Vs: Millä asioilla on todellista vaikutusta lämmitys/energiakuluihin?
Freeze sanoi:
Onneksi olkoon janti!
Vastauksesi oli aivan oikein. Juuri tämä oli mielessäni.
Kulutustottumukset vaikuttavat kaikkein eniten siihen mitä pystyy "säästämään".
Olenkin ihmetellyt miten joku eläkeläinen pystyy säästämään pienestä eläkkeestään.
Sitten on näitä aina perseaukisia "talouspääliköitä" joiden kuukausitulot lähtee 5000 ylöspäin, eikä mikään tunnu riittävän.
Tuohon viimeiseen sopii sananparsi, että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Isolle osalle maapallon väestöstä pätee, että kaikki mikä tulee, myös menee. Näin mitaten kiinalainen tai suomalainen ei poikkea mitenkään toisistaan, eroa syntyy vain siinä millaisen jäte-/romumäärän kukin saa eläessään aikaiseksi.
Mitä sitten tulee noihin energiakuluihin, voin vastata vain omalta osaltani suorasähkötalosta, että kulutustottumukset siirtävät energiankulutusta lähinnä vain lämmityslähteeltä toiselle, mutta eivät sanottavammin vaikuta siihen kuinka paljon energiaa talo kuluttaa. Lämpöisen veden kulutus tekee tästä poikkeuksen, sillä siihen kulutettu energia menee melko suoraan hukkaan viemäristä jättäen mitättömästi lämpöä lattioihin.
Jos ajattelen oman rakennukseni energian kulutusta (vain rakennuksen lämpövuodot ei lämmin vesi), joka on noin 15.000 kWh vuodessa, niin tämä määrä ei muutu mihinkään, jollen:
1) Pienennä sisälämpötilaa, vaikutus vuodessa noin 1.000 kWh/°C
2) Pienennä lämmitettävää tilavuutta; jokin huone(et) kylmäksi tai alemmalle lämmölle
3) Lisää talon eristyksiä
4) Sammuttele elektroniikkaa ja sähkölaitteita lämmityskauden ulkopuolella
Edellä olevalla haluan sanoa, että rakaisevin tekijä energiankulutuksen osalta on se, montako neliötä tarvitsee asumiseen. Pudottamalla neliöt puoleen, putoaa energian kulutuskin puoleen. Jokainen sisälämpötilan asteen lasku tuo noin 6-7 %:n energialaskun pienenemisen. Nämä kaksi tekijää ovat selkeitä yksilön elämäntapa valintoja oman energiankulutuksensa suhteen. Kansallinen trendi on, että neliöt/hlö lisääntyvät koko ajan elintason kasvaessa.
Lisä eristäminen voi myös tuoda radikaaleja muutoksia energialaskuun, mutta takaisinmaksuajat ovat pitkiä. Tähän seikkaan voi vaikuttaa lähinnä ne, jotka omistavat oman kiinteistönsä ja erityisesti silloin kun rakennusta ollaan vasta rakentamassa. Elektroniikan ja sähkölaitteiden sammuttaminen pienentää energiankulutusta vain kesällä, jolloin lämpöä ei voida käyttää rakennuksen lämmitykseen, joten hyöty on vain muutaman prosentin ja sekin sillä ehdolla, että kaikki laitteet ovat pois käytöstä.
Kun sitten mennään rahalliseen säästämiseen, mahdollisuudet lisääntyvät, koska eritavoin tuotetut kWh ovat eri hintaisia ja jos päästöistä on kiinnostunut, eri tavoin tuotetut kWh voivat johtaa hyvinkin erilaisiin päästömääriin. Tässä kohtaa lämpöpumput yleisesti ovat merkittävä rahallinen säästämispotentiaali ja mitä enemmän kWh:sta saadaan lämpöpumpun piiriin, sitä suurempi on rahallinen säästö, riipumatta siitä pumputaanko lämpöä maasta, vesistöstä, ulkoilmasta tai poistoilmasta.
Yhteenvetona ehkä sanoisin, että elämäntavan valinnat vaikuttavat kWh:n määrään ja kulutustottumukset sekä lämmitystavan valinta siihen, mitä tarvittavista kWh:sta maksaa.
