevesiä varten :D
On tämä niin hölmöläisten valtakunta että ihan oikein että uppoaa suohon koko kansakunta.
Noh, ainakin täällä Tampereella menivät vetämään nuo kotikadun avo-ojat kaadoiltaan ihan pieleen siinä yhteydessä, kun uusivat kadun rakenteita ja pinnoitusta. Avo-ojien päässä on kyllä hulevesikaivot, mutta nyt saan naapureidenkin hulevedet ko. ojasta oman talon eteen, kun on notkolla meidän taloon päin. Ja minä sitten johdan sadevedet tuohon avo-ojaan. Ja pumppaan perusvesikaivosta vedet samaiseen ojaan.

Nyt sitten maksan hulevesimaksuja tuosta hullunpyörästä, kun pumppaan perusvedet kaivosta ojaan, josta ne imeytyvät talon puolelle perustuksiin jnpp. Kaipa ne lopulta menevät kadun alta jonnekin kun ojakin tässä kuivuu aina välillä. Mutta eivät ne sinne ojan päähän mene, ylämäkeen. Tai sitten täällä rikotaan fysiikan lakeja.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minä perkaan ihan omaan laskuuni tarpeelliseksi katsomani "hulevesiojat" tontin ympäri. Voi jättää kaivamattakin mutta silloin vedet yläpuolen metsistä valuvat pihaani.
 

tet

Hyperaktiivi
No ei tästä kovin montaa vuotta ole kun HSY:kin alkoi jo laskuttamaan sadevedestä :hattu:

Eli nykylaskussa on omat maksunsa vedelle, jätevedelle ja kyllä, myös hulevedelle. Ja jotta laskutus olisi varmaa, on jokaisen uuden kiinteistön ollut pakko liittyä kaikkiin kolmeen verkkoon, eikä sadevesiäkään saa siis enää ohjata esim. avo-ojaan tms.

Vesihuoltolaki antaa kunnille vapauden päättää, millä alueilla tarvitaan hulevesiverkostoa. Jos kunta sellaisen verkoston rakentaa (tai usein siis vesiyhtiöllä rakennuttaa), niin nuo mainitsemasi pakot ja kiellot tulevat sitten samaisen lain määräyksistä verkoston alueella olevien kiinteistöjen kontolle. Laki antaa kyllä myös mahdollisuuden vapautukseen liittymispakosta.

Eli valtakunnallinen juttu, ei siis HSY:n keksimä "lisävero".
 
Back
Ylös Bottom