Mihin tänne pumpun sisäyksikkö
- Viestiketjun aloittaja jarip
- Aloituspäivämäärä
Vs: Mihin tänne pumpun sisäyksikkö
Tässä oli pieni kompa, nimittäin kohde on jo valmis ja jopa omassa mökissä ;-) Halusin hieman kokeilla, minkälaisia näkemyksiä foorumin porukalla on näiden sijoituspaikkojen suhteen. Valitettavasti ehdotuksia tuli aika vähän ja perusteluja ei senkään vertaa.
Pumppu on kuitenkin asennettu kuvan mukaiseen paikkaan kodinhoitohuoneen oven päälle. Se on siinä mukavasti osittain pois näkyvistä ja ikäänkuin samalla linjalla kaapiston kanssa, eikä näytä niin paljon erilliseltä mankelilta seinällä. Oleskelua ajatellen sijoittuu "takavasemmalle". Myös putkivedot khh:n kautta ovat mukavasti pois näkösältä. Sielläkin ne kulkevat suurimman osan kaapistojen sisällä ja sähköt sai näppärästi khh:ssa olevasta pistorasiasta, jolla ei ole muuta käyttöä (oman sulakkeen takana).
Ilmavirtojen suunnat on mietitty ja kokeiltu tarkkaan. Pumppu puhaltaa (paksu punainen nuoli) suoraan päin takkaa, jolloin se levittää sen lämmöt (ohuet punaiset nuolet) ympäri huushollia ja samalla vähentää takan vaikutusta pumpun tulopuolelle. Kuvassa "kuumin" paikka on eteisen seutuvilla, jossa ei pahemmin oleskella. Lämpötila heittelee siinä takan lämmön mukaan. Pääosa paluuilmasta tulee (paksu sininen nuoli) oleskelutilojen kautta, jossa on suuria ikkunapintoja ja osittain keittiöstä. Sitä suuntaa (ohut sininen nuoli) rajoittaa pumpun vieressä oleva seinäke ja ehkä itse puhallussuunta.
Takan käyttö ei juurikaan muuta pumpun imuilman lämpötilaa, vaan on yllättävän vakio, n. 25 - 26 C vaikka takka olisi jäähtynyt tai vasta lämmitetty. Tämän vuoksi pumppu ei mene koskaan katkolle takan takia ja takka toimii "ilmanjakajana" ja osittain myös tasaajana ja varaajana, varsinkin jäähtyneenä. Oleskelutilojen lämpötila pysyy asteen sisällä riippumatta takan tilasta, eikä ilmavirtauksia tai vetoa tunne ollenkaan. Vain välittömästi pumpun kohdalla ja takan takana käy selvä puhuri. Samalla keittiöstä tulevan mahdollisen rasvansekaisen ilman joutuminen imuilmaan ja pumpun suodattimiin on pientä. Ainakaan olohuoneessa keittiön tuoksut eivät tunnu.
Primäärilämpöjä ei käytetä vasta kun pakkanen paukkuu -20 C tietämillä, silti huonelämmöt pysyvät todella tasaisina. Yllättävintä on, että myös tuo pumpun kannalta oppositiossa olevan päämakuuhuoneen lämpötila pysyttelee asteen sisällä, vaikka ovi on yöaikaan suljettuna. Se johtuu ehkä siitä, että talon ilmanvaihdon pääpoistot ovat heti seinän/oven takana ja ovien ilmaraoissa käy selvä ilmavirta. Jos pikkumakuuhuoneiden ovet ovat kiinni pitkään, niin tietysti lämmöt lähtevät kovalla pakkasella laskemaan niissä enemmänkin, mutta ei silti montaa astetta. Päiväaikainen aukipito riittää mainiosti.
Kuvassa on esitetty tyypillinen lämmönjakauma (metrin korkeudella) lämmityskaudella. Huoneiden nurkkien lämpötila ei juuri poikkea muusta huoneen lämpötilasta, aiemmin patterilämmityksillä nurkat saattoivat olla jopa koleat. Olohuoneessakaan ei ole havaittavia lämpötilaeroja ja lattian ja katon lämpötilaero on alle 2 C.
Tuo wc:n ovenpäällys olisi mielestäni ollut huonoin paikka, kun pikkuhuoneet olisivat olleet pahasti oppositiossa ja pumppu olisi puhaltanut takan lämmöt suoraan khh/ph/s suunnassa oleviin pääpoistoihin. Pumppu olisi ollut jatkuvasti näkösällä ja ilmavirrat olisivat tulleet (ehkä) päin näköä. Melukin on aina suurempi, kun äänilähde on oleskelijan etupuolella. Sen kyllä huomaa kun liikkuu huoneessa, kovin kohina on takan seutuvilla. Putkivedot olisivat olleet myös tosi haastavia ja ulkoyksikkö olisi tullut jommankumman makkarin seinän taakse metelöimään. Sulatusvedet olisivat olleet myös hankalia hoidella.
Tässä oli pieni kompa, nimittäin kohde on jo valmis ja jopa omassa mökissä ;-) Halusin hieman kokeilla, minkälaisia näkemyksiä foorumin porukalla on näiden sijoituspaikkojen suhteen. Valitettavasti ehdotuksia tuli aika vähän ja perusteluja ei senkään vertaa.
Pumppu on kuitenkin asennettu kuvan mukaiseen paikkaan kodinhoitohuoneen oven päälle. Se on siinä mukavasti osittain pois näkyvistä ja ikäänkuin samalla linjalla kaapiston kanssa, eikä näytä niin paljon erilliseltä mankelilta seinällä. Oleskelua ajatellen sijoittuu "takavasemmalle". Myös putkivedot khh:n kautta ovat mukavasti pois näkösältä. Sielläkin ne kulkevat suurimman osan kaapistojen sisällä ja sähköt sai näppärästi khh:ssa olevasta pistorasiasta, jolla ei ole muuta käyttöä (oman sulakkeen takana).
Ilmavirtojen suunnat on mietitty ja kokeiltu tarkkaan. Pumppu puhaltaa (paksu punainen nuoli) suoraan päin takkaa, jolloin se levittää sen lämmöt (ohuet punaiset nuolet) ympäri huushollia ja samalla vähentää takan vaikutusta pumpun tulopuolelle. Kuvassa "kuumin" paikka on eteisen seutuvilla, jossa ei pahemmin oleskella. Lämpötila heittelee siinä takan lämmön mukaan. Pääosa paluuilmasta tulee (paksu sininen nuoli) oleskelutilojen kautta, jossa on suuria ikkunapintoja ja osittain keittiöstä. Sitä suuntaa (ohut sininen nuoli) rajoittaa pumpun vieressä oleva seinäke ja ehkä itse puhallussuunta.
Takan käyttö ei juurikaan muuta pumpun imuilman lämpötilaa, vaan on yllättävän vakio, n. 25 - 26 C vaikka takka olisi jäähtynyt tai vasta lämmitetty. Tämän vuoksi pumppu ei mene koskaan katkolle takan takia ja takka toimii "ilmanjakajana" ja osittain myös tasaajana ja varaajana, varsinkin jäähtyneenä. Oleskelutilojen lämpötila pysyy asteen sisällä riippumatta takan tilasta, eikä ilmavirtauksia tai vetoa tunne ollenkaan. Vain välittömästi pumpun kohdalla ja takan takana käy selvä puhuri. Samalla keittiöstä tulevan mahdollisen rasvansekaisen ilman joutuminen imuilmaan ja pumpun suodattimiin on pientä. Ainakaan olohuoneessa keittiön tuoksut eivät tunnu.
Primäärilämpöjä ei käytetä vasta kun pakkanen paukkuu -20 C tietämillä, silti huonelämmöt pysyvät todella tasaisina. Yllättävintä on, että myös tuo pumpun kannalta oppositiossa olevan päämakuuhuoneen lämpötila pysyttelee asteen sisällä, vaikka ovi on yöaikaan suljettuna. Se johtuu ehkä siitä, että talon ilmanvaihdon pääpoistot ovat heti seinän/oven takana ja ovien ilmaraoissa käy selvä ilmavirta. Jos pikkumakuuhuoneiden ovet ovat kiinni pitkään, niin tietysti lämmöt lähtevät kovalla pakkasella laskemaan niissä enemmänkin, mutta ei silti montaa astetta. Päiväaikainen aukipito riittää mainiosti.
Kuvassa on esitetty tyypillinen lämmönjakauma (metrin korkeudella) lämmityskaudella. Huoneiden nurkkien lämpötila ei juuri poikkea muusta huoneen lämpötilasta, aiemmin patterilämmityksillä nurkat saattoivat olla jopa koleat. Olohuoneessakaan ei ole havaittavia lämpötilaeroja ja lattian ja katon lämpötilaero on alle 2 C.
Tuo wc:n ovenpäällys olisi mielestäni ollut huonoin paikka, kun pikkuhuoneet olisivat olleet pahasti oppositiossa ja pumppu olisi puhaltanut takan lämmöt suoraan khh/ph/s suunnassa oleviin pääpoistoihin. Pumppu olisi ollut jatkuvasti näkösällä ja ilmavirrat olisivat tulleet (ehkä) päin näköä. Melukin on aina suurempi, kun äänilähde on oleskelijan etupuolella. Sen kyllä huomaa kun liikkuu huoneessa, kovin kohina on takan seutuvilla. Putkivedot olisivat olleet myös tosi haastavia ja ulkoyksikkö olisi tullut jommankumman makkarin seinän taakse metelöimään. Sulatusvedet olisivat olleet myös hankalia hoidella.
