Hei, tässä aivan uusi ilp käyttäjä (Mitsu LN25). Mikä mahtais olla fiksuin tapa ottaa pumpusta ns. kaikki irti? Asentajan mukaan kannattaa asettaa tavoitelämpö 2 astetta suuremmaksi, ja pitää puhallinta isolla, mikä tuntuu äkikseltään järkevälle, mutta eikö kaikkein kovimmilla pakkasilla kannattaisi asettaa lämpötila vielä isommalle/maksimille, jotta pumppu lämmittää kokoajan niin paljon kuin mahdollista? Talossa on 1½ kerrosta ja noin 160 neliötä, sähkökaapelit lattiassa. Takkaa meillä ei juurikaan lämmitellä. IVK on Ilto 440, jonka kanssa on ollut talvella ongelmia (pätkii tuloilmaa kokoajan), mutta sepä ei taida tähän nyt vaikuttaa.
Maksimihyödyn saaminen
- Keskustelun aloittaja bILPo
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #3
Kiitos vastauksesta. Lähinnä aloin sitä miettimään, että kun kovimmilla pakkasilla sähkönkulutus on muistaakseni jossain 150-200kWh/d, niin eikö tuon pumpun pitäis silloin käydä kokoajan täysillä, jotta hyötykin olisi mahdollisimman suuri? Toki silloin pumpun lähellä on varmasti hiukan turhan lämmin, mutta niinhän se on takan lähelläkin jos sitä lämmittää.
Kyllähän se käy 100% teholla jos sillä oikeasti kierrätetään ilmaa ja lämpötilan pyynti on korkeampi kuin sille palaavan ilman lämpötila. Toki teho tippuu hiljalleen mitä kylmemmäksi ulkoilman lämpötila laskee. Toiseksi kannattaa putsata suodattimet ja kenno säännöllisesti ja heittää mahdolliset ritiliköt ulkoyksikön ympäriltä mäkeen.
Puhalluslämpö tahtoo tippua kovemmilla pakkasilla, ehkä noin 20-25 paikkeilla. Jos on olemassa wattimittari seinällä, on usein kuitenkin havaittavissa pienen tehonlisäyksen mikäli korottaa pyynnin esimerkiksi aiemmasta 24 asteesta vaikkapa 31:een. Ja silloin myös saa hieman lämpimämpää ilmaa sisälle. Tämä piti paikkaansa Mitsu FD25 kohdalla, ja puhallus täysillä. Eli kaikki irti vaan mitä saa ja muu lämpö pienellä.
Minulle asentajat sanoi että pidä puhallus pienenä ja nosta pyyntiä, näin ulko- ja sisäyksikön lämpötilaero pysyy mahdollisimman suurena ja hyötysuhde samoin korkealla. Totesin vain itse Toshiba premium kanssa että ainakaan ykkös nopeudella puhallus ei toimi tällä tavalla hyvin, kun haluaisin "sekoittaa" ilmaa enemmän ja vaikutusaluetta kauemmas. Ei ole mielestäni fiksua pyydellä olkkariin 25 ja yli että saa kauemmas edes kohtuullisen lämmöntuoton. Nyt päivällä ja yöllä puhallus kakkosella-kolmosella vaakatasosta jonkin verran alaspäin suoraan olohuoneesta keittiöön, kun ei oleskella ko. tiloissa. Illalla mukavuussyistä kakkosella, lähinnä äänen vuoksi. Aloittelijan hakemista, pumppu pari kk vanha. Takassa (varaava) ollut nyt parina päivänä aamusta pari pesällistä. Päässyt samalla takkatoimintoa testaamaan.
Mitä suurempi lämpötilaero sen surkeampi hyötysuhde.. se tulee ihan luonnonlaeista - mutta valitettavasti asentajat eivät aina näiden toiminnasta paljon ymmärrä.
Totta. Käytännössä saa aina paremman hyötysuhteen mitä suurempi puhallus. Tällä sen voi helposti todeta:
Viimeksi muokattu:
Minä taas olen hankkinut pumpun lämmittämään, ei mukavuussyistä. Täällä puhaltaa nyt jo toinen Mitsu, FH35, tälläkin hetkellä täydellä nopeudella. Ja pumppu on tuossa 5-6 metrin päässä sohvasta, eikä häiritse yhtään. Kaikkeen tottuu. Edellinen pumppu oli FD25, sekin kävi aina täysillä. Miksi ostaa pumppu jos ei ota kaikki irti siitä?
- Keskustelun aloittaja
- #11
Noniin, nyt on tuo pumppu huutanut tuossa jo kolmisen kuukautta, ja käytännössä säädöt on menny rouvan mieltymysten mukaan, enkä oo jaksanut niistä sen enempiä stressata. Jonkinlaista sähkön säästöä tuolla äkikseltään näyttäis tulevan, mutta ei mitään mahdottomia. Pitää siirtää luvut exceliin joku päivä, niin saa ihan kunnollista dataa. Pitäis sitten vertailun vuoksi koittaa parina päivänä huudattaa tuota puhallusta täysillä, niin näkis että paljonko tuossa on käytännössä eroa.
Pari uutta kysymystä:
Minkälaisia alusastioita teillä on tuohon ulkoyksikön alle?
Teettekö manuaalista sulatusta välillä/kuinka usein, eli että pistätte jäähdytyksen hetkeksi päälle, jotta ulkoyksikkö lämpenee?
Kannattaako laittaa wifi toiminto käyttöön, eli onko siinä sovelluksessa jotain käteviä toimintoja?
Pari uutta kysymystä:
Minkälaisia alusastioita teillä on tuohon ulkoyksikön alle?
Teettekö manuaalista sulatusta välillä/kuinka usein, eli että pistätte jäähdytyksen hetkeksi päälle, jotta ulkoyksikkö lämpenee?
Kannattaako laittaa wifi toiminto käyttöön, eli onko siinä sovelluksessa jotain käteviä toimintoja?
Itse ole omalle lähipiirille todennut ilpin säästö potenttiaalista, että jos sille ei anneta kuormaa niin eipä sen ostossa ole hääpösiä tienestejä tiedossa. Eli jos pumppua ei saada asennettua paikkaan josta tällä pistelämmittimellä saadaan katettua maksimaalinen lämmöntarve niin voi unohtaa koko hankinnan tienestien toiveissa.
Muutama tuttu on omakotitalon tapauksessa saanut asennettua fiksuun paikkaan ja kääntäneet suorasähköt pois jolloin pumpulle kelpo kuorma. Pumpun läpi saatu menemään jopa 2500-2700kwh per vuosi jolloin pumpun ostohinta on kuoletettu fiksussa ajassa ja sillä on alettu jotain tienaan. Ja boonuksena sitten vielä viilennys kesälle
Tuossa yksi päivä pohdin, että monikohan ilppi jäisi ostamatta jos niissä ois koekäyttö optio
Eli jos seinälle ripustettaisiin pariksi päiväksi sisäyksikö jossa sähkövastukset tuottamassa lämpöä.
Asetukset rajattu niin, että pumppu oikeesti kattaa lämmitystarpeesta maksimaalisen osan.
Sitten puhallus välilä pitäisi huilia samaan tapaan kuin sulatuksen yhteydessä käy.
Muutama tuttu on omakotitalon tapauksessa saanut asennettua fiksuun paikkaan ja kääntäneet suorasähköt pois jolloin pumpulle kelpo kuorma. Pumpun läpi saatu menemään jopa 2500-2700kwh per vuosi jolloin pumpun ostohinta on kuoletettu fiksussa ajassa ja sillä on alettu jotain tienaan. Ja boonuksena sitten vielä viilennys kesälle
Tuossa yksi päivä pohdin, että monikohan ilppi jäisi ostamatta jos niissä ois koekäyttö optio
Eli jos seinälle ripustettaisiin pariksi päiväksi sisäyksikö jossa sähkövastukset tuottamassa lämpöä.
Asetukset rajattu niin, että pumppu oikeesti kattaa lämmitystarpeesta maksimaalisen osan.
Sitten puhallus välilä pitäisi huilia samaan tapaan kuin sulatuksen yhteydessä käy.
Aika yleinen alusastia on jonkilainen laastipalju. Koko riippunee siitä että paljonko on tilaa ulkoyksikön alla ja paljonko löytyy bodia raahaamaan jääkimpaletta. Myös pulkkaa yms käytetään.
Minulla ei ole ollut tarvetta manuaalisille sulatuksille, mutta jäähdytystemppua voi yrittää myös jos ulkoyksikkö alkaa keräämään jäätä.Silloin voi olla tarve pitää jäähdytyksellä hieman pidempi aika ja ehkä peittää pressulal koko ulkoyksikkö.
Wifistä on hyötyä jos haluaa ohjata etänä syystä tai toisesta. Itse käytän sitä yhdistämään pumpun kotiautomaatioon. Mutta jos kake riittää niin ei sitä wifiä ole tarve laittaa. Ehkä jossain tulevaisuuden mallissa wifin kautta voisi saada pumpun ohjelmistoon päivityksen, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #14
Joo, meillä olis varmaan saanut harkita koko mööpelin ostoa aika tarkasti, jos olis tiennyt, ettei sitä saa sitten kunnolla käyttää. Puhallin on yleensä kakkosella ja lämpötila säädetty 25 asteeseen. Välillä koitetaan muistaa laittaa se puhallin 3-4:lle. Jospa se nyt kuitenkin edes hankintahintansa haukkuis takas, plus sitten tuo kesän viilennyskäytön mukavuutta parantava vaikutus pahimmilla helteillä.
Pitää varmaan asentaa se wifi käyttöön ja alkaa katselemaan, jos sieltä pystyis vaikka ajastamaan nuo puhallukset, niin tulis vähän enemmän hyötyä.
Pitää varmaan asentaa se wifi käyttöön ja alkaa katselemaan, jos sieltä pystyis vaikka ajastamaan nuo puhallukset, niin tulis vähän enemmän hyötyä.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Tuommonen perus laastipalju on luottanut, en nyt muista oliko tämä 60 vai 40 litran.
Tätäkin paljua löytynee useista rautakaupoista.
Kannattaa varmistaa ensin, että palju sopii esim. laitetelineen jalkojen väliin...
Pakkasella, kun ei kovin paljoa siihen päästä jäätä syntymään, sen möykyn saa ihan kohtuudella poistettua,
kun ensin koputtelee varovasti kahdelta puolelta roiskevesien aiheuttamat jäät, ja lopuksi palju nurin ja muutama napsu pohjaan...
Tätäkin paljua löytynee useista rautakaupoista.
Kannattaa varmistaa ensin, että palju sopii esim. laitetelineen jalkojen väliin...
Pakkasella, kun ei kovin paljoa siihen päästä jäätä syntymään, sen möykyn saa ihan kohtuudella poistettua,
kun ensin koputtelee varovasti kahdelta puolelta roiskevesien aiheuttamat jäät, ja lopuksi palju nurin ja muutama napsu pohjaan...
Liitteet
Millähän selvittäisi missä vaiheessa ilpin hyötysuhde laskee alle kaukolämmön kustannuksen? Käytössä Toshiba Polar 25 ja 35 pumput. Molempien SCOPit ovat 5,1. 25 on tällä hetkellä kulutusmittarin takana ja se kuluttaa parin asteen pakkasella 22 asteen pyynnillä täydellä puhallusteholla n. 1100-1200W. 19 asteen pyynnillä kulutus putoaa 600w pintaan. Kaukolämpö maksaa 6,72 c/kWh ja sähkö n. 12c KWh siirtohintoineen ja veroineen. Onkohan jossain dokumentaatiota paljonko hyötysuhde laskee suhteessa ulkolämpötilaan? En ainakaan Toshiban sivuilta löytänyt moista.
Äsken tuli ensimmäinen täyden kuun kaukolämpölasku ja lämpöä kului 3 MWh (6,7 - 3,7) vähemmän kuin ennen pumppuja verrattuna 2019 joulukuuhun. Tänä vuonna keskilämpötila oli 0,7 astetta matalampi. Sähköä kului 90,7e,(1802,3 kWh), jossa mukana kaikki taloussähkö. Säästöä edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna tuli n. 100€ ilman pumppujen käytön optimointia. Ihan ok, mutta nähtäväksi jää saako näiden hintaa ikinä kuoletettua.
Tammikuusta tuleekin mielenkiintoinen kulujen suhteen, sillä sähköä on kulunut 11.1. mennessä 727 kWh ja kylmät kelit ovat vasta edessä. Odotettavissa on yli 2000w sähkömkulutus ja yli 4 megawattia kaukolämpöä. Onneksi se on kallista vaan köyhille.
Äsken tuli ensimmäinen täyden kuun kaukolämpölasku ja lämpöä kului 3 MWh (6,7 - 3,7) vähemmän kuin ennen pumppuja verrattuna 2019 joulukuuhun. Tänä vuonna keskilämpötila oli 0,7 astetta matalampi. Sähköä kului 90,7e,(1802,3 kWh), jossa mukana kaikki taloussähkö. Säästöä edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna tuli n. 100€ ilman pumppujen käytön optimointia. Ihan ok, mutta nähtäväksi jää saako näiden hintaa ikinä kuoletettua.
Tammikuusta tuleekin mielenkiintoinen kulujen suhteen, sillä sähköä on kulunut 11.1. mennessä 727 kWh ja kylmät kelit ovat vasta edessä. Odotettavissa on yli 2000w sähkömkulutus ja yli 4 megawattia kaukolämpöä. Onneksi se on kallista vaan köyhille.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #18
Vertailussa pitää sitten muistaa huomioida myös vähintäänkin kuukauden keskilämpötila, Itse teen päiväkohtaisen vertailun lämpötilan perusteella. Eli jos on vaikka vuorokauden keskilämpötila nyt -10°C, niin katson edellisten talvien -9,5..-10,4 asteisina päivinä toteutuneet kulutustiedot, ja otan niiden mediaanin, jolloin siitä jää pois poikkeavat päivät. Tällä pitäisi kait kohtuullisen tarkasti päästä näkemään, että paljonko säästöä tulee milläkin kelillä.