Maalämpöä ilpin avuksi

[kotte]

Vs: Maalämpöä ilpin avuksi

Pystyisikö modauksen tekemään niin, että ulkoyksikkö olisi normaali, mutta ennen kopressoria olisi vaan ylimääräinen lämmönvaihdin?

Näin ulkoyksikkö tekisi sulatuksensa jne. normaalisti & ohjaus toimisi muutenkin oikein. Kopressori vaan saisi yllättävän lämmintä tavaraa sisäänsä. Ei - 20 asteista, vaan muutama miinusaste.

Eipä ainakaan helposti voi tehdä niin, että homma toimisi eri sääoloissa. Jos laittaa vesi-levylämmönvaihtimen ulkokennon perään, lämmönvaihtimessa kulkee vain höyrystynyttä kylmäainetta, joka ei siis pysty juurikaan imemään lisäenergiaa. Jos taas tekee toisin päin, ulkokenno tuhlaa maapiiristä kerättyä lämpöä pakkassäällä läpi menevän ilmavirran mukaan. Sulatustoimintaa ei periaatteessa tarvita ollenkaan, jos maapiiristä vain saadaan riittävästi lämpöä talteen.

Kyllä on syytä lähteä siitä, että alkuperäinen ulkokenno on poistettava kokonaan, ellei sitten rupea rakentelemaan monimutkaisempia magneettiventtiili- ja relekytkentöjä, joilla voi valita joko MLP- tai ILP-toiminnan väliltä.

 

[huugo]

Vs: Maalämpöä ilpin avuksi

Eipä ainakaan helposti voi tehdä niin, että homma toimisi eri sääoloissa. Jos laittaa vesi-levylämmönvaihtimen ulkokennon perään, lämmönvaihtimessa kulkee vain höyrystynyttä kylmäainetta, joka ei siis pysty juurikaan imemään lisäenergiaa. Jos taas tekee toisin päin, ulkokenno tuhlaa maapiiristä kerättyä lämpöä pakkassäällä läpi menevän ilmavirran mukaan. Sulatustoimintaa ei periaatteessa tarvita ollenkaan, jos maapiiristä vain saadaan riittävästi lämpöä talteen.

Kyllä on syytä lähteä siitä, että alkuperäinen ulkokenno on poistettava kokonaan, ellei sitten rupea rakentelemaan monimutkaisempia magneettiventtiili- ja relekytkentöjä, joilla voi valita joko MLP- tai ILP-toiminnan väliltä.

Lähdetään siitä, että alkuperäinen ulkokenno poistetaan kokonaan.
Mites sitten sulatuslogiikka? Minne anturit? Kuvittelisi, että sulatus päätetään esim. kellon ja / tai liian pienen lämpötilaeron ilmestyttyä ulkokennolle.

Jos on maakenno, niin sitten tietty lämpötilaero on aina iso. -> se ei laukaise sulatusta.

Ulkolämpötila + kello laukaisee sulatuksen. Mutta voiko esim. ulkolämpötila-anturin laittaa maapiiriin? Se kai voisi toimia perinteisen ILP:n logiikassa?

Ajatuksena, että ajelisi aina vain tuota maapiiriä vasten. Lämpimillä syyskeleillä & keväällä saattaa hieman hävitäkin, mutta kovilla pakkasilla pitäisi voittaa niin paljon, että hyötyä pitäisi tulla. Voittona olisi yksinkertainen rakenne - vain levylämmönvaihdin ulkoyksikön paikalla ja anturit sopivissa paikoissa.

Onko puuttuva kaupallinen markkina syynä, että näitä ei tehdä. ILP = jäähdytin ja pohjoisessa käytetään väärin lämmitykseenkin. ILP = remonttikohde ja halpa lisälämmön lähdem. MILP olisi taas oikeasti kunnon lämmönlähde, ja kaivonkanssa min 10 keur hintainen, joten se on pahasti "välissä". Asennus isotöinen ja hinta kaivon takia suht iso. Näin markkina on pieni.

Ei kai tuossa mitään teknistä syytä ole miksi MILP ei olisi hyvä juttu? Kaupallinen volyymi ja positiointi siitä puuttuu.

 

[kotte]

Vs: Maalämpöä ilpin avuksi

Lähdetään siitä, että alkuperäinen ulkokenno poistetaan kokonaan.
Mites sitten sulatuslogiikka? Minne anturit? Kuvittelisi, että sulatus päätetään esim. kellon ja / tai liian pienen lämpötilaeron ilmestyttyä ulkokennolle.

Jos on maakenno, niin sitten tietty lämpötilaero on aina iso. -> se ei laukaise sulatusta.

Ulkolämpötila + kello laukaisee sulatuksen. Mutta voiko esim. ulkolämpötila-anturin laittaa maapiiriin? Se kai voisi toimia perinteisen ILP:n logiikassa?

Ajatuksena, että ajelisi aina vain tuota maapiiriä vasten. Lämpimillä syyskeleillä & keväällä saattaa hieman hävitäkin, mutta kovilla pakkasilla pitäisi voittaa niin paljon, että hyötyä pitäisi tulla. Voittona olisi yksinkertainen rakenne - vain levylämmönvaihdin ulkoyksikön paikalla ja anturit sopivissa paikoissa.

Onko puuttuva kaupallinen markkina syynä, että näitä ei tehdä. ILP = jäähdytin ja pohjoisessa käytetään väärin lämmitykseenkin. ILP = remonttikohde ja halpa lisälämmön lähdem. MILP olisi taas oikeasti kunnon lämmönlähde, ja kaivonkanssa min 10 keur hintainen, joten se on pahasti "välissä". Asennus isotöinen ja hinta kaivon takia suht iso. Näin markkina on pieni.

Ei kai tuossa mitään teknistä syytä ole miksi MILP ei olisi hyvä juttu? Kaupallinen volyymi ja positiointi siitä puuttuu.

ILP:n sulatus ei ole mielestäni mikään ongelma, jos kytkee maaliuoksen pumpun ulkopuhaltimen tilalle ja ulkokennoin lämpöanturin lämmönvaihtimeen kiinni: Sulatus yksinkertaisesti lämmittää lämmönvaihtimen ja anturi huomaa sen, jos sulatus pääsee käynnistymään (vaikka periaatteessa ei pitäisi, kun anturin pitäisi pysyä koko ajan plussan puolella tai ainakin niin lämpimänä, että sulatus ei käynnisty). Toki voisi olla viisasta kytkeä pumppu ylimääräisen releen välityksellä.

Itse ratkaisisin kesäkelien lämmitystarpeen niin, että hommaisin monesti puheena olleen "halvan varaosasyylarin" ja kytkisin maakierron paluun kulkemaan kesäisin tämän kautta. Tokihan muutama aste menetetään ja puhallin on ylimääräinen virrankuluttaja, mutta eipä lämmitystarvekaan liene kummoinen keleillä, joilla ulkoilmasta saatava COP on merkittävästi parempi kuin maasta saatava (eli tämänkin virityksen mielekkyyttä kannattaa harkita).

Varmaan näitä MILP-ratkaisuja (maasta-ilmaan-lämpöpumppu) olisi enemmänkin, jos markkinat olisivat suuremmat (ILPithän suunnitellaan jäähdytysilmastointilaitteiksi alun perin). Vesijohtojen vetäminen jokaiseen ulkoyksikköön on monissa tapauksissa hyvin hankalaa, minkä lisäksi jäähdytyskaivojen poraaminen on maailmalla yleensä paljon hankalampaa kuin Suomessa (mietipä vaikkapa asennusta kerrostaloon).

 

[Boosman]

Vs: Maalämpöä ilpin avuksi

Erinomaisen mielenkiintoinen testi.


Tippuuko ottotehot kuitenkin niin, että esim -20 asteen pakkasella ei tehoja kuitenkaan irtoa paljon?

Pystyisikö modauksen tekemään niin, että ulkoyksikkö olisi normaali, mutta ennen kopressoria olisi vaan ylimääräinen lämmönvaihdin?

Näin ulkoyksikkö tekisi sulatuksensa jne. normaalisti & ohjaus toimisi muutenkin oikein. Kopressori vaan saisi yllättävän lämmintä tavaraa sisäänsä. Ei - 20 asteista, vaan muutama miinusaste.

Ja ainoana lisämodina ehkä, että kun puhallin pysätyy, pysähtyy kiertonestepumppu.

En ole mikään maalämpöekspertti, mutta kuvittelisi tuommoisen olevan "suht" yksinkertainen ja varmakin. Pysyykö pumpun logiikka mukana.

Tietty sitten seuraava steppi on optimoida esim. sulatuksia kovilla pakkasilla, tai ruveta jopa käyttämään pelkästään maapiiriä kovilla pakkasilla.

Potentiaalia tässä on paljon, ja kuvittelisi että tämän voisi saada hyvinkin toimintavarmaksi & yksinkertaiseksi. Se olisi myös tärkeää laajempimittaiseen käyttöön / jopa jonkunasteiseen tuotteistukseen.

-Ottotehojen tiputuksesta ei ole tietoa vielä, kun milp kävi "jarru" päällä viime talvena. 500-600w ottoteholla vain.

"Pystyisikö modauksen tekemään niin, että ulkoyksikkö olisi normaali, mutta ennen kopressoria olisi vaan ylimääräinen lämmönvaihdin?"

-Tämä tekeleeni on aikas lailla juurikin sellainen että kennon ja kompuran välissä on tuo levari, ja muutenkin yritin tehdä siitä simppeliä peliä, kun taidot eivät riitä rakentelemaan omia ohjauksia.
ulkoyksikölle viimetalvena rakensin "kopin" päälle,että tietäisi toimiiko tuo keruuliuoksen hyödyntäminen laitteessani. (eli ulkoilmaa en käyttänyt apuna, enkä ole varma onko siitä mitään positiivista apuakaan.) koska siinähän voi käydä niin että nestemmäinen kylmäaine saattaa jäähtyä lisää uy-kennossa., jolloin maapiiristä joutuu ottamaan enemmän tehoa.

Sulatuksia en nähnyt talvella kuin yhden kappaleen.
pipetemp anturi on maahan palaavassa putken pinnassa, ja ulkolämpötila anturi on levarille tulevassa liuos putkessa.
(kiertovesipumppu kävi koko sulatuksen ajan, eli sulatus ehto loppui ku 10 minuuttia tuli täyteen)

Seuraava milp jos sellaisen teen, niin ulkoyksiköstä kenno pois ja levari tilalle, ja kaikki vermeet sisätiloihin, ulkona vain keruu putket.