Mikä meni pieleen TM:n testissä?

[eeros]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Kiitos teemme näin,en ole kehunnut omaa pumppuani ystäväpiirissä on monia eri merkkejä eikä niiden erot kovin suuria ole ,jos lasketaan mitä ennen oli sähkölasku suorasähkölämmitteisessä talossa ja pumpun hankinnan jälkee on siinä huimat erot merkistä riippumatta.
Ruotsista on hyviä tuloksia mutta ovat sellaiselta alueelta missä ei meri ole koskaan jäässä ja tälläisissähän olosuhteissa aina melkein +puolella saadaan parhaat tehot pumpusta ulos,Suomen olot muutaman viikon kova pakkaskausi joka vuosi ei niitä kovia kelejä kovinmontaan vuoteen mahdu antaa silloin pumpun seistä,koska yleensä IP on talouksissa uusi tuote vanhan lämmityksen jatkeena.

 

[tet]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

No ja ei kun vettä myllyyn vaan, otetaanpa kolmas erä. Saattaa olla, että kaikkein pahin asia on vielä käsittelemättä.

Koejärjestelystä kertovassa "Näin mitattiin"-osiossa kerrotaan, että sisäyksikön imuilman lämpöanturia on hämätty, jotta laitteet on saatu toimimaan täydellä teholla. Asia esitetään sen verran epämääräisesti, että ihan täysin varmaa käsitystä tuosta hämäystavasta ei oikein saa, mutta hämätty ilmeisesti kuitenkin on. Noh, rupesi siis mietityttämään mitä tuollainen hämäys aikaansaa näiden invertteripumppujen säätöautomatiikassa.

Esitän nyt erään teorian, joka on täysin maallikon tietämyksellä kirjoitettu. Säätötekniikasta minulla on kokemusta ja tietoa, kylmätekniikan tuntemus sen sijaan on vain luetun varassa, muun muassa tämän palstan kylmäkallet ovat hyvin tuota tekniikkaa valottaneet. Yritän siis tässä ymmärtää jotain, jota en varmasti aivan täysin ymmärrä, ja homma saattaa mennä poskelleen. Toivonkin kriittisiä kommentteja kylmäkalleilta.

Otetaanpa aluksi pieni katsaus lämpöpumpun toimintaa ohjaaviin suureisiin, joka valaa pohjaa tämän testin problematiikan pohdinnalle. Tästä eteenpäin vastuu siirtyy nyt siis kuulijalle, vaikka en savolainen olekaan.

ILPin lämmöntuottoa säätelee kylmäaineen virtausmäärä: mitä enemmän ainetta höyrystetään ja lauhdutetaan, sitä enemmän energiaa siirtyy sisätiloihin. Toinen ratkaiseva suure laitteen toiminnassa on kuumakaasun lämpötila: sen on oltava riittävän suuri, jotta lauhdutin toimii ja energiaa siirtyy sisätiloihin, mutta sen ei kannata olla liian korkea jotta COP saadaan mahdollisimman korkeaksi.

Laitteissa, joissa paisuntaventtiilinä on perinteinen kapillaariputki, kompressorin kierrosten lisääminen aikaansaa kaksi asiaa: sekä tuotto että kuumakaasun lämpötila nousevat. Näitä suureita ei siis voi säätää erikseen. Uudemmissa invertterikoneissa tämä on ratkaistu käyttämällä säädettävää paisuntaventtiiliä. Sen avulla saadaan suureet säädettyä ainakin jollakin säätöalueella melko vapaasti toisistaan riippumatta. Jos paisuntaventtiiliä avataan samalle kun kompressorin kierroksia nostetaan, tuotto lisääntyy mutta paine ja sitä kautta kuumakaasun lämpötila pysyy vakiona. Jos taas venttiiliä suljetaan kierroksia lisättäessä, kuumakaasun lämpötila kasvaa mutta tuotto pysyy vakiona.

Näiden kahden säätölaitteen yhteispeli on opetettu säätöautomatiikalle syöttämällä sinne säätökäyrät, joiden mukaan säädin toimilaitteitaan säätelee, mitattujen lämpötilojen mukaisesti. Kun laitteelta vaaditaan lisää tehoa, se ohjaa molempia toimilaitteita, kompressoria ja paisuntaventtiiliä, siten että tuotto lisääntyy. Samalla se pyrkii pitämään kuumakaasun lämpötilan sopivana (riittävän korkeana mutta ei turhan korkeana) sen hetkiselle sisälämpötilalle ja puhallusteholle, optimoiden näin laitteen COP:ia.

Sitten itse probleemaan, joka liittyy tähän testissä käytettyyn lämpöanturin hämäämiseen.

Jos olen ymmärtänyt oikein testin suoritustavan, sisäyksikön imuilman lämpöanturia on hämätty luulemaan että huoneessa on kylmempää kuin todellisuudessa onkaan. Tällä on pyritty varmistamaan että laite toimii täydellä teholla. Tällä on kuitenkin saattanut olla se seuraus, että laite onkin COPia optimoidessaan pudottanut kuumakaasun lämpötilaa niin alas, että osa kylmäaineesta on jäänyt lauhtumatta. Lauhtuminenhan vaatii lämmön siirtymistä kuumakaasusta huoneilmaan, mutta jos kuumakaasu on ollut liian kylmää (koska laite on luullut huoneenkin olevan todellista kylmempi), kaasun ja huoneilman välinen lämpötilaero suhteessa puhallusilmamäärään ei ole ollut riittävä, ja osa kylmäaineesta on jäänyt pysyvästi kaasufaasiin. Tämä taas on aikaansaanut COP:in putoamisen, koska kaasun kierrättäminen vaatii kyllä kompressorin ottotehoa mutta ei anna lämpötehoa huoneeseen. Jos näin on päässyt käymään, ei testin COP-lukuihin juurikaan voi luottaa edes täyden tehon lukuina.

Että tällainen teoria. Kertokaapas asiantuntevat kylmäkallemme, onko tet-raukka ollut nyt aivan kuutamolla edellä olevaa löpinää kirjoittaessaan. ???

 

[Samppa]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Pieni merkityksetön sivukysymys tuosta sisäanturin huijaamisesta. Miten se nyt oli toteutettu. Josain toisaalla mainittiin, että se oli kääräisty eristeeseen ja sitä lämmitettiin(?) termolangalla luulemaan, että huoneessa on 30 astetta lämmintä?

Pitänee hakea tänään se lehti

 

[tet]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Pieni merkityksetön sivukysymys tuosta sisäanturin huijaamisesta. Miten se nyt oli toteutettu. Josain toisaalla mainittiin, että se oli kääräisty eristeeseen ja sitä lämmitettiin(?) termolangalla luulemaan, että huoneessa on 30 astetta lämmintä?

Pitänee hakea tänään se lehti

Lainaus Rakennusmaailman sivulta 32:

"Sisäyksikön sisälämpötilaa mittaava anturi eristettiin solukumilämmöneristeellä ja samaan lämpöeristeeseen asennettiin termoparilanka. Tällä pyrittiin saamaan aikaiseksi tilanne, jossa laite toimisi koko ajan täydellä teholla +30°C lämpötilassa."

Tämän enempää tietoa tuosta anturin hämäämisestä ei lehdessä ole. Voi olla että käsitin aivan väärin mitenpäin sitä hämättiin. Ymmärtämistä vaikeuttaa se, ettei artikkelissa kerrottu millaisissa olosuhteissa sisäyksikkö todellisuudessa oli. Se kerrottiin että se oli eri tilassa kuin ulkoyksikkö, mutta tilan olosuhteista ei ollut mainintaa. ???

 

[Rassaaja]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Jos tuo tetin ajatus pitää paikkansa niin testin ainoa anti eli COP täysteholla sulatusjaksot huomoiden -15 ja -20 lämpötilassa alkaa kadota sekin.
Olisivat edes ilmoittaneet otto- ja antotehot -15 ja -20 lämpötilasssa, mutta kun ei niitäkään. Sen sijaan on ilmoitettu esim. äänenpainetasoja sadasosa dB:n tarkkuudella, joka tuskin edes on oikea mittaustarkkuus. Tuosta suurimmasta hetkellisestä lämmitystehostakaan ei oikein ole hyötyä kun ei tiedä sulatusjaksojen pituutta ja väliä.

Vähän on hutaisten tehty juttu kaiken kaikkiaan. Varmaankin kiire painoi päälle ja tulosten analysointi jäi liian vähälle. Jos kuitenkin tuloksia on olemassa niin niistä voisi RM tehdä vaikka uuden jutun, jossa pohdittaisiin vaikka täystehoa ja säästöjä tuolla -15 asteessa. Olis hyvin mielenkiintoista, koska ainakin meillä alkaa lämmitysteho loppua tuolla -12 asteen jälkeen ja silloinhan kone käykin täysillä kuten testissä.

 

[Freeze]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?


No niin rauhoitutaampas vähän.
Eihän kyseessä olleet mitkään kilpa-ajot.
Testi todisti mielestäni hyvin sen, että ILPeillä voi saavuttaa säästöä lämmityksessä.
Kaikki pumput toimivat moitteetta.
Kyseessä ei ollut mikään kestotesti.

TM tai artikkelin kirjoittajat haluaa selvästi näpäyttää ylikuumenneita markkinoita.
Juttu tihkuu välillä kätkettyä kiukkua ympäristöministeriötä ja korkeita asennushintoja kohtaan, mikä on ihan ymmärrettävää.

Lehden sisältö sopii hyvin peruspaketiksi henkilölle, joka ei laitteita sen paremmin tunne.

Itse testi on sitä mitä on.

"Sähköä kyllä säästyy" artikkeli oli kyllä säälittävä, ei voi mitään.

Nupit kaakkoon tyylillä kaikkien laitteiden säätöominaisuudet eivät tainneet tulla parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyiksi, kuten tuossa aiemmin on jo kirjoiteltu.
Painopiste alueita vaihtelemalla tulokset luonnollisesti muuttuu, jokainen väännelköön ne mieleisekseen.
Hitachia lukuunottamatta kyllä nuo koneet aika samassa nipussa menee.
Vaikea arvostella enempää, kun ei ole testi tietoja tuon enempää.

Lehti on hyvää mainosta ILPeille.
Artikkeli "Parasta lämpöä" käyttäjä on tyytyväinen
Artikkeli "Tuhlaako jäähdytyskäyttö" murtaa myytin jäähdytys on kallista.

Artikkeli "Lämmintä käyttövettä ILPillä"
Ihan hyvä juttu. Tosin kylmäainemäärän vaikutuksesta ILP ominaisuuksiin, sekä R-407C:n ominaisuudet olisi voinut kertoa kyllä vähän ammattimaisemminkin. Ehkäpä jutun kirjoittaja ei oikein ymmärtänyt mistä puhutaan. Siis jutun kirjoittaja ei Timo Frilander.

Artikkeli "Voiko ILPin asentaa itse"
Maallikon näkökulma on ihan hyvä.
Tosin taas tuo tyhjiöinti osuus normaaleilla mittarisarjoilla on säälittävää luettavaa.
Tässä kohtaa heräsi epäilys siitä ettei paikalla ollut yhtään ammattimiestä.
Miten TM:ssä voi olla tekninen tietämys tällä tasolla?
Tyhjiöin mittausta ei saa tehdä huoltomittarisarjan mittarilla, koska sen mittatarkkuus on täysin riittämätön kyseiseen mittaukseen.
Helvetti soikoon opetetaan ihmisiä naputtelemaan mittareita! ???
Ikävää, että asennuksen yksi tärkeimmistä vaiheista vedetään riman ali noin raskaasti.
Yritystä oli, mutta kyllä jäi vielä paljon parannettavaa.
Tosin katselen tätä juttua pitkään alalla olleena ammattimiehen näkökulmasta.

 

[jukkanen]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Meille tänne korpeen ei Rakennusmaailma vielä ehtinyt tullakaan kun on tuo postin kulku tänne aina päivän eli tässä tapauksessa kolme päivää pitempi kuin muualle... :-\

Kuitenkin tuossa muiden laittamia käyriä katsellessani tuli mieleen sellainen hauska yksikohta, että tuossa vertailussa laite, joka lämmittää eniten -20°C lämpötilassa, on rankattu vertailun huonoimmaksi...
(Tosin onhan tuosta laitteesta joku kertonut, ettei sellaista edes kaupasta saisi, kun on kyse niin vanhasta mallista?)

 

[teukka]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Olisiko parempi laittaa 6 kilowatin kiuas olohuoneen nurkkaan. Sehän pesisi kaikki pumput mennen tullen, jos lämmitystehoa arvioidaan.

 

[jukkanen]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Olisiko parempi laittaa 6 kilowatin kiuas olohuoneen nurkkaan. Sehän pesisi kaikki pumput mennen tullen, jos lämmitystehoa arvioidaan.

Ei kun vain kokeilemaan...? Ainakin tuo Hitachin pesisi myös COPin suhteen jo kohtuullisilla pakkasilla, mutta miten arvelit sen jäähdytyksen sujuvan...? :

 

[teukka]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Pannaan jäitä kiukaalle ja hattuun...

 

[Karhulitos]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Minkähänlaiseen koppiin sitä lämmintä ilmaa on tungettu, epäilen ettei lauhtumienen ole toiminut kuin pienissä koneissa jotka ei toimakseen kuluta "sähköä" ?

Kuvassa näyttää tilavuudeltaan varsin pieneltä.

Ei kait tuolla ole mitään kuvaa siitä laboratorion puolelta? Sääkoestushuoneen kuva tuo kaiketi on kun siinä on ulkoyksikkö. Vai tarkoittiko Reffi '..koppiin sitä kylmää ilmaa on tungettu..'?

 

[karhon]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Virhe iski silmille ensimmäiseksi lukiessani testiartikkeliin sisällytettyä erillistä vertailua, jossa lasketaan kunkin pumpun säästöpotentiaalia tyyppitalossa jonka energian kulutus on 20000 kWh vuodessa. Säästöt on laskettu siten, että tuohon lukemaan 20000 kWh on lisätty pumpun vuodessa kuluttama sähköenergia, ja tästä lukemasta vähennetty pumpun vuodessa tuottama lämmitysenergia. Tästä laskentatavastahan seuraa se, että enää ei ollakaan tuossa tyyppitalossa, vaan jokaisen pumpun kohdalla ollaan talossa jonka energiankulutus on eri suuruinen! Otetaan esimerkiksi vaikka varsinaisessa testissä kärkeen sijoittuneet Daikin ja Ultimate. Näille on säästö laskettu seuraavasti:

Daikin:
kulutus 5780 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 25780 kWh
25780 kWh - tuotettu lämpöenergia 15926 kWh = säästö 9854 kWh

Ultimate:
kulutus 8217 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 28217 kWh
28217 kWh - tuotettu lämpöenergia 20048 kWh = säästö 8168 kWh

Tuo laskelma antaa tulokseksi että Daikin säästää tyyppitalossa vuodessa noin 1700 kWh enemmän kuin Ultimate. Ainoa ongelma tässä vertailussa on se, että Daikinin tyyppitalon kulutus on 25780 kWh ja Ultimaten tyyppitalon 28217 kWh. Näinollen säästölukemat eivät ole lainkaan vertailukelpoiset. Vaikka tätä vertailua (jossa on mukana kaikki 10 pumppua, ei vain nämä kaksi) ei olekaan käytetty laitteiden arvosteluperusteena, on tästä jo nähtävissä että johtoajatus on ollut hukassa. Samantapainen ajatusvirhe kummittelee koko testin ajan mukana.

Kannanpa minäkin korteni kekoon tähän ihmettelyyn tästä testistä.
Samaa mieltä olen kuin tet että pieleen meni tuo RM:n laskenta ilppien säästöistä. Laskin säästötaulukon uusiks sillai että vähensin pumpun tuotosta pois kulutuksen huomioimatta sitä "vertailutalon" 20000 kWh sähkönkulutusta ja kylläpä muuttui ilppien säästöpotentiaalit radikaalisti. Liitteenä taulukko jossa vihreellä paras arvo ja punaisella huonoin arvo.
Noo, kohta alkaa tulemaan kommentteja että pitäähän sen oman merkin menestystä jollain keinolla yrittää parantaa mutta ei haittaa, antaa tulla vaan palautetta.
Eipä voi varmaan jäsen eeroskaan kieltää etteikö olis päin peetä testimetodi ajaa ilppejä vain ja ainoastaan täydellä teholla. Ja ois niitä melumittauksiakin voinu tehdä pienemmilläkin puhalluksilla.

 

[tet]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Kannanpa minäkin korteni kekoon tähän ihmettelyyn tästä testistä.
Samaa mieltä olen kuin tet että pieleen meni tuo RM:n laskenta ilppien säästöistä. Laskin säästötaulukon uusiks sillai että vähensin pumpun tuotosta pois kulutuksen huomioimatta sitä "vertailutalon" 20000 kWh sähkönkulutusta ja kylläpä muuttui ilppien säästöpotentiaalit radikaalisti. Liitteenä taulukko jossa vihreellä paras arvo ja punaisella huonoin arvo.
Noo, kohta alkaa tulemaan kommentteja että pitäähän sen oman merkin menestystä jollain keinolla yrittää parantaa mutta ei haittaa, antaa tulla vaan palautetta.

Taulukkosi näyttää ihan oikealle, eli nyt se kertoo paljonko nämä laitteet tuossa tyyppitalossa säästäisivät jos niitä ajettaisiin koko talvi täydellä teholla ja ulkolämpötila olisi koko ajan 0°C. Ikävä kyllä se ei kerro paljonko ne oikeasti säästäisivät, koska eri laitteiden osatehojen COP-arvot ovat erilaisia, siis laitteiden keskinäinen järjestys kiippuu siitä millä tehoilla ajetaan. Juuri tästä johtuen norjalaisissa ja ruotsalaisissa testeissä on laskettu säästölukemat useille eri paikkakunnille. Näistäkin pumpuista jokin voi säästää Helsingissä paremmin kuin toinen, Oulussa taas tilanne kääntyy päinvastoin.

 

[janti]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Kyllä hälytyskellojen olisi pitänyt testaajilla soida, kun vain yksi pumppu pääsi lähelle valmistajan ilmoittamaa COP arvoa +7 asteessa ja kaikesta huolimatta tämä pumppu juuri oli se joka ei Suomen olosuhteisiin sopinut ja jäi testissä toiseksi viimeiseksi.

=> Mittausmenetelmissä oli selvä ero standardiin, jolle ei mielestäni löydy perusteluja.

Merkittävin poikkeama oli sisäyksikön mittausjärjestelyissä (täysi puhallus ja pyyntö +30 astetta).
Standardin mukainen järjestely olisi ollut pyyntö+20 ja puhallus autolla. (näin muistelen)

TM RM:n käyttämä testausmenetelmä olisi ehkä sopinut on/off laitteille, mutta ei inverttereille.
Hyvä on/off laite olisi RM:n testissä pärjännyt todella hyvin

 

[PP_78]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Jos olen ymmärtänyt oikein testin suoritustavan, sisäyksikön imuilman lämpöanturia on hämätty luulemaan että huoneessa on kylmempää kuin todellisuudessa onkaan. Tällä on pyritty varmistamaan että laite toimii täydellä teholla. Tällä on kuitenkin saattanut olla se seuraus, että laite onkin COPia optimoidessaan pudottanut kuumakaasun lämpötilaa niin alas, että osa kylmäaineesta on jäänyt lauhtumatta. Lauhtuminenhan vaatii lämmön siirtymistä kuumakaasusta huoneilmaan, mutta jos kuumakaasu on ollut liian kylmää (koska laite on luullut huoneenkin olevan todellista kylmempi), kaasun ja huoneilman välinen lämpötilaero suhteessa puhallusilmamäärään ei ole ollut riittävä, ja osa kylmäaineesta on jäänyt pysyvästi kaasufaasiin. Tämä taas on aikaansaanut COP:in putoamisen, koska kaasun kierrättäminen vaatii kyllä kompressorin ottotehoa mutta ei anna lämpötehoa huoneeseen. Jos näin on päässyt käymään, ei testin COP-lukuihin juurikaan voi luottaa edes täyden tehon lukuina.

Että tällainen teoria. Kertokaapas asiantuntevat kylmäkallemme, onko tet-raukka ollut nyt aivan kuutamolla edellä olevaa löpinää kirjoittaessaan. ???

Lainaus Rakennusmaailman sivulta 32:
"Sisäyksikön sisälämpötilaa mittaava anturi eristettiin solukumilämmöneristeellä ja samaan lämpöeristeeseen asennettiin termoparilanka. Tällä pyrittiin saamaan aikaiseksi tilanne, jossa laite toimisi koko ajan täydellä teholla +30°C lämpötilassa."

En tunne kylmälaitteita, mutta tuosta anturin huijaamisesta olen sitä mieltä, että käytännössä huijauksen seurauksena sisäyksikön reagointi lämpötilan muutoksiin hidastuu, mutta muuta vaikutusta ei ole. Eriste ei kuitenkaan ole täydellinen, joten anturi ei pysy vakiolämpötilassa, jos ympäristön lämpötila (imuilma) muuttuu. Sitä taas ei tiedä muuttuuko se, koska sisäyksikön sijoituksesta ei kerrota juuri mitään.
Anturin eristämisellä ei saa sen lämpötilaa alemmaksi kuin ympäristön lämpötila. Lämpötilan muutokset tulee vain havaituksi viiveellä, koska eriste hidastaa anturin kylmenemistä/lämpenemistä. Eristeen sisällä anturi saattaa myös lämmetä vähän, riippuen siitä millainen anturi on kyseessä. Testitilanteesta ei tosin voi sanoa varmuudella mitään, kun ei tiedä mitä "samaan lämpöeristeeseen asennettiin termoparilanka" tarkoittaa käytännössä. Termopari on lämpöanturi, enkä ymmärrä mitä tuossa tekee sellaisella. Ehkä testaajat halusivat mitata mikä on lampötila eristeen sisällä. Muuta järkevää selitystä en keksi. Termoparia kun ei voi millään järkevällä tavalla käyttää lämmitykseenkään.

Jos noin on, ja selostuksen perusteella luulisi olevan, pumpun logiikan ei mielestäni pitäisi häiriintyä pahasti. Eri asia on, jos anturia onkin lämmitetty 30 asteeseen, niinkuin toisaalta tekstistä voi luulla. Silloinhan laite nostaisi kuumakaasun lämpötilaa tarpeellista korkeammaksi, mikä huonontaisi COPia. Eikö?

 

[Rassaaja]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Kyllähän lähtökohdat ovat normaalikäytön kannalta väärin siinä, että sisälämpötilaksi on valittu 30 astetta. Useimmille vilukissoille riittää 25 astetta ja nuukat suorasähkölämmittäjät ovat jo vuosia kärvistelleet 19 asteessa. Täten normaali mittauslämpötila 20°C olisi ollut lähempänä normaaleja käyttöolosuhteita. (Itselle sopiva lämpötila muuten on noin 21°C, naisväki haluaisi kylläkin 23-24°C)

Sisäanturin huijaus kyllä mahdollistaa sen, että minkä tahansa testissä olleen laitteen edustaja voi kumota testitulokset sillä perusteella, että laitetta peukaloitiin ja se ei sen vuoksi toiminut oikein ja antoi huonompia tuloksia kuin muuten olisi ollut.

 

[Dippa]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Voisiko TM:n testaajien idea kulutuksen lisäämisessä talon energiankulutukseen olla se, että eniten sähköä kuluttava osa (kompura) sijatsee ulkona?

En tosin osaa sanoa kuinka paljon tehosta haihtuu ilmaan ja paljonko kuluu varsinaisien faasimuunnosten aikaansaamiseksi...

 

[kalevi888]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?


Ovatko RM:n testaajat mitanneet kylmäaineen määrän ennen testiä?
Tuntuisi olevan yksi olennaisimpia asioita.

Laitteet olisi pitänyt tyhjentää ennen koetta, ja sen jälkeen täyttö koneen kyljessä olevan
määrän mukaisesti.

Kuten tiedämme kokemuksesta, määrissä on heittoa. Joskus olen kuullut kylmäaineen puuttuneen
jopa kokonaan korkkaamattomassa koneesta.

 

[teukka]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Laitteethan myydään esitäytettyinä. Se ainemäärä sanotaan teknillisessä manuaalissakin. Eihän silloin ole järkevää, että testaaja alkaa tehdä asiaankuulumattomia parannuksia.

Autoakin ostettaessa oletetaan, että siellä on asianmukaiset nesteet, polttoainettakin aluksi.

 

[kalevi888]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?


Miten laitteet on hankittu testiin.
Onko laitteen luovuttanut taho voinut vaikuttaa kylmäaineen määrään?

Aineen määrät ei ole mitenkään tasalaatuisia tehtaalta tullessa.
Alalla vaan ollaan monesti ihmetelty ko. heittoa..

Luulisi testaajien tsekanneen asian ottaen huomioon testin "vakavuuden"
markkinoihin.

 

[PP_78]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Voisiko TM:n testaajien idea kulutuksen lisäämisessä talon energiankulutukseen olla se, että eniten sähköä kuluttava osa (kompura) sijatsee ulkona?

Joo, mutta sekin energia pumpataan sisään. Ulos ei jääne kuin 100 - 200 W tehonkulutus pumpun sulatuksen, kompuran kitkahäviöiden ym. takia. Kylmäaineeseen menevä energia tulee ulkoilmasta otettavan lisäksi sisälle.

Laitteethan myydään esitäytettyinä. Se ainemäärä sanotaan teknillisessä manuaalissakin. Eihän silloin ole järkevää, että testaaja alkaa tehdä asiaankuulumattomia parannuksia.

Autoakin ostettaessa oletetaan, että siellä on asianmukaiset nesteet, polttoainettakin aluksi.

Kuuluu mielestäni laitteen laatuun, että se on luvatun mukaisesti täytetty. Varmasti autotestissäkin moitittaisiin, jos nesteet olisivat valmistajan/maahantuojan jäljiltä vajaat.

 

[kalevi888]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?


Totta puhutte, mutta mistä saisi tietää, onko kylmäainemäärät
tarkastettu?

Vajaatäyttö selittäisi osaltaan esm. Hitachin käytöksen.

Esim. Euroopassa kulttuuriin kuuluu vajaatäyttö jotta kylmempi jäähdytys..

 

[kalevi888]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Autotestissä ei merkitse mitään, onko tankki täynnä, vai puolillaan. Tai
onko pissapoika täynnä vai tyhjä.
Tässä testissä aineen määrän merkitys on olennainen.

 

[Rassaaja]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Joopa joo, jos auton automaattilaatikosta puuttuu puolet öljystä niin voi olla meno kuin hitachilla tai aika paljon huonompaa.

 

[Aippi]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Täällä tuntuu olevan näitä kylmäaineasiantuntijoita kaiken sorttisia. Kyllä ilpissä on yksi ja ainoa oikea täyttömäärä. Opiskelkaa ensin kylmätekniikkaa ennen kuin alatte kertomaan satuja. terveisin KYLMÄKALLE vasta 40 vuotta

 

[janti]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Sanyostakin löytyy tuo suojaustoiminto joka estää täydet jatkuvat tehot ja huonontaa COPpia jos pyritään huudattamaan kokoajan täysiä. => puhallusta on, mutta kompressori ei käy täysillä

Suojaustoiminto tulee päälle kun sisäyksikön lämpötila ylittää 53 astetta.

http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/KRV93-123EHN.pdf
"During HEAT operation, the temperature of the indoor heat exchanger is used to control the frequency and lessen the load on the compressor before the protective device is activated."

 

[glocker]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Pakko kommentoida, että näyttää Ultimate olevan aivan pätevä peli

Eilen katsoin jälkeenpäin netistä erään auto-ohjelman, jossa vertailtiin kuinka monta euroa maksaa yksi hevosvoima.

 

[Hemmo]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Joopa joo, jos auton automaattilaatikosta puuttuu puolet öljystä niin voi olla meno kuin hitachilla tai aika paljon huonompaa.

Miten nii Hitachilla, miksei Fujitsulla?

 

[kalevi888]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

ARVOISA AIPPI,


Lue TM RM 6/06 s. 46 artikkeli "Kylmäainemäärä vaikuttaa ilmalämpöpumpun
ominaisuuksiin"

Esim "Tehdas saattaa ilmoittaa täyttömääräksi 1,4 kg, mutta todellisuudessa
kylmäainetta onkin vain 0,8 kg."

Meitä on tosiaan monenlaista kylmäalalla toimivaa ..
valitettavan usein 40 vuoden kokemus voi olla 1 vuoden
kokemus joka vain on toistettu 40 kertaa..

 

[Aippi]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Puhuin oikeasta täyttömäärästä. Jos laite tarvitsee 1400g ja täytös on 800 g on vehje umpijäässä alta aikayksikön. Oikean täyttömäärän ainakin minä tarkistan elekronisella nestelasilla.

 

[glocker]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Meinaatko että yksi laite olisi asiattomasti asennettu?

Mikäli Ultimate olisi ollut "vajaatäyttöinen", ei tällaista polemiikkia olisi syntynyt. Lähinnä naurettaisiin tyyliin mitäs minä sanoin.

 

[PP_78]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Täyttömääräasiassa ole kyse siitä, että minkään laitteen täyttömäärää ei mitattu. Oikea/väärä täyttö olisi ollut hyvä arvostelukohde ja lisäksi laittamalla kaikkiin oikea täyttö olisi saatu laitteet varmasti samalle viivalle. Nyt tuloksissa voi olla täyttömääristä johtuvia heittoja.

 

[glocker]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Eiköhän ne ole samoin asennettu. Vaatiiko tämä epäedukseen erottuva merkki erityistä huolenpitoa asennusta suoritettaessa?

Toteaisin vielä aiheeseen, etten usko minkään menneen täysin pieleen testissä. Jokainen voi vetää omat johtopäätökset ja painotukset asiassa. Kiukuttelu ei auta.

 

[COP]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Koejärjestelystä kertovassa "Näin mitattiin"-osiossa kerrotaan, että sisäyksikön imuilman lämpöanturia on hämätty, jotta laitteet on saatu toimimaan täydellä teholla. Asia esitetään sen verran epämääräisesti, että ihan täysin varmaa käsitystä tuosta hämäystavasta ei oikein saa, mutta hämätty ilmeisesti kuitenkin on. Noh, rupesi siis mietityttämään mitä tuollainen hämäys aikaansaa näiden invertteripumppujen säätöautomatiikassa.

Esitän nyt erään teorian, joka on täysin maallikon tietämyksellä kirjoitettu. Säätötekniikasta minulla on kokemusta ja tietoa, kylmätekniikan tuntemus sen sijaan on vain luetun varassa, muun muassa tämän palstan kylmäkallet ovat hyvin tuota tekniikkaa valottaneet. Yritän siis tässä ymmärtää jotain, jota en varmasti aivan täysin ymmärrä, ja homma saattaa mennä poskelleen. Toivonkin kriittisiä kommentteja kylmäkalleilta.

Mulla on autotallissa Fujitsu asy9lb ja normaalisti pidän siellä noin +10 lattialämmityksellä(varsinainen lämmitysmuoto maalämpö) mutta kun menen sinne jotakin puuhastelemaan niin laitan pumpun päälle ja saan kohtuullisen nopeasti lämpötilan nousemaan. Ainakin olen huomannut että jos tallin lämpötila on reilusti alle sen mitä olen ilp:n kaukosäätimeen laittanut niin laite ei edes puhalla täysillä ennenkuin tietty lämpötila on saavutettu. Esimerkkitapaus viimetalvelta eli tallin lämpötila lämmityksen alussa +10, kone päälle ja pyynti +20. Vasta kun tallissa oli noin 16 astetta niin puhallus lähti pyörimään täysillä. Tästä voisi päätellä että laitteen suunnittelija on ottanut myös tässä huomioon että laite toimii kuten pitääkin eli säästää energiaa. Jos lähdetään huijaamaan jotain antureita niin koko systeemi kaatuu eikä toimi halutulla tavalla. Nyt tästä huijauksesta on hyötynyt muutama merkki ja ei voi kuin arvailla että onko teko ollut tahallinen vai ei. Testaustavat on todennäköisesti kerrottu siksi niin epämääräisesti ettei kukaan pysty todistamaan että mikä se oikea järjestys on. Eivät varmaan itsekkään osaisi tehdä testiään uudestaan samalla tavalla...

 

[Aippi]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Tuo toiminto ei varsinaisesti liity energian säästöön vaan kuuluu pumpun tekniikkaan. Kun huoneessa on alhainen lämpötila niin myös koneen höyrystymislämpötila laskee ja aiheuttaa ulkoyksikön jäätymisen. kone ikään kuin kerää ensin lämpökuormaa eli lauhtumislämpötila nousee jonka jälkeen laite voi nostaa kierroslukua. Tämä toiminto pitäisi olla kaikenmerkkisissä pumpuissa jotta ne pelittäisivät.

 

[Samppa]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Jussi Hirvosen kommentteja testistä:

http://www.jemimar.fi/suomipoikatestaa.htm

 

[glocker]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Voisiko joku lampopumput.info:n edustaja haastatella testiin ja tuotteisiin liittyen samalla tavalla esim. Daikinin maahantuojaa?

edit: jemimarilla "pistetään toshiban ostajalle vielä tästä ja tästä joulukinkku matkaan"

 

[Samppa]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Tietenkin kommenttia voisi pyytää. Odotellaan nyt hetkinen, jotta omaehtoiset kommentoinnit saadaan suoritettua

 

[PP_78]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Jussi Hirvosen kommentteja testistä:

http://www.jemimar.fi/suomipoikatestaa.htm

Tästä paistaa (luonnollisesti) läpi IVT:n kehuminen, mutta muuten kommentit ovat täyttä asiaa.

 

[--Make--]

Vs: Mikä meni pieleen TM:n testissä?

Noh noh!
Kyllä tuossa Hirvosen tekstissä on paljon asiaakin eikä pelkkää kehumista eli ammattilaisten hommia on nuo testaamiset...
Ps. mulla on ainakin toiminu todella hyvin IVT ja en milloinkaan harkinnut ja harkitse esim. ULTIMATE