Loisteho

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jarip
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
J

jarip

Vakionaama
Meille tuli se uusi etäluettava sähkömittari. Siinä on kaikenlaisia uusia toimintoja mm loistehon mittaus. Tässä loistehossa (kvar) huomiota kiinnitti sen varsin suuri määrä. Sitä näyttää tulevan noin kolmasosa kilowattien (kWh) määrästä.

Loistehoahan muodostuu, kun kuormana on kapasitiivista tai induktiivista kuormaa ja siihen tulee vaihe-eroa. Hyvin suunnitellussa induktiivisessa kuormassa on sopivasti kapasitanssia, jolloin loistehoa ei pitäisi syntyä, koska ne kumoavat toisensa. Resistiivisessä kuormassahan tätä ei ole ollenkaan.

Olen aika varma, että ILP tuottaa tuon loistehon, koska sitä on noinkin paljon? Miten ILP:n invertteri yleensä toimii? Tekeekö se ensin tasasähköä ja muuntaa sen eritaajuisiksi vaihtojännitteiksi tehontarpeen mukaan, vai muuntaako se vaihtosähkön suoraan eri taajuudelle? Miten lie tuo kompensointi toteutettu, esim ilmanvaihtolaitteen moottoreissa se on hoidettu kondensaattoreilla.

Tätä loistehoa ei laskuteta ainakaan kotitalouksilta, mutta tietääkseni se kuormittaa siirtoverkkoa ja on siten hankalaa sähköntoimittajalle. Olemmeko me ilpistit siis hieman hankalia asiakkaita siirtoyhtiölle ;-))?
 
Vs: Loisteho

Kuinka suurista tehoista on kyse, kun noinkin paljon on loisia. Onko paljon loisteputkia? Ilpit tuottavat loistehoa luultavasti vain pienellä kuormalla eli joutokäynnillä.

En ole varsinainen sähkömies, mutta ymmärtäisin, että vaiheiden epäsymmetrinen kuorma loistevaloilla saattaisi näkyä suurena loistehona silloin kun kulutus on pientä. :)
 
Vs: Loisteho

Ilpin "invertteri" tekee kyllä tasasähköä ensin, eikä sitten muuta teekään. Se kompura on tasavirtakone, sinne lykätään DC-pulsseja vuorotellen eri käämeihin. Mutta kokonaisuutena en kyllä osaa sanoa paljonko ilppi "loisii", ei ole tullut koskaan mittailtua.

Loistehoa kuluttavat tosiaan loistelamput, jos niissä ei ole loistehon kompensointia. Joissakin "oikeissa" loisteputkivalaimissa on se kondensaattori loistehoa tuottamassa, toisissa taas ei. Energiansäästölamppujen sielunelämään en ole tarkemmin tutustunut vaikka niitä aika paljon talossa loistaakin, niiden loisista en osaa sanoa mitään.
 
Vs: Loisteho

Ei voi mitenkään tulla lampuista tai viihdelaitteista. Jos päiväkulutus on vaikkapa 40 kWh, niin samaan aikaan loistehoa on mitattu vaikkapa 15 kvar. Tämä täsmäisi pumpun kulutukseen, siis loistehoa muodostuisi verkkoon saman verran kuin pumppu kuluttaa pätötehoa. Loisteho ei tietääkseni voi koskaan olla enemmän kuin pätöteho? Jos kuormana on puhdas induktiivinen kuorma ja sen vaihe-ero on sopivasti 90, niin silloin molempia on yhtäpaljon?

Yleensä siis nämä induktiiviset kuormat (moottorit yms) kompensoidaan kapasitanssilla, mutta eikös tämä onnistu tämmöisellä taajuusmuuttajalla? Lisäksi näillä pikkupakkasilla pumppu ei käy joutoa kovinkaan paljon.

Uskon että loistehosta on kuitenkin siirtoyhtiölle haittaa, koska siitä laskutetaan suuria teollisuus- yms. kohteita erikseen. Jos ILP:t yleistyvät kovasti, nämä saattavat tulla ongelmaksi koko verkostolle. Siis jos tämä ILP on syyllinen ;-))
 
Vs: Loisteho

Tuopa on aika helppo testata, koska siinä uudessa mittarissa saa kokonaiskulutuksen ja loistehokulutuksen mitattua 10 Wh ja 10 var tarkkuudella. Kun pamautan pumpun sammuksiin, loistehon pitäisi lähes pysähtyä, mutta pätötehon juosta jolkuttaa, ainakin jos on jotakin kuormaa.

Mittarissa oleva vilkkuvalokin tukee sitä mittausta, joka on menossa, jolloin valonkin pitäisi lopettaa vilkkumisen, kvar-mittauksessa se vilkkuu huomattavasti harvemmin kuin kWh-mittauksessa (10000 välähdystä = 1 kWh tai 1 kvar).

Samallapa tuon näkee, mitkä laitteet panevat valon vilkkumaan, kun var-mittaus on päällä.
 
Vs: Loisteho

Se mittari on Landis+Gyr ja siinä on toistakymmentä erilaista seurattava juttua, mm kWh toisinpäin! Pystyisin siis ilmeisesti myymään sähköä, jos sitä jotenkin voisin tuottaa. Sähkökatkojen määrän näkee jne. Tämä loistehomittaus toimii kumminkin päin, siis kapasitiivista (r-) ja induktiivista (r).

Nyt on loistehot tutkittu:

Mittari ollut käytössä 12 pv. Kulutus 498 kWh, 106 kvarh (r) ja 3 kvarh (r-)
Keskikulutus 41 kWh ja 9 kvarh (22 %) / päivä

- Viihdelaitteet ja tietsikka ovat aika neutraaleja.
- Energiansäästölamput ovat ihan hiukkasen kapasitiivisia (ainoita koko taloudessa)
- Loisteputket ovat kovia induktiiviisen loistehon tuottajia, ehkä eniten ryhmänä.
- Jääkaappi ja pakastin induktiivisia
- Ilmanvaihtolaite hieman induktiivinen
- ILP vastaa yhden tai kahden loisteputken yhteistuottoa, tehoilla ei juurikaan väliä.

Eli lopputulemana suurin osa laitteista tuottaa induktiivista loistehoa, loisteputket selvästi eniten, pumppu ehkä samoissa lukemissa mutta luultavasti suurin yksittäinen tuottaja. Kun päällä on useita loisteputkea, ILP ja nämä muut huristimet, niin siitä se vain syntyy.

Pienenä yksityiskohtana: ennen tutkimisia r- oli nollilla. Kun muut laitteet olivat pois ja energiansäästölamput yksinään kuormana, sain nuo 3 kvarh kapasitiivista aikaiseksi. Lamppuja paloi 6 kpl, teho 76 W yht.

Ai niin, tuotettua sähköä 0.00 kWh ;-)))
 
Vs: Loisteho

Ihan kiva mittari..

Yleisenä muistutuksena tähän tehoasiaan:

Sähköverkossa kun tehoja liikutellaan niin silloin puhutaan näennäistehosta, joka on tuon pätötehon ja loistehon vektori. Tämän yksikönhän kaikki tietää ja se on volttiampeeri. Tässä vektorissa sen reaaliosa on pätötehoa, joka siis tekee varsinaista työtä ja imaginääriosa on sitten tuo loisteho. Sopivilla verkkovaihtosuuntaajilla voidaan verkosta ottaa oikeastaan millaista tehoa tahansa.

Kaikki sähköverkon komponentit mitoitetaan tuon näennäistehon mukaan, koska se loistehokin kuormittaa esim. muuntajia ja johtimia.

Perinteinen tapa tuottaa kapasitiivista loistehoa on käyttää konkkapatteria 'syöttämään' verkkoon kapasitiivista loistehoa tai toisaalta 'negatiivista' imaginääriosaa tuosta näennäistehovektorista, eikö vain?

Nykyisin verkossa on paljon 4- ja 6-pulssisia tasasuuntaajia jotka tuottavat harmonisia yliaaltoja 3 ja 5 suurimmalla amplitudilla riippuen pulssimäärästä. Näiden killuttimien johdosta usein joudutaan käyttämään estokelaparistoja (taitaa nykyisin olla pakko?). Ilpistä löytyy juuri tällainen 4-pulssinen tasuri, ja todennäköisesti tämän jälkeen jonkinlainen PFC hakkuri, ettei virta säröydy kovin pahasti. Saattaapi tuota harjatonta dc konetta syöttää myöskin joku yksinkertainen virtavälipiirillinen verkkosuuntaaja. Mene ja tiedä...

Ennenvanhaan valaisimissa oli tuo loistehoasia kunnossa, taisi olla konkka kuristimen kaverina. Ongelma oli juuri noissa säästölampuissa, lamppua kun ei valaisinmääräykset koske...

Miettikääpä muuten mitä tapahtuu kun esim. kuristin kyllästetään, millaista virtaa se ottaa? Jos tahtigeneraattoria ylimagnetoidaan, millaista virtaa se tuottaa?
 
Vs: Loisteho

Kyllähän nykyisissä invertteri-ilpeissä tehokertoimen korjauspiiri (PFC) on ihan vakiotavaraa eli ei se ilp verkkoon päin ihan kauhean pahalle näytä tuon asian suhteen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom