Vs: Mistä COP:it on tehty?
Mun mielest...
COP kilpailuun ei ole kuin yksi tie, isot ulko ja sisäyksikön kennot (ie. lämmönvaihtimet) ja/tai isot puhaltimet.
Jäätymistilanteissa ei auta enää kuin iso kenno joka sitoo paljon härmistynyttä kosteutta sulatusvälillä.
Ja käytännössä COP määräytyy painesuhteen mukaan joka taas on käytännössä HFC-kylmiskoneissa sama asia kuin höyrystymis ja lauhdelämpötila. Lämpötilaeron muuttuessa +-1 K (C) COP muutos on luokkaa 5%
Sinänsä tuo ILP on suorahöyrysteisenä ja -lauhdutteisena, ideaalinen, vaihtimet toimii lämpötilaerolla ja rajapintojen vähyys laskee hukkaa..ilma vain ei ole kovin 'jäykkä' siirtomedia...
Esim. Vilp tapauksessa on veden lisäksi vielä patterit tai lattia rajapintana kun ilmaa halutaan lämmittää. Lattialämmössä pinta-alat ovat kyllä niin suuria että noin 40C lauhdelämpötila riittää 35 asteen pintalämpötilalla pitämään sisäilman kireillä pakkasilla siinä +21C.
ILP tapauksessa siis usein sisäyksikkö puhaltaa +50c ilmaa lauhdepaineen ollessa luokkaa +55C Tästä vuodaan ajatella Delta t olevan siis 55C-21C=24....täyttä hukkaa ...
Samat on ongelmat ulkona. Vaikka patteri on isompi, samoin puhallin, -20C ulkoilma sitoo huonosti lämpö varsinkin jos se on vielä kuivaa. Ulkona höyrystymislämpötila on tällöin useinkin luokkaa -35 C, eli kokonaislämpötilaero on
90 Kelviniä (kelviniä käytetään usein kuvaamassa lämpötilaeroa, Celsius taas -tilaa), ei siinä hirveesti säästöillä juhlita.
Maalämpöpumpun juhlaa on, kun ne on yhdistetty usein vesikiertoiseen lattialämmönjakoon, -5 C höyrystyksessä ja 40 lauhteessa, eroa 45K vastaan ilpin 90K.
Tetsonin hikinauhasta tempaistuna 45 * 5% on 225% eroa... MILP vs. ILP
Mitä kylmäaineen määrään tulee, se on mitoitusjuttu. Jos täytös on alakantissa tulee kyllä ongelmia ja nykyisellä ILP rakenteella tulee tappiota myös kun täytös on liiallinen. Ylimääräinen neste vain täyttää lauhduttimen putkia ja käytännössä laskee siis vaihtimen hyötypinta-alaa. Ja johtaa siis paineen nousuun.
Vajaatäytös taas ei riitä täyttämään höyrystinta kokonaan ja seurauksena paineenlasku, tehon ja COPin pudotus.
Sikäli korrelaatio toimiii, että iso täytös = Isot komponentit.
Mitä Kapillaari kuristukseen ja EEV eroon tulee, hyvin ohjelmoitu EEV toimii kaikissa kuormitustilanteissa oikein.
Kapillaarikin toimii loistavasti jos mitoitus kennon/invertterikompura/kapillaari/TALO on vain kohdallaan....eli lämmönkulutus talossa seuraa samaa käyrää jolla ILP on optimaalinen tai alittaa sen.
Kaikissa ILPeissä on rakenteessa pisaraerotin/varaaja. Vajaa tehoilla ja lämpimässä kapillaari kone toimii 'märkä höyrystin' idealla kun osa kylmäaineesta joutuu varaajaan kapillaarin syöttäessa enemmän ainetta kuin kompura pumppaa sitä sitä sisälle. Tässä tilanteessa Tulistus on noin 0 jkun taas EEV kone joutuu säädön toiminnan takia pitää sitä edelleen muutaman asteen. Ero COPissa voisi olla 10...15%
Sulatus asia on myös monimutkainen. Jos ilmassa ei olisi yhtään kosteutta, ei tarvitsisi sulattaa, mutta kennon lämpötila olisi paljon alle ulkolämpötilan...
Monissa ilpeissä sulatuksissa on usein joku minimiväli, jolloin Suomen talvessa kennot on ummessa alle puolentunnin. Mittauksiini perustuen, lämpö siirtyy silti vielä kennon otsapintaa hyödyksikäyttäen jotenkuten.
Tästä kärsii erityisesti tehot, kun pumppu sulattaa ison osan aikaa ja energiavirta on negatiivinen.
Kun loggaatte niitä pumppujenne lämpötiloja, höyrystymislämpötila on helppo mitata ja tärkein COP/tehoon vaikuttava parametri.
Hyvä mitoitus ILPille olis sellainen että esim jossain +2 C asteessa se käy 1/3 osa teholla maksimitehostaan(+7).
Esim itselläni kuluu +2C tilassa 3 kW energia, joka käytännössä tarkoittaa 2 tai 3 kpl pikkupumppuja!
Tämä takaisi sen ettei patterit ole ummessa kokoajan suomen sumutalvessa.
Ja toisaalta tehoa riittää myös -20C ´keleillä.
9/12 sarjan pumput on usein samoja! Softassa on vaan annettu kompuralle ja sisäpuhaltimelle lisää kierroksia ja ulkopuhallin voi olla isompi. Ja taas...ongelma! +-0 C sumutalvessa patterit on ommessa jo puolessa tunnissa ja 12 mallissa 20 minuutissa. Mitä tehoa se nyt tuo? COP on tietty isommassa vielä matalampi jos höyrystin on -40C lämpötilassa! Tämä siis olettaen että pumput käy täysillä.
Totta on kyllä sekin että ns. vuosiCOP voi parantua jos sillä vähällä lisäteholla syrjäyttää suoraa sähkölämpöä.
Et ei oo helppoo, kun nuo laitteet ei saisi maksaa mitään...
Muita ideoita?
