Maalämpöpumpun virrankulutus kun ei lämmityskuormaa?

[jl-2]

Lisäsin hiljan sähkönkulutuksen seurantaa eri ryhmäkeskuksen lähtöihin, ja nyt parin viikon seurannan mukaan Thermian Calibra 12 Duo kuluttaisi jatkuvasti - siis silloin kun ei lämmitä ja kylmäpiirin neste ei kierrä, ja siten kompuran ei pitäisi olla käytössä - n. 380 W koko ajan. Kulutus jakautuu lähes tasaisesta kaikille kolmelle vaiheelle, pikkuisen enemmän L1:lle. Onko tuossa jotain vikaa, jota pitäisi lähteä selvittämään?

Ainakin se todennäköisesti kierrättää sisälämmityskierron vettä + ohjauselektroniikka vienee osansa, mutta luulisi, että n. 100-200 W riittäisi siihen erinomaisesti. Toihan tekee jo melkoisen sähkön kulutusmäärän vuodessa jos "tyhjään" kuluu koko ajan melkein puoli kilowattia.

Jos lämmityspyyntiä on yhtään, niin kulutus pomppaisee n. 800 - 900 W, mutta se lienee sinänsä kait ok, mutta tuntuu tuokin suht. hurjalta, kun tuossa on 1 - 9 vaihetta, ja käsittääkseni kompura kuluttaa maksimissaan 3,5 kW, niin mitähän tuo sitten vie

Onko muilla kokemusta MLP.n sähkönkulutuksesta ilman kuormaa?

 

[Lappanen]

Noin 50-60 W vie Nibe kun kierrättää lattiassa vettä ja keruupumppu on 5% nopeudella. Pelkkä lattiakierto päällä kulutus noin 40-50 W. Tuosta ei paljoa kulutus pienene vaikka lattiakierron laittaisi pois.

Mitä näyttää meno- ja paluulämpö lattiaan? Pitäisi olla about sama kesällä jos ei mukavuuslämpöjä päällä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

n. 380 W koko ajan. Kulutus jakautuu lähes tasaisesta kaikille kolmelle vaiheelle, pikkuisen enemmän L1:lle.

Onkos tämä nyt keskikulutus vai näyttääkö joku mittari tuota tehoa todellakin "jatkuvasti". Jos keskikulutus on 0,38 kW x 24h = 9,1 kWh/vrk, se varmaan voisi ollakin ihan järkevä lukema, jos on välillä vettä lämmittänyt ja jotain kierrätyspumppujakin on päällä. Tuo että kulutus on tasan vaiheiden välillä viittaa vahvasti tuohon kompressorin toimintaan, se kun ottaa tasaisesti kaikilta vaiheilta. Jatkuva kulutus kuten elektroniikka ja kiertopumput ei luultavasti ole kovin tasaisesti vaiheiden välillä.

 

[Arisoft]

Lisäsin hiljan sähkönkulutuksen seurantaa eri ryhmäkeskuksen lähtöihin, ja nyt parin viikon seurannan mukaan Thermian Calibra 12 Duo kuluttaisi jatkuvasti - siis silloin kun ei lämmitä ja kylmäpiirin neste ei kierrä, ja siten kompuran ei pitäisi olla käytössä - n. 380 W koko ajan. Kulutus jakautuu lähes tasaisesta kaikille kolmelle vaiheelle, pikkuisen enemmän L1:lle. Onko tuossa jotain vikaa, jota pitäisi lähteä selvittämään?

Kulutus on niin suurta että se ei selity oikein millään. Elektroniikka lepotilassa kuuluisi kuluttaa vain muutamia watteja. Pumppaus kymmeniä watteja ja satoja watteja menee jos siellä on jonkin sortin lämmitin. VILPeissä on lämmittiä sekä viemäröinnissä että kompressorin kampikammiossa mutta maalämmössä ei ole viemäröinnissä lämmitystarvetta. Kompressorin esilämmitys voisi olla? Mutta ei se noin paljoa kuluta.

Ensin tarkastaisin energiamittarisi toiminnan ettei se näytä loistehoa kulutuksena. Sitten ottaisin lämpökameran ja tutkisin missä on lämmintä. Tuo teho näkyy varmasti kuumana kohteena laitteistossa.

 

[jmaja]

Bosch 7001i 12 kW:lle ulkoinen mittari näyttää 0,0 kW veden kiertäessä (kiertopumppu 100%). Onko toi nyt sitten alle 50 W? Ainakin alle 100 W.

Kompuran käydessä minimiteholla näyttää 0,9 kW ja tuottaa lämpöä n. 4 kW.

 

[pökö]

Voi olla kompuran lämmitin vaikkei sille ole tarvetta. Oma nibe vie seisoessaan 12W kellon ympäri.

 

[jl-2]

Onkos tämä nyt keskikulutus vai näyttääkö joku mittari tuota tehoa todellakin "jatkuvasti". Jos keskikulutus on 0,38 kW x 24h = 9,1 kWh/vrk, se varmaan voisi ollakin ihan järkevä lukema, jos on välillä vettä lämmittänyt ja jotain kierrätyspumppujakin on päällä. Tuo että kulutus on tasan vaiheiden välillä viittaa vahvasti tuohon kompressorin toimintaan, se kun ottaa tasaisesti kaikilta vaiheilta. Jatkuva kulutus kuten elektroniikka ja kiertopumput ei luultavasti ole kovin tasaisesti vaiheiden välillä.

Ei ole keskiteho, vaan hetkellinen aktiiviteho, joka on alimmillaankin tuota. Tuossa on klo 16 tietämillä lämminveden lämmityspiikki, ja sitten taas palaa tuolle teholle. Mittari erottelee aktiivitehon ja loistehon, mutta tuolla kyseisellä piirillä ei ole erikseen jännitteenmittausta. Tolla mittarilla on 0,5 % toleranssi, joten kyllä ton pitäis suuntaa-antavasti olla aika tarkka.

Pitänee kysellä huollosta tarkemmin, että mikä voisi olla kulutuksen syy.

 

[jl-2]

Kulutus on niin suurta että se ei selity oikein millään. Elektroniikka lepotilassa kuuluisi kuluttaa vain muutamia watteja. Pumppaus kymmeniä watteja ja satoja watteja menee jos siellä on jonkin sortin lämmitin. VILPeissä on lämmittiä sekä viemäröinnissä että kompressorin kampikammiossa mutta maalämmössä ei ole viemäröinnissä lämmitystarvetta. Kompressorin esilämmitys voisi olla? Mutta ei se noin paljoa kuluta.

Ensin tarkastaisin energiamittarisi toiminnan ettei se näytä loistehoa kulutuksena. Sitten ottaisin lämpökameran ja tutkisin missä on lämmintä. Tuo teho näkyy varmasti kuumana kohteena laitteistossa.

Tuosta voisi olla osittain kysymys. Toi siis ilmoittaa erikseen loistehon, mutta tuon PF-kerroin saadaan kait luotettavasti vain syötöstä, ja muissa käytetään ilmeisesti tuossa mittarissa samaa arvoa, joka heittää varmaan nyt aikas paljon. Mutta voisko se heittää noin paljon?

Kun katsoin mittarin käyttöliittymää, niin tuon piirin PF:ksi oli määritelty 1x syötön PF.

 

[Arisoft]

Tuosta voisi olla osittain kysymys. Toi siis ilmoittaa erikseen loistehon, mutta tuon PF-kerroin saadaan kait luotettavasti vain syötöstä, ja muissa käytetään ilmeisesti tuossa mittarissa samaa arvoa, joka heittää varmaan nyt aikas paljon. Mutta voisko se heittää noin paljon?

kyseisellä piirillä ei ole erikseen jännitteenmittausta

Ilman jännitteen mittausta ei pysty mittaamaan energiaa. Jos lause pitää paikkansa tuo on virtamittari, jossa hihasta heitetty energianmittaus. Voi näyttää mitä vaan. Virtamittauskesta ei pysty päättelemään onko se loistehoa vai pätötehoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Millä tavalla nuo kulutukset suhtautuvat verkkoyhtiön mittaukseen? Jos laittaisi ilmanvaihtokoneen pois päältä ja muutenkin minimoisi kulutusta niin näkisi onko siellä jokin 380 W pohjalla vai. Kylmäkoneet naputtavat säännöllistä pientä tappia.

 

[Jule]

Jos ryhmäkeskuksessa on siis eri lähtöjen virrat mitattu, niin yksi yhteinen jännitemittaus kyllä riittää. Toki jokaisella vaiheella pitää olla omansa.

Tietysti vaiheita ei saa sekoittaa keskenään, eli jokainen virtamittaus pitää olla sidottu oikean vaiheen jännitteeseen, ja jos tuonne on nyt asennettu laite joka ei tule komevaiheista mittausta (laite itsessään toimii vain "yhdellä sulakkeella"), tuon tehon mittaus ei toimi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos ryhmäkeskuksessa on siis eri lähtöjen virrat mitattu, niin yksi yhteinen jännitemittaus kyllä riittää. Toki jokaisella vaiheella pitää olla omansa.

No, miten tämä nyt sitten pitää ymmärtää?
Eihän vaiheiden jännitteet nyt yleensä kovin paljon poikkea. Poiketa voi virran ja jännitteen vaihe-ero. 10 tai 20 Voltin ero vaiheiden jännitteessä nyt ei vielä kovin paljon virhettä tee ja enempää ei pitäisi olla mahdollista mutta jos kulkee pääasiassa loistehoa niin on isot virrat mutta tehoa ei kuitenkaan juurikaan siirry.

 

[Arisoft]

No, miten tämä nyt sitten pitää ymmärtää?

Minä ymmärrän tämän väärinkäsitykseksi, mutta en vielä tiedä mikä kohta on käsitetty väärin ja kenen toimesta.

Selvää on että asia on syytä selvittää perin pohjin. Itse harmittelisin jo 100 watin turhaa kuormaa saati sitten 300 wattista.

Ehkäpä asia selviäisi jos tietäsimme mittarin tyypin. Lause, "Mittari erottelee aktiivitehon ja loistehon, mutta tuolla kyseisellä piirillä ei ole erikseen jännitteenmittausta.", on itsessään ristiriitainen. Noita ei voi erotella ilman jännitteen mittausta.

 

[kotte]

Eihän vaiheiden jännitteet nyt yleensä kovin paljon poikkea.

Kyse ei olekaan tehollisjännitteestä, vaan reaaliaikaisesta sinimuotoisesti muuttuvasta jännitteestä ja joka vaiheessa erikseen. Aaltomuodon mahdolliset vääristymät sitten tuohon päälle.

Tehon mittaus edellyttää virran ja jännitteen arvojen kertomista keskenään riittäävällä näytteenottotaajuudella (ainakin luokkaa 1kHz, mutta mieluummin yli) tai sitten jotakin erikoispiiriä tehtävää varten. Jonkinlainen keskiarvoistus tarvitaan tietenkin päälle, kun lukema voi heilua melko nopeasti per vaihe (toki tarve vähenee, jos eri vaiheiden tehon summataan heti aluksi yhteen jo ennen mahdollista tasoitusta).