Mielipiteitä Vilpin valintaan, 220m2 90-luvun okt

Wäinö

Tulokas
Ostimme muutama vuosi sitten v.-90 rakennetun okt, jossa vesikiertoiset patterit, vesi lämpiää tällä hetkellä sähköllä. Vesikattila alkaa olla ikänsä loppupäässä ja olemme miettineet vaihtamista VILPiin. Muutamia tarjouksia olemme saaneet, joista yksi ihan erilainen eli kaipaisimme nyt foorumilaisilta näkemystä minkä tarjouksen valitsemme.

Tosiaan rakennusvuosi 1990. Neliöitä 220. Sähkönkulutus ollut n. 30 000kw/vuosi. Vettä kulunut n. 100m3. Kysykää lisäinfoa jos tarvitsette. En osaa ajatella mitkä kaikki tekijät valintaan voisi vaikuttaa...

Tarjous 1
Jäspi tehowatti air split 12kw inverter (215l varaajalla)

Tarjous 2
Daikin atlherma 3 R MT
(ERRA12EW1 + ELVH12S23E9W)

Tarjous 3
Panasonic all in one 12kw
(WH-UX12HE8 T-CAP + WH-ADC0916H9E8)

Ja tarjous 4
Ei tarkempaa tarjousta vielä, mutta oli ehdottomasti sitä mieltä että meille riittää 8kw pumppu.
 
nelosen voi unohtaa höpöukkona, 8kW ei riitä mihinkään. Jos olosuhteet sallii niin maalämpöä kannattaa harkita tai jos harrastuneisuutta riittää niin joidenkin tilaamat 20kw kiinan vilpit voisi olla yksi vaihtoehto.
 
Sijainti voisi olla yksi asia, mikä olisi hyvä tietää. Kylmimmän vuorokauden sähkönkulutus (ja lämpötila) vs. sama kesällä.
Pirkanmaa. Nopeasti katselin, että esim. 26.6 lpötila ollut +26c ja vuorokausikulutus 21,87kwh. 2.1 lpötila -26,6 ja kulutus 219.38 kWh. Lisään vielä, että meillä on ulkoporeamme ympärivuotisessa käytössä kuluttamassa sähköä.
 
nelosen voi unohtaa höpöukkona, 8kW ei riitä mihinkään. Jos olosuhteet sallii niin maalämpöä kannattaa harkita tai jos harrastuneisuutta riittää niin joidenkin tilaamat 20kw kiinan vilpit voisi olla yksi vaihtoehto.
Joo näin mekin vähän ajattelimme perstuntumalla, että mitenkähän mahtaa muka riittää tämän kokoiseen taloon. Mutta kovasti tyyppi sanoi, että on tälläisiä asennellut hyvillä kokemuksilla
 
Pirkanmaa. Nopeasti katselin, että esim. 26.6 lpötila ollut +26c ja vuorokausikulutus 21,87kwh. 2.1 lpötila -26,6 ja kulutus 219.38 kWh. Lisään vielä, että meillä on ulkoporeamme ympärivuotisessa käytössä kuluttamassa sähköä.
Ehsotetuista sopiva olisi 12 kW Panan T-CAP AIO
Vaihtoehtona Kiina-VILP R290 DYI 23 kW

Mikä olikaan vanha sähkökattila ja sen teho / sulakkeet?
 
Pattereiden tyypit ja/tai kiertovesien toteutuneet lämmöt eri kylmyyksillä auttaisivat mitoituksessa. Joka tapauksessa 8kW hupiukon voi jättää huomiotta.

Onko sähkölämmitys toteuttu kattilalla vai esim. sähköovaalilla yösähköllä? Jälkimmäinen soveltuu hyvin VILPin kanssa toimintaan joskin urakoitsijoiden kanssa sen säilyttäminen on vaikeaa koska haluavat viedä roskiin.
 
Ehsotetuista sopiva olisi 12 kW Panan T-CAP AIO
Vaihtoehtona Kiina-VILP R290 DYI 23 kW

Mikä olikaan vanha sähkökattila ja sen teho / sulakkeet?
Pakko sanoa, että ei mitään hajua. Meillä ei ole olemassa mitään tietoja tuosta kattilasta. Kattilan kyljessä näyttäisi olevan jokin tyyppikilpi, mutta sitä ei pääse lukemaan kun on asennettu nurkkaan. Jokin tarra siinä edessä on ollut mutta sekin haalistunut näkymättömiin. Mutta ihan julmetun iso kattila kyseessä. Sitä on tarjousten tekijöiden kanssa yhdessä ihmetelty
 
Aiomme uusia käyttövesien putket samalla ja pyysimme tarjoukset myös tähän. Kaiken kaikkiaan nro 2 on vaikuttanut meistä parhaimmalta, sillä saisimme heiltä myös yhden toisen työn teetettyä. Mitä mietteitä tuosta Daikinin pumpusta herää?
 
Tarjous 4 arvaan jo mikä firma kyseessä. Ei voi olla totta, että noita vieläkin tarjotaan noin alimitoitettuna. Oman 22kw pumpun takaisinmaksu tapahtui tavallaan jo ensimmäisen vuoden aikana kun ei tullut sitä alimitoitettua Viesmannia ostettua 20 tonnin hintaan. Se olisi ollut järkyttävän kallis moka.

Kunnolla voimaa mitoitukseen. Jos lämpiävää tilaa on on yli 200 neliötä, niin 12kw on ehkä se ehdoton minimi. Panasonicin hankkineet ovat olleet tyytyväisiä näillä palstoilla koneen voimaan.

Onko teillä siis siellä nyt joku iso varaaja vastuksilla, vai miten? Sillä nykyisellä kalustuksella voisi olla vielä rooli tuossa kokonaisuudessa puskurivaraajana.
 
Eikö maalämpö ole mahdollinen?
Varsinkin kun patterit vaatii kuumaa menovettä talvella.

Jokatapauksessa tulee mikä tulee niin


saitilta saa mitoituksen tarvittavasta lämmityksen+lämminveden tehosta!
 
Eikö maalämpö ole mahdollinen?
Kai sen VILPin voi laittaa vaikka oliskin mahdollinen. VILPin lisääminen olemassa olevaa mahtaa olla talousmielessä aika ylivoimainen ratkaisu.

Vesikattila alkaa olla ikänsä loppupäässä ja olemme miettineet vaihtamista VILPiin.
Tuskin tuommoinen sähkövaraaja on miksikään mennyt. Siitä olisi syytä tarkastaa kierukoiden ym. lisälaitteiden liitynnät ja niiden tiivistepinnat. Helposti vaikka vastuksen tiiviste rupeaa päästämään happea ja sitten se korjaaminen käy vaikeammaksi ja jopa mahdottomaksi, jos se saa riittävän kauan aikaa vuotaa eristeiden alle. Patterilämmitystä ei oikein voi katkaista kalliin sähkön ajaksi, koska muutenkin korkea menolämpötila nousee entisestään. Varaaja tarjoaa mahdollisuuden lepuuttamiseen ja siksi en ensimmäisenä olisi tuota romuttamassa. Jos voi kylmään aikaan lepuuttaa semmoisen neljäkin tuntia päivässä saa jo paljon helpotusta ja ehkä talossa on takkakin olemassa, jolla tätä lepuutusaikaa voisi vielä hädän hetkinä jatkaa. On tuo sähkön hinta ollut nyt jo kolme talvea perin ihmeellistä.

Jos sähköä on kulunut ~30 000 kWh vuodessa, lämmöksi siitä on luultavasti mennyt noin 25 000 kWh. Tämä vastaisi Tampereen ilman alassa 8,3 kW @-20 °C. Jos sinulla on suuri "yösähkövaraaja" kuten oletan, siihen voisi laittaa vaikka kuinka ison VILPin ongelmitta ja se kävisi aina hyvän mittaisia käyntijaksoja. Hintaero tulisi olemassa olevia varaajia hyödynnettäessä vain siitä koneesta eli se ei olisi kovinkaan paljon.
 
Kai sen VILPin voi laittaa vaikka oliskin mahdollinen. VILPin lisääminen olemassa olevaa mahtaa olla talousmielessä aika ylivoimainen ratkaisu.
Ei todellakaan ole, ihan tuossa justiinsa täällä olleessa tarjousilmoituksessa oli ihan mitätön hintaero ja
käytössä patteritalossa maalämpö vie kuus-kaks tyylii. Tässä kohteessa kohtuu iso kulutuskin.

Ainoastaan jos kaivoo tai vaakakeruuta ei pysty tekemään niin muut vaihtoehdot pöydälle.
 
Ainoastaan jos kaivoo tai vaakakeruuta ei pysty tekemään niin muut vaihtoehdot pöydälle.
Niin, mihin tämä merkillinen näkökulma sitten mahtaisi perustua ? Jos näitä esittää, voisiko väittelille saada jonkin perustelun.


Kohde on hyvin samantyyppinen kuin omani, kellaria, patterilämmitystä, lämmöntarve ~sama ja ilmastollisestikaan ei kaukana ole. Tomppelin COP arviotkin lähes samat. Käyttäjä kyllä on tyytyväinen saamaansa, onhan sitä vuosikausia suunniteltu ja sitten lopulta porattukin "varmasti" riittävät 300 m. Siinä sitten poratessa ja varsinkin sitä suunniteltaessa onkin sitten palanut 100 vuoden tukilämmitysöljyt.

Ensimmäisen vuosi maalämmöllä:
  • MLP kulutus 13280 kWh sähköä
  • Tuotto 39176 kWh lämmitys+3985 kWh vesi = 43161 kWh
  • => COP 3,25
COP on toki 0,3-0,4 yksikköä parempi kuin mitä olen VILPillä saanut (~2,8, riippuen nyt mitä vuotta tarkastee). Tuon jälkeen näyttää olleen kaivon lämpöjen kanssa ainakin kovasti rajoilla, vaikka on kuinka mitoitettu varman päälle ja vähän päällekin (yksi syy voi toki olla ne kattilan hyötysuhteet kun näkyi aika alas välillä vedellyn ....) Takan lämmityksestäkään en havainnut vaikka semmoinen usein tuppaa olemaan ja usein tuhkaakin syntyy... Miten lie sitten mitattu ja mitä kaikkea kulutukseen sisältyy, tarina ei ihan tarkkaan kerro.
 
Itse valitsin Daikinin 10kw Daikin atlherma 3 R MT.
Asennettiin hemikuun alussa, Pirkanmaalla.
Asennus jälki siistiä ja pumppu on toiminut hyvin.

Kerkesi viellä -26C pakkaset pumpun asennuksen jälkeen ja hyvin toimi.
Minulla 150m2 asuinpintaalaa ja 100m2 puolilämmintä kellaria.
Lattia lämmitys vanhassa talossa paitsi kellarissa jossa patterit, kaikki samalla piirillä.(kellarissa riittää että pysyy sulan puolella)

Uskoisin että juuri 3 R MT malli on patterilämmitykseen paras vaihtoehto.
Itse sen valitsin MT mallin koska tehoa riittää paremmin kylmemmässä.
 
Takaisin
Ylös Bottom