Espejot
Hyperaktiivi
Nyt kun viilennys on saatu toimimaan ja helteet menneet voidaan hieman laskeskella mitoitusta. Pläräsin hieman painehväviöiden teoriaa ja muutama teoriaa käsittelevä kysymys...
1) Lasketaanko noita suoran putken painehäviöitä Reonldsin luvilla vai luetaanko ne jostakin käyrästä?
2) Jos lasketaan Reinoldsin luvulla niin putkiston liitokset lisää karheutta. Esim siniraidan puskusaumaus ja kuparin juottaminen tai puserrusliittimet tms. Kuinka paljon karheutta pyöristetään. Luin muoviputkien valmistajan teknisistä ohjeista että jos asettaa karheudeksi 0,1-0,2 niin päästään riittävään marginaalliin. Eli karheitta listään non kymmenkertaiseksi.
3) Maalämpöfoorum on laskenut kaivoni painehäviön 24kPa kun virtaama on 0,33 l/s. Nibe F1255-6 keruupiirin nimelisvirtaama on kuiten vain 0,18 l/s.
4) Paljonko mlp koneen aihetamat painehäviöt keruupiirissä on komponettina (lämmönvaihdun jne)?
1) Lasketaanko noita suoran putken painehäviöitä Reonldsin luvilla vai luetaanko ne jostakin käyrästä?
2) Jos lasketaan Reinoldsin luvulla niin putkiston liitokset lisää karheutta. Esim siniraidan puskusaumaus ja kuparin juottaminen tai puserrusliittimet tms. Kuinka paljon karheutta pyöristetään. Luin muoviputkien valmistajan teknisistä ohjeista että jos asettaa karheudeksi 0,1-0,2 niin päästään riittävään marginaalliin. Eli karheitta listään non kymmenkertaiseksi.
3) Maalämpöfoorum on laskenut kaivoni painehäviön 24kPa kun virtaama on 0,33 l/s. Nibe F1255-6 keruupiirin nimelisvirtaama on kuiten vain 0,18 l/s.
4) Paljonko mlp koneen aihetamat painehäviöt keruupiirissä on komponettina (lämmönvaihdun jne)?
Viimeksi muokattu: