mistä johtuu ?

[jklämpö]

moi
olen muutaman vuoden jo seuraillut naapureiden ilmalämpöpumppujen toimintaa talvella ja tehnyt seuraavanlaisen havainnon

Toshiba = ei yhtään tai hyvin vähän sulamisvettä/jäätä ulkoyksikön alla
Mitsubishi= paljon vettä/jäätä ulkoyksikön alla
Panasonic=paljon vettä/jäätä ulkoyksikön alla

kutakin laitetta on useampia koiran ulkoilutusreitin varrella ja tuota eroavaisuutta ihmetellyt ?

 

[janti]

Vs: mistä johtuu ?

kutakin laitetta on useampia koiran ulkoilutusreitin varrella ja tuota eroavaisuutta ihmetellyt ?

Oletko seurannut samalla savupiippuja ja niistä tulevan savun määriä samalla?

 

[jklämpö]

Vs: mistä johtuu ?

juu en ole seurannut savutusta, mutta yhdet kutakin on rivitalossa, eikä ole lainkaan savupiippuja

ja loput on sitten omakotitaloissa ja kyllä niissä takat/kiukaat on koska joskus savuja on noussut

 

[Maalainen]

Vs: mistä johtuu ?

Toshibat asennetaan kohteisiin joissa ei tarvi kuin ilman kierrätystä ja jäähdytystä, Mitsu tai Pana jos pitää lämmittää. Mitä enenmpi lämpöä siirretään sitä enempi kenno huurtuu ja sulatuksessa tulee enempi vettä.

 

[Caol Ila]

Vs: mistä johtuu ?

moi
olen muutaman vuoden jo seuraillut naapureiden ilmalämpöpumppujen toimintaa talvella ja tehnyt seuraavanlaisen havainnon

Toshiba = ei yhtään tai hyvin vähän sulamisvettä/jäätä ulkoyksikön alla
Mitsubishi= paljon vettä/jäätä ulkoyksikön alla
Panasonic=paljon vettä/jäätä ulkoyksikön alla

kutakin laitetta on useampia koiran ulkoilutusreitin varrella ja tuota eroavaisuutta ihmetellyt ?

Et oo sitten meidän ohi kävelly..
Tai sitten meidän Toshibassa on jotakin vikaa, kun toista tuhatta litraa tulee vettä ulkoyksiköstä vuodessa.

 

[Caol Ila]

Vs: mistä johtuu ?

Toshibat asennetaan kohteisiin joissa ei tarvi kuin ilman kierrätystä ja jäähdytystä, Mitsu tai Pana jos pitää lämmittää.

Tuosta ei myyjä/asentaja kertonu mulle mitään kun olin pumppua hankkimassa.
Saatana ku väärän merkin myivät..

 

[teukka]

Vs: mistä johtuu ?

Ei taida olla aivan pätevä tuo tilasto.
Meidän rivarissa on Daikin, Mitsu ja Toshiba.
Toshiba erittää ylivoimaisesti eniten jäätä - toista kuutiota talvessa.
Muut käyttävät ohessa yösähköllä lattialämmitystä, kun ovat siihen tottuneet ja on ehkä sellainen vanha luulo, että yösähkö kannattaa.
Naapuritalossa näyttää olevan myös Tossu, joka ei näy toimivan juuri ollenkaan.

Tunnen muutamia muitakin Mitsun ja Panan käyttäjiä, jotka eivät ole kuulemma jäätä havainneet. Ovat kuitenkin tyytyväisiä pumppuihinsa - ne kun puhaltavat lämmintä. :.

 

[pökö]

Vs: mistä johtuu ?

Noita paljon vettä tuottavia pumppuja kannattaisi viedä kuiviin maihin joissa on vedestä huutava pula niin ratkeaisi kuivuusongelmatkin hetkessä

 

[Caol Ila]

Vs: mistä johtuu ?

Noita paljon vettä tuottavia pumppuja kannattaisi viedä kuiviin maihin joissa on vedestä huutava pula niin ratkeaisi kuivuusongelmatkin hetkessä

Jep ja jos laastipaljun laittais alle ja niistä jäälohkareista tekis jäälyhtyjä, niin olishan se komea näky esim afrikassa jossain savannilla, kun olis pitkä rivi jäälyhtyjä savimajasta toiseen... /g025

 

[pökö]

Vs: mistä johtuu ?

Siitä olisi alkuasukin kiva napata jääpaloja juoman sekaan

 

[tms]

Vs: mistä johtuu ?

Tunnen muutamia muitakin .....ja Panan käyttäjiä, jotka eivät ole kuulemma jäätä havainneet. Ovat kuitenkin tyytyväisiä pumppuihinsa - ne kun puhaltavat lämmintä. :.

Noita rakennuspaljuista tyhjennettyjä jääklönttejä on jo niin paljon (nyt ei kyllä kerry kun on kuivat kelit), että mahtavatko sulaa edes juhannukseen mennessä. No, ehkä tutuillasi on jotkin sulatusvettä tuottamattomat Panasonicin erikoisversiot

 

[Riku84]

Vs: mistä johtuu ?

Ai ei tule panasta jäätä? Ensi talvena ajattelin lahjoittaa sitä etelä- ja pohjoisnavoille kun sielä kai se sulaa vuosi vuodelta

 

[pahhi]

Vs: mistä johtuu ?

Itse oletan, että jään määrä on suoraan riippuvainen siitä paljonko pumppu on ulkoilmasta siirtänyt lämpöä sisälle.

Mutta voikos puhaltimen ilmamäärä vaikuttaa kertyvään jään määrään? Onko ilmamäärissä eri merkkien välillä merkittäviä eroja, eli onko puhaltimet tai puhaltimen ohjaukset erilaisia?

 

[Deleted member 1344]

Vs: mistä johtuu ?

Mutta voikos puhaltimen ilmamäärä vaikuttaa kertyvään jään määrään? Onko ilmamäärissä eri merkkien välillä merkittäviä eroja, eli onko puhaltimet tai puhaltimen ohjaukset erilaisia?

Kaipa sekin vaikuttaa ainakin vähän. Tosin mun Panasonicit puhaltavat varsin rauhallisesti verrattuna tuohon Fujitsuun. Siinä on kaksinopeuksinen puhallin ja pienempikin nopeus on kovempi kuin Panasonicin nopeus. Ja jäätä tulee, onneksi suurimmaksi osaksi viemäriin. Mun saattolämmitysratkaisuni ei ihan riitä 10 asteen pakkasella.

 

[pahhi]

Vs: mistä johtuu ?

Tuolla periaatteella mitä pienempi ilmamäärä sitä enemmän jäätä, koska mitä pienempi ilmamäärä sen kylmempi kenno on.

 

[VesA]

Vs: mistä johtuu ?

Jään muodostuminen on suoraan verrannollinen jäähdykkeen höyrystyslämpötilaan .Mitä pienempi höyrystin tilavuus verrattuna kompressorin tehoon sitä enemmän jäätä.Eli valmistajat tekevät laitteet mahdollisimman pieneksi ja halvoiksi sen johdosta ulkoyksiköt jäätyy nopeammin ja sulatuksia on useammin,mutta höyrystyslämpötila täytyy olla aina alhaisempi kuin ulkoilman lämpötila.

Kastepiste ja höyrystymislämpötila ovat jäätymistilanteessa kumpikin muutaman asteen päässä ulkoilman lämpötilasta ja kun kennon koko on valmiiksi tingitty ainoat jäljellejäävät konstit kennon liiallisen jäähtymisen kurissapitämiseksi ovat puhalluksen lisääminen ja hyvä tehonohjaus joka ei tarpeettomasti kylmennä kennoa vaikkapa sulatuksen jälkeisellä spurtilla tai muulla hetkellisellä revittelyllä. Myös kylmäaineen tasainen jakaantuminen helpottaa.

 

[pökö]

Vs: mistä johtuu ?

Tuolla periaatteella mitä pienempi ilmamäärä sitä enemmän jäätä, koska mitä pienempi ilmamäärä sen kylmempi kenno on.

Noin kai se menee,paljon ilmaa "lämmittää" kennoa. Jos puhallusta ei olisi ollenkaan kenno jäätyisi varmaankin aika nopeasti.

 

[teukka]

Vs: mistä johtuu ?

Tehdäänpä yksinkertainen laskelma:
Taitaa olla yleensä ulkoyksikön ilmamäärä noin 1800 kuutiota tunnissa. Arvion mukaan yhden asteen jäähtyminen antaa ilmakuutiosta energiaa 1 kJ. Siis tunnin aikana 1800 kJ. Kun tämä jaetaan luvulla 3600 yksikön muuntamiseksi, saadaan siis energiaa 0,5 kWh.
Kahden asteen jäähtyminen antaa 1,0 kWh ja kolme astetta 1,5 kWh.
Jos pumpun ottoteho on 1 kW, niin kolmen asteen jäähtyminen tuottaa lämpöä 2,5 kW, kun COP on 2,5.

Tuohan on sellainen normaalitilanne.

Jos ulkoilman kosteus on 82 %, niin kolmen asteen jäähtyminen tuottaa juuri tuon 100 % kosteuden, jolloin vesi alkaa tiivistyä. Siis 6 kosteusprosentin muutos saadaan yhden asteen muutoksella. (94 prosenttista ilmaa kärsii jäähdyttää vain asteen.)

Syksystä maaliskuulle kosteus on Suomessa yli 90%. Siitä se jää tulee.

 

[weeman]

Vs: mistä johtuu ?

kyllä se lämmittäjästä kiinni. ja mitä lämmönlähdettä käytetään pääsääntöiseen lämmittämiseen. meillä on tässä panoja 3 naapurilla ja yhdellä myös mitsu. panoista ei lähde vettä kuten minulla. saan kantaa tuon rakennuspaljun 4-8 kertaa talvessa pois. noilla tulee se pikku liru. toisella mitsumiehellä ei tule mitään koska vanha jyyrä ei tajua että sehän voisi pian säästää. appiukolla on york joka oli myyty asuntoon aiemmin enen niiden ostoa hintaan 2000€. sanoin ettei tuolla tee mitään. ehkä jäähdytykseen. Mutta sille papalle se oli myyty ihan täysin lämmitykseen. kun vanha poltin oli epäkunnossa.

 

[VesA]

Vs: mistä johtuu ?

Tarkoitatko normaalisti puhuttua kosteutta eli suhteellista kosteuutta se ei vaikuta jäätymiseen. esim 20 tai 30 asteen pakkasessa ilman sisältämä kosteus on suunnilleen sama ,mutta absoluuttinen kosteus vaikuttaa jäätymiseen eli kuinka paljon esim litrassa ilmaa on vettä.

No höh.. suhteellinen kosteus tai pikemminkin sitä vastaava kastepiste vaikuttaa siihen jäätyykö olllenkaan, ja siihen kuinka suuri osa läpimenevän ilman vedestä jäätyy. Absoluutinen kosteus on sitten ilamssaolevan veden kokonaismäärä josta joku murto-osa jää kennoon.

 

[teukka]

Vs: mistä johtuu ?

Tarkoitatko normaalisti puhuttua kosteutta eli suhteellista kosteuutta se ei vaikuta jäätymiseen. esim 20 tai 30 asteen pakkasessa ilman sisältämä kosteus on suunnilleen sama ,mutta absoluuttinen kosteus vaikuttaa jäätymiseen eli kuinka paljon esim litrassa ilmaa on vettä.

Suhteellinen ilmoitetaan aina prosenteissa ja absoluuttinen esim. grammaa/kuutio. Kuten edellä todettiin jälkimmäisellä ei yleensä ole mitään käyttöä näissä asioissa. Kastepisteen läheisyys ilmoittaa nimenomaan suhteellista kosteutta. Läheisyys vaikuttaa jäätymisherkkyyteen.

 

[VesA]

Vs: mistä johtuu ?

Suhteellinen ilmoitetaan aina prosenteissa ja absoluuttinen esim. grammaa/kuutio. Kuten edellä todettiin jälkimmäisellä ei yleensä ole mitään käyttöä näissä asioissa. Kastepisteen läheisyys ilmoittaa nimenomaan suhteellista kosteutta. Läheisyys vaikuttaa jäätymisherkkyyteen.

Olen omissa tutkimuksissani löytänyt yhden hyödyllisen käytön absoluuttiselle kosteudelle: kun haluaa tietää ilman todellisen suhteellisen kosteuden mahdollisimman hyvin, eikä ole mahdollisuutta sijoittaa skiljardeja mittariin joka näyttää suhteellisen kosteuden oikein, voi omien mittalaitteiden virheen selvittää ilmatieteen laitoksen lukemista lasketun absoluuttisen kosteuden avulla. Ilmamassan absoluuttinen kosteus vaihtelee melko maltillisesti, ja vakaiden ilmavirtausten aikaan ( useampi asema antaa lähes samat absoluuttiset kosteudet ) kerätyistä omista arvoista saa ajan kanssa kerättyä korjaustiedon omille laitteille. Omalla kohdallani lopputulos oli hiukan huono: onewire-honeywell ei yksinkertaisesti toimi kun ollaan kovin lähellä 100% suhteellista kosteutta, mutta muuten sen saa toimimaan aika hyvin. Teston mittari toimi pitemmälle, ja sen kalibraatio oli yksinkertaisempaa, mutta siihen ei saa piuhaa kiinni.