Hei, avasin tämän yleisellä kysymyksellä, koska siihen vastaukset kiinnostaa. Laitoin kuitenkin itse viestin "ILP mitoitus ja valinta" alle, kun jatkan kuitenkin kysymällä neuvoja mahollisen ILPin valintaan. Voi siirtää ketjun eri palstalle jos kuuluu paremmin muualle.
Jonkin verran yritin haeskella esimerkkejä. https://lampopumput.info/foorumi/threads/mökki-ylläpito-käyttöön-järkevin-ilmalämpöpumppu-mitsu-pansu-toshiba.21993/post-280928 "Mökin koko 85 neliö, 200mm käsinvuoltu hirsi.
Tämän talven ollut päällä vuorokausi kulutus helmikuussa 9-14 kwh." tuommosen löysin. Tuo kuitenkin erilainen tapaus kun tässä esittelemäni. Mutta tosiaan kaikki erilaisten kohteiden kulutuslukemat kiinnostaa.
Tässä tapauksessa olisi kyseessä 60cm paksuilla kiviseinillä varustettu "kerrostalo", josta olisi tarkoitus lämmittää osaa siitä sen verran, jotta sen alueen rakenteet eivät kärsisi. Talon muut huoneistot ovat joka tapauksessa kylmillään. Yksi vaihtoehto on pitää koko talo kylmänä koko talven. Aiempina talvina talon sisällä seinät on tykännyt huurtua, kun talo on ollut kylmillään. Onko edullisempaa paikkailla keväällä näiden mahdollisia seuraamuksia kuin maksaa ylläpitolämpöön menevästä sähköstä? Ja otsikon kysymys. Pystyykö arvioimaan minkälaisiin ylläpitolämpöön meneviin sähkönkulutuksiin tämän tapasen rakennuksen kohalla päästäisiin?
Lämmitettävää alaa on ehkä jotain 140-180m2, tarkempaan arvioon koosta päästään tarvittaessa. Joissain papereissa koko talon alaksi oli merkitty jotain 3*~200m2 = ~600m2 (joka ei ihan täsmää mun liitteenä olevan kuvan mukaan. Kattelin satelliittikuvasta ulkoseinien mukaan metrejä) Tämä siis sisältää kellarikerroksen, ja kaksi ylempää kerrosta. Lämmitettävä huoneisto sijaitse ykköskerroksessa. Yli 30 asteen pakkasiakin näillä leveyspiireillä esiintyy.
Liitteenä/alla kuva äkkiä ulkomuistista tehdystä suurinpiirteisestä pohjapiirustuksen kaltasesta. Kuvassa päädyssä näkyvä kaari on erkkeri. Olohuone 2:een merkitty kaari on takan paikka. Ulko-oven luona olevasta portaikosta pääsee kellariin, ykköskerrokseen (puoli kerrosta ylös) ja kakkoskerrokseen. Portaikkoon ei ole mitään ovia käytävältä ykköskerroksessa, vaan aukea tila. Kellarin ja 2. kerrokseen on ovea ja seinää välissä. Alue ei ole kovinkaan sokkelomainen. Päätyseinästä toiseen päätyyn muutaman kymmenen metrin päähän on suora näköyhteys. Ala on kuitenkin iso, ja kahen ilmalämpöpumpun tarpeesta on puhuttu meidän maalllikkojen kesken. Tuohon ylläpitolämpöön liittyy myös ilmeisesti riskejä yksikköjen jäätymisriskin suhteen yms, joten ilmeisesti etäyhteys olisi hyvä olla, jotta voisi tarvittaessa nostaa ennakkoon lämpöjä. Mikäli ilp olisi järkevä ratkaisu, on myös ollu intressejä sijoittaa ulkoyksikkö kellariin, mutta luettuani ko. aiheesta, se ei taida kuulostaa kovinkaan hyvältä idealta.
Jonkin verran yritin haeskella esimerkkejä. https://lampopumput.info/foorumi/threads/mökki-ylläpito-käyttöön-järkevin-ilmalämpöpumppu-mitsu-pansu-toshiba.21993/post-280928 "Mökin koko 85 neliö, 200mm käsinvuoltu hirsi.
Tämän talven ollut päällä vuorokausi kulutus helmikuussa 9-14 kwh." tuommosen löysin. Tuo kuitenkin erilainen tapaus kun tässä esittelemäni. Mutta tosiaan kaikki erilaisten kohteiden kulutuslukemat kiinnostaa.
Tässä tapauksessa olisi kyseessä 60cm paksuilla kiviseinillä varustettu "kerrostalo", josta olisi tarkoitus lämmittää osaa siitä sen verran, jotta sen alueen rakenteet eivät kärsisi. Talon muut huoneistot ovat joka tapauksessa kylmillään. Yksi vaihtoehto on pitää koko talo kylmänä koko talven. Aiempina talvina talon sisällä seinät on tykännyt huurtua, kun talo on ollut kylmillään. Onko edullisempaa paikkailla keväällä näiden mahdollisia seuraamuksia kuin maksaa ylläpitolämpöön menevästä sähköstä? Ja otsikon kysymys. Pystyykö arvioimaan minkälaisiin ylläpitolämpöön meneviin sähkönkulutuksiin tämän tapasen rakennuksen kohalla päästäisiin?
Lämmitettävää alaa on ehkä jotain 140-180m2, tarkempaan arvioon koosta päästään tarvittaessa. Joissain papereissa koko talon alaksi oli merkitty jotain 3*~200m2 = ~600m2 (joka ei ihan täsmää mun liitteenä olevan kuvan mukaan. Kattelin satelliittikuvasta ulkoseinien mukaan metrejä) Tämä siis sisältää kellarikerroksen, ja kaksi ylempää kerrosta. Lämmitettävä huoneisto sijaitse ykköskerroksessa. Yli 30 asteen pakkasiakin näillä leveyspiireillä esiintyy.
Liitteenä/alla kuva äkkiä ulkomuistista tehdystä suurinpiirteisestä pohjapiirustuksen kaltasesta. Kuvassa päädyssä näkyvä kaari on erkkeri. Olohuone 2:een merkitty kaari on takan paikka. Ulko-oven luona olevasta portaikosta pääsee kellariin, ykköskerrokseen (puoli kerrosta ylös) ja kakkoskerrokseen. Portaikkoon ei ole mitään ovia käytävältä ykköskerroksessa, vaan aukea tila. Kellarin ja 2. kerrokseen on ovea ja seinää välissä. Alue ei ole kovinkaan sokkelomainen. Päätyseinästä toiseen päätyyn muutaman kymmenen metrin päähän on suora näköyhteys. Ala on kuitenkin iso, ja kahen ilmalämpöpumpun tarpeesta on puhuttu meidän maalllikkojen kesken. Tuohon ylläpitolämpöön liittyy myös ilmeisesti riskejä yksikköjen jäätymisriskin suhteen yms, joten ilmeisesti etäyhteys olisi hyvä olla, jotta voisi tarvittaessa nostaa ennakkoon lämpöjä. Mikäli ilp olisi järkevä ratkaisu, on myös ollu intressejä sijoittaa ulkoyksikkö kellariin, mutta luettuani ko. aiheesta, se ei taida kuulostaa kovinkaan hyvältä idealta.
Viimeksi muokattu: