Meillä oli kontti, mutta se jouduttiin tyhjentämään monta kertaa porauksen aikana vedestä hulevesiviemäriin. Olen jo unohtanut vanhoja yksityiskohtia, mutta loppuhuuhtelussa vettä tuli putkesta eniten, kun kaivo oli ennen huuhtelua täynnä vettä muutaman metrin syvyyteen pinnalta ja huuhtelussa tuo vesipatsas sitten puhalliettiin valtavalla määrällä paineilmaa kaivosta pois (muistaakseni mittari näytti 40 barin painetta).
Maalämpökaivon poraus
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #443
Eihän kaivoon mahdu kuin suuruusluokkaa 2 m3 vettä. Arvioisin, että meillä vettä tuli varmasti kymmeniä kuutioita tunnissa. Alapihalla oli "joki". Kun testasin pohjavesipumppausta pumppaamalla 4 m3/h alapihalle useita päiviä, vettä ei näkynyt kuin pieni noro purkupaikalla.
Huuhdeltaessa tuo vain tulee aika äkkiä pinnalle (letkun täydeltä). Meillä kaivo täyttyi uudelleen selvästi alle varttitunnissa (en mitannut tarkkaan kellolla), mutta vettä tuli toki vähemmän, mitä itse kuvailet.
Olikohan toi kaivo 50 metriin asti kuiva (pohjalla näkyi jotain joka vaikutti nestepinnalta)?
-Topi
Ilmeisesti oli tyhjätty jotenkin kun seinämiä pitkin valui vettä eli täyttyi uudestaan. Muutamassa kohtaa oli kuin kultaa näkyvissä
Mistäs sitä tiedä vaikka olisi sitä itseänsä. Täälläkin on joku kaivosyhtiö hakenut kullanetsintälupaa tuohon muutaman kilometrin päähän siitä missä asun...Muutamassa kohtaa oli kuin kultaa näkyvissä
^Jos oli sitä itseänsä niin sen luulisi löytyvän kivituhkan seasta. Tuhkaa ei niin paljon tule, etteikö asian saisi selvitettyä.
Mielenkiintoista sinänsä, mikään muu kuin maalämpöporaus ei taida tuottaa samanlaista määrää koeporauksia jossa on näytettä parhaimmillaan 300m syvyyteen asti. Kukaan vaan ei taida tutkia noita. Siinä voisi olla oma bisneksensä, se kivituhka voisi olla kaivosyhtiöille arvokkaampaa kuin muille. Toisaalta kukaan tuskin haluaa kultakaivosta (tai muuta) naapuriinsa, vaikka syvällä olisikin jotain arvokasta.
Mielenkiintoista sinänsä, mikään muu kuin maalämpöporaus ei taida tuottaa samanlaista määrää koeporauksia jossa on näytettä parhaimmillaan 300m syvyyteen asti. Kukaan vaan ei taida tutkia noita. Siinä voisi olla oma bisneksensä, se kivituhka voisi olla kaivosyhtiöille arvokkaampaa kuin muille. Toisaalta kukaan tuskin haluaa kultakaivosta (tai muuta) naapuriinsa, vaikka syvällä olisikin jotain arvokasta.
Ei muutakun ostamaan vaski valmiiksi kun porari tulee paikalle.
Ei, siksi täälläkin on adressit yms mitä muuta nyt voikaan keksiä vetämässä.
Kyllä jotkut ovat löytäneet kultaa tuosta pinnastakin.
Tutkimusten kohde valittiin GTK:n 1990-luvun loppupuolella suorittamien malminetsintätöiden tulosten perusteella. Tutkimuksissa oli geologisen kartoituksen ja kansannäytetoiminnan perusteella valitussa, hiertyneessä ja kvartsijuonien leikkaamassa plagioklaasiporfyriitissä tavoitettu kultapotentiaalinen vyöhyke. Kyseistä rakennetta oli kairauksin seurattu noin 180 m:n matkalta ja tulokset olivat rohkaisevia, vaikkakin kultapitoisuudet olivat jääneet alhaisiksi. Koska paikallinen amatöörigeologi Juhani Kankaansivu oli lähettänyt Metsäkylästä runsaiden kultalohkareiden lisäksi myös alkuperäiseltä valtausalueelta huuhtomiaan kultahippuja GTK:lle nähtäväksi, päätettiin alueelle suunniteltuja jatkotutkimuksia aikaistaa. Kultahiput oli vaskattu kairatun kohteen lounaispuolelta ja ne indikoivat siis kultakriittisen hierron jatkumista pidemmälle. Kultahiput ovat lehtimäisiä, jopa yli 5 mm pitkiä ja hyvin vähän kuluneita, mikä viittaa siihen että kyseessä on paikalleen rapautunut lohkare tai vaskattu aines on ollut rapakalliota. Montut, joista aines on kerätty sijaitsevat hiertyneen plagioklaasiporfyriitin päällä olevassa noin metrin paksuisessa moreenipatjassa. Moreeniaines on tällä luoteeseen, kohti peltoaluetta viettävällä rinteellä yleisesti huuhtoutunutta. Peltoalueet sijaitsevat savikoilla jotka vuorostaan seuraavat ruhjoutuneeseen kallioon muovautuneita painanteita.