Vs: LTO esilämppärillä vai ei?
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf
Tuon liitteen taulukosta II sivut 50-53 näkyy lämpötilan pysyvyyskäyrät.
Sieltä vain katsoo oman säävyöhykkeen kohdalta vaikka "kumulatiivinen lämpötilan kesto" kohdasta -15C tunnit. (Jos etuvastus otetaan käyttöön siinä lämpötilassa omassa LTO koneessa). Sitten vain kertoo sillä tuntimäärällä sen etuvastuksen tehon. Esimerkiksi 1kW.
Näin saatu luku kertoo montako kilowattituntia vuodessa kone vie etuvastuksiin sähköä.
Suurin osa siitä sähköstä on pois talon muusta lämmityksestä.
SFP luku taas kertoo sen mikä on sähkönkulutus kun siirretään yksi kuutio ilmaa sekunnissa. Eli jos se on 1,5 kW/(m3/s) niiin kun ilmastointi on säädetty 100 litraa sekunnissa teholle niin se kuluttaa sähköä kymmenesosalla tuosta eli 150 watin teholla.
Sen 150 wattia kun kertoo taas vuoden tuntien määrällä niin saa sähkönkulutuksen wattitunteina. Sen kun jakaa luvulla 1000 niin saa tutumman kilowattitunnit yksiköksi.
LTO koneen SFP lukukin pitää kaivella siitä oman koneen teknisistä tiedoista tai manuaalista. Mitä avarammat ilmanvaihtoputket on niin sitä pienempi vastus niissä on ilmalle ja sitä pienempi on LTO-koneen+talon yhteenlaskettu SFP luku. Valmiista talostahan sen SFP-luvun voi mitata tarkasti sitten kun mittaa sähkönkulutuksen LTO koneelta ja on ilmastointi säädetty ja tiedossa montako litraa ilma vaihtuu kyseisellä LTO koneen teholla.
Huomattavasti suurempi se LTO-koneen moottorien vuodessa kuluttama sähkömäärä jokatapauksessa on kuin tuloilman sähkövastuksella esilämmittämisen. Ellei sitten ole asentanut erillistä sähkövastuspatteria sille tuloilmalle jota pitää aina talvet päällä.
Kuutio LTO-konekkaan ei rahallisesti ole välttämättä sen huonompi ilvestointi maalämpötalossa kuin venytetty kuutio. Venetytetyn kuution kymmenen prosenttiyksikköä parempi vuosihyötysuhde vähentää isossa omakotitalossa lämmönkulutusta karkeasti laskien 1000 kWh. Jos hintaeroa on niillä 1000 euroa, niin sillä 1000 eurolla lämmittää sitä erotusta 40 vuotta maalämpötalossa nykyisellä sähkönhinnalla. (Oletukset COP 4 ja sähkö 10 senttiä/kWh ja korko investoinnille nolla). Tosin jos sähkönhinta ja sähköverot nousevat samaa tahtia kuin viimeiset 10 vuotta niin alle 20 vuodessa se maksenee silti itsensä takaisin.
EDIT: Jos sisäilma on +20C ja ulkona -20 pakkasta, niin poistoilmahan alkaa silloin olla +0C tuntumassa jos hyötysuhde on 50%. Jos ulkona pakkanen vielä kiristyy niin sehän sisäilmassa oleva kosteus alkaa jäätyä LTO kennoon ja poistuputkeen. Silloin sitä konetta kuin konetta on pakko alkaa sulatella tavalla tai toisella. Eri koneissahan tämä sulattelu on toteutettu sitten eri tavoilla. Huonoin mahdollinen sulatustapa on minun mielestä kuitenkin nykyaikaisissa tiiviissä taloissa se, että tuloilmapuhallin pysäytetään ja konetta sulatellaan pitämällä pelkkää poistoilmapuhallinta päällä. Silloinhan se korvausilma otetaan väkisellä vaikka piipusta imemällä väärään suuntaan tai liesituulettimen hormista. Lopulta talossa on sellainen alipaine ettei poistoilmapuhellin juuri saa puhallettua ilmaa pois ja LTO koneen sulaminen kestää, kestää ja kestää...
Jossakin vanhassa talossa jossa ilmanvuotoluku n50 on luokkaa 10 tuollainen sulatustapa saattaa toimiakkin, mutta uusissa tiiviissä taloissa jossa tiiveysluku saattaa olla luokkaa 0,1-0,5 tuo tapa ei toimi.
raksa11 sanoi:
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf
Tuon liitteen taulukosta II sivut 50-53 näkyy lämpötilan pysyvyyskäyrät.
Sieltä vain katsoo oman säävyöhykkeen kohdalta vaikka "kumulatiivinen lämpötilan kesto" kohdasta -15C tunnit. (Jos etuvastus otetaan käyttöön siinä lämpötilassa omassa LTO koneessa). Sitten vain kertoo sillä tuntimäärällä sen etuvastuksen tehon. Esimerkiksi 1kW.
Näin saatu luku kertoo montako kilowattituntia vuodessa kone vie etuvastuksiin sähköä.
Suurin osa siitä sähköstä on pois talon muusta lämmityksestä.
SFP luku taas kertoo sen mikä on sähkönkulutus kun siirretään yksi kuutio ilmaa sekunnissa. Eli jos se on 1,5 kW/(m3/s) niiin kun ilmastointi on säädetty 100 litraa sekunnissa teholle niin se kuluttaa sähköä kymmenesosalla tuosta eli 150 watin teholla.
Sen 150 wattia kun kertoo taas vuoden tuntien määrällä niin saa sähkönkulutuksen wattitunteina. Sen kun jakaa luvulla 1000 niin saa tutumman kilowattitunnit yksiköksi.
LTO koneen SFP lukukin pitää kaivella siitä oman koneen teknisistä tiedoista tai manuaalista. Mitä avarammat ilmanvaihtoputket on niin sitä pienempi vastus niissä on ilmalle ja sitä pienempi on LTO-koneen+talon yhteenlaskettu SFP luku. Valmiista talostahan sen SFP-luvun voi mitata tarkasti sitten kun mittaa sähkönkulutuksen LTO koneelta ja on ilmastointi säädetty ja tiedossa montako litraa ilma vaihtuu kyseisellä LTO koneen teholla.
Huomattavasti suurempi se LTO-koneen moottorien vuodessa kuluttama sähkömäärä jokatapauksessa on kuin tuloilman sähkövastuksella esilämmittämisen. Ellei sitten ole asentanut erillistä sähkövastuspatteria sille tuloilmalle jota pitää aina talvet päällä.
Kuutio LTO-konekkaan ei rahallisesti ole välttämättä sen huonompi ilvestointi maalämpötalossa kuin venytetty kuutio. Venetytetyn kuution kymmenen prosenttiyksikköä parempi vuosihyötysuhde vähentää isossa omakotitalossa lämmönkulutusta karkeasti laskien 1000 kWh. Jos hintaeroa on niillä 1000 euroa, niin sillä 1000 eurolla lämmittää sitä erotusta 40 vuotta maalämpötalossa nykyisellä sähkönhinnalla. (Oletukset COP 4 ja sähkö 10 senttiä/kWh ja korko investoinnille nolla). Tosin jos sähkönhinta ja sähköverot nousevat samaa tahtia kuin viimeiset 10 vuotta niin alle 20 vuodessa se maksenee silti itsensä takaisin.
EDIT: Jos sisäilma on +20C ja ulkona -20 pakkasta, niin poistoilmahan alkaa silloin olla +0C tuntumassa jos hyötysuhde on 50%. Jos ulkona pakkanen vielä kiristyy niin sehän sisäilmassa oleva kosteus alkaa jäätyä LTO kennoon ja poistuputkeen. Silloin sitä konetta kuin konetta on pakko alkaa sulatella tavalla tai toisella. Eri koneissahan tämä sulattelu on toteutettu sitten eri tavoilla. Huonoin mahdollinen sulatustapa on minun mielestä kuitenkin nykyaikaisissa tiiviissä taloissa se, että tuloilmapuhallin pysäytetään ja konetta sulatellaan pitämällä pelkkää poistoilmapuhallinta päällä. Silloinhan se korvausilma otetaan väkisellä vaikka piipusta imemällä väärään suuntaan tai liesituulettimen hormista. Lopulta talossa on sellainen alipaine ettei poistoilmapuhellin juuri saa puhallettua ilmaa pois ja LTO koneen sulaminen kestää, kestää ja kestää...
Jossakin vanhassa talossa jossa ilmanvuotoluku n50 on luokkaa 10 tuollainen sulatustapa saattaa toimiakkin, mutta uusissa tiiviissä taloissa jossa tiiveysluku saattaa olla luokkaa 0,1-0,5 tuo tapa ei toimi.