Markkinatalousmekanismit ja korona

HotZone

Aktiivinen jäsen
Niinpä, kannattaako valtion rahaa/helpotuksia firmoille vai ihmisille?

Jolberioussin referoima Uuden seelannin juttu oli loistava ja ne kysymykset on juuri oikeita. Valtion rahankäytön hyötysuhde on oleellisinta.
Mitä siis ovat ne parhaat tukitoimet millä saadaan paras hyöty Suomalaisille veronmaksajille pitkässä juoksussa.
Työtä mikä ei tuo mitenkään lisäarvoa on turhaa eikä siitä kannata maksaa. Eniten kannattaa maksaa sellaisesta mikä tuo eniten lisäarvoa (prosentuaalisesti). Tämähän on ihan päivän selvää mutta näin ei vaan toimita.

Poliittisissa väännöissä tunnutaan systemaattisesti unohtavan tehokkuus. Varmaan me kaikki isommissa firmoissa työskentelevät olemme havainneet että tehokkuus ei tule siitä kuinka intensiivisesti työntekijä tekee vaan siitä toimiiko prosessi eli tehdään oikeita asioita oikealla tavalla oikeaan aikaan.
Varsinkin nyt kun ollaan kovaa kyytiä taantumassa taloudellisesti pitäisi hyötysuhde olla se mittari minkä pitäisi ohjata, myös valtiollisissa päätöksissä.


Nykyinen strategia missä pyritään madaltamaan sairastuneiden määrää jotta sairaanhoito ei ylikuormitu on varmasti hyvä asia. MUTTA jos homma pitkittyy niin ennen pitkää ollaan tilanteessa missä on tehtävä raakoja päätöksiä jotta elämä ylipäänsä olisi mahdollista Suomessa.
Jos vain suojataan, liian suuri osa ei ole tekemässä töitä ja Suomen kyky pitää elintaso tai edes hoitojärjestelmä, hiipuu.
Silloin on siis tehtävä päätös absoluuttisen suojautumisen ja hyvinvointivaltion välillä.


Seuraava influenssa jo jossain odotelee vuoroaan tai ehkä jokin muu globaali ongelma. Olemmeko yhteiskuntana valmiina siihen ja olemmeko viilanneet Suomen huippuvireeseen? Kuten evoluutiossa, myös valtioiden kesken vain vahvat selviävät.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ongelmahan liittyy siihen, että meillä ei ole oikeaa oikeistoa Suomessa. On vain enemmän ja vähemmän vasemmalle kallellaan olevia puolueita (minkään hallituskokoonpanon aikana ei ole julkinen sektori pienentynyt tai yksityisen sektorin ostovoima parantunut).
Kumman markkinatalousmekanismi on onnistunut paremmin koronan torjunassa, Usa:n vai Suomen?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kysymys pitäisi ehkä esittää että kumman markkinatalousmekanismi toipui tästä hetkestä 5v kuluttua paremmin?
Otetaanko vertailukohdaksi Unkari, Tsekki vai Jenkit vs Suomi?
Eniten ilmaista rahaa jaetaan jaetaan varmaankin USA:ssa kun siellä talouspolitiikka on agreesivisinta... Tsekki ja Unkari ovat tukiasioissa saamapuolella. Tuen tarkoitus on tosiaankin nostaa Unkari ja Tsekki samalle tasolle länsieuroopan kanssa. Jos tavoite on "kupla ja sen puhkeaminen" aaltoliike niin USA:ta lienee vaikea voittaa. Talouskavu on kaikkein nopeinta ollut Kiinassa joten sen järjestelmä lienee voittaja, myöskin koronan torjunassa ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
Juurikin tällaisissa epidemia-tapauksissa kaupunki ja muutenkin mahdollisimman tiiviisti sijoittuminen ovat eduksi... eikäkun?
Näyttää kokemusten puolesta olevan. Singaporessa vaikuttavat pärjäävän olosuhteisiin nähden hyvin (Suomen kokoinen väestö ahdettuna pääkaupunkiseudun kokoiselle alueella). Kaupunkioloissa on helpompi järjestää tehokas karanteeni ja seurata tartunnan levittäjiä tehokkaasti sekä toimittaa hoitoon tai eristykseen. Matkustelu levittää tautia pitkienkin matkojen päähän, etenkin lento- ja laivamatkustelu, jossa suuri jokko ihmisiä joutuu välillä oleskelemaan lähekkäin eri kombinaatioina. Nytkin Lapin hupiravintolat levittävät tautia eri puolille maata ja mm. pääkaupunkiseudun lääkärikuntaa on tuon takia poissa pelistä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Julkisella puolella on yhteensä 668 000 henkeä töissä. Tämä luku on hyvin tarkka.
Se ei ole ollenkaan tarkka. Aivan valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on kuntien palveluksessa ja lopuista pääosa erilaisten puolivaltiollisten valtioapua saavien järjestöjen, yhdistysten ja vastaavien palkkalistoilla. Varsin tyypillisesti rahoitus menee jollakin tavoin alueen kuten maakunnan perusteella ja rahaa kanavoituukin alueille useasta tuutista (ja kokonaisuutena hyvin paljon). Saman verran esimerkiksi, mitä suurimpiin kaupunkeihin maksetaan asumistukia, napataan suoraan noiden asukkaiden maksamista kunnallisveroista ja siirretään maakuntien julkisen sektorin työpaikkojen ym. ylläpitämiseen sikäläisten kuntien budjettien kautta trai erilisiin maaseudun eläkerahastoihin ammattialoilla, joissa valtion vastuu rahojen hankkimisesta on muita ammattialoja korkeampi. Valtion suoraan maksamat tukiaissiirrot maakuntiin tulevat vielä tähän päälle. Kuapunkikeskusten asukkaathan maksavat jo korkeampina hintoina niin paljon enemmän arvonlisäveroja ja vastaavia, että erittäin hyvin vastaavat jo sillä omista kustannuksistaan. Liikenneverkko on samanmoinen rahansiirtoautomaatti, eli vaikka asutuskeskusten investoinnit saattavat päällisin puolin vaikuttaa suurilta, ne eivät sitä ole suhteessa seuduilta kerättyjen vastaavien verojen määrään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Esim Jätkäsaari on Suomen 6. Köyhin postinumeroalue, sieltä varmaan saa kämppiä samalla hinnalla kuin jostakin Sotkamosta tai Puolangalta, jotka ovat rikkaampia alueita?
Rakennustyömaalla nyt ei vielä kovin moni asu (opiskelija-asuntoja on tainnut valmistua ensiksi) ja tilastot laahaavat hiukan perässä, kun rakennustyömaan asukkaista puhutaan.
 

Jolberious

Vakionaama
Rakennustyömaalla nyt ei vielä kovin moni asu (opiskelija-asuntoja on tainnut valmistua ensiksi) ja tilastot laahaavat hiukan perässä, kun rakennustyömaan asukkaista puhutaan.
Samalla selittyy tietenkin koko Helsingin mediaanitulot tuolla metropolien joukossa. Aina kun siellä on käynyt, niin joka nurkan takana on rakennustyömaa.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
tehokkuus ei tule siitä kuinka intensiivisesti työntekijä tekee vaan siitä toimiiko prosessi eli tehdään oikeita asioita oikealla tavalla oikeaan aikaan.
Tuota harjoittelimme omassa työyhteisössä kuvitteellisella esimerkillä ihan toiselta alalta. Alkuun kaikilla oli hoppu ja hätä eikä prosessista tullut montaa valmista tulosta. Kun sitten prosessia muutettiin, niin saatiin se lopulta siihen kuosiin, jotta jokainen puuhasi rauhallisesti ja tulosta tuli moninkertaisesti alkuun nähden. Reaalimaailman kanssa harjoituksella ei ollut tekemistä.

Mielestäni yhteiskunnassa tapahtuu liikaa osaoptimointia. Meillä on optimoitu byrokratiaa tietojärjestelmien kanssa siten, että tehdään itse matkalaskuja, laskutuksen hoitoa, lomien kirjaamista ynnä muuta tingeltangelia ja kirjaamista. Toimisto on ehkä optimoitu, kun siellä on entisen kolmen henkilön sijasta viisi henkilöä, mutta omasta työajasta menee melkoisesti eri asioiden opetteluun ja hakemiseen sääntöjen muuttuessa. Ennen piti vain toimittaa tiedot ja asiantunteva toimisto hoiti loput.

Osaoptimointi eli yhden osan viritys prosessissa tarkoittaa helposti muiden osien lisäkuormitusta. Esim. siirtyminen suurempiin yksiköihin tarkoittaa usein kuljetustarpeen ja logistiikan kasvua. Tai sitä, että lääkäri keskustelee vastaanotolla enemmän järjestelmän kuin potilaan kanssa.
 
Julkisella puolella on yhteensä 668 000 henkeä töissä. Tämä luku on hyvin tarkka.
On se, kyllähän valtio ja kunnat varmaan tietää, kuinka monelle palkan maksavat. Sitä vaan ei sitten edes haluta tietää, kuinka moni työllistyy valtion tai kuntien hankkimien palveluiden kautta. Vanhainkoti siirretään kunnalta yksityiselle, ja 50 työntekijää siirtyy kuin hokkus pokkus kunnalta yksityiselle. Ei ole helppoa. Ei Neuvostoliitonkaan ongelmana ollut suuri armeija vaan se että teollisuus keskittyi tuottamaan ja kehittämään lähinnä sitä mitä armeija tarvitsi.

Palatakseni tähän... minusta tämä ei liity oikeisto-vasemistoakseliin kun kaikki jakaa ilmaista rahaa. Enemäkin tämä liittyy uuteen normaaliin. Nyt kaikki hallitukset jakaa ilmaista rahaa riippumatta kumpi kätinen pääministeri on.
Suomessa sitä veroina kerättyä rahaa jaetaan niin atteen nimissä kuin kähmitään liiketoimien edistämisen nimissä. Vähän joka hommassa pitää olla aina se "tuki" ja samaan aikaan toisessa vaakakupissa on vero. Tästä on rakentunut semmoinen koktaili, että sen kuivaaminen ei oikein kenellekään maistu, kun se on köyhien elanto ja varakkaiden bisnesten pohja.
 

mk

Aktiivinen jäsen
Perusongelmaa voi kuvata puoliaaltotasasuuntauksella.
Ollaanko nollatason ylä- vai alapuolella.

Viime aikoina syklit on olleet ajallisesti varsin normaaleja mutta voimakkuudeltaan varsin suuria.
 

jmaja

Vakionaama
Sit ei muuta kuin oikea luku tiskiin ;)
En tiedä mistä sen helposti löytäisi, mutta hoitohenkilökunnasta suurin osa ei ole lastentarhanopettajia ja arvaisin hoitohenkilökunnan olevan lukumäärältään samaa suuruusluokkaa kuin opettajien. Ikäluokkia on vähemmän, mutta hoitajia/lapsi reilusti enemmän kuin kouluissa.

Päiväkodeista aika moni on yksityinen, mutta saavat toki rahoituksensa pääosin kunnilta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielestäni yhteiskunnassa tapahtuu liikaa osaoptimointia. Meillä on optimoitu byrokratiaa tietojärjestelmien kanssa siten, että tehdään itse matkalaskuja, laskutuksen hoitoa, lomien kirjaamista ynnä muuta tingeltangelia ja kirjaamista. Toimisto on ehkä optimoitu, kun siellä on entisen kolmen henkilön sijasta viisi henkilöä, mutta omasta työajasta menee melkoisesti eri asioiden opetteluun ja hakemiseen sääntöjen muuttuessa. Ennen piti vain toimittaa tiedot ja asiantunteva toimisto hoiti loput.
Hyvä huomio, mutta omasta mielestäni selitys on, että toisin kun yleisesti mielletään, nykyiset tietotekniikkaratkaisut ovat laadultaan sontaa melkein järjestään kokonaisuuden kannalta. Toisaalta hyvän tietojärjestelmän kehittäminen on äärimmäisen vaativa ja vaikea tehtävä. Projekteihin lähdetään kuin soitellen sotaan ja sitten tullaan takaisin häntä koipien välissä. Kyllähän asiat ovat valtavasti parantuneet, kun katsotaan asioita kymmenien vuosien perspektiivillä (itse perusteknologia on nykyisin useimmiten loistavaa), mutta sovitus käytännön prosessitarpeisiin ontuu pahemman kerran. Useimmiten pitäisi prosessia muuttaa samalla ja paljon, kun tehdään uusi tietojärjestelmä jotakin osakokonaisuutta palvelemaan (tyypillisesti osana monin verroin laajempaa kokonaisuutta). Käyttäjien oppiminen uuteen tehokkaampaan prosessiin se vasta kallista ja vaikeaa yleensä on. Ei tällaisia muutoksia saa nopeasti aikaan eikä varmaan pitäisi monesti yrittääkään liikaa ängetä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo luku on aivan liian pieni, jos sen on tarkoitus sisältää päivähoitoon ja esiopetukseen osallistuva henkilökunta.
Aika paljonhan ainakin pääkaupunkiseudulla on yksityisten pitämiä päiväkoteja (yritykset ja yhdistykset). Nuo tyypillisesti saavat tukea kunnalta toimintaansa muodossa tai toisessa (päivähoidon tasa-arvoperiaatteesta on johdettu eri mekanismeja). Erityisesti nuo yhdistysten ylläpitämät lienevät vähentyneet talouskriiseihin liittyvien kustannussäästöjen seurauksena, mutta yrityksiä on tullut tilalle.
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Näyttää kokemusten puolesta olevan. Singaporessa vaikuttavat pärjäävän olosuhteisiin nähden hyvin (Suomen kokoinen väestö ahdettuna pääkaupunkiseudun kokoiselle alueella). Kaupunkioloissa on helpompi järjestää tehokas karanteeni ja seurata tartunnan levittäjiä tehokkaasti sekä toimittaa hoitoon tai eristykseen. Matkustelu levittää tautia pitkienkin matkojen päähän, etenkin lento- ja laivamatkustelu, jossa suuri jokko ihmisiä joutuu välillä oleskelemaan lähekkäin eri kombinaatioina. Nytkin Lapin hupiravintolat levittävät tautia eri puolille maata ja mm. pääkaupunkiseudun lääkärikuntaa on tuon takia poissa pelistä.
Paljon tekstiä, ei minkäänlaista vastausta. Vain hyppy seuraavaan asiaan.

21m2 yksiössä koiran kanssa mahtaa olla mukava ja helppo viettää tehokasta karanteenia kuukaudenkin verran.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä mistä sen helposti löytäisi, mutta hoitohenkilökunnasta suurin osa ei ole lastentarhanopettajia ja arvaisin hoitohenkilökunnan olevan lukumäärältään samaa suuruusluokkaa kuin opettajien. Ikäluokkia on vähemmän, mutta hoitajia/lapsi reilusti enemmän kuin kouluissa.

Päiväkodeista aika moni on yksityinen, mutta saavat toki rahoituksensa pääosin kunnilta.
Nimikkeillä hakeminen vaatii suurta asiantuntemusta. Päiväkodeissakin on töissä ihmisiä vaikka kuinka monella nimikkeellä, lähinnä koulutustaustan mukaan. Opettaja on se korkeakoulutettu pedagogi, lastenhoitajan nimikkeellä on sitten vähemmän oppineita ja sitten on vielä vähemmän koulutettuja apulaisia jne.
 

kotte

Hyperaktiivi
Paljon tekstiä, ei minkäänlaista vastausta. Vain hyppy seuraavaan asiaan.

21m2 yksiössä koiran kanssa mahtaa olla mukava ja helppo viettää tehokasta karanteenia kuukaudenkin verran.
Mukavuudesta en kirjoittanut (omasta mielestäni yksiössö ei ole koiran kanssa kivaa muutenkaan), vaan epidemian torjunnan ja kontrollin onnistumisesta ja tehosta.

Ratkaisuhan on yksinkertainen ja päivänselvä, eli jos ihmiset tartuttavat lähellä olevia ja tartunta voi tapahtua jonkin aikaa myös pintojen kautta, tuollainen kontakti on estettävä. Asumismuodolla ja asumistiheydellä ei sinällään ole suurta merkitystä, vaan eristyksen onnistumisella käytännössä. Sairaaloissakin eristyshuoneet ja osastot pystytään ja kannattaa yleensä rakentaa osaksi samaan rakennuskompleksia. Fyysinen sosiaalinen kanssakäyminen on ongelma missä muodossa tahansa. Jos tulee toimeen joko ilman tai kanssakäyminen sähköisten kanavien kautta riittää, homma on helppo. Ruokahuoltokin onnistuu riippumatta asumistiheydestä suunnilleen samalla vaivalla, kunhan homma hoidetaan muutoin järkevästi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hyvä huomio, mutta omasta mielestäni selitys on, että toisin kun yleisesti mielletään, nykyiset tietotekniikkaratkaisut ovat laadultaan sontaa melkein järjestään kokonaisuuden kannalta. Toisaalta hyvän tietojärjestelmän kehittäminen on äärimmäisen vaativa ja vaikea tehtävä. Projekteihin lähdetään kuin soitellen sotaan ja sitten tullaan takaisin häntä koipien välissä. Kyllähän asiat ovat valtavasti parantuneet, kun katsotaan asioita kymmenien vuosien perspektiivillä (itse perusteknologia on nykyisin useimmiten loistavaa), mutta sovitus käytännön prosessitarpeisiin ontuu pahemman kerran. Useimmiten pitäisi prosessia muuttaa samalla ja paljon, kun tehdään uusi tietojärjestelmä jotakin osakokonaisuutta palvelemaan (tyypillisesti osana monin verroin laajempaa kokonaisuutta). Käyttäjien oppiminen uuteen tehokkaampaan prosessiin se vasta kallista ja vaikeaa yleensä on. Ei tällaisia muutoksia saa nopeasti aikaan eikä varmaan pitäisi monesti yrittääkään liikaa ängetä.
Allekirjoitan tämän täysin ja minulla ja vaimolla on molemmilla samoja kokemuksia. Luin vaimolle sinun ja hempulin kirjoitukset ja voi jessus mikä raivonpuuska siitä seurasi. :D Tyytymättömyyttä siis on ilmassa tehtyihin päätöksiin... Ja kun päätökse tekee ne henkilöt jotka eivät itse käytä järjestelmiä.
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
Hyvä huomio, mutta omasta mielestäni selitys on, että toisin kun yleisesti mielletään, nykyiset tietotekniikkaratkaisut ovat laadultaan sontaa melkein järjestään kokonaisuuden kannalta. Toisaalta hyvän tietojärjestelmän kehittäminen on äärimmäisen vaativa ja vaikea tehtävä. Projekteihin lähdetään kuin soitellen sotaan ja sitten tullaan takaisin häntä koipien välissä. Kyllähän asiat ovat valtavasti parantuneet, kun katsotaan asioita kymmenien vuosien perspektiivillä (itse perusteknologia on nykyisin useimmiten loistavaa), mutta sovitus käytännön prosessitarpeisiin ontuu pahemman kerran. Useimmiten pitäisi prosessia muuttaa samalla ja paljon, kun tehdään uusi tietojärjestelmä jotakin osakokonaisuutta palvelemaan (tyypillisesti osana monin verroin laajempaa kokonaisuutta). Käyttäjien oppiminen uuteen tehokkaampaan prosessiin se vasta kallista ja vaikeaa yleensä on. Ei tällaisia muutoksia saa nopeasti aikaan eikä varmaan pitäisi monesti yrittääkään liikaa ängetä.
NÄinpä. Valtiolla ja kunnilla (ja sama pätee kyllä yrityksiinkin) se väki mikä hahmottelee tietojärjestelmän tilauksen ei tunne prosessia tai jos tuntee niin ei ole halukas sitä muuttamaan. Kun ei tunneta mitä ratkaisun pitäisi oikeasti tehdä niin kyllä se tilattu juttu on aika kaukana halutusta (=kuvitellusta).

Ehkä ensin tosiaan pitäisi siirtyä aidostai prosessijohtamismalliin ja sitten työstää sitä tukeva tietojärjestelmä.
Samalla voisi hävittää sen pirullisen osaoptimoinnin. Meidänkin firmass ajo yli kymmenen vuotta sitten sihteerit hävitettiin melkein kokonaan ja hommat siirrettiin insseille. Jokainen joutuu muutaman kerran vuodessa opettelemaan jonkin työkalun uudelleen ja sen lisäksi tulee tietty työkalujen muuttuminen joka toinen vuosi. sihteeri mikä teki näitä päivittäin tek homman viidessä minuutissa. Nyt meikäläiset tapitaa ensin opastevieoita tunnin ja sen jälkeen kysyy apua työkaverilta. yhdessä sitten pohditaan asiaa. yllättäen aikaa on mennyt pari kolme tuntia. Tähän lisätään se että inssin kustannus on 2... kertainen sihteeriin.
Tämä insseille siirretty homma ei vaan näy missään muuten kuin työn tehottomuutena eli kaikkiin tuottaviin töihin meneekin enemmän aikaa kuin aiemmin. MUTTA saatiinpa yksi saraka Excelissä siivottua pois ja joku neropatti sai siitä boonukset.
Harmi että sama osaoptimointi on juurtunut joka paikkaan.

Vähän samaan tapaan Suomessa on tyypillistä että maarakennusliikeet, putki- ja sähköfirmat vain optimoi omaa tekistään eikä kukaan optimoi yhteiskunnan kannalta. Kadut on auki kuukausikaupalla eikä työtekijöitä ole missään. Liikenne ruuhkautuu ja kansalaisten aikaa palaa, myös liikennepäästöt kasvaa jne... Klassinen esimerkki osaoptimoinnista.

Muuttamalla ainakin valtion toimintoja voitaisiin samalla väkimäärällä saada enemmän aikaan niitä oikeita tarvittavia asioita ilman että kenenkään työtahtia piäisi kasvattaa. Tämä vaan ei onnistu ... jostian syystä.
Kuntien suhteen ei ole mitään toivoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vähän samaan tapaan Suomessa on tyypillistä että maarakennusliikeet, putki- ja sähköfirmat vain optimoi omaa tekistään eikä kukaan optimoi yhteiskunnan kannalta. Kadut on auki kuukausikaupalla eikä työtekijöitä ole missään. Liikenne ruuhkautuu ja kansalaisten aikaa palaa, myös liikennepäästöt kasvaa jne... Klassinen esimerkki osaoptimoinnista.
Puolustan nyt jonkin verran noita maarakentelijoita, kun olen katsonut aikanaan isoa remonttia vierestä. Katuremontissa on monta intressitahoa. Vaikka rakentaja yrittäisi toimia nopeasti ja jopa kaupunki tms. valvoja toimisi joustavasti, niin myös vesilaitoksella, sähköverkkoyhtiöllä ja teleyhteysfirmoilla on osansa sopasta. Piirustukset eivät suinkaan aina pidä prikulleen paikkaansa yksityiskohtien osalta tai asioita ei joskus muinoin ole edes kirjattu säntillisesti muistiin. Yllätyksiä tulee vastaan ja sitten on tilattava apua noilta muilta toimijoilta (joilla on yksinoikeus hallinnassaan oleviin verkostoihin). Useimmat noista toimijoista ovat puolestaan ulkoistaneet ja virtaviivaistaneet toimintaansa niin, että kun ei ole kyse lähes hengenhädästä (suuri vesivuoto, sähköt poikki tai vastaavaa), tällaisten "kiirettömien" palvelujen saamisen jonotusaika voi olla viikkojakin. Suuressa projektissa tuo aiheuttaa kokonaisuuteen arvaamattomia kumulatiivisia viiveitä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Suuressa projektissa tuo aiheuttaa kokonaisuuteen arvaamattomia kumulatiivisia viiveitä.
Helsingissä tähän kadut-on-auki-kokoajan -ongelmaan yritettiin keksiä joku piiska tai kannustin, mutta en muista millainen. Veikkaan jonkinlaista sakkomaksua..
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
Puolustan nyt jonkin verran noita maarakentelijoita, kun olen katsonut aikanaan isoa remonttia vierestä. Katuremontissa on monta intressitahoa. Vaikka rakentaja yrittäisi toimia nopeasti ja jopa kaupunki tms. valvoja toimisi joustavasti, niin myös vesilaitoksella, sähköverkkoyhtiöllä ja teleyhteysfirmoilla on osansa sopasta. Piirustukset eivät suinkaan aina pidä prikulleen paikkaansa yksityiskohtien osalta tai asioita ei joskus muinoin ole edes kirjattu säntillisesti muistiin. Yllätyksiä tulee vastaan ja sitten on tilattava apua noilta muilta toimijoilta (joilla on yksinoikeus hallinnassaan oleviin verkostoihin). Useimmat noista toimijoista ovat puolestaan ulkoistaneet ja virtaviivaistaneet toimintaansa niin, että kun ei ole kyse lähes hengenhädästä (suuri vesivuoto, sähköt poikki tai vastaavaa), tällaisten "kiirettömien" palvelujen saamisen jonotusaika voi olla viikkojakin. Suuressa projektissa tuo aiheuttaa kokonaisuuteen arvaamattomia kumulatiivisia viiveitä.
Kyse ei ole kiireettömyydestä koska jos on aikaa repiä se maa auki niin kyllä varmasti olisi ollut aikaa varmistaa milloin tekijät jotka sinne maan sisään jotain tekee olisi myös saatavilla. Ei sitä katua ole tarvis repiä auki ennen kuin siellä aiotaan jotain tehdä.
Tämä aikataulutus on se ongelman ydin. kellään ei ole intressejä vaatia että siellä massa tehdään heti kun se saatu auki ja tehdään niin pitkään keskytymätä että homma on kunnossa.
On paljon hempompaa siirtää suunnittelun tusta kadun käyttäjien murheeksi. Kun lakikaan ei vaadi tämän suhteen mitään niin firmojen oma optimoinit (kutsutaan osaoptimoinniksi) johtaa kansalaisten liikkumisen vaivaamiseen.

Sen homman tekemiseen menee aivan yhtä pitkä aika tehtiin ne tehtävät perä perää vai odotellaanko välissä päivä/viikkoja. Ne luvat ja konsultaation voi kyllä sopi ennen kuin katua revitään auki.

Kotte, sinäkin puolustelet noilla argumenteilla juuri osaoptimointia. Juuri tuollainen on se osaoptimoinnin perisyy. Sorry vaan mutta näin se on.
Asia ratkeaisi laatimalla laki tai tms. niin että kadun aukipitäminen maksaisi. Raha on uskomattoman tehokas tapa ohjata toimintaa.
Vaikkapa niin että ensimmäiset 3 päivää olisi ilmainen. Sen jälkeen 1000e per päivä per kaista kun keskusta-alueen vilkas katu, syrjemmällä sitten vähemmän. Hyvinkin pian firmat ymmärtäisi että muutaman tunnin suunnittelulla säästäisi isot summat.


Tämä katuasia ei ole kriittinen mutta vastaavaa on kaikessa missä ihmiset on mukana. Oman edun tavoittelu on tietysti luonnollista ihmiselle mutta sen vuoksi on prosessit joiden tulisi ohjata toimintaa. Raha on monasti myös erittäin tehokas ohjain.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyse ei ole kiireettömyydestä koska jos on aikaa repiä se maa auki niin kyllä varmasti olisi ollut aikaa varmistaa milloin tekijät jotka sinne maan sisään jotain tekee olisi myös saatavilla. Ei sitä katua ole tarvis repiä auki ennen kuin siellä aiotaan jotain tehdä.
Tuo on hurskastelua, koska esimerkiksi kaukolämpöyhtiön korjausporukkaa on aivan mahdotonta seisottaa siltä varalta, että jotakin ennakoimatonta tulee vastaan ilman, että laskupiikki pidetään jatkuvasti auki. Sama on muiden johtojen kunnossapidon osalta. Kukaan tilaaja ei ole valmis hyväksymään lisäkustannuksia, joita kaikki tuo tuo mukanaan. On esimerkkejä siitäkin, että jokin tilaajan arkkitehdin määräämiä komponentteja ei toimitetakaan sovitetussa aikataulussa (vuosikin voi vierähtää rattoisasti odotellessa).

Nämä katuremontit ovat tyypillisesti vyyhti, jossa useimmat asiat ovat kausaalisessa suhteessa toisiinsa ja usein syklisesti. Viiveitä ei yksinkertaisesti ole aina mahdollista välttää. Kaikki esimerkiksi tietävät jo työtä aloitettaessa, että piirustuksissa on virheellisiä oletuksia, mutta asian tila selviää vasta, kun katu aukaistaan. Ei asuinalueelta ole mahdollista katkaista vaikkapa sähköjä ja vettä jopa viikoiksi vain sen takia, että asiat voitaisiin tehdä järjestyksessä jonkin pitävän aikataulun mukaan.
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
^ joo jatketaan vaan :cool:

Just oli haastateltu evoluutiobiologia joka murjaisi erittäin oleellisen kysymyksen. "Mikä mahtaa olla exit strategia", siis tästä koronasta.
On mahdollista että puolen vuoden (viimeistään vuoden) kuluttua tulee uusi aalto.
Pidetäänkö firmat kiinni koko ajan ja ihmiset lomautettuna. Ei valtiokaan voi maksaa elämistä kovin pitkään. Valtiohan olemme me veron maksajat.

Ilmeisesti maailmanlaajuisesti jonkinlainen uusjako teollisuus/talous genrejen kesken tulee eteen. Voisi kuvitella että
1. tulee uusia pysyviä rajoituksia ihmisten liikkumiseen ja rajavalvonta muuttaa muotoaan.
2. jotkut alat tulee kuihtumaan ja jotkut nousemaan valtiollisten buustauksien myötä.
3. Koska talous globaalisti jossain määrin sakkaa, valtiot alkaa katsella asiaa paljon mustasukkaisemmin kuin ennen. Aletaan suojelemaan paikallista tuotantoa kriisien varalta. Pyritään muuttamaan maita paikallisen kysynnän suuntaan (fyysisten tuotteiden suhteen).
4. Tietoliikenne kasvaa entisestään ja sen tiimoilta alan business
5. Koska ihmiset koko tämän vuoden kestävän yksin oleilun myötä tottuu entistä enemmän netin digiviihteeseen, se tulee syrjäyttämään vielä lisää fyysistä läsnäoloa. Ihmisiä ei vaan enää huvita lähteä mihinkään. (aika pessimististä mutta varsin mahdollista). Tämä muuttaa valtavasti matkailubusinestä.
6. Jos kuolleisuus jatkaa tähän asti nähtyjä prosentuaalisia määriä ja jos kuolleisuuden ikäjakauma pysyy nykyisen kaltaisena, monissa maissa ikäpyramidi muuttuu selvästi. Veronmaksajien (työntekijöiden) osuus väkimäärästä kasvaa.
7. lääkefirmoihin tullaan satsaamaan paljon lisää. Syntyy myös uusia lääkefirmoja jotka alkavat tutkia ja kehittää valmiita protoversioita tunnetuille virus "ytimille" varmuuden vuoksi jotta uusia rokotteita voitaisiin tuotteistaa nopeammin ja sitä kauttaa kasvattaa businesta.
8. ehkä Suomessakin opitaan olemaan lääppimättä niitä tomaatteja joita ei panna omaan pussiin (vaikka tätä kyllä epäilen vahvasti)
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Just oli haastateltu evoluutiobiologia joka murjaisi erittäin oleellisen kysymyksen. "Mikä mahtaa olla exit strategia", siis tästä koronasta.
On mahdollista että puolen vuoden (viimeistään vuoden) kuluttua tulee uusi aalto.
Pidetäänkö firmat kiinni koko ajan ja ihmiset lomautettuna. Ei valtiokaan voi maksaa elämistä kovin pitkään. Valtiohan olemme me veron maksajat.
Eikö se ole että nyt hankitaa jonkinsortin laumasuoja sen varalta että rokote ei toimi tai sitä ei saada ajoissa kun seuraava korona-aalto tulee.
 

kaihakki

Vakionaama
Varmasti tulee merkittäviä muutoksia. Ihan varmasti valmistavan teollisuuden hankintoja tullaan siirtämään lähemmäs loppukokoonpanotehdasta. Osien saatavuus kaikissa olosuhteissa tullaan noteeraamaan enemmän kuin ikinä ennen. Eli teollisuustyötä on odotettavissa Eurooppaan huomattavasti lisää. Etätyö saa myös kovaa nostetta ja tulee vakiinnuttamaan paikkansa. Nettikauppa myös saa nostetta. Myös videoneuvottelut lisääntyvät rajusti. Näistä jo näkee, että sekä ihmisten lentomatkat ja matkustaminen työasioissa vähenee rajusti. Samoin vähenee kansainvälinen tavaraliikenne.
 

