F
Freeze
Vieras
Moi kaikki ropellihattupäät
Nyt on pienen tietoiskun paikka.
Tässä on muutama kuva Log p, -h tilapiirroksista ja siitä mitä niistä saa irti.
Kaikki totuus tässä ei ole, mutta kyllä näillä alkuun pääsee.
Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Moi kaikki ropellihattupäät
Nyt on pienen tietoiskun paikka.
Tässä on muutama kuva Log p, -h tilapiirroksista ja siitä mitä niistä saa irti.
Kaikki totuus tässä ei ole, mutta kyllä näillä alkuun pääsee.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Jatkoa
Jatkoa
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Vielä vähän
Vielä vähän
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Niin, puristusprosessin hyötysuhde on hyvillä kompuroilla 0,82, joka johtaa tuohon käyrän kaatumiseen eteenpäin. Lisäksi painesuhteen kasvaessa käyrä kaatuu vielä enemmän eteenpäin, eli tulistuminen kasvaa ja hyötysuhde heikkenee.
Niin, puristusprosessin hyötysuhde on hyvillä kompuroilla 0,82, joka johtaa tuohon käyrän kaatumiseen eteenpäin. Lisäksi painesuhteen kasvaessa käyrä kaatuu vielä enemmän eteenpäin, eli tulistuminen kasvaa ja hyötysuhde heikkenee.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Kyllä juuri näin. Itse käytin hyötysuhteena arvoa 0,7, joka on ainakin lähellä totuutta suurimmalla osalla kompressoreista.
Kyllä juuri näin. Itse käytin hyötysuhteena arvoa 0,7, joka on ainakin lähellä totuutta suurimmalla osalla kompressoreista.
T
teukka
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Tuosta kaartumisesta ja poikkeamisesta entropiakäyrältä eri suuntiinhan on keskusteltu aikaisemmin.
Oikean ylänurkan käyttäytymiseen olen nähnyt liitettävän vaikka minkälaisia silmukoita. Kaikkea ne saksalaiset keksii...
Tuosta kaartumisesta ja poikkeamisesta entropiakäyrältä eri suuntiinhan on keskusteltu aikaisemmin.
Oikean ylänurkan käyttäytymiseen olen nähnyt liitettävän vaikka minkälaisia silmukoita. Kaikkea ne saksalaiset keksii...
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Ei varmaankaan, koska teoreettisen työn lisäsi ympäristöstä systeemiin tulee tai poistuu energiaa, jotka aiheuttaa erilaisia kiekuroita.
Jos mennään puhtaasti entropia käyrää pitkin, siinä ei ole kuin puhdas puristustyö. Mietein vaan mistä se lisäenergia ja entalpian nousu siihen kylmäaineeseen tulee kovilla pakkasilla, kun kompurakin on siellä pakkasessa.
zadah sanoi:
Ei varmaankaan, koska teoreettisen työn lisäsi ympäristöstä systeemiin tulee tai poistuu energiaa, jotka aiheuttaa erilaisia kiekuroita.
Jos mennään puhtaasti entropia käyrää pitkin, siinä ei ole kuin puhdas puristustyö. Mietein vaan mistä se lisäenergia ja entalpian nousu siihen kylmäaineeseen tulee kovilla pakkasilla, kun kompurakin on siellä pakkasessa.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Se on todennäköisesti siellä kompressorin sisällä.
Nuo kuumakaasuntulistus lämpötilat häviää aika tehokkaasti pakkasella, ennenkuin ollaan lauhduttimella.
Se on todennäköisesti siellä kompressorin sisällä.
Nuo kuumakaasuntulistus lämpötilat häviää aika tehokkaasti pakkasella, ennenkuin ollaan lauhduttimella.
T
teukka
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Mietein vaan mistä se lisäenergia ja entalpian nousu siihen kylmäaineeseen tulee kovilla pakkasilla, kun kompurakin on siellä pakkasessa.
Joskus tätä mietiskeltiin ja asia jäi jotenkin siihen, että mitä pistettä kuvaa tuo laatikon oikea yläkulma. Jos se kuvaa lauhduttimen sisään menoa, niin silloin siitä on pahimmat löylyt häipyneet ja se lienee siirtynyt vasemmalle, kuten Freeze arveli. Se markusj:n kaipaama lisäenergia puristustyön lisäksi siihen kaasuun tulee siis tuolla tavalla kuvatessa siitä 30 prosentista kompuran hukkaa, se on pelkkää lämmitystä. Osahan siitä 30 prosentista menee kyllä koko ajan pakkasessa harakoille jo kompurassa.
Mietein vaan mistä se lisäenergia ja entalpian nousu siihen kylmäaineeseen tulee kovilla pakkasilla, kun kompurakin on siellä pakkasessa.
Joskus tätä mietiskeltiin ja asia jäi jotenkin siihen, että mitä pistettä kuvaa tuo laatikon oikea yläkulma. Jos se kuvaa lauhduttimen sisään menoa, niin silloin siitä on pahimmat löylyt häipyneet ja se lienee siirtynyt vasemmalle, kuten Freeze arveli. Se markusj:n kaipaama lisäenergia puristustyön lisäksi siihen kaasuun tulee siis tuolla tavalla kuvatessa siitä 30 prosentista kompuran hukkaa, se on pelkkää lämmitystä. Osahan siitä 30 prosentista menee kyllä koko ajan pakkasessa harakoille jo kompurassa.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Olen kompressorien kuvia katsellessa saanut sen käsityksen, että kylmäainekaasu virtaa paitsi itse kompuran, myös sitä pyörittävän moottorin läpi. Jos näin on, niin eiköhän silloin suurin osa häviön tuottamasta lämmöstä päädy siihen kylmäaineeseen.
markusj sanoi:
Olen kompressorien kuvia katsellessa saanut sen käsityksen, että kylmäainekaasu virtaa paitsi itse kompuran, myös sitä pyörittävän moottorin läpi. Jos näin on, niin eiköhän silloin suurin osa häviön tuottamasta lämmöstä päädy siihen kylmäaineeseen.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Opettaja, opettaja! [viittaa]
Tämä kiertoprosessin kuvajainen log p,h -käyrästössä on tullut itselleni, kuten monelle muullekin, tutuksi jo moninaisista viestiketjuista joissa aihetta on sivuttu. Yleensä, jos ei jopa aina, ollaan kuitenkin kuvattu prosessia jossain tasapainotilassa.
Oletetaanpa että tuossa edellä kuvatussa käyrästössä näkyvässä tasapainotilassa tehdään yksi, ja vain yksi, muutos prosessiin - suljetaan paisuntaventtiiliä hivenen. Muut prosessiin vaikuttavat ulkoiset suureet, lähinnä siis lauhduttimelle ja höyrystimelle virtaava ilmamäärä ja sen lämpötila sekä kompressorin kierrosluku, pysyvät vakiona. Mitä tapahtuu prosessissa?
No, paljonkin erilaisia asioita varmasti tapahtuu, ja ne kaikki tapahtumat todennäköisesti tappelevat toisiaan vastaan! Mutta millaiseen tilanteeseen päädytään, kun prosessi on hakenut uuden tasapainotilan? Mihin suuntaan nuo log p,h -piirroksen puolisuunnikkaan kulmat ja sivut ovat siirtyneet?
Opettaja, opettaja! [viittaa]
Tämä kiertoprosessin kuvajainen log p,h -käyrästössä on tullut itselleni, kuten monelle muullekin, tutuksi jo moninaisista viestiketjuista joissa aihetta on sivuttu. Yleensä, jos ei jopa aina, ollaan kuitenkin kuvattu prosessia jossain tasapainotilassa.
Oletetaanpa että tuossa edellä kuvatussa käyrästössä näkyvässä tasapainotilassa tehdään yksi, ja vain yksi, muutos prosessiin - suljetaan paisuntaventtiiliä hivenen. Muut prosessiin vaikuttavat ulkoiset suureet, lähinnä siis lauhduttimelle ja höyrystimelle virtaava ilmamäärä ja sen lämpötila sekä kompressorin kierrosluku, pysyvät vakiona. Mitä tapahtuu prosessissa?
No, paljonkin erilaisia asioita varmasti tapahtuu, ja ne kaikki tapahtumat todennäköisesti tappelevat toisiaan vastaan!
Mutta millaiseen tilanteeseen päädytään, kun prosessi on hakenut uuden tasapainotilan? Mihin suuntaan nuo log p,h -piirroksen puolisuunnikkaan kulmat ja sivut ovat siirtyneet?Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
En ole asiaa noin miettinyt, mutta periaatteessahan tasapainopiirros ei ota mitään kantaa virtauksen suuruuteen ja entalpia että entropia ilmaistaan kg kohti.
Muussa mielessä oletus paisuntaventtiilin sulkemisesta liittyy kompressorin säätöön. Periaatteessa luultavasta suljemme paisuntaventtitiiliä, kun laskemme lämpötilapyyntiä tai ainakin tällaisen kuvan saan Mitsun manuaaleista. Kun virtaus pienenee, hakee moottori kierrosnopeuden, joka vastaa kompuran jälkeistä tavoitelämpötilaa ja jos sisäyksikkö on tähän tyytväinen, homma pelittää noilla arvoilla.
Kuvittelisin, että oikea vastaus kysymykseesi olisi, että lauhduttimen lämpötila laskee, mutta opettaja kenties on eri mieltä.
En ole asiaa noin miettinyt, mutta periaatteessahan tasapainopiirros ei ota mitään kantaa virtauksen suuruuteen ja entalpia että entropia ilmaistaan kg kohti.
Muussa mielessä oletus paisuntaventtiilin sulkemisesta liittyy kompressorin säätöön. Periaatteessa luultavasta suljemme paisuntaventtitiiliä, kun laskemme lämpötilapyyntiä tai ainakin tällaisen kuvan saan Mitsun manuaaleista. Kun virtaus pienenee, hakee moottori kierrosnopeuden, joka vastaa kompuran jälkeistä tavoitelämpötilaa ja jos sisäyksikkö on tähän tyytväinen, homma pelittää noilla arvoilla.
Kuvittelisin, että oikea vastaus kysymykseesi olisi, että lauhduttimen lämpötila laskee, mutta opettaja kenties on eri mieltä.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
No täällähän on innokkaita opiskelijoita
Tässä tulee lisää näitä käppyröitä.
Näissä on kuvattu erilaisia vika tilanteita selä miten ne vaikuttavat prosessiin.
Kaikilta osin kuvat ei ehkä ole enää tätä päivää, mutta prosessi on kuitenkin sama.
No täällähän on innokkaita opiskelijoita
Tässä tulee lisää näitä käppyröitä.
Näissä on kuvattu erilaisia vika tilanteita selä miten ne vaikuttavat prosessiin.
Kaikilta osin kuvat ei ehkä ole enää tätä päivää, mutta prosessi on kuitenkin sama.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
jatkuu
jatkuu
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Jatkuu 2
Jatkuu 2
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Jatkuu 3
Jatkuu 3
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Nämä käppyrät kuvaavat siis normaalia mekaanista kylmälaitetta.
ILP puolen ongelmat ja viat pitäisi kuvata ehkä hieman erilailla.
Nämä käppyrät kuvaavat siis normaalia mekaanista kylmälaitetta.
ILP puolen ongelmat ja viat pitäisi kuvata ehkä hieman erilailla.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Erittäin hyvä kuvasarja ja noita katsellessa tulee mieleen, että on siinä ilpin älyllä töitä säädellessä paisuntaventtiilin asentoa ja moottorin tilanteeseen sopivia kierroksia.
Kun olen seuraillut tuon oman ilpin toimintaa, toimii se selvästi portaattain tietyillä venttiilin asento - kierrosluku pareilla, ja säätö tapahtuu pääsääntöiseti pomppimalla kahden tällaisen säätöpari parametrin välillä. Lisäksi invertterillä on se etu, etä kierrosluku ei ole kiinteä, mutta kuitenkin selvästi portaattainen. Kuvittelisin, että nuo kuvasi on hyvin sovellettavissa ilppiin, ottaen vain huomioon se, että ilpissä on käyttöolosuhteiden muuttumisen takia useita portaita noille em. säätöpareille. Tietyn säätöparin (paisuntaventtilin asento - kierrosluku alue) alueella nuo kuvat ovat sovellettavissa sellaisinaan.
Vika- tai ongelmatilanteissa ilppi tietenkin koittaa hakea oikeaa säätöparien yhdistelmää, mutta jos laitteessa on oikeasti jokin vika, törmää se johonkin noissa kuvissa mainittuihin varorajoihin, jolloin laite pysähtyy.
Erittäin hyvä kuvasarja ja noita katsellessa tulee mieleen, että on siinä ilpin älyllä töitä säädellessä paisuntaventtiilin asentoa ja moottorin tilanteeseen sopivia kierroksia.
Kun olen seuraillut tuon oman ilpin toimintaa, toimii se selvästi portaattain tietyillä venttiilin asento - kierrosluku pareilla, ja säätö tapahtuu pääsääntöiseti pomppimalla kahden tällaisen säätöpari parametrin välillä. Lisäksi invertterillä on se etu, etä kierrosluku ei ole kiinteä, mutta kuitenkin selvästi portaattainen. Kuvittelisin, että nuo kuvasi on hyvin sovellettavissa ilppiin, ottaen vain huomioon se, että ilpissä on käyttöolosuhteiden muuttumisen takia useita portaita noille em. säätöpareille. Tietyn säätöparin (paisuntaventtilin asento - kierrosluku alue) alueella nuo kuvat ovat sovellettavissa sellaisinaan.
Vika- tai ongelmatilanteissa ilppi tietenkin koittaa hakea oikeaa säätöparien yhdistelmää, mutta jos laitteessa on oikeasti jokin vika, törmää se johonkin noissa kuvissa mainittuihin varorajoihin, jolloin laite pysähtyy.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Ja pitää muistaa että nämä jälkimmäiset Log ph -kuvaajat kuvasivat vikoja jäähdytyskäytössä ja niiden seurauksia jäähdytysprosessissa.
Freeze voikin varmaan valaista miten näitä vikatilanne esimerkkejä "luetaan" jos kyseessä olisikin lämmitysprosessi.
Ja pitää muistaa että nämä jälkimmäiset Log ph -kuvaajat kuvasivat vikoja jäähdytyskäytössä ja niiden seurauksia jäähdytysprosessissa.
Freeze voikin varmaan valaista miten näitä vikatilanne esimerkkejä "luetaan" jos kyseessä olisikin lämmitysprosessi.
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Sorry joudutte odottamaan ainakin talveen.
On tuolla vaki"harrastus"paikassa semmoin kiire, ettei jouda kuin nukkumaan kun kotiin pääsee.
Sorry joudutte odottamaan ainakin talveen.
On tuolla vaki"harrastus"paikassa semmoin kiire, ettei jouda kuin nukkumaan kun kotiin pääsee.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Kiitos hyvästä "luentosarjasta". Nyt valkeni tuo puristuspuolen mysteeri. Kuitenkin rohkenen hiukan kommentoida tuota kompuran puristus "syndroomaa". Sähkömoottori ja kompurayhdistelmä on melkoisen surkea kone! Jossain ehdotettiin hyötysuhteeksi 0,8, mutta pelkän 1-vaihesähkömoottorin voisi olla jotain 0.8 ... 0.9, pumppuhärvelin,( olkoon mäntä- tai mikätahansamenetelmä),hyötysuhde mekaniikan osalta kaikkine kitkahäviöineen voisi olla luokkaa 0,5 ... 0.6, lisäksi itse kaasun vispaamisen aihettamat häviöt , niin arvelen kompuran kokonaishyötysuhteeksi 0.35 ... 0.45. ( Tosta on olemassa ihan tutkittua tietoakin, vaan en muista missähttp://www.lampopumput.info/foorumi/Smileys/classic/lipsrsealed.gif).
Johtopäätelmät
-laskukaavoja huonommat COPit johtunevat siitä että kompura on kuin laiskarenki : touhuaa kovasti mutta tullee vähän valmista
-kaikki sähkö mikä kompuraan työnnetään muuttuu lämmöksi ja hyvin pieni osa paineen muodossa olevaksi potentiaalienergiaksi, joka sekin pitäisi muuttua, fysiikanlakien mukaan, ennemmin tai myöh... j? onkun mutkan kautta lämmöksi
Kiitos hyvästä "luentosarjasta". Nyt valkeni tuo puristuspuolen mysteeri. Kuitenkin rohkenen hiukan kommentoida tuota kompuran puristus "syndroomaa". Sähkömoottori ja kompurayhdistelmä on melkoisen surkea kone! Jossain ehdotettiin hyötysuhteeksi 0,8, mutta pelkän 1-vaihesähkömoottorin voisi olla jotain 0.8 ... 0.9, pumppuhärvelin,( olkoon mäntä- tai mikätahansamenetelmä),hyötysuhde mekaniikan osalta kaikkine kitkahäviöineen voisi olla luokkaa 0,5 ... 0.6, lisäksi itse kaasun vispaamisen aihettamat häviöt , niin arvelen kompuran kokonaishyötysuhteeksi 0.35 ... 0.45. ( Tosta on olemassa ihan tutkittua tietoakin, vaan en muista missähttp://www.lampopumput.info/foorumi/Smileys/classic/lipsrsealed.gif).
Johtopäätelmät
-laskukaavoja huonommat COPit johtunevat siitä että kompura on kuin laiskarenki : touhuaa kovasti mutta tullee vähän valmista
-kaikki sähkö mikä kompuraan työnnetään muuttuu lämmöksi ja hyvin pieni osa paineen muodossa olevaksi potentiaalienergiaksi, joka sekin pitäisi muuttua, fysiikanlakien mukaan, ennemmin tai myöh... j? onkun mutkan kautta lämmöksi
F
Freeze
Vieras
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Yleisesti käytetään kompressorin isentrooppisena hyötysuhteena arvoa 0,68.
Yleisesti käytetään kompressorin isentrooppisena hyötysuhteena arvoa 0,68.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Edellä mainitsemani kaasun vispaus on käsittääkseni tuo isentrooppinen hyötäri.
Lisäksi tulevat mootorin rauta- ja kuparihäviöt, moottorin pyöriminen viskoottisessa väliaineessa, moottorin ja kompuran laakerointi, kompuran kitkahöviöt ja mäntäkompuran epätädellisen puristuksen aihettama turha edetakas-vispaus.
Tein aiheesta ( ilmakompura) jotain seminaarityötä satavuotta sitten ja lopputuloksena oli aika laiha hyötysuhde.
Edellä mainitsemani kaasun vispaus on käsittääkseni tuo isentrooppinen hyötäri.
Lisäksi tulevat mootorin rauta- ja kuparihäviöt, moottorin pyöriminen viskoottisessa väliaineessa, moottorin ja kompuran laakerointi, kompuran kitkahöviöt ja mäntäkompuran epätädellisen puristuksen aihettama turha edetakas-vispaus.
Tein aiheesta ( ilmakompura) jotain seminaarityötä satavuotta sitten ja lopputuloksena oli aika laiha hyötysuhde.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
ILPin kompuran moottori ei ole yksivaihekone vaan harjaton tasavirtakone (BLDC). Näin ainakin useimmilla merkeillä, saattaahan niitä muistakin ratkaisuja löytyä mutta ne ovat "eksoottisia" tällä sektorilla.
Mikkolan sanoi:
ILPin kompuran moottori ei ole yksivaihekone vaan harjaton tasavirtakone (BLDC). Näin ainakin useimmilla merkeillä, saattaahan niitä muistakin ratkaisuja löytyä mutta ne ovat "eksoottisia" tällä sektorilla.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Morot ja silleen,
Kestomagneettimoottorilla on toi etu perinteiseen oikkarimoottoriin verraten että joko staattorin tai roottorin rauta- ja kuparihäviöt jää pois. Kun tollasta harjatonta konetta syötetään hakkuritekniikalla niin vain mielikuvitus rajoittaa mitä ominaisuuksia moottorille voidaan antaa. Mutta edelleen kompuran pyörittäminen on raskasta hommaa.
Eksotiikasta juolahti mieleen että tulevaisuuden koneessa ei ole liikkuviaosia ollenkaan, vaan jonkinmoinen magneettikenttä pakottaa kylmäkettä eteenpäin, tai joku "nanokone" tökkii kylmäaineeseen paine-eron.
Ja seuraava vaihe onkin sitten semmonen että nanokoneet maalataan seinään ja ne tökkivät ympäröiviä molekyylejä, voiman ja vastavoimanlakia hyväksi käyttäen, siten että toisen lämpöliike vaimenee ja toisen kiihtyy ja tarpeen mukaan ohjataan lämpimät molekyylit sisään tai ulos.
Samantapaisella maalilla toteutetaan myös valaistus: maalataan ledit senälle.
No toistaiseksi täytyy mennä näillä mitä on.
Morot ja silleen,
Kestomagneettimoottorilla on toi etu perinteiseen oikkarimoottoriin verraten että joko staattorin tai roottorin rauta- ja kuparihäviöt jää pois. Kun tollasta harjatonta konetta syötetään hakkuritekniikalla niin vain mielikuvitus rajoittaa mitä ominaisuuksia moottorille voidaan antaa. Mutta edelleen kompuran pyörittäminen on raskasta hommaa.
Eksotiikasta juolahti mieleen että tulevaisuuden koneessa ei ole liikkuviaosia ollenkaan, vaan jonkinmoinen magneettikenttä pakottaa kylmäkettä eteenpäin, tai joku "nanokone" tökkii kylmäaineeseen paine-eron.
Ja seuraava vaihe onkin sitten semmonen että nanokoneet maalataan seinään ja ne tökkivät ympäröiviä molekyylejä, voiman ja vastavoimanlakia hyväksi käyttäen, siten että toisen lämpöliike vaimenee ja toisen kiihtyy ja tarpeen mukaan ohjataan lämpimät molekyylit sisään tai ulos.
Samantapaisella maalilla toteutetaan myös valaistus: maalataan ledit senälle.
No toistaiseksi täytyy mennä näillä mitä on.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Lämpöpumppuprosessissa entalpian numeroarvolla on vähemmän merkitystä kuin entalpiaerolla.
Skaalatun viivaimen avulla saadaan helposti riittävän oikeita numeroarvoja vaikka COPin lakemiseen riittää "veneen" kannen ja pohjan pituuden mittaaminen viivottimella. COP on tietenkin kannen pituus jaettuna pituuksien erotuksella.
Lämpöpumppuprosessissa entalpian numeroarvolla on vähemmän merkitystä kuin entalpiaerolla.
Skaalatun viivaimen avulla saadaan helposti riittävän oikeita numeroarvoja vaikka COPin lakemiseen riittää "veneen" kannen ja pohjan pituuden mittaaminen viivottimella. COP on tietenkin kannen pituus jaettuna pituuksien erotuksella.
Liitetiedostot
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Viivottimen numerointiin lisäsin nollan jolloin entalpiaeron laatuna on suoraan [kJ/kg]
Kuvaan olen piirtänyt kompressorin puristuksen s=0,0070 viivan suuntaisesti. Tämä on teoreettinen puristus kompressorissa jossa lämpö ei siirry kylmäaineeseen eikä siitä pois.
Todellisuudessa lämpöpumppujen kompressoreissa siirtyy kylmäaineeseen lämpöä mm. moottorikompressorin sähkömoottorista.
Yleisesti käytetään tätä lämpenemistä kuvaavan "isentrooppisena hyötysuhteen" arvona 0,7.
Englanniksi termi on "isentropic efficiency", isentrooppinen tehokkuus. Hyvän hyötysyhteen omaavalla moottorikomressorilla arvo on ehkä 0,85.
Jos käytettävissä olisi avo-kompressori joita löytyy mm. autojen ilmastointilaitteista ie on lähellä 1:tä koska moottorin aiheuttamaa lämpenemistä ei tapahdu samalla tavalla kuin imukaasujäähdytteisissä lämpöpumppukompressoreissa.
Vertailun vuoksi sama kuvio Ref-util ohjelmalla:
Viivottimen numerointiin lisäsin nollan jolloin entalpiaeron laatuna on suoraan [kJ/kg]
Kuvaan olen piirtänyt kompressorin puristuksen s=0,0070 viivan suuntaisesti. Tämä on teoreettinen puristus kompressorissa jossa lämpö ei siirry kylmäaineeseen eikä siitä pois.
Todellisuudessa lämpöpumppujen kompressoreissa siirtyy kylmäaineeseen lämpöä mm. moottorikompressorin sähkömoottorista.
Yleisesti käytetään tätä lämpenemistä kuvaavan "isentrooppisena hyötysuhteen" arvona 0,7.
Englanniksi termi on "isentropic efficiency", isentrooppinen tehokkuus. Hyvän hyötysyhteen omaavalla moottorikomressorilla arvo on ehkä 0,85.
Jos käytettävissä olisi avo-kompressori joita löytyy mm. autojen ilmastointilaitteista ie on lähellä 1:tä koska moottorin aiheuttamaa lämpenemistä ei tapahdu samalla tavalla kuin imukaasujäähdytteisissä lämpöpumppukompressoreissa.
Vertailun vuoksi sama kuvio Ref-util ohjelmalla:
Liitetiedostot
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Todellisessa lämpöpumpussa kuumakaasu onkin kylmäaineeseen kompressorissa imeytyneen lämmön vaikutuksesta huomattavasti kuumempi, noin 80 astetta.
Piirretäänkin veneeseen uusi loivempi keula.
Piste A on puristuksen aloituspiste joka on siirretty lauhdutustasolle pystysuoraan höyrystymistasolta.
Piste B on eristetyn, isentrooppisen puristuksen kuviteltu päätepiste jossä lämpötila on 60 astetta
Piste C on todellisen puristuksen päätepiste jonka mitattu lämpötila on 80 astetta.
Todellisessa lämpöpumpussa kuumakaasu onkin kylmäaineeseen kompressorissa imeytyneen lämmön vaikutuksesta huomattavasti kuumempi, noin 80 astetta.
Piirretäänkin veneeseen uusi loivempi keula.
Piste A on puristuksen aloituspiste joka on siirretty lauhdutustasolle pystysuoraan höyrystymistasolta.
Piste B on eristetyn, isentrooppisen puristuksen kuviteltu päätepiste jossä lämpötila on 60 astetta
Piste C on todellisen puristuksen päätepiste jonka mitattu lämpötila on 80 astetta.
Liitetiedostot
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Entalpia viivaimen avulla näkee yhdellä silmäyksellä että puristuksen lämpömäärn erotus on teoriassa 35 kJ/kg ja todellisuudessa 55 kJ/kg.
Laskettaan ie = 35 / 55 = 0,63 eli kompuramme hukkaa melkoisen paljon ostoenergiaa kylmäaineen "turhaan" lämmittämiseen.
Entalpia viivaimen avulla näkee yhdellä silmäyksellä että puristuksen lämpömäärn erotus on teoriassa 35 kJ/kg ja todellisuudessa 55 kJ/kg.
Laskettaan ie = 35 / 55 = 0,63 eli kompuramme hukkaa melkoisen paljon ostoenergiaa kylmäaineen "turhaan" lämmittämiseen.
Vs: Log p, -h tilapiiros mikä se on ja miten sitä luetaan?
Lämpökerroinkin pitää selvittää entalpia-avulla. Veneemme kannen pituudeksi luemme kuvasta 231 kJ/kg ja edellisessä kohdassa puristuksen lämpömääräksi saimme 55 kJ/kg.
saatu lämpömäärä
COP = ------------------------ = 231 / 55 = 4,2 !
käytetty lämpömäärä
Lämpökerroinkin pitää selvittää entalpia-avulla. Veneemme kannen pituudeksi luemme kuvasta 231 kJ/kg ja edellisessä kohdassa puristuksen lämpömääräksi saimme 55 kJ/kg.
saatu lämpömäärä
COP = ------------------------ = 231 / 55 = 4,2 !
käytetty lämpömäärä