kotte

Hyperaktiivi
Veikkaan, että lääkkeet ja rokotteet viimeistään muuttavat kuvan parin vuoden aikajänteellä -- ellei sitten epidemia odottamattomasta syystä kuivu (taas) ennen kuin kandidaatit valmistuvat. Hommahan jäi kesken sarsin, mersin ja ebolan kohdalla, kun muut toimet mukaan lukien eristys tehosivat "liian" nopeasti ja markkinat katosivat alta.
 

kaihakki

Vakionaama
Alkaa näyttää sille, että markkinatalouden tieteenalassa ei ole ikinä otettu huomioon tällaista koronan tapaista keisiä. Taloustieteilijät ovat pihalla, eli kujalla, kuin lumiukot. N. 5-6% BKT alenemisia ennustavat. Ekonometriset mallit on laadittu ilmeisestikin alati kasvavaan talouteen. Erittäinkin mielenkiintoisia aikoja eletään. Mutta en usko, että tässä mitenkään huonosti lopulta käy. Nimittäin valtakunnassa on kaikki tarpeelliset investoinnit tehty. On tieverkosto, rautatiet, asuntoja ylenmäärin, liike- ja teollisuuskiinteistöjä, energiasysteemeitä, lentokenttiä, tehtaita, jne. Eli tarvitaan vaan ihmisten tekemä työpanos, niin systeemi lähtee rullaamaan. Voi olla hyvinkin fiksu remontti tämä korona. Monenlaiset välimiehet ja jouto-organisaatiot putsaantuvat automaattisesti pois. Syntyy uuden tyyppinen talousjärjestelmä internetin päälle. Nettikauppaa, etätyötä, lyhyempää työaikaa, jne. Kun saadaan siivellä eläjät putsattua pois, niin kansakunta selviää lyhyemmällä työajalla entistä loistavammin. Hyvin tässä lopulta käy.
 

mk

Aktiivinen jäsen
Palkansaaja ei perusta työpaikkoja.

Jos työpaikka menee niin on vielä varsin helppoa palauttaa se myöhemmin.
Jos taas työpaikan paikka menee niin tilanne on aivan eri.

Reaaliomaisuus realisoituu.
Jos se on helposti liikuteltaa sorttia niin se myös liikkuu.
Tehtaaseen jää vain seinät ja velkainen yrittäjä.

Jo kansantaiteilija Leskinen(auktoriteetti) aikoinaan huomautti, että kansalle on vuosikymmeniä opetettu, että riittää kun on työpaikka.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuosta ns. helikopterirahasta on viime aikoina puhuttu paljonkin ja ihan vakavastikin yhtenä mahdollisuutena. Ajatuksena olisi hyvin kiinnostavaa, jos keskuspankki jakaisikin uuden rahan suoraan kansalaisille pankkien sijaan. Totta kai rahan määrää pitäisi joka tapauksessa valvoa ja säätää. Rahat saa kansalaisilta tarvittaessa pois ylikuumenemistilanteessa verottamalla, eli valtion finanssipuolella olisi velvollisuus tallettaa keskuspankkiin osa verona saaduista varoista. Voisihan liikennettä joskus mennä kireässä tilanteessa keskuspankin valvonnassa toiseenkin suuntaan tai sitten keskupankki voisi mitätöidä valtion "talletuksia", jos rahaa tuntuu pursuavan joka tuutista talouselämään muutenkin.
 

harb

Jäsen
Vaikka Trumpin kanssa yleensä olenkin eri mieltä niin tämä pitkittyvä korona karanteeni tulee kyllä pistämään palvelubusineksen ihan uusiksi ja aiheuttamaan ikäviä tilanteita mikro- ja pienyrityksissä. Vaikka ostovoimaa keinotekoisesti pidettäisiinkin yllä niin ihmiset eivät yksinkertaisesti uskalla käyttää palveluita ja länsimaiden palvelusektorin pitää nopealla aikataululla mukautua uuteen toimintaympäristöön.

Toinen mielenkiintoinen elementti ovat rahapoliittiset ratkaisut joihin tällä hetkellä on hyvä tekosyy elvyttää taloutta mutta niiden pitkän aikajänteen vaikutukset ovat hyvin epämääräisiä. Reaalitaloushan on jo pitkän aikaa ollut merkittävässä epäsuhdassa finanssitalouden kanssa ja rahan pumppaaminen markkinoille korostaa tätä lisää.
 
Ylös Bottom